sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Moderneja myyttejä

Tänään taas oli Kouvolan Sanomien Napakat-palstalla tällainen viesti:

"Ilmastonmuutos maalaisjärjellä. Tuulee etelästä ja lännestä - lauhaa ja lämmintä. Pohjoisesta ja koillisesta - koleaa ja pakkasta."

Maalaisjärki ei aina toimi tieteellisissä asioissa. Tässäkin on sekoitettu sää ja ilmasto. Sää tarkoittaa jonkin paikan ilmakehässä vallitsevaa hetkellistä tilannetta (lämpötila, pilvisyys, sateet jne.). Ilmasto taas tarkoittaa pitkän aikavälin keskiarvoja. Edellä siteerattu Napakat-viesti päteekin säähän, mutta ei ilmastoon. Ilmastonmuutoksessa on kyse pitkän aikavälin keskiarvoista laajalla alueella.

Ilmastonmuutokseen ja varsinkin sen vastustamiseen liittyy paljon moderneja myyttejä. Ihmisten on joskus vaikea ymmärtää sitä, että nyt olisi meneillään mitenkään poikkeuksellinen ilmastonmuutos, kun maapallon ilmasto on vaihdellut kautta historian. Toisinaan on ollut lämpimämpää, toisinaan kylmempää. Niinpä helposti uskotaan nykyisenkin muutoksen olevan normaalia, luonnollista vaihtelua.

Maapallolla on ollut nykyistä lämpimämpiäkin jaksoja, ainakin 3 miljoonaa vuotta sitten ja 125 000 vuotta sitten. Ne voidaan kuitenkin selittää auringon säteilyn, maapallon kiertoradan, maapallon akselikaltevuuden ja mannerten sijainnin (mannerliikunnot) muutoksilla. Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään näistä selittävistä tekijöistä.

Menneissä ilmastonmuutoksissa alkuperäinen selittävä tekijä on ollut jokin muu kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on tosin on sitten näytellyt merkittävää roolia näiden muista syistä johtuvien ilmastonmuutosten voimistamisessa, koska lämpimässä meriin pystyy sitoutumaan vähemmän hiilidioksidia. Kylmässä hiilidioksidia sitoutuu meriin enemmän ja lämpimässä vähemmän.

Nykyistä ilmastonmuutosta ei selitä mikään luonnollinen tekijä, vaan syynä ovat ihmisen toimintojen tuottama hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Viimeisimpien 650 000 vuoden aikana maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut 180-300 ppm (miljoonasosaa ilman tulavuudesta). Nyt pitoisuus on lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena noin 380 ppm, korkeampi kuin ilmeisesti kertaakaan aiemmin kolmeen miljoonaan vuoteen!

Ilmakehän hiilidioksidi ei ole peräisin meristä, koska meret ovat happamoituneet yhä enemmän. Niihin on siis sitoutunut enemmän hiilidioksidia, vaikka lämpimässä merien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee. Hiilidioksidimäärät ovat kuitenkin nyt niin suuria, että merien lämpimässä huonosta sitomiskyvystä huolimatta niihin sitoutuu enemmän ja enemmän hiilidioksidia.

Suurta hiilidioksidimäärää poikkeuksellisempaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. Yhtä nopeaa muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 50 miljoonaan vuoteen. Viimeisimmän jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni 3-7 astetta noin 5000 vuoden aikana.

Nyt Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla on havaittu kolmen asteen lämpeneminen 30 vuodessa. Ei olekaan siis mikään ihme, että talvi 2007-2008 on Pohjois-Amerikassa ollut paikoin viimeaikaisia talvia kylmempi. Tämä heilahtelu ei ole vielä edes paluuta 30 vuoden takaiseen "normaaliin" ilmastoon.

Ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voisi nousta 3-8 astetta seuraavien sadan vuoden aikana!

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan etene suoraviivaisesti eikä samaan tahtiin kaikilla maapallon alueilla. Voimakkainta havaittu lämpeneminen on ollut Pohjoisnavalla. Tässä kaatuu rytinällä se myytti, että ilmaston lämpeneminen johtuisi siitä, että nykyiset mittauspisteet ovat entistä lähempänä kaupunkien keskustoja (kaupungithan ovat tyypillisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpiä lämpösaarekkeita).

Vuosina 1940-1970 maapallon ilmasto itse asiassa hieman viileni, tosin vain 0,1 astetta. Syynä viilenemiseen olivat tuolloin sattuneet suuret tulivuorten purkaukset ja kasvavan teollisuuden päästöt. Molemmista tuli ilmakehään hiukkasia, jotka vähensivät tulosäteilyä maapallolle. Teollisuuden hiukkaspäästöjen vähentämiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmin vasta 1970-luvulla, kun hiukkasten havaittiin pilaavan hengitysilmaa. Ilman tulivuorten ja teollisuuden hiukkasia ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi ehkä havaittu jo aiemmin. Nyt sen seuraukset tulivat selkeästi näkyviin vasta 1970-luvun puolivälistä alkaen.

1960-luvun lopun jälkeen suuria tulivuorenpurkauksia on ollut vähän. Vulkaanisen tuhkan vähäisyyden takia maapallon ilmaston olisikin pitänyt lämmetä 0,1-0,2 astetta vuodesta 1970 nykypäivään. Todellinen lämpeneminen on ollut 0,6 astetta.

Yhtenä ilmastonmuutoksen todisteena pidetään maapallon jäätiköiden pienentymistä, mikä on yleinen havainto kaikissa maanosissa. Etelämantereen itäosissa jäätiköt ovat kuitenkin poikkeuksellisesti kasvaneet. Syynä ovat lämpötilan nousun aiheuttamat lisääntyneet lumisateet, jotka edistävät jään muodostusta.

Maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos on kuitenkin kiistattomasti nähtävissä. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista.

Paikallisesti vaihtelu voi kuitenkin olla suurta. Toiset alueet kuivuvat, toisilla sateet lisääntyvät. Useimmat alueet lämpenevät, jotkin taas viilenevät. Siksi tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä pitäisikin käyttää nimitystä ilmastonmuutos, ei ilmaston lämpeneminen. Kyse ei ole pelkästään lämpenemisestä.

Lisää asiaa ilmastonmuutosmyyteistä voi lukea Britannian meteorologian laitoksen sivuilta, Natural Environment Research Councilin sivuilta ja osin poliittista keskustelua käyvältä Scholars & Rogues -saitilta. Muuta päivitettyä ilmastonmuutostietoa voi tsekata New Scientist -lehden sivuilta.

PS. Edellisessä blogissani puhuin talviviikosta. Nyt lämpötila on kuitenkin taas noussut plussan puolelle ja alkuviikoksi ennustetaan viiden plusasteen lämpötiloja.

3 kommenttia:

veteraaniurheilija kirjoitti...

Et taida mainita lehmää ollenkaan myyttikatsauksessasi. Jäin pahasti alakynteen eräässä filosofisluonteisessa keskustelussa kun väitettiin, että röyhtäilevä ja piereskelevä lehmä vastaa 18 prosentista kasvihuonekaasujen päästöistä! Oma lehmä ojassa tällaisilla väitteiden esittäjillä tuuppaa olemaan, sillä samaan hengenvetoon kehutaan miten vähän se "peltilehmä" vaikuttaa ilmakehämuutoksiin.

Voisitko kommentoida, onko väitteessä mitään perää? Onko tiedekirjallisuudessa tullut moinen asia vastaan missä pidetään lehmää ja karjanhoitoa merkittävänä riskinä kasvihuoneilmiössä?

Terveisin,

Christer Sundqvist
biologi, ravintovalmentaja (FT)
http://sundqvist.blogspot.com/

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitokset kommentista ja kysymyksestä. Tällaiset ovat minun tietoni röyhtäilevistä ja piereskelevistä lehmistä:

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaikista ihmisen toimintojen (mukaanlukien maatalous) tuottamista kasvihuonekaasuista 14 % on metaania.

Lehmistä suolistokaasu metaania vapautuu lehmien piereskellessä ja erityisesti röyhtäillessä. Lehmien osuus kaikista maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 4 %.

Metaania on ilmakehässä vain 0,0002 %. Yksittäinen metaanimolekyyli seurannaisvaikutuksineen on kuitenkin noin 23 kertaa (eri laskelmissa 20-24 kertaa) niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Niinpä koko karjatalouden maailmanlaajuinen lämmitysvaikutus (vaikutus kasvihuoneilmiön kiihtymiseen) on noin 18 %, kun liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin.

Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, mutta karjatalouden (lähinnä lehmien) vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi joidenkin laskelmien mukaan olla jopa tämä 18 %.

Jos vastakkain asetetaan lehmät ja peltilehmät, pitää sitten miettiä, kumpien päästöjä on helpompi vähentää. Kumpi on turhempaa: lehmän kasvattaminen maidon ja lihan lähteeksi vai autolla ajaminen puolen kilometrin päähän kuntopolun alkuun? Kaksinkertaisesti paha asia on sekä ajaa autolla että ahmia paljon lihaa. Voisiko autoilija oikeuttaa autoilunsa siirtymällä kotimaiseen kasvisruokavalioon tai lihalla ja riisillä herkutteleva kulinaristi oikeuttaa herkuttelunsa siirtymällä autoilusta pyöräilyyn? Vai olisiko sittenkin mahdollista vähentää sekä autoilua että maatalouden metaanipäästöjä?

Suomen mataanipäästöistä karjatalous tuottaa noin 38 %, mikä vastaa noin 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lehmien mataanipäästöjä voidaan vähentää ottamalla metaani talteen ja käyttämällä se biokaasuna. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota lehmien oikeaan ruokavalioon. Ulkomailla on kehitelty myös pilleri, jonka avulla lehmien metaaniröyhtäisyjä on mahdollista vähentää.

Kannattaa huomata myös se, että maan peittäminen vedellä synnyttää aina metaanipäästöjä (suoltakin syntyy suokaasua, metaania). Niinpä esimerkiksi riisinviljely on paha metaanin tuottaja. Riisikilon tuottamisessa syntyy noin 40 kertaa niin paljon metaania kuin perunakilon tuottamisessa.

Aina kasviravinto ei siis välttämättä olekaan luonnon kannalta hyvä valinta! Lähellä tuotettu luomuruoka on erinomainen valinta, mutta paljon metaanipäästöjä aiheuttava ja kaukaa kuljetettava riisi ei!

Lisätietoja metaanista:

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/
kasvihuonekaasut/metaani.html

http://www.guardian.co.uk/environment/2007/mar/
22/germany.climatechange

http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/
longshad/A0701E00.pdf

Toivotan mukavaa pääsiäistä!

veteraaniurheilija kirjoitti...

KIITOS asiantuntevasta vastauksesta!

Christer Sundqvist
biologi, ravintovalmentaja (FT)
http://sundqvist.blogspot.com/