lauantai 6. joulukuuta 2008

Paha, pahempi, pullovesi!

© orelphoto - Fotolia.com

Tutustuin netissä todella hauskaan pullotetusta vedestä kertovaan videoon, jonka juontaa Mikko Kivinen.

Olen itsekin jo aiemmissa blogiteksteissäni pohtinut pulloveden käytön mielettömyyttä. Pullovesi sisältää jopa sata kertaa ja lähdevesiautomaattien vesi tuhat kertaa niin paljon mikrobeja kuin hanavesi.

Pullovesi.fi -sivu kertoo lisää mielenkiintoisia tietoja, joihin tämänkertainen blogitekstini lähinnä perustuu.

Vuonna 1968 Ranskassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön PVC-muovista (polyvinyylikloridi) valmistettu kevyt muovipullo. Tämä taisi olla loppujen lopuksi paljon merkittävämpi uusi asia kuin samanaikainen kuun valloitus. Juomapulloteollisuus lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Neljännesvuosisataa myöhemmin alettiin käyttää paljon PET-muovista valmistettuja pulloja. Muovien valmistamiseen kuluu aina runsaasti öljyä.

Maailmassa myydään 560 miljoonaa litraa pullotettua vettä päivässä. Vuodessa pullovettä siis kulutetaan 206 miljardia litraa. Suomessa myydään 100 miljoonaa litraa pullovettä vuodessa. Pulloihin pakatusta vedestä onkin tullut vuotuiselta arvoltaan 400 miljardin dollarin globaali bisnes, maailman kolmanneksi suurin yksittäisen tuotteen tuotannonala heti öljyteollisuuden ja sähköntuotannon jälkeen.

Muovisten pullojen tuotantoon kuluu paljon öljyä. Lisäksi vesipullojen kuljettelukin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Täytetyt vesipullot ovat painava tuote rahdata. Pullovedellä onkin hurja hiilijalanjälki. Keskimäärin yhden pullovesilitran tuotantoon kuluu neljänneslitra öljyä. Kaikkiaan maapallolla kuluu vuodessa 52 miljardia litraa öljyä maailman pullovesien tuotantoon. Tämä vastaa Suomen kaikessa liikenteessä 12 vuoden aikana kulunutta öljymäärää!

Guardian-lehden englantilaistutkimuksen mukaan esimerkiksi Evian-lähdevesi aiheuttaa keskimäärin 0,172 kilogramman hiilidioksidipäästöt litraa kohden, Volvic-vesi jopa 0,185 kg/litra. Vastaavasti Thamesin vesiyhtiön hanaveden päästöt ovat vain 0,0003 kg/litra!

Vaikka pullojen kierrätys toimisi hyvin, sekä pullojen rahtaaminen että materiaalin käsittely tuottavat päästöjä. Aina kierrätys ei edes toimi, ei ainakaan Englannissa yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomessakaan aivan kaikista vesipulloista ei edes saa palautettaessa hyvitystä (ei panttimaksua), vaikka materiaali olisikin kierrätyskelpoista.

Pullovesi ei edes maistu hyvältä. Tästä on olemassa useita sokkotestejä, joita on tehty sekä tavallisilla kuluttajilla että huippuasiantuntijoilla. Esimerkiksi Decanter-viinisaitin testissä sommelieerit ja muut viiniasiantuntijat maistelivat 24 tunnettua vettä. Parhaaksi asiantuntijat arvioivat Waiwera-pulloveden. Toiseksi tuli Vittel. Kolmanneksi parhaaksi arvioitiin Thamesin vesiyhtiön hanavesi (hanasta South Kensingtonista, Lontoosta). Esimerkiksi tunnettu pullovesi Evian jäi vasta sijalle 15!

Kannattaa katsoa huippuhauska Mikko Kivisen pullovesivideo. Se kestää noin kahdeksan minuuttia (mutta on niin hauska, että se tuntuu paljon lyhyemmältä) ja sen aikana maailmassa kulutetaan noin 3,2 miljoonaa litraa pullovettä.

Kun videon katsomisen jälkeen painat Lahjoita-painiketta, SodaStream lahjoittaa 11 senttiä Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertueelle, jossa Itämeri-lähettiläät kiertävät Suomen (ja myös Pietarin ympäristön) kouluissa kertomassa Itämeren tilasta. Meilläkin kävi Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilla tällainen koululle ilmainen vierailija. Kiitokset siitä lähettiläälle, Luonto-Liitolle ja hankkeen rahoittajille! Hauskuuta siis itseäsi huvittavalla videolla ja tee samalla päivän hyvä työ, sinulle ilmainen lahjoitus hyvään tarkoitukseen Itämeren pelastamiseksi.

Sokkotestien mukaan pullovesi ei ole edes hyvän makuista. Pullovesi maistuu hyvältä vain, jos siinä näkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillä Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka päihittää pullovedet sekä maultaan että mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitäisi ostaa pullovettä, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisäksi ympäristölle paljon haitallisempaa kuin kraanavesi?

