perjantai 31. lokakuuta 2008

Maapallon terveystarkastus


Kuva: Seppo Leinonen, www.seppo.net, julkaisulupa saatu

Maailman luonnonsäätiö WWF on tehnyt ns. Living Planet -raportin kahden vuoden välein vuodesta 1998 alkaen. Tällä viikolla julkaistiin tämänvuotinen raportti, joka kertoo sekä hyviä että huonoja uutisia.

Raportissa ekologinen jalanjälki tarkoittaa sen maa- ja vesialueen kokoa (keskimääräisinä hehtaareina maailmanlaajuisesti ajatellen), joka tarvitaan tuottamaan tarvitsemamme luonnonvarat ja käsittelemään aiheuttamamme päästöt. Ekologinen jalanjälki siis mittaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn ja ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon hiilensitomiskykyyn.


Koko maapallon ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää nykyään maapallon luonnonvarojen uusiutumiskyvyn noin 30 prosenttia. Yhden vuoden aikana kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen tarvitaan noin 1 vuosi ja 4 kuukautta. Vuosi vuodelta luonnonvarat siis kutistuvat. Jos ihmiskunta jatkaa samalla vaatimustasolla, tarvitsisimme vuoteen 2035 mennessä kaksi maapalloa elintasomme säilyttämiseksi!


Suurimpia luonnonvarojen kuluttajia (ekologinen jalanjälki henkeä kohti laskettuna) ovat Arabiemiraatit, Yhdysvallat, Kuwait, Tanska ja Australia tässä luetellussa järjestyksessä. Pienimmät kuluttajat ovat Bangladesh, Kongo, Haiti, Afganistan ja Malawi. Kuitenkin juuri nämä pienimmät kuluttajat kärsivät eniten muiden kulutusjuhlien seurauksista. Esimerkiksi tiheään asutuilla Bangladeshin lähellä merenpinnan tasoa olevilla rannikoilla ilmastonmuutoksen aiheuttamat merenpinnan nousu ja myrskyt kylvävät tuhoa.


Suomen asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on maapallon 16. suurin. Meillä täällä kylmässä Pohjolassa pidetään keinotekoisesti yllä suhteettoman suurta aineellista elintasoa. Yksi suomalainen kuluttaa keskimäärin 40 000 kiloa eli rekka-autollisen verran luonnonvaroja yhdessä vuodessa. Osa suomalaisista kuitenkin kuluttaa alle 4000 kiloa.


Vielä vuoden 2006 raportissa suomalaisten ekologinen jalanjälki oli maailman kolmanneksi suurin. Saamme siis olla iloisia ja ylpeitä nyt saamastamme paremmasta imagosta. Tosin kyseessä ei ole todellinen kulutustottumusten muutos, vaan laskutapaa on vaihdettu. Nyt ydinvoimaloiden hiilijalanjälki on merkitty aiemmasta poiketen nollaksi, mikä on parantanut runsaasti ydinvoimaa käyttävien valtioiden sijoitusta. En sitten tiedä, mikä laskutapa olisi järkevin ja oikein. Ydinvoimala ei tuota suoraan ilmaan hiilidioksidipäästöjä, mutta uraanin louhinta ja kuljetus sekä ydinjätteen käsittely tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöongelmia.


Kahdeksan valtiota (Yhdysvallat, Brasilia, Venäjä, Kiina, Intia, Kanada, Argentiina, Australia) omistavat yhteensä yli puolet maapallon biokapasiteetista (luonnonvaroista ja luonnon päästöjensitomiskyvystä). Kolme näistä valtioista kuitenkin kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä niin paljon, että niiden ekologinen jalanjälki ylittää valtion oman biokapasiteetin. Kiinalla jalanjälki on peräti 2,3-kertainen, Intiallakin 2,2-kertainen ja Yhdysvalloilla 1,8-kertainen maan omaan biokapasiteettiin verrattuna. Kiinan vikako? Kukahan niitä halpoja kiinalaisia tuotteita haluaa ostaa?


Alueellisista kokonaisuuksista vain EU:n ulkopuoliset Euroopan maat, Afrikka, Latinalainen Amerikka ja Karibian alueen valtiot pysyvät oman biokapasiteettinsa rajoissa. Sen sijaan yli ¾ maapallon ihmisistä asuu valtioissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja yli oman biokapasiteettinsa verran. Jo vuosia on siis jatkunut vakava ekologinen luottokriisi.


Ihmisten elintaso perustuu toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi yhdysvaltalaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,5 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Jos koko maapallon ihmisillä taas olisi kiinalaisten kulutustaso, yksi maapallo riittäisi juuri ja juuri. Kiinalaisten kulutustaso on siis koko maapalloa ajatellen lähes kohtuuden rajoissa, mutta valtion omiin luonnonvaroihin nähden se on aivan liian suuri.


Uutuutena tämän vuoden raportissa tarkasteltiin myös vesijalanjälkeä eli eri tuotteiden tuottamiseen kulunutta veden määrää. Esimerkiksi yhden puuvillapaidan valmistamiseen (puuvillan kasvatukseen jne.) tarvitaan 2000-3000 litraa vettä. Naudanlihakilon tuottamiseen menee vettä keskimäärin peräti 15 500 - 16 000 litraa! Lasillinen (2 dl) maitoa on vienyt 200 litraa vettä. Keskimäärin yksi maapallon ihminen kuluttaa vuodessa 1,24 miljoonaa litraa vettä. Määrä vaihtelee jemeniläisten 0,62 miljoonasta litrasta yhdysvaltalaisten 2,48 miljoonaan litraan. Suomalaisten vesijalanjälki on keskimäärin 1,73 miljoonaa litraa.


Raportissa julkaistu Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen kehittämä Global Living Planet -indeksi pohjautuu 1686 lajin (lähes 5000 populaation) pitkän aikavälin tutkimuksiin. Sen mukaan maailman eläinkannat ovat pienentyneet noin 30 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2005.


Tällaiset raportit toivottavasti avaavat ihmisten silmiä. Niitä ei kuitenkaan kannata pitää lopullisena totuutena. Monet tutkimuksen tekijöiden valinnat ja mittaustavat vaikuttavat lopputuloksiin. Jotakin suuntaa tämäkin raportti kuitenkin kertoo.


Mitä vastaat, jos vuonna 2030 lapsesi kysyy: ”Mitä sinä teit vuonna 2008 ilmastonmuutoksen estämiseksi ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi?”


On jälleen aika muistaa intiaanien (?) viisaus: ”Emme ole perineet tätä maapalloa esi-isiltämme, vaan se on lainassa lapsiltamme.”



keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Luontoaiheisia pilapiirroksia

Seppo Leinosen luontokuvia ja pilapiirroksia esittelevä Seppo.net -sivusto on uusittu.

Kannattaa käydä tutustumassa. Sieltä löytyy runsaasti sekä piristystä että vakavaa ajattelemisen aihetta harmaiden syyspäivien ratoksi.

PS. Jos olet Bloggeriin kirjautunut käyttäjä, voit tekstien oikealla puolella olevasta valikosta tilata blogitekstini luettaviksi suoraan omaan Bloggerin hallintapaneeliisi. Näin näet uudet tekstini heti aina kirjautuessasi Bloggeriin, eikä sinun tarvitse erikseen muistaa vierailla blogisivullani.

maanantai 27. lokakuuta 2008

Viikon sitaatti

Eilen 26.10.2008 MTV3-kanavalla lähetettiin kunnallisvaalien tulosilta, jota emännöi politiikantoimittaja Eeva Lehtimäki. Kun lähetys siirtyi Helsingistä Kouvolan vaalivalvojaisiin, Eeva Lehtimäki juonsi asian näin:

"Nyt siirrymme aivan toiselle puolelle Suomea, Kouvolaan."

Aivan toiselle puolelle Suomea? Helsingin ja Kouvolan etäisyys on 130 kilometriä ja matkustusaika näiden kaupunkien välillä noin puolitoista tuntia!

torstai 23. lokakuuta 2008

Normaaliaika, vuorokauden piteneminen ja upeat luontokuvat


Sunnuntaina 26. lokakuuta siirrytään aamuyöllä kello 4.00 jälleen normaaliaikaan, josta puhekielessä käytetään usein nimeä talviaika. Sekunnilleen oikean ajan voi tsekata osoitteesta http://www.aika.fi/.

Tarkkaan ottaen ei ole olemassa mitään talviaikaa, vaan se on normaaliaika, jota ennen kesäaikakäytäntöä elettiin ympäri vuoden. Keväästä syksyyn noudatettava erillinen kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.

Suomen normaaliaika on UTC+2, joka on käytännössä sama asia kuin vanha GMT+2. Perinteisestihän aikavyöhykkeiden perustana on ollut GMT-aika (GMT = Greenwich Mean Time) eli Britanniassa sijaitsevan Greenwichin observatorion keskiaurinkoaika. Vuodesta 1972 noudatettu UTC-aika (UTC = Coordinated Universal Time) on kuitenkin tarkempi kuin GMT-aika. UTC-aika perustuu mm. Pariisissa sijaitsevan kansainvälisen aikakeskuksen atomikelloilla mittaamaan kansainväliseen atomiaikaan. Ajan mittauksen perustana oleva sekunti määritetään atomien värähtelyn perusteella.

Atomikello käy tasaiseen tahtiin, vaikka maapallon pyöriminen akselinsa ympäri hieman hidastuu. Tuota aikaeroa kurotaan kiinni aika ajoin UTC-aikaan lisättävillä karkaussekunneilla. Pyörimisnopeuden hidastumisen seurauksena vuorokausi on nyt 0,007 sekuntia pitempi kuin 4000 vuotta sitten. Noin 1500 miljoonaa vuotta sitten maapallon pyörimisnopeus oli niin suuri, että vuoteen mahtui 800-900 vuorokautta. Syynä hidastumiseen ovat vuorovesien kitka, kuun siirtyminen kauemmas maapallosta, tuulet ja maanjäristykset. Vuorovesien kitkan seurauksena vuorokauden pituus kasvaa vuosisadassa 0,0016 sekuntia.

Maapallon pyörähdysnopeus vaihtelee hieman myös sen mukaan, missä kohtaa rataansa maapallo on menossa. Satunnaismuutoksia aiheuttavat ilmanpaineetkin. Maapallon pyöriminen hidastuu esimerkiksi silloin, kun päiväntasaajalla on korkeapaine (paljon ilmaa eli ilmapatsaan paino maanpinnan pinta-alayksikköä kohden suuri).

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight-saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.

Kesäaika tuottaa monia ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän aamuruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö:

"Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!"

Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Syksyn merkki on myös vuoden luontokuvan julkistaminen. Vuoden 2008 luontokuvaksi valittiin Simo Mikkosen kantaaottava kuva "Etelä-Suomen talvi". Mustavalkoinen sadekuva muistuttaa ilmastonmuutoksesta, vaikkei pelkkä yksittäinen sääilmiö (yksittäinen talven vesisadepäivä) kerrokaan ilmaston muuttumisesta mitään. Upeiden eläin- ja maisemakuvien lisäksi muissakin sarjoissa palkittiin ajattelemisen aihetta antavia kuvia. Kuviin kannattaa tutustua vuoden luontokuvakilpailun virallisilla nettisivuilla.

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Ilmastonmuutosskeptikot täysin tietämättömiä - maailman pelastaminen vain pökäleen päässä?

Operaatio Maa

Uusimmassa Luonnonsuojelija-lehdessä 5/2008 Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo arvioi ilmastonmuutosta:

"Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole epäilystäkään."

"Skeptikot ovat yleensä joko täysin maallikkoja tai toisen alan tutkijoita, kuten astronomeja tai geologeja. Heidän perustietonsa ovat useimmiten puutteelliset, eivätkä heidän ilmakehää koskevat väitteensä kestä tieteellistä tarkastelua."

"Jos halutaan välttää yli kahden asteen keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä, kasvihuonepäästöjä pitää vähentää jopa 60-80 % nykytasosta."

Ilmastonmuutosskeptikkojen väitteiden mukaan ilmakehä ei olekaan lämmennyt muutaman kilometrin korkeudessa niin kuin sen kasvihuoneteorian mukaan olisi pitänyt. Lisäksi lämpimiä ajanjaksoja on ollut maapallon historiassa aina ennenkin, mitä on selitetty auringonpilkkujen määrän vaihtelulla. Alestalo tyrmää nämäkin ilmastoskeptikoiden väitteet:

"Troposfääri lämpenee aivan kuten on laskettukin. Päivittäisen sään ennustamiseen käytetyt säähavainnot eivät vain ole olleet riittävän tarkkoja. Nyt laskentamenetelmät ovat tarkentuneet ja pystyvät havaitsemaan pienetkin trendit."

"Keskiajan lämpöjakso korostui Euroopassa, sen sijaan maapallon keskilämpötilassa muutos näkyi vaimeampana. Auringonpilkkusykli näyttäisi kyllä vaikuttavan lämpötiloihin. Mutta sen vaikutus on hyvin vähäinen, vain 10-15 % ihmistoiminnan aiheuttamasta lämmönnoususta."

Onko yksittäisen ihmisen teoilla sitten mitään merkitystä näin ison ongelman edessä? Alestalon mukaan on:

"Yhden ihmisen esimerkki voi saada muutkin tekemään samoin, ja pienistä puroista voi kasvaa joki. Maapallolla on se yhteisen pihan ongelma: jos yksi roskaa, niin muutkaan eivät viitsi siivota."

"Jonkin tahon on otettava johtajan rooli päästöjen vähentämisessä, ja olkoon se EU. Jos kehittyvät maat ottavat läntisen elintasomallin tavoitteekseen, seuraukset ovat tuhoisat paitsi ilmakehälle, myös muulle luonnolle. Mutta onko meillä moraalista oikeutta kieltää muita pyrkimästä siihen, mitä meillä jo on?"

Tv-kanava Nelonen ja Maailman luonnonsäätiö WWF ovat aloittaneet yhteisen Operaatio Maa -kampanjan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tavoitteena on kerätä miljoona euroa eri puolille maapalloa ilmastonmuutosta hidastaviin hankkeisiin. Keräyksestä käytännössä vastaava Nelonen lupaa tilittää tulot lyhentämättöminä WWF:lle.

Lisätietoa Operaatio Maa -hankkeesta löytyy sivuilta http://www.operaatiomaa.fi/ ja http://www.nelonen.fi/operaatiomaa/ .

Kampanjaan liittyy myös televisio-ohjelmia, jotka pyörivät Nelosella tiistaisin alkaen 11. marraskuuta kello 20.00. Ohjelmissa vakava asia ja viihde on yhdistetty. Julkkikset pyörittävät omia projektejaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi (lisätietoa, hupia ja ladattavaa materiaalia hankkeiden nettisivuilla):

69Eyes-yhtyeen Jyrki ja Jussi: Pirates of the Baltic Sea

Duudsonit: Operaatio Pökäle - Maailman pelastaminen on vain pökäleen päässä

Erja Häkkinen ja Matti Syrjä: Ivovon Voima

Periaatteessa suhtaudun erittäin varauksellisesti tärkeän asian ja kaupallisen viihteen yhdistämiseen, mutta ehkä se on nykymaailmassa lähes ainoa keino saada ihmiset kiinnostumaan faktoista?

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Ilmastonmuutos iskee pahiten köyhiin ihmisiin

Tänään vietetään kansainvälistä Blog Action Day -blogiteemapäivää. Ideana on, että vuosittain 15. lokakuuta bloggaajat eri puolilla maapalloa kirjoittavat yhteisesti sovitusta aiheesta oman bloginsa näkökannalta katsottuna. Tänä vuonna teemana on köyhyys. Minun blogini aiheista köyhyys liittyy läheisimmin ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikkein vakavimmat seuraukset köyhien kehitysmaiden köyhille ihmisille, vaikka he ovat kaikista vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen. Vähiten kehittyneissä maissa asuvat 0,5 miljardia ihmistä tuottavat yhteensä ainoastaan alle 0,5 % maapallon kasvihuonekaasupäästöistä!

Ilmastonmuutos lisää ympäristökatastrofeja nimenomaan trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa kehitysmaissa. Kuivuus lisääntyy, vuoristosta alkavat joet ja monet lähteet kuivuvat (vuoristojäätiköt sulavat loppuun), pohjavesi suolaantuu merenpinnan nousun myötä. Seurauksena on vesipula ja jäljelle jäävän veden laadun heikentyminen. Kaiken lisäksi köyhät kehitysmaat ovat riippuvaisia maataloudesta, jonka harjoittaminen käy nyt entistä hankalammaksi.

Ilmastostonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien seurauksena kehitysmaassa asuva ihminen jää ilman kotia neljä kertaa todennäköisemmin kuin teollisuusmaan asukas. Kaiken lisäksi kehitysmaiden ja varsinkin köyhimpien ihmisten mahdollisuudet varautua näihin ongelmiin ovat paljon heikommat kuin teollistuneissa maissa. Kehitysmaissa ei ole varaa suojarakennelmiin ja vakuutuksiin. Joidenkin laskelmien mukaan kehitysmaiden sopeutumismahdollisuuksiin on sijoitettu yhteensä 26 miljoonaa dollaria, kun Britanniassa likimain sama summa on voitu käyttää yhdessä viikossa tulvasuojien rakentamiseen. Desmond Tutu käyttää tästä tilanteesta termiä sopeutumisapartheid.

EU:n tavoitteena on rajoittaa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen kahteen asteeseen. Tähän tavoitteeseen tuskin kuitenkaan päästään. Ennusteiden mukaan 1,5 asteen lämpötilan nousu vuoteen 2080 mennessä voisi altistaa nälänhädälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle yli 1,8 miljardia ihmistä. Vastaavasti 2,0 asteen nousu saattaisi altistaa nälälle 200-600 miljoonaa, malarialle 400 miljoonaa ja vesipulalle 1,8-2,0 miljardia ihmistä.

Jäävuorten sulaminen ei nosta merenpintaa (kelluessaan jää syrjäyttää saman vesimäärän kuin siitä sulaessaan tulee). Sen sijaan mantereella olevien jäätiköiden sulaminen ja veden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa. Esimerkiksi köyhän Bangladeshin asukkaista kuusi miljoonaa elää alle yhden metrin korkeudella merenpinnasta ja 30 miljoonaa alle kolmen metrin korkeudella merenpinnasta alavilla, hedelmällisillä rannikoilla ja jokisuistoissa. Jos merenpinta nousee 1,0-1,5 metriä, Bangladeshin pinta-ala pienenee likimain 20 prosenttia. Noin 15-20 miljoonaa ihmistä jää kodittomaksi. Vastaavasti jo puolen metrin merenpinnan nousu uhkaa 90 prosenttia Guyanan väestöstä.

Myös teollisuusmaiden keinot ilmastonmuutokselta suojautumiseen voivat entisestään heikentää kehitysmaiden tilannetta. Esimerkiksi kasvipohjaiset biopolttoaineet, erityisesti palmuöljy, aiheuttavat sen, että kehitysmaissa(kin) ruoan hinta nousee. Metsiä ja peltoja ei voidakaan käyttää enää omiin tarpeisiin, esimerkiksi ravinnon tuottamiseen omalle väestölle.

Kaikkein ongelmallisimmassa asemassa ovat köyhien kehitysmaiden lapset. Englannin Unicefin johtaja David Bull on todennut vapaasti suomennettuna näin: "Epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa tarkoittaa epäonnistumista myös maailman lasten suojelussa."

Ongelmat maataloudessa ja veden saannissa sekä sairauksien leviäminen heikentävät lasten kehittymistä (mistä voi jäädä pysyviä, elinikäisiä seurauksia) ja lisäävät lapsikuolleisuutta. Unicefin arvion mukaan nykyisillä kasvihuonekaasupäästöillä eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa kuolevien lasten määrä tulee lisääntymään jopa kymmenillä tuhansilla vuosittain.

Ilmastonmuutos ei rokota vain kehitysmaiden köyhiä, vaan se vaikuttaa rikkaissa teollisuusmaissakin kaikkein haitallisimmin juuri köyhimpään väestönosaan. Vaikka Suomi saattaa aluksi hyötyä ilmastonmuutoksesta (lämmityskustannukset pienenevät, kasvukausi pitenee jne.), muutaman vuosikymmenen kuluttua meilläkin ilmastonmuutoksen kulut ylittävät hyödyt (jäähdytystarve kasvaa, tuhohyönteiset lisääntyvät jne.). Sternin raportin mukaan ilmastonmuutos voi ajaa maailman lamaan. Vaikkei jatkuva kasvu olekaan ekologisesti perusteltua, suuren laman mahdollisia seurauksia kannattaa pohtia. Taloudellisten kustannusten nousu, bruttokansantuotteen lasku ja työttömyyden lisääntyminen kohdistuvat kaikkein pahiten köyhimpiin ihmisiin.

Vielä ilmastonmuutoksen rajoittaminen "siedettävälle tasolle" ei ole myöhäistä, jos asiaan halutaan todella tarttua. Vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen aiheuttaakin kuluja, tämä on kaiken kaikkiaan tuottavampaa kuin säästöön laitettu raha. Vaikka tästä nyt saattaakin tulla kaikille joitakin lisäkuluja, pitkällä aikavälillä tämä on erityisen tärkeää ja edullista varsinkin köyhien ihmisten kannalta - sekä Suomessa että kehitysmaissa!

Lähteet ja lisätietoja:

Climate Action Network Europe

Ilmastonmuutos ja kehitys

Ilmatieteen laitos

Oras Tynkkynen

Suomen Luonnonsuojeluliitto

Time to lead

Unicef

YK:n kehitysohjelma UNDP

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Hiljaa Hiljan päivänä

Tänään on Hiljan nimipäivä ja valtakunnallinen hiljaisuuden päivä, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota hiljaisuuden tärkeyteen ja jatkuvan melun haittavaikutuksiin. Hiljaisuudesta on tulossa "katova luonnonvara".

Vinkkejä hiljaisuudesta nauttimiseksi löydät Kuulonhuoltoliiton sivuilta. Erityinen teemasivusto Korva.net puolestaan tarjoaa faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Tulokset kauhistuttavat...

Nautitaan syksyn hiljaisuudesta!