lauantai 27. marraskuuta 2010

Hauskat vastamainokset iskevät tajuntaan!

Oma versioni vastamainoksesta. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Eilen vietettiin jälleen Älä osta mitään -päivää ja julistettiin vastamainoskilpailun voittajat. Vastamainos eli antimainos tarkoittaa mainosta, joka on parodiaa oikeista mainoksista.

Tänä vuonna vastamainoskilpailun teemana olivat erityisesti "kirkkaanvihreät arvot", millä haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että ympäristöystävällisyydestä tai "ekologisuudesta" on tullut tuotteiden ja palveluiden mainosvaltti. Kuluttaja tekee arvokkaan teon valitessaan vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita, mutta valitettavan usein tuotteita mainostetaan ympäristöystävällisiksi vähintäänkin kyseenalaisin perustein. Tällöin kyseessä on ns. viherpesu.

Seuraavista linkeistä voit tutustua ajattelua herättäviin ja samalla hyvin hauskoihin mainoksiin:

Mainoskupla 2010 -kilpailun voittajatyöt

Mainoskupla 2010 -teemasarjan muut palkitut työt

Mainoskupla 2010 -koululaissarjan muut palkitut työt

Mainoskupla 2009 -kilpailun palkitut työt

Mainoskupla 2009 -kilpailun muut työt

Fifin vastamainokset

Guardian-lehden ympäristömainosgalleria

The Unsuitablog - vastamainosgalleria

Subvertise Blog

Advertising by subvertising - vastamainoksia eri aiheista

Myös teatterin ja musiikin keinoin on mahdollista kiinnittää huomiota ympäristöongelmiin.

Tällä viikolla (viikko 47) vietetään myös Euroopan jätteidenvähennysviikkoa (European Week for Waste Reduction). Nykyään voimakkaasti lisääntyvä jäte ovat tekstiilit. Joidenkin tutkimusten mukaan tekstiilijätteiden osuus sekajätteestä on kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa. Halpoja trendivaatteita käytetään vain lyhyen aikaa, jonka jälkeen ne heitetään kaatopaikalle ja ostetaan uusia "lyhytkulutusvaatteita" tilalle. Järkevääkö?

perjantai 26. marraskuuta 2010

Talven 2010-2011 sääennuste

Talvisia tunnelmia Kouvolassa tammikuussa 2010.

Syyskuussa puolalaisten meteorologien väitettiin ennustaneen, että Eurooppaan on tulossa kylmin talvi tuhanteen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä kuitenkin oli uutisankka: "Meillä Ilmatieteen laitoksella oli vaikeuksia selvittää, mikä oli se uusi sensaatiomainen tutkimus, johon tämä ennuste perustuisi. Lopulta selvisi, että puolalainen meteorologi oli vain median haastattelussa kertonut, että JOS Golfvirta hidastuisi tai pysähtyisi, Pohjois-Euroopan ilmasto kylmenisi... Aivan, kaikkihan tuntevat Golfvirran merkityksen ilmastoomme ja voivat tähän lausuntoon yhtyä. Nyt vain oli käynyt niin onnettomasti, että matkalla viesti hieman muuttui ja oleellinen pieni sana 'jos' oli jäänyt matkan varrelle." (klimatologi Reija Ruuhela, Ilmastokatsaus 9/2010, s. 3)

Pari viikkoa sitten julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää kylmiä talvia! Tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät aluksi. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. Kylmät talvet 2005-2006 ja 2009-2010 eivät siis ole tämän tutkimuksen mukaan ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, vaan pikemminkin ne sopivat kuvaan erinomaisen hyvin ilmastonmuutoksen yhteydessä. Tämä nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan ole ennuste talven 2010-2011 säästä, vaan se kertoo vain kylmien talvien todennäköisyyden kasvavan pitkällä aikavälillä ilmaston lämmetessä. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin. Ja vielä on huomattava, että ilmastonmuutoksen myötä talvet keskimäärin lämpenevät, eivätkä entistä useammin esiintyvät keskimääräistä kylmemmät talvet välttämättä ole yhtä kylmiä kuin aiemmat kylmät talvet.

Eilen ruotsalainen meteorologi Per Kållberg ennusti Sydsvenskan-lehdessä Pohjois-Eurooppaan hyvin kylmää talvea 2010-2011. Ennuste perustuu Pohjois-Atlantin oskillaatioon (NAO) joka muuttui negatiiviseksi joulukuussa 2009 ja aiheutti kylmän talven 2009-2010. Tämä oskillaatio jatkuu edelleen negatiivisena, minkä seurauksena Pohjois-Eurooppaan pääsee virtaamaan arktisen kylmää ilmaa. Kesällä ilmavirtaukset muuttuvat siten, ettei NAO päässyt vaikuttamaan kesän säähän. Tämä negatiivinen NAO voi tuoda Skandinaviaan samanlaiset kylmät talvet kuin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin esiintyi usein negatiivinen NAO (vastaavasti monien viime vuosien lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen). Skandinavian lisäksi kylmää tulee talveksi negatiivisen oskillaation aikana myös Britanniaan (marraskuussa 2010 ollut jo kylmin marraskuun jakso 17 vuoteen), Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle. Sen sijaan Länsi-Grönlannissa seurauksena on kostea ja lämmin sää. Myös USA:n länsirannikolla voi olla epätavallisen lämmintä. Meteorologi Per Kållberg kuitenkin tähdentää, että tämä ennuste toteutuu vain, mikäli negatiivinen NAO jatkuu. Varmuutta asiasta ei ole. Tällä hetkellä NAO on jatkunut negatiivisena poikkeuksellisen pitkään. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilajakaumaa voi seurata karttakuvasta ja lisätietoja Pohjois-Atlantin oskillaatiosta lukea Ilmastotiedon sivuilta.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF:n vuodenaikaisennuste arvioi, että joulukuu 2010, tammikuu 2011 ja helmikuu 2011 saattaisivat olla Suomen keski- ja pohjoisosissa jopa tavanomaista lämpimämpiä. Sen sijaan Etelä-Suomen osalta poikkeamaa ei näytä juuri olevan suuntaan tai toiseen. Etelä-Euroopassa taas saattaa olla tavanomaista viileämpää. Tämä ennuste on hyvin samankaltainen yhdysvaltalaisten ennusteiden kanssa.

WSI (Weather Services International) kuitenkin ennustaa talven 2010-2011 olevan Britanniassa ja Länsi-Euroopassa keskimääräistä kylmempi, ei kuitenkaan yhtä kylmä kuin viime talvi. Varsinkin alkutalvesta näyttäisi kuitenkin tulevan normaalia kylmempi. Kaikkein kylmintä olisi tämän ennusteen mukaan joulukuussa. Kylmää näyttäisi riittävän vielä tammikuullekin, mutta helmikuussa voisi jo hieman lämmetä.

Tätä kirjoitustani tarkemmin kylmän talven todennäköisyyttä on pohdittu ja pitkän aikavälin sääennusteita seurattu meteorologi Pauli J. Jokisen Sääbriefing-blogissa.

Tällä hetkellä Suomessa on Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa poikkeuksellisen kylmää. Muoniossa mitattiin yhtenä yönä pakkasta jo yli 30 astetta. Keskiarvoihin verrattuna lukemat ovat kuitenkin kaikkein poikkeuksellisimpia Etelä- ja Keski-Suomessa. Viimeksi tällaisia kylmiä marraskuun loppuja on ollut vuosina 2002 ja 2004. Oma mittarini Kouvolassa näytti tänä aamuna kello 6 lukemaa -13,2 astetta. Luntakin on mukavasti muutama sentti. Ennusteet näyttäisivät pakkasten jatkuvan ainakin joulukuun puoliväliin, joten tänä vuonna on hyvät mahdollisuudet saada valkea joulu.

Toivotan kaikille hyvää ensimmäistä adventtia!

lauantai 20. marraskuuta 2010

Globen uupuneet - ilmastonmuutos teatterin silmin

Molièren hengessä. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä kävi torstaina 18. marraskuuta katsomassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa Kansallisteatterin kiertueella olevan näytelmän Globen uupuneet, joka kertoo ilmastoahdistuksesta.

Globen uupuneet on todella Historiallinen näytelmä isolla H:lla monessa mielessä. Se käy nopeassa tahdissa läpi luonnontieteiden, teknologian ja väestönkasvun historiaa, mutta se myös tekee historiaa. Globen uupuneet on Kansallisteatterin ensimmäinen kiertävä näytelmä koskaan. Se lienee myös ensimmäinen suomalainen teatteriesitys, jossa vähähiilisyys (mahdollisimman pienet päästöt) on tarkkaan otettu huomioon.

Alkuperäinen idea näytelmään tuli pari vuotta sitten Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtoselta, joka esitteli ajatuksensa hiilidioksidineutraalista ja kiertävästä näytelmästä Kansallisteatterin silloiselle pääjohtajalle Maria-Liisa Nevalalle. Hän otti ajatuksen heti ilolla vastaan. Nyt uuden pääjohtajan Mika Myllyahon kaudella näytelmiä tullaan viemään kiertueelle jatkossakin.

Esityksen käsikirjoittamiseen sekä musiikin säveltämiseen saatiin rahoitus Niilo Helanderin säätiöltä. Esityksen työstivät valmiiksi ohjaaja Saana Lavaste, käsikirjoittaja Emilia Pöyhönen ja säveltäjä Sanna Salmenkallio. Myös lavastaja-puvustaja Markus Tsokkinen sekä näyttelijät Jussi Lehtonen, Nora Raikamo ja Hanna Raiskinmäki ovat olleet aikaisessa vaiheessa mukana näytelmän käsikirjoittamisessa. Yhteistyökumppaneina toimivat alusta alkaen myös ”urbaani ympäristöjärjestö” Dodo ry sekä Katastrofin aineksia -elokuvan ohjannut John Webster, joka on esityksessä mukana äänenä.

Esitystä valmisteltaessa työryhmä oli yhteydessä lukuisiin asiantuntijoihin ja kysyi myös monien julkkisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Marja-Sisko Aalto, Paavo Arhinmäki, Satu Hassi, Teemu Mäki, Päivi Räsänen, Paola Suhonen ja Miina Äkkijyrkkä toivat esiin oman näkemyksensä. Inspiraation lähteinä ja erilaisten näkökulmien muodostamisen apuna toimivat myös Leo Stranius, Risto Isomäki sekä Atte Korhola ja hänen puolisonsa Eija-Riitta Korhola, joiden teksteihin työryhmä perehtyi.
Titanic. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Syksyllä 2010 Globen uupuneet -näytelmää esitettiin Helsingissä Kansallisteatterissa, kunnes marraskuun alussa se lähti Suomen-kiertueelle. Teatteriseurue liikkuu junalla ja polkupyörillä! Esityksestä ei ole myöskään paperille painettua käsiohjelmaa tai mainosjulisteita.

Erityisesti valaistuksessa ja lavatekniikassa on huomioitu ympäristöasiat. Kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä (kaksi tuulisähköllä ladattavaa akkua) ja pienen osan näyttelijät tuottavat itse lavalla dynamoon virtaa polkien. Yhteensä yksi esitys kuluttaa energiaa noin 0,3 kWh. Se vastaa viiden 60-wattisen hehkulampun yhdessä tunnissa kuluttamaa määrää.

Esityksen sähkönkulutus on tarkasti eriteltynä ja laskettuna näytelmän netistä löytyvässä käsiohjelmassa. Globen uupuneet kuluttaa energiaa 0,25 kW/h, kun keskimäärin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitettävät näytelmät kuluttavat sähköä noin 250 kW/h eli noin tuhatkertaisen määrän!
Kansallisteatteri kuluttaa vuodessa sähköä noin 1 490 000 kWh. Kuukausikulutus vastaa kahdeksan sähkölämmitteisen pientalon tai 30 kerrostaloasunnon koko vuoden kulutusta! Globen uupuneiden ideamoottori Jussi Lehtonen tuleekin varmaan viemään vielä monta muutosta läpi Kansallisteatterin energiankulutuksen ja materiaalienkäytön vähentämiseksi.

Itse näytelmäkin kertoo rivien välistä luettuna Jevonsin paradoksista: ”Energiankäytön tehokkuus lisää energiankulutusta.” Energiatehokkuuden myötä säästynyt energia käytetään muihin tarkoituksiin, eikä kulutus vähene.

Näytelmän juoni alkaa siitä, että pieni teatteriseurue valmistelee uutta esitystä. Kunnianhimoisena haaveena on toteuttaa ympäristöasioista kertova ja ympäristöystävällinen esitys Molièren Ihmisvihaaja-näytelmästä ja saada Jonh Webster tekemään siitä dokumenttielokuva. Webster joutuu kuitenkin omien kiireidensä vuoksi peruuttamaan tämän hankkeen. Silloin osa näyttelijöistä haluaisikin toteuttaa näyttämöllä suureellisen version Titanic-elokuvasta, sillä ”eihän ole mitään mieltä tehdä ekologista näytelmää, ellei siitä tehdä dokumenttia”. Lopulta Titanic ja Ihmisvihaaja sekoittuvat todella herkulliseksi sekahedelmäkeitoksi. Aivan näytelmän lopussa päästään ”sukelluskellossa” esitettävän varjoteatterin keinoin jopa tulevaisuuteen.

Kun kotimatkalla kyselin lukiolaistemme mielipiteitä Globen uupuneet -esityksestä, minulle jäi sellainen käsitys, että paria lukuun ottamatta kaikki pitivät näytelmästä hyvin paljon. Tiivistettynä opiskelijoiden ajatukset voisi pukea sanoiksi näin: ”Näytelmä oli intiimi, piristävän poikkeuksellinen, hauska ja humoristinen, mutta samalla salakavalan ahdistava. Se oli todella paljon ajatuksia herättävä, ei kuitenkaan liikaa valmiita mielipiteitä tyrkyttävä.” Kaikki näyttelijät saivat runsaasti kehuja. Lopun sukelluskellokohtaus herätti hämmästystä ja paljon pohdintaa. Siitä pystyy tekemään kaksi täysin päinvastaista tulevaisuuden tulkintaa, joista toinen on hyvin positiivinen. Lisää opiskelijoiden mielipiteitä tulee myöhemmin ympäristöekologian kurssimme omaan blogiin.

Itsekin pidin näytelmästä hyvin paljon. Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: ”Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.”

Globen uupuneet tavallaan jatkaa Neil Postmanin ”Huvitamme itsemme hengiltä” -kritiikkiä. Lopulta myös näytelmän musikaalinen tosi-tv-tähti Tracy huomaa, että pienillä myönnytyksillä voi saada paljon aikaan. Kompromissi löytyy jostakin tavarapaljoudessa piehtaroivan tv-hömpän ja Kainuun korpimökkiin muuttamisen väliltä.

Ohjaaja Saana Lavaste tiivistää näytelmän sanoman näin: ”On tavallaan tyrmistyttävää, että meille asetetaan rajoja. Meidänhän pitäisi saada tehdä juuri mitä haluamme, meidän täytyy saada olla vapaita. Olemmeko kuitenkin myös salaa helpottuneita siitä, että lopulta on olemassa joku raja? Rajattomuus on merkityksettömyyttä. Rajattomuus ja vapaus eivät ole synonyymejä. Mitä vapaus lopulta on? Onko todella vapautta kuluttaa mielin määrin? Merkitykselliset tarinat alkavat syntyä vasta, kun kohtaamme omat rajamme.”

Tulevaisuuden sukelluskello. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Globen uupuneet -esitys kiertää Suomea ainakin kevään 2011 loppuun asti ja jatkaa kierrostaan mahdollisesti syksyllä 2011. Esitys vierailee esimerkiksi kouluissa ja nuorisotaloissa, mutta suurelle yleisölle avoimia teatteriesityksiä on ainakin seuraavilla paikkakunnilla:
11.1.2011 Kaustinen, kansanmusiikkikeskus
26.1.2011 Kajaani, kaupunginteatteri
7.2.2011 Rauma, kaupunginteatteri
15.2.2011 Kotka, kaupunginteatteri
24.2. ja 25.2.2011 Oulu, kaupunginteatteri
8.4., 13.4. ja 14.4. Turku, kaupunginteatteri
Muita esityspaikkoja ja -aikoja voi katsoa esimerkiksi kiertuejärjestelyjä hoitavan Teatteri 2.0:n kotisivuilta.

Toiveena olisi saada Globen uupuneet pistäytymään myös Kouvolassa. Kouluihin Globen uupuneet voi tilata Nuorten akatemian (NOTE) ja Dodon kautta. Näytelmän seuraamista helpottaa, mikäli opiskelijat tuntevat elokuvat Katastrofin aineksia ja Titanic. Toivoisinpa myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilaavan tätä näytelmää opiskelijoilleen! Mikäli kiertueen päättymisen jälkeen käsikirjoitus on saatavissa, tämä olisi erinomainen näytelmä myös koulujen näytelmäkerhojen ja näytelmäryhmien esitettäväksi.

Lisätietoja:

Kansallisteatteri

Globen uupuneiden Facebook-sivut

Globen uupuneiden käsiohjelma (paljon asiaa esityksen tekemisestä ja taustoista, myös tietoa ilmastonmuutoksesta ja konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen torjumiseen)

YLE Kulttuurin toimittaja Jaana Semerin arvostelu Globen uupuneet -esityksestä

Kiitokset:

Tea Tönnov ympäristöjärjestö Dodosta antoi minulle hyviä lisätietoja tästä teatteriesityksestä. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin tietysti Globen uupuneet -tiimille, joka mielestäni on tehnyt aivan huikeaa työtä. Kiitän ja kumarran.

Muuta tieteen, urheilun ja taiteen yhteistyöstä:

Viime vuosina on ilmestynyt useita ympäristöä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia sekä esimerkiksi hitaampaa slow-elämää puolustavia kirjoja. Yhdysvalloissa myös urheilijat ovat alkaneet toimia ilmastonmuutoksesta tiedottamisen puolesta. Monet muusikotkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin:

Disturbed: Another Way to Die

Michael Jackson: Earth Song

Chris Rea: The Road to Hell

Earthman (Maapallomies): Climate Crisis Jam

Tracy Lyons: Save me

Uusimpia uutisia ilmastonmuutoksesta:

Ilmastotieto

Ilmasto.org

torstai 18. marraskuuta 2010

Hyvää toilettien ja pisuaarien juhlapäivää!

Toiletti Tunisiassa. Kuva: Jari Kolehmainen

Perjantaina 19.11.2010 vietetään kansainvälistä wc-päivää, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti kehitysmaiden huonoihin wc-oloihin. Noin 2,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu pääsy kunnolliseen vessaan. Tarpeet tehdään maakuoppiin tai slummialueilla muovipusseihin, jotka sitten viskotaan minne sattuu.

Kuva: WorldToilet.org

Kehitysmaissa noin 80 % jätevesistä päätyy puhdistamattomina vesistöihin, mikä lisää oleellisesti monien sairauksien leviämistä. Laskelmien mukaan vesi- ja saniteettiongelmat ovat aiheuttaneet 1900-luvulla enemmän kuolemantapauksia kuin kaikki samalla vuosisadalla käydyt sodat yhteensä.

Kuva: World Toilet Day

Wc-teemapäivällä halutaan kuitenkin kiinnittää huomiota kehitysmaiden ongelmien lisäksi myös teollistuneissa maissa esiintyviin vessaepäkohtiin. Yleisiä wc-tiloja on usein liian vähän, ja vaikka niitä olisikin, kaduille virtsaaminen varsinkin yöaikaan on turhan yleistä. Myös wc-tilojen puhtaudessa ja ihmisten hygieniakäyttäytymisessä voi olla toivomisen varaa.

Lisäksi myös kehittyneissä maissa voi tapahtua vesikriisejä vaikkapa putkirikkojen seurauksena. Esimerkiksi Nokialla vuoden 2007 lopulla pääsi jätevettä puhtaan veden putkistoon. Tämän seurauksena kaupungin 30 000 asukkaasta noin 8 000 sairastui mahatautiin. Yleisimpänä syynä oli norovirus, mutta vedestä löytyi myös giardiaa (ensimmäistä kertaa Suomessa laajana esiintymänä), kampylobakteeria, salmonellaa, yersiniaa, shigellaa, rotavirusta, kolibakteeria ja Clostridium difficile -bakteeria. Jälkikäteen on arvioitu mahatauti keskeiseksi syyksi myös kahteen kuolemantapaukseen. Lisäksi 21 ihmistä sai suolistoinfektion seurauksena akuutteja niveltulehduksia ja reuman kaltaisia selkäoireita (20 lievää ja yksi vaikea tapaus).

Tähän loppuun päivän piristys näiden synkkien lukujen jälkeen. Urinal.net-nettisivusto esittelee laajan valokuvakokoelman maailman pisuaareista. Tällä hetkellä maailman kymmenen huippu-urinaalin (mielenkiintoisimmat tai erikoisimmat käymälät) lista on seuraava:

1. Amundsenin ja Scottin retkikunnan majapaikka Etelänavalla

2. Taj Mahal Intiassa

3. Uniikit "Luonnon kutsu" -pisuaarit, suunnitellut Clark Sorensen (näin biologina oma suosikkini!)

4. Rothesay-hotellin pisuaari Buten saarella Skotlannissa

5. Middle Brighton Baths Australiassa

6. Naisten wc:n urinaali Dairy Queen -jäätelöbaarissa Floridassa

7. Arlandan lentokenttä Tukholmassa

8. Phi Phi -saarten kansallispuisto Krabilla Thaimaassa (todella luonnonläheistä!)

9. John Michael Kohlerin taidekeskus Wisconsinissa, Yhdysvalloissa

10. Peninsula Hotel -hotellin The Felix -baarin pisuaari Hongkongissa

Kyllä tuolta sivustolta löytyy myös suomalaisia pisuaareja, mm. Helsingin Stockmann.

Ja vielä yksi asia! Tsekkaapa, onko käyttämässäsi kosteusvoiteessa tai hammastahnassa merkitty valmistusaineeksi karbamidi. Se on nimittäin toiselta nimeltään urea eli virtsa-aine. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa se tosin on synteettisesti valmistettua. Suunhoitoaineissa sitä käytetään pH:n nostamiseen, koska se hajoaa bakteerien vaikutuksesta (ureaasin katalysoidessa) ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki emäksenä sitoo vetyioneja nostaa pH:ta. Kosteusvoiteet voivat sisältää jopa 3-10 % ureaa, joka sitoo itseensä ja siten myös ihon pinnalle kosteutta. Näin iho säilyy pehmeämpänä.

Jo muinaiset roomalaiset hyödynsivät ureaa, tosin aidon virtsan muodossa. Roomalaiset käyttivät virtsaa suuvetenä, jonka sanottiin tekevän hyvää ikenille (mahdollisesti ammoniakkisuolojen vaikutus). Virtsaa on käytetty myös hiusvetenä, jonka on kerrottu tappavan täitä ja estävän hilsettä...

tiistai 2. marraskuuta 2010

Tulivuori saattaa purkautua jälleen Islannissa

Etna-tulivuoren höyryävä sivukraateri Sisiliassa.

Islannin aktiivisin tulivuori Grimsvötn saattaa purkautua muutaman päivän kuluttua. Tähän viittaa Telegraph-lehden uutisen mukaan se, että vuoren päällä oleva Vatnajökull-jäätikkö on alkanut sulaa. Välttämättä jäätikön osittainen sulaminen ei kuitenkaan aina enteile tulivuoren todellista purkautumista, vaikka vuoren vulkaaninen aktiivisuus onkin lisääntynyt.

Missään tapauksessa ennustettavissa ei ole yhtä suurta tuhkapilveä kuin viime keväänä Eyjafjöll-tulivuoren purkautuessa. Eyjafjöll sijaitsee noin sata kilometriä Vatnajökull-jäätikön kaakkoispuolella. Nyt mahdolliset lentorajoitukset ulottuisivat vain Islannin lähialueille, laajimmillaan enintään Skandinaviaan asti. Viimeksi Grimsvötn purkautui marraskuussa 2004 (kuvia täällä), jolloin tuhka haittasi lentoliikennettä vain Islannissa.

Ilta-Sanomissa asiaa kommentoi Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava geologi, suomalaissyntyinen Heidi Soosalu.

Indonesiassa tuhkaa on levittänyt huomattavasti voimakkaamman Merupi (Merapi) -tulivuoren purkaus, josta on aavemaisia kuvia National Geographic -lehden sivuilla.


Lisätietoja tulivuorten purkauksista

Vulcano Live: Grimsvötn-tulivuoren edelliset purkaukset ja päivitettyä tietoa uusimmista purkauksista

Jarin blogi: Tulivuoret

Ilmastotieto: Tulivuorten vaikutus ilmastoon


PS. Tiedätkö, mitä kraateri alunperin on tarkoittanut?

Se on tarkoittanut muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten laaja-aukkoista viinin sekoitusmaljaa.