Pullovesi voi joskus olla tarpeellista, esimerkiksi vesikatastrofien aikana, jos vesijohtovesi on pilaantunut. Normaalielämässä pullovettä ei tarvita. Mikäli esimerkiksi koulussa tai retkellä haluaa käyttää pullovettä eväänä, kannattaa ostaa vain yksi vesipullo, jonka sitten aina tarpeen tullen täyttää hanavedellä.

Pelasta siis maailma pullo kerrallaan - jätä pullovesi kauppaan! Pulloveden boikotointi on myös isänmaallinen teko. Monet pullovedet tulevat ulkomailta. Vaikka ostaisit suomalaistakin pullovettä, ainakin pullon raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suositaan siis suomalaista hanavettä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minkä takia suomalaiset siis ostavat pullovettä käytännössä automaattisesti ulkomailla vieraillessaan?

Tässä "Pullovesi on turhaa" kampanjassa näyttäisi siltä, että vaikka tuotantoa ja historiaa käsitellään globaalista näkökulmasta niin sen käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja lähinnä Suomen näkökulmasta.

On totta, että pullovesi on turhake etc. sinänsä. On kuitenkin oman tietoni valossa totta, että joissakin maissa hanavesi ei ole kovinkaan juomakelpoista.

Näin ei välttämättä ole, mutta oletko tutkinut asiaa?

Mielestäni a) suomalaisten tosiaan pitäisi vähentää pulloveden kulutusta tai oikeastaan pyrkiä siitä kokonaan eroon ja b) maailman ihmisten pitäisi keskittyä hyödynnettävän hanaveden mahdollistamiseen kaikkialle maailmassa, jotta kaikkialla maapallolla päästäisiin ensin samanlaiseen tilanteeseen kuin täällä Suomessa (on hanavettä ja on pullovettä) ja sitä kautta edelleen (Suomen tavoin) eroon pullovedestä kokonaan.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitän viestistäsi.

Totta on, ettei hanavesi ole kaikkialla maailmassa juomakelpoista. Esimerkiksi Intiassa pohjavesikin on paikoin juomakelvotonta, koska se sisältää liikaa kadmiumia, fluoridia, arseenia, nitraatteja ja/tai lyijyä.

Pietarin vesijohtovedessä elää Giardia lamblia -alkueläin, joka tarttuu ohutsuolen (tai sen alkuosan eli pohjukaissuolen) sisäpinnalle ja aiheuttaa giardiaasi-sairauden (pitkäkestoisen ripulin ja mahaoireita). Ajoittain Giardia on aiheuttanut epidemioita myös Virossa ja Ruotsissa. Suomessakin sitä tavattiin vesijohtovedestä Nokian vesikriisin yhteydessä. Pietarin vesijohtovedessä on joissakin tutkimuksissa havaittu myös liikaa raskasmetalleja. Lisätietoa veden mukana leviävistä mahdollisista ripulitautien aiheuttajista voi lukea sivulta http://www.alvens.fi/mikrobit.htm .

Joissakin maissa vesijohtoveteen saatetaan sekoittaa merivettä, jolloin juominen ei tietenkään ole suositeltavaa. Hyvin paljon vaikuttaa myös yksittäisten alueiden tai jopa talojen vesijohtoverkoston kunto. Vaikka hanavesi olisi periaatteessa juomakelpoista, huonokuntoinen putkisto voi tehdä siitä kelvotonta.

Syynä siihen, että suomalaisia turisteja neuvotaan juomaan pullotettua vettä ulkomailla, on yleensä kyseisen maan suomalaisesta poikkeava bakteerikanta. Vaikka hanavesi olisi periaatteessa puhdasta, siinä olevat normaalit bakteerit voivat olla sen verran erilaisia kuin meillä, että ainakin herkkämahaisimmille ne voivat aiheuttaa oireita. Hollantilainen matkailusaitti http://www.reisgraag.nl/vakantie_finland/eten_
en_drinken_in_finland/ neuvoo Suomeen matkaavia hollantilaisia näin: "Het drinken van kraanwater in Finland wordt afgeraden!" Eli ohjeen mukaan Suomessa ei pidä juoda kraanavettä!

Suomen hyvälaatuisesta raakavedestä kuulin hauskan tarinan vieraillessani opiskelijoiden kanssa Hartwallin tehtailla Lahdessa. Esittelijä kertoi, että kun Lahdessa aloitettiin Pepsin valmistaminen, Pepsi-yhtiö vaati lähettämään näytteen puhdistamattomasta raakavedestä. Kun Suomesta lähetetty näyte oli tutkittu, vastauksena tuli viesti, että näytteen piti olla puhdistamattomasta eikä puhdistetusta vedestä. Eivät uskoneet, että puhdistamaton pohjavesi voi olla niin hyvälaatuista!

Itse olen huoletta juonut hanavettä esimerkiksi Itävallassa, Kroatiassa (naapurissa Montenegron puolella tätä ei suositeltu), Kreikassa ja joillakin Italian alueilla. Paikallisesti erot veden laadussa voivat kuitenkin olla isoja. Veden maku voi myös olla erilainen kuin Suomessa. Muualla Euroopassa esimerkiksi kalkkia on vedessä yleensä enemmän kuin meillä. Joskus esimerkiksi Alppien alueella laseihin voi pinttyä kalkista jopa vaaleita raitoja. Toisaalta kalkki myös valkaisee hampaita kivasti.

Vain joissakin maissa tai joillakin alueilla pulloveden juonti on perusteltua hanaveden sopimattomuuden takia. Yleensä pulloveden juonnissa on kysymys vain tottumuksesta, hienostelusta ja muodista.

On myös muistettava, että osa pullovesistäkin on todellisuudessa pullotettua hanavettä. Lisäksi virvoitusjuoma-automaateissa, joissa juoma lasketaan "hanasta" suoraan lasiin, automaatti sekoittaa juoman makuaineet ("siirapin") vesijohtoveteen. Jos haluaa välttää vesijohtoveden juontia juomalla pullovesiä ja virvoitusjuoma-automaattien vettä, saattaakin siis silti todellisuudessa juoda hanavettä.

Suomalaiset kuluttavat pullotettua vettä asukasta kohden laskettuna vuodessa noin 14-17 litraa (tilastot hieman vaihtelevat mm. sen mukaan, onko mukaan laskettu vesiautomaateista juotu vesi). Monessa Etelä- ja Keski-Euroopan maassa määrä on jopa yli kymmenkertainen. Italiassa kulutus on noin 190 litraa/asukas/vuosi ja Ruotsissakin 23 l/as/v.

Myös Sveitsissä juodaan aivan huomattavasti Suomea enemmän pullovettä, vaikka Alpeilta luulisi tulevan todella hyvälaatuista pohjavettä. Toisaalta Sveitsissä ja Itävallassakin kyse on pitkälti yksittäisten perheiden valinnoista. Toiset juovat pelkkää hanavettä, toiset kantavat selkä vääränä pullovettä.

Yleisen mielikuvan mukaan "pullovettä tarvitaan saastuneessa Itä-Euroopassa", ei "kehittyneessä Länsi-Euroopassa". Tilastojen mukaan pulloveden kulutus Itä-Euroopassa on kuitenkin vain 20 litraa/asukas/vuosi, Länsi-Euroopassa 100 litraa/asukas/vuosi.

Pariisilaisista 51 % on kyselyssä ilmoittanut juovansa lähinnä pullotettua vettä. Viranomaisten mukaan Pariisin vesijohtovesi kuitenkin on todella hyvälaatuista, "Ranskan tarkimmin valvottu juoma".

Mielestäni pullovesi on hyvä valinta herkkämahaiselle turistille. Myös Pietarissa ja esimerkiksi joillakin Intian ja Kiinan alueilla pullotetun veden käyttö on aina perusteltua. Useimmilla alueilla pullovesi kuitenkin on todella käsittämätön turhake. Jos haluaa juoda vettä pullosta, pulloon voi hyvin ottaa hanavettä.

Mielestäni olet äärimmäisen hyvin oivaltanut ja tiivistänyt keskeisen idean noihin kommenttisi lopussa oleviin a- ja b-toimenpiteisiin. Suomalaisten pitäisi todellakin keskittyä pääsemään pullovedestä kokonaan eroon ja ulkomaiden tietyillä alueilla pitäisi pyrkiä saamaan kaikille juomakelpoista hanavettä. Näistä tuo ensimmäinen toimenpide on varmasti helpompi ja nopeampi toteuttaa...

Anonyymi kirjoitti...

Suomessa ei tarvitse juoda pullovettä, paitsi limsan sijaan yleisötapahtumissa se on erittäinkin suositeltavaa. Itse kutsun Päijännetunnelista saamaamme vettä Espoon Evianiski. Ihan valehtelematta, tunnistin maun ja kiljuin riemusta, kun tunneli taannoin puhdistuksen jälkeen avattiin ja lopulta vesi pääsi taas hanaamme asti. Saatiin ekstra-puhdasta vettä, jossa ei ole sivumakuja. Toisin oli lapsuudessani Pohjanmaalla, jossa juotiin savisten jokien pintavesiä. Makuvirheitä oli vaikka hygieninen laatu olisi ollut hyvä.

Eksyin tähän blogiin hakusanalla giardia, jonka sain Egyptissä ja joka oli karmea mahatauti. Sain sen kenties salaateista ja hedelmistä, jotka oli pesty sikäläisellä talousvedellä. Turistin kannattaa pitäytyä pullovedessä, silloin kun niin suositellaan. Taudin hankkiminen ja sairastaminenkin on jostain pois, ainakin työnantajalta. Ja taas kului antibiootteja joiden tehot tulee maailmalla laskemaan. Oma lukunsa on pullovesimaissa kertyvä muovijäte, mutta senhän voi hyödyntää. Hanavettä kenties voisi juoda keitettynä, mikä vie myös energiaa.

Puhdas vesi on lähellä sydäntäni, kun opiskeluaikana tuli toimittua vesilaboratorioissa kesäkemistinä. Mielestäni arvokkainta Suomessa on puhdas vesi. Aika harva tulee ajatelleeksi sitä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Mukavaa, että eksyit tänne. Kiitoksia hyvin perustellusta kommentistasi!