sunnuntai 31. elokuuta 2008

Täsmähakukone, aurinko ja kuu päivitetty

Olen tehnyt päivityksiä tähän blogisivuuni. Lisäsin sivun oikeaan laitaan auringonpaistekartan, kuvan kuun vaiheesta ja biologian + maantieteen täsmähakukoneen.

Auringonpaistekartasta näkyy reaaliaikaisesti päivän ja yön vaihtelu maapallolla. Pilvet päivittyvät satelliittikuvista kolmen tunnin välein.

Biologian ja maantieteen täsmähaku on toteutettu Googlen tekniikalla. Se mahdollistaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, evoluutioon, säätietoihin, karttoihin tai matkailuun liittyvien tietojen etsimisen aiheen kannalta oleellisimmilta nettisivuilta. Hakua voi myös täsmentää tunnisteiden avulla. Mikäli tämä haku ei tuota toivottua tulosta, samalla hakusanalla tai hakusanoilla voi tehdä normaalin Google-haun. Biologian ja maantieteen täsmähaun Haku-laatikon saa jokainen vapaasti lisätä omaan blogiinsa tai muulle kotisivulleen hakusivun alareunassa olevasta linkistä.

maanantai 25. elokuuta 2008

Maaoravasta tuli tikutaku!

(kuvan  (c) Megan Lorenz - Fotolia.com)

Nisäkäsnimistötoimikunta on tänään julkaissut ehdotuksensa maailman nisäkkäiden uusiksi suomenkielisiksi nimiksi. Toimikunta on tehnyt perusteellista työtä. Kaikilla maailman 4629 tunnetulla nisäkäslajilla on nyt suomenkielinen nimi. Valtava työ on ollut noin 3500:n kokonaan uuden suomenkielisen nimen keksimisessä. Ansiokkaasti myös virheellisiin sukulaisuussuhteisiin viittaavia nimiä on poistettu. Upeaa! Kiitos!

Toisaalta joukossa on myös todella huvittavia nimiä. Maaoravat ovat nyt virallisesti tikutakuja (paitsi edelleen virallisena nimenä säilyy lajinimi siperianmaaorava ja lisäksi on katajatiku)! Nimi tikutaku on mielestäni aivan liian disneymäinen. Miksi tällaista waltdisneyismiä suomalaisiin nimiin? Eihän nyt ole edes aprillipäivä - ja mätäkuukin päättyi juuri toissapäivänä!

Suomessakin tavattujen lajien nimiä muuttuu. Maamyyrästä tulee kontiainen (uusi suomalainen nimi), kanadanmajavasta amerikanmajava, rämemajavasta nutria, metsäkissasta villikissa, kuusipeurasta täpläkauris, saksanhirvestä isokauris, japaninpeurasta japaninkauris, valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris, valkokuonodelfiinistä kirjokuonodelfiini.

Maamyyrän nimenmuutos on hyvin perusteltu. Maamyyrä ei ole myyrä, vaikka monet ihmiset mieltävätkin vain maamyyrän myyräksi! Usein lehtijutuissa, joissa kerrotaan myyrien syömistä istutuksista (puut, kukkasipulit jne.), on virheellisesti ollut maamyyrän kuva, vaikka se on hyönteissyöjä! Uusi nimi kontiainen toivottavasti poistaa sekavuuden. Itse asiassa nimi ei ole täysin uusi, vaan se tulee karjalan kielestä. Suomessa Kontiainen on sukunimenäkin lähes 500 ihmisellä. Toisaalta kontiainen voi aiheuttaa sekavuutta, koska se muistuttaa nimeä puutiainen (kansanomaisesti punkki). Kontiainen ja puutiainen eivät siis kumpikaan ole siivekkäitä tiaisia!

Kanadanmajavan uusi nimi amerikanmajava kuvaa lajin levinneisyyttä entistä paremmin. Toisaalta nimitys amerikanmajava on vastoin kansainvälistä käytäntöä. Sen tieteellinen nimi on Castor canadensis ja englantilainen nimi Canadian beaver.

Hirvieläimissä vain hirvi saa itseoikeutetusti kunnian nimeen hirvi ja peura (metsäpeura, poro) nimeen peura. Kaikki muut hirvieläimet ovat nyt kauriita. Vastaavasti kauriiseen viittaava nimi hylättiin vuohensukuisilta lajeilta. Esimerkiksi alppikauris on nyt alppivuohi.

Suomenkin rannikolla nähty maitovalas on nyt viralliselta nimeltään beluga. Tämä on kansainvälisistäkin yhteyksistä tuttu nimi. Toisaalta nimi on harhaanjohtava, koska samaa nimeä kantaa rinnakkaisnimenä myös kotasampi. Beluga voi siis olla nisäkäs tai kala!

Mitä nämä ovat: apinanaama, hankko, hekko, herkko, hännäkkö, imujalka, kaljuselkä, karkko, karvajalka, koirankuono, koiro, kolmikärki, lattapää, leikko, leikkonen, lenkko, lerkko, leveänenä, peikkoleikko, piippa, pitkäräpylä, pitkäsormi, putkikuono, pyörökorva, ronkko, serotiini, siippa, suppilokorva, tuppihäntä, valevampyyri, viiruselkä, villakko?

Ne kaikki ovat lepakkojen lahkoon kuuluvien eri lepakkojen nimiä! Hedelmälepakko on nyt hekko ja lentävä koira lenkko (silmälasilentäväkoira on nyt hauskasti ja ytimekkäästi rillilenkko)! Onpa tuhoton määrä opiskeltavaa, eivätkä nimet kerro maallikolle mitään! Tieteilijät taas eivät niitä tarvitse, koska käytössä ovat tieteelliset nimet. Maallikoille lepakko-päätteen säilyttäminen nimissä (esim. hedelmälepakko) olisi ollut huomattavasti havainnollisempaa ja kuvaavampaa.

Lepakoiden nimistä villakko on suorastaan harhaanjohtava. Villakothan ovat kasveja (Senecio-suku). Serotiini taas sekoittuu helposti serotoniiniin, joka on kudoshormoni ja hermoston välittäjäaine. Myös nimi serotiini on jo käytössä. Se tarkoittaa mineraalipitoista maalien, öljyjen ja lakkojen kuiviketta. Kun serotiinia lisätään esimerkiksi pellavaöljymaaliin, tervaan tai öljymaaliin, ne saadaan kuivumaan nopeammin.

Ulkomaalaisista lajeista esimerkiksi kaksivarvaslaiskiainen on nyt virallisestikin unau, joka on jo aiemmin ristisanatehtävistä tuttu sana. Pesukarhu taas on nyt virallisestikin supi, mitä nimeä siitä on käytetty rinnakkaisnimenä aiemminkin. Täytyy vain muistaa, että supi ei tarkoita samaa kuin supikoira. Ne ovat eri lajeja. Kun Suomessa mennään metsälle, metsästetään siis supikoiria, ei supia!

Jotkut nimistä ovat muuttuneet nimeämistyön aikana. Väliaikatietona kerrottiin aiemmin afrikantupsuhäntäpiikkisian nimen muuttuvan muotoon savannitupsupiikikkö, mutta siitä tulikin tupsupiikikäs! On se ainakin ytimekkäämpi nimi kuin alkuperäinen, mutta ehkä kuvaavuus on kärsinyt. Tupsupiikikäs voisi olla kasvi tai eläin, kun taas alkuperäisen nimen afrikantupsuhäntäpiikkisika kaikki mieltävät eläimeksi. Välivaiheen nimi savannitupsupiikikkö olisi kuulostanut vieläkin enemmän kasvilta.

Sassabiantilooppi on nyt topi, ecuadorinpussipäästäinen on kolumbiansupiaisopossumi, pussirotta on kolokolo, silkkipussirotta on kolokolo-opossumi (ei siis kolo-opossumi), pussimäyrä on pusseli, sireenieläin on seireenieläin, vuorimajava on murrikka, arokissa on manuli, kissafretti on kakomisti, puutarhapäästäinen on puutarhasupiainen, intiannorsu on aasiannorsu, preeriakoira on preerikko, kääpiöliito-orava on kääpiöliituri, amerikankääpiöorava on amerikanoravainen, kaljurotta on kaljumyyrikkö ja maasika on termiittikaivaja. Mangosta (eläin!) tuli kusimanse ja itäafrikanmangustista kongonkusimanse. Terveisiä Tampereelle!

Pseudomys-suvusta löytyvät australianhiirulit, Allactodipus-suvusta kyzylkuminjerbot, Sigmodontinae-alaheimosta hiirut, myyryt sekä ratut ja Calomyscinae-alaheimosta hamstrukkaat.

Kaikki muut nimet sulatan jotenkuten, mutta tikutaku tökkii pahasti. Se tuntuu kuin vitsiltä Mauri Kunnaksen kirjassa Herra Hakkaraisen aakkoset: "Quite-tequan-quiqqa-tuiqqa-tiqu-taqu-kukkula."

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Hyvää Perttulin päivää!

Tällä viikolla (24.8.) vietämme Perttulin (Pertun, Perttelin, Pärttylin) päivää Pyhän Bartolomeuksen muistoksi. Legendan mukaan Intian ja Armenian alueella evankelioinut Pyhä Bartolomeus nyljettiin elävältä.

Perttulia on vanhan kalenterin ja perinteiden mukaan pidetty kesän loppumisajankohtana. "Perttu heittää kolmannen kylmän kiven kaivoon." Elokuun puolivälin jälkeen on oikea aika rukiin kylvöön tulevaa vuotta varten, mutta "Perttuna pivo kiinni". Eli näin myöhään kylvöä ei kannata jättää.

Karjalassa vietettiin ennen vanhaan Perttulin potakkajuhlaa: perunoiden ja nauriiden syöminen aloitettiin. "Mikäli nauttii nauriita ennen Perttulia, tulee rupia ja pahkoja takapuoleen."

Perttulina on myös ennustettu tulevien viikkojen säätä. "Mitä päivä Perttulina, sitä kuukautta eteenpäin." Toisen perimätiedon mukaan kolmantena päivänä Perttulin jälkeen oleva sade tai pouta jatkuu yli kuukauden eteenpäin.

23.8. päättyy mätäkuu. Nimen mätäkuu ajatellaan usein tulevan siitä, että ruoat pilaantuvat helposti ja ihohaavat märkivät heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen helteillä. Tämän on taas ajateltu heijastuvan kaikkeen muuhunkin. "Mätäkuun aikaan alkanut avioliitto katkeaa pian."

Mikael Agricolan kalenterissa kylpeminen ja uiminen olivat mätäkuussa kiellettyjä, koska veteen luultiin syntyvän tuolloin paljon bakteereja ja matoja.

Historioitsijoiden mukaan nimi mätäkuu on kuitenkin pelkkää väärinkäsitystä, käännösvirhe. Jo Kustaa Vilkuna kiinnitti huomiota siihen, että mätäkuusta muualla Euroopassa käytettävä nimi on jo paljon ennen meidän mätäkuun nimeä ollut koirakuu tai koirapäivät. Nimi lienee käännetty meille muotoon mätäkuu, kun eri kielten sanat mätä ja koira muistuttavat toisiaan. Ehkä mätäneminen ei olekaan antanut mätäkuun nimeä, vaan nimi on laittanut mielikuvituksen liikkeelle. "Nomen est omen."

Niin on käynyt myös koirakuun osalta. Ihmiset Keski-Euroopassa alkoivat aikoinaan kuvitella nimen tarkoittavan sitä, että koirat muuttuvat hulluiksi koirakuun aikana. Niinpä väitetään koiria tapetun jopa pyövelin johdolla.

Todellisuudessa nimen koirakuu pohjana on taivaamme kirkkain tähti, vanhalta nimeltään Koira tai Orionin Koira, joka koirakuun alkupäivinä kohoaa taivaanrannalle.

Mätäkuun loppuminen ja Perttulin päivä ovat ennen olleet jonkinlainen tauon paikka. Vähitellen ulkotyökiireet ovat loppuneet. Pimenevinä iltoina on ollut hyvä hetki kääntää aatteet kohti tulevaa. On ollut aikaa pohtia, valita töitä ja tehdä aikatauluja.

Ehkä näin kesän ja syksyn taitekohdassa meidän nykyajan ihmistenkin olisi hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään omaa aikabudjettiamme...

"Tee tänään kaikki, mitä voit tänään tehdä." Ehkäpä silloin aika riittää lopulta entistä paremmin lepäämiseenkin?

perjantai 15. elokuuta 2008

Blogivoimaa köyhyyden voittamiseksi!



Bloggaajat yhdistävät voimansa vuosittain 15. lokakuuta jonkin tärkeän teeman tiimoilta. Tänä vuonna teemana on köyhyys. Kaikki bloggaajat kirjoittavat köyhyydestä omalla, omaan blogiinsa sopivalla tyylillä. Tavoite on ylevä: saada ihmiset pyrkimään keskustelemalla kohti parempaa tulevaisuutta. Ideana on siis julkaista 15. lokakuuta 2008 omassa blogissa köyhyyteen liittyvä kirjoitus. Haastan kaikki Suomen bloggaajat mukaan!

Lisätietoja: http://blogactionday.org/

perjantai 1. elokuuta 2008

Todistiko kesä 2008 ilmastonmuutoksen perättömäksi?

Kesä alkaa kallistua loppupuolelle. Vakiopuheenaihe tänä kesänä on ollut kylmä ilma. Lämpimien kesien jälkeen tämä kesä on tuntunut poikkeuksellisen viileältä ja sateiselta. Ilmastonmuutosskeptikot ovat saaneet tukea myös näistä uutisista:

-Australian Sydneyssä lunta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1836 (27.7.2008)

-Pohjoisnavan jääpeite vahvistui vastoin ennustuksia (30.7.2008)

Australian lumiuutista tosin tarkennettiin myöhemmin. Kyseessä olivatkin ilmeisesti voimakkaan raekuuron jäljiltä sulavat rakeet, ei oikea lumi.

Joissakin ennusteissa arveltiin etukäteen, että Pohjoisnavan jääpeite voisi sulaa tänä kesänä hyvin radikaalisti. Aivan näin ei kuitenkaan käynyt. Tänä kesänä Pohjoisnavan jääpeite on hieman suurempi kuin vuonna 2007, jolloin se oli ennätyspieni. Jääpeitteen laajuus jää selvästi pienemmäksi kuin pitkän aikavälin keskiarvot. Mitään selkeää jäätikön laajenemista ei siis ole tapahtunut, vaan sulaminen ei ole jatkunut aivan yhtä voimakkaana kuin pelättiin.

Suomessa heinäkuu 2008 oli hieman keskimääräistä viileämpi. Alueittain vaihtelu oli kuitenkin suurta. Lounais-Suomessa ja käsivarren Lapissa heinäkuu oli jopa hieman keskimääräistä lämpimämpi.

Puhuvatko seuraavat yksittäiset uutiset ilmastonmuutoksen puolesta?

-Pekingin olympialaisten järjestäjät syyttävät saasteongelmasta poikkeuksellisen pitkään jatkunutta poikkeuksellisen lämmintä säätä. (30.7.2008)

-Pohjoisnapajäätiköstä irtosi kaksi useiden neliökilometrien laajuista palaa. Tämä on suurin jäätikön murtuma Pohjoisnavan alueella vuoden 2005 jälkeen. (31.7.2008)

-Reykjavikissa kirjattiin ennätyshelle 25,7 astetta. Näin helteistä Reykjavikissa ei ole ollut kertaakaan sääkirjanpidon aloittamisen (v. 1870) jälkeen. Koko Islannin lämpöennätys on itäosan 30,5 astetta vuodelta 1939. (1.8.2008)

Todellisuudessa nämäkään uutiset eivät yksinään todista yhtään mitään ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Islannin helteen selittää yksittäinen poikkeuksellinen sääilmiö, voimakas tuuli suoraan lämpimältä Euroopan mantereelta.

Koskaan yksittäistä poikkeuksellista sääilmiötä ei saa käyttää perusteluna ilmastonmuutoksesta tai sen perättömyydestä. Esimerkiksi Suomessa viime talvi oli poikkeuksellisen lämmin, kun taas heinäkuu oli hieman tavanomaista viileämpi. Kiinassa puolestaan talvi oli epätavallisen kylmä ja nyt kesällä (ainakin olympialaisjärjestäjien mukaan) on ollut normaalia lämpimämpää.

Yksittäisen vuoden maailmanlaajuisetkaan havainnot tai yksittäisen valtion monenkaan vuoden tilastot eivät vielä riitä johtopäätösten tekemiseen. Pitkän aikavälin keskiarvot muodostuvat juuri vaihteluista suuntaan ja toiseen. Myöskään ilmastonmuutos (esimerkiksi ilmaston lämpeneminen) ei etene suoraviivaisesti.

Maailman parhaat ilmastoasiantuntijat (WMO) ennustivat jo 5.4.2008 julkaistussa uutisessa, että vuodesta 2008 tulisi hieman edellisiä vuosia viileämpi. Syynä on luonnollinen ja jaksottainen sääilmiö La Niña (El Niñon vastailmiö).

Kesä 2008 - tai pitemmän aikavälin havainnot - eivät todista ilmastonmuutosta perättömäksi. Päinvastoin ilmastotutkijat toteavat liikuttavan yksimielisesti ilmastonmuutoksen (useimmilla alueilla lämpenemisen) jatkuvan ennusteiden mukaisesti. Esimerkiksi WMO:n mukaan lähimmän viiden vuoden aikana on jälleen odotettavissa ennätyslämpimiä vuosia.