torstai 13. tammikuuta 2011

Mitä Kouvolan ilmastodiagrammi ja Australian tulvat kertovat ilmastonmuutoksesta?

Kouvolan ilmastodiagrammi (Utin säähavaintoasema). Vuoden 2010 lämpötilat ja sademäärät verrattuna pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoihin. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla.

Vuonna 2010 sekä alku- että loppuvuosi olivat Kouvolassa keskimääräistä kylmempiä. Maaliskuu, kesäkuu ja lokakuu olivat keskiarvojen mukaisia. Kevät ja varsinkin heinä-elokuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä.

Yksittäisen vuoden ja yksittäisen paikan perusteella ei voi päätellä ilmastonmuutoksesta yhtään mitään. Jos Kouvolan viime vuoden tiedot kuitenkin yhdistetään pitkän aikavälin tietoihin ja muidenkin säähavaintoasemien tietoihin, onko niistä pääteltävissä jotakin? Näkyykö ilmastonmuutos? Onko meillä ilmastonmuutoksen myötä jatkossakin odotettavissa entistä kylmempiä talvia ja kuumempia kesiä, niin kuin pari viimeisintä vuotta näyttäisivät?

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kouvolassa tammikuut ovat lämmenneet kaikkein eniten ajanjaksolta 1961-1990 ajanjaksolle 1971-2000. Hyvin pientä lämpenemistä näyttäisi olevan myös alkukeväässä, heinä-elokuussa ja joulukuussa - ja hyvin pientä viilenemistä kesäkuussa sekä syyskuukausina. Parista viime talvesta poiketen talvet näyttäisivät siis lämpenevän kaikkein eniten, aivan kuten perinteisesti on ennustettu tapahtuvan ilmastonmuutoksen myötä.

Eilisen A-studion (nähtävillä Yle Areenassa 11.2. asti) lopussa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta selosti selkeästi viimeaikaisten sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen suhdetta. Viime kesä oli Suomen etelä- ja keskiosissa aivan poikkeuksellisen lämmin (toisaalta heinäkuussa Lapin tuntureilla satoi lunta, mikä on myös melko poikkeuksellista). Vastaavasti viime talvi ja tämä alkutalvi ovat olleet Etelä- ja Keski-Suomessa viimeaikaisia talvia kylmempiä ja lumisempia. Tuomenvirran mukaan tämä kaikki voi selittyä luonnollisilla tekijöillä, sattumalta vallinneilla itäisillä ilmavirtauksilla.

Tuomenvirralta myös kysyttiin, pitäisikö meidän jatkossa varautua talvien kylmenemiseen ja kesien lämpenemiseen. Tuomenvirran mukaan nyt havaitut kylmät talvet ja kuumat kesät kuitenkin mahtuvat Suomen ilmaston runsaaseen vaihtelevuuteen ja jatkossa kylmät talvet tulevat harvinaistumaan.

Poikkeuksellisen lämmintä pohjoisella pallonpuoliskolla oli 1930-luvulla, jolloin sekä koillisväylä että luoteisväylä olivat auki. Tuomenvirta kuitenkin tähdentää, että tuolloin kyseessä oli vain pohjoisen pallonpuoliskon lämpimyys. Nykyään maapallo kokonaisuutena tarkasteltuna on lämpimämpi kuin 1930-luvulla.

Tuomenvirran mukaan ilmasto tulee lämpenemään kymmenien ja satojen vuosien aikajänteellä, mutta tarkasteltaessa tulevaisuutta esimerkiksi 100 000 vuotta eteenpäin olemme menossa viileämpään suuntaan. Maapallon tuleva ratamuutos suhteessa aurinkoon on sellainen, että pitkällä aikaskaalalla etenemme kohti uutta jääkautta. Tulossa lienee siis ensin voimakas ilmaston lämpeneminen ja paljon myöhemmin (ellei ilmastonmuutos ole täysin riistäytynyt ja karannut käsistä) maapallon viileneminen.

Tällä viikolla on päivittäin uutisoitu näkyvästi Australian suurtulvista. Siellä on puhuttu jopa hyökytulvista ja "sisämaan tsunameista". Esimerkiksi Brisbanessa vuosisadan pahimmat tulvat saattavat peittää kokonaan alleen 30 000 asuntoa. Tämänhetkiset tulvat ovat pahin kaupunkia koetellut katastrofi ainakin 35 vuoteen.

Australian tulvat selittyvät El Niñon vastailmiö La Niñalla, joka on aiheuttanut voimakkaat pasaatituulet. Samalla ennätyslämpimästä merestä on sitoutunut runsaasti kosteutta voimakkaiksi ukkossateiksi. Periaatteessa tulvat siis selittyvät luontaisella El Niño - La Niña -vaihtelulla. Toisaalta Australian rannikkovedet ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana, mikä on saanut osan tutkijoista arvelemaan, että ilmastonmuutos olisi ainakin osittain syynä tulvien voimistumiseen. Lämpimistä vesistä nousseen kosteuden seurauksena monsuunisateet nimittäin ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita.

Esimerkiksi tutkijat Matthew England ja Will Steffen ovat The West Australian -sanomalehden mukaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut Australian tulviin ainakin joiltakin osin. Tällaiset nyt kerran vuosisadassa toistuvat tulvat voivat tulla tulevaisuudessa kerran 20 vuodessa tai kerran 30 vuodessa. Meret ovat lämmenneet koko ajan, ja tutkimusten mukaan sateisuus lisääntyy lämpimillä alueilla.

Professori Neville Nicholls taas arvioi tulvien johtuvan pelkästään tavallista voimakkaammasta La Niñasta. Nichollsin mukaan tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista La Niñaan ovat pelkkää arvailua. Asiasta ei ole olemassa tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella asian voisi varmasti sanoa, vaikka ilmaston lämpenemisen voidaankin spekuloida vaikuttavan La Niña -ilmiöön.

Tällä viikolla poikkeuksellisia sääilmiöitä on maapallolla ollut paljon muuallakin kuin Australiassa. Esimerkiksi Saksassa Rein ja Mosel ovat tulvineet. Toisaalta Yhdysvaltojen Atlantassa on satanut niin paljon lunta, että lentoja on jouduttu peruuttamaan. Ylen Mobiiliuutisten mukaan Etelä-Koreassa on niin kylmä, että kansalaisia on kehotettu pukemaan jalkaan kalsarit ja vähentämään lämmitystä sekä hissien käyttöä sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Aiemmin (jouluaattona) Soulissa mitattiin 15 pakkasastetta, mikä on kylmin lämpötila 30 vuoteen.

Näkyvästi uutisoidut säätapahtumat ovat saaneet monet ihmiset pohtimaan, onko ilmastonmuutoksella osuutta näihin ilmiöihin. MTV3:n Kymmenen uutisissa 11. tammikuuta meteorologi Petri Takala vastasi kysymykseen näin (sitaatti ei ole sanatarkka):

"90-prosenttisesti, vähän ylikin, tämä on normaalia vaihtelua. Aina jossain päin maapalloa on isoja säätapahtumia. Toisaalta ehkä nämä ilmiöt ja tuhot ovat nyt vähän normaalia voimakkaampia. Yhteiskunta on myös tullut herkemmäksi äärimmäisille sääilmiöille. Tietokonemallien mukaan ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. On hyvin vaikea