perjantai 28. marraskuuta 2008

Biologi-Jarin Blogisanomat, numero 1/08

Ensimmäinen taitettu ja "sanomalehtimuotoinen" kokoelma blogikirjoituksistani on nyt ilmestynyt. Olen tehnyt tämän ilmaisten julkaisusivujen FeedJournal ja Scribd käytön harjoittelemiseksi. Olkaapa hyvät! Kirjoitus näkyy suurena, kun klikkaat "sanomalehden" oikeasta yläkulmasta ensin koko ruudun kuvaketta ja sen jälkeen avautuvalta sivulta plussaa.

Biologi-Jarin Blogiuutiset, numero 1/08

torstai 27. marraskuuta 2008

Varmoja faktoja ilmastonmuutoksesta?

Kuva: Seppo Leinonen, www.seppo.net, julkaisulupa saatu

YK:n alainen World Meteorological Organization (WMO) julkaisi juuri Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteessaan uusimmat mittaustilaukset maapallon ilmakehän kasvihuonekaasuista vuonna 2007. Hiilidioksidia on ilmassa nyt 383,1 ppm (= parts per million = miljoonasosaa = molekyylien lukumäärä miljoonasta kuivan ilman molekyylistä) eli 0,03831 %, metaania 1789 ppb (= parts per billion = miljardisosaa = molekyylien määrä miljardista kuivan ilman molekyylistä) ja dityppioksidia 320,9 ppb.

Nämä ovat kaikkien näiden kaasujen osalta kaikkien aikojen suurimmat mitatut pitoisuudet teollisen vallankumouksen (jonka alkuvuodeksi ja samalla näiden mittausten vertailuvuodeksi on sovittu vuosi 1750) alkamisen jälkeen. Vuonna 1750 hiilidioksidin pitoisuus oli noin 280 ppm eli 0,0280 %, metaanin 700 ppb ja dityppioksidin 270 ppb. Vuoden 2007 hiilidioksidipitoisuus verrattuna vuoden 1750 arvoon oli siis 137 % (kasvua 37 %-yksikköä), metaanin 256 % (kasvua 156 %-yksikköä) ja dityppioksidin 119 % (kasvua 19 %-yksikköä).

Vuoden aikana (vuodesta 2006 vuoteen 2007) hiilidiosidipitoisuus on noussut 1,9 ppm (0,50 %), metaanipitoisuus 6 ppb (0,34 %) ja dityppioksidipitoisuus 0,8 ppb (0,25 %). Vastaavasti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosittain keskimäärin 2,0 ppm, metaanipitoisuus 2,7 ppb ja dityppioksidipitoisuus 0,77 ppb.

Yksityiskohtaisempaa tietoa kasvihuonekaasuista, niiden määristä ja määrien muuttumisesta kertovat nettisivuillaan Earth System Research Laboratory ja World Data Center for Greenhouse Gases.

Kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, mutta sen määrään ihminen ei suoraan juurikaan vaikuta. Näiden muiden kasvihuonekaasujen määrää ihmistoiminta sen sijaan lisää merkittävästi. Syinä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttäminen, maatalous, metsien hävittäminen, väestönkasvu, kaupungistuminen jne. Erityisen runsaasti viimeisimmän havaintovuoden aikana (verrattuna aiempaan) on lisääntynyt metaanin määrä. Sitä tulee esimerkiksi riisinviljelystä, lehmien suolistokaasupäästöinä ja orgaanisen aineen hajoamisesta hapettomissa oloissa esimerkiksi kaatopaikoilla. Mm. tämän syyn takia riisi ei ole ekologinen ruoka (vaikka kasvisruoka yleensä on), liharavinto ei ole ekologista (myös energiahäviö suuri verrattuna kasvisten syöntiin) ja biojäte pitäisi kerätä erikseen kompostoitavaksi eikä heittää sekajätteeseen. Vielä on ennenaikaista sanoa, tuleeko metaanipitoisuus jatkossakin kasvamaan yhtä rajusti. Metaanin vaikutuksia selostaa tarkemmin Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta Helsingin Sanomien Kysy ilmastosta -palstalla.

Maapallon lämpötila ei nouse lineaarisesti päästöjen kasvaessa. Esimerkiksi tämä vuosi 2008 tulee olamaan viime vuotta viileämpi (syynä mm. luonnollinen La Niña -ilmiö). WMO ennusti näin jo alkuvuodesta. Silti vuoden 2008 keskilämpötila noussee selvästi yli sadan viimeisimmän vuoden keskiarvon. Ilmastonmuutos ei siis ole pysähtymässä, vaan WMO:n ennusteen mukaan lähimpien viiden vuoden aikana on tulossa jälleen sekä hieman viimeaikaisia vuosia viileämpiä että ennätyskuumia vuosia.

Lämpötila maapallolla ei nouse koko ajan päästöjen lisääntyessä, koska myös luonnolliset satunnaistekijät vaikuttavat säähän sekä ilmastoon. Sellaisia luonnollisia vaikuttavia tekijöitä, joiden vaikutusta ei kuitenkaan sataprosenttisesti tunneta, ovat esimerkiksi auringon aktiivisuuden vaihtelut (auringonpilkut), merivirtojen muutokset (luontaisesti ja kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena), meri-ilmakehä -tasapaino (mm. tarkat arvot merten kyvystä sitoa hiilidioksidia), pilvisyys jne. Esimerkiksi pilvet toisaalta estävät lämpösäteilyn pääsyä maahan, toisaalta pidättävät lämpöä alapuolellaan.

Maapallolla on ollut nykyistä lämpimämpiäkin jaksoja, ainakin 3 miljoonaa vuotta sitten ja 125 000 vuotta sitten. Ne voidaan kuitenkin selittää auringon säteilyn, maapallon kiertoradan, maapallon akselikaltevuuden ja mannerten sijainnin (mannerliikunnot) muutoksilla. Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään näistä selittävistä tekijöistä. Menneissä ilmastonmuutoksissa alkuperäinen selittävä tekijä näyttääkin olleen jokin muu kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on tosin on sitten näytellyt merkittävää roolia näiden muista syistä johtuvien ilmastonmuutosten voimistamisessa, koska lämpimässä meriin pystyy sitoutumaan vähemmän hiilidioksidia.

Nykyistä ilmastonmuutosta ei selitä mikään luonnollinen tekijä, vaan syynä ovat ihmisen toimintojen tuottama hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Tästä maapallon ilmastotutkijat ovat erittäin yksimielisiä. Viimeisimpien 650 000 vuoden aikana maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut 180-300 ppm. Nyt pitoisuus on lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena 383,1 ppm, korkeampi kuin ilmeisesti kertaakaan aiemmin kolmeen miljoonaan vuoteen!

Hiilidioksidimäärää poikkeuksellisempi nykyisessä ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. Yhtä nopeaa muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 50 miljoonaan vuoteen. Viimeisimmän jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni 3-7 astetta noin 5000 vuoden aikana. Nyt Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla on havaittu kolmen asteen lämpeneminen 30 vuodessa.

Ilmastonmuutos ei etene suoraviivaisesti eikä samaan tahtiin kaikilla maapallon alueilla. Tietyt alueet jopa viilenevät. Voimakkainta havaittu lämpeneminen on ollut Pohjoisnavalla. Tässä kaatuu rytinällä se myytti, että ilmaston lämpeneminen johtuisi siitä, että nykyiset mittauspisteet ovat entistä lähempänä kaupunkien keskustoja (kaupungithan ovat tyypillisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpiä lämpösaarekkeita).

Varmaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on vain se, että sen tärkeimpänä syynä ovat ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut, jotka lämmittävät maapalloa (tarkasteltaessa maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä). Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista. Sen sijaan kaikki ennusteet ilmastonmuutoksen seurauksista ovat vain epätarkkoja arvioita. Kukaan ei voi sanoa edes huipputietokonemallien perusteella tarkkoja lukuja vaikkapa merenpinnan nousun määrästä tai sademäärien muutoksista.

Talouden taantumasta huolimatta nyt vaaditaan tehokkaita toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomi ja EU eivät voi yksin ongelmaa ratkaista, vaan tarvitaan maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Otsonia tuhoavien aineiden vähentämisessä maailmanlaajuiset sopimukset toimivat hyvin, kunhan vaan ensin asian tärkeys ymmärrettiin. Olenkin optimistinen sen suhteen, että myös ilmastonmuutos saadaan sopimuksin ja uusin teknisin menetelmin (mm. hiilidioksidin talteenotto) rajoitettua siedettävälle tasolle. Pitää kuitenkin muistaa, ettei kaikkia voimavaroja keskitetä tähän asiaan. Samanaikaisesti on kiinnitettävä huomiota muihinkin ympäristöongelmiin, esimerkiksi raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden vähentämiseen, maailmanlaajuisen väestönkasvun rajoittamiseen jne.

PS. Olen nyt lisännyt blogiteksteihini uuden tunnisteen (tagin) "ilmastonmuutos", kun aiemmin käytin vain tunnistetta "sää ja ilmasto". Aiemmat ilmastonmuutokseen liittyvät kirjoitukseni löytyvät siis tunnisteen "sää ja ilmasto" alta (ks. tunnisteet sivun oikeasta laidasta).

perjantai 21. marraskuuta 2008

Nyt on aika kaventaa ja tutustua hauskoihin mainoksiin


Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.

Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.

Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Älä osta mitään -nettisivuilta löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi). Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta.

Kannattaa vierailla myös kulutuskriittisillä Kaventajat-sivuilla ja massakulutusta halveksivan kulttuurilehti Voiman kotipesässä.

Valitsetko Telluksen tulevaisuuden vai uskotko mainonnan harhakuviin ja ryntäät ostamaan itsellesi ja joululahjoiksi lisää turhakkeita?

PS. Eilen satoi Kouvolassa ensilumi ja tänä aamuna oli pakkasta kymmenen astetta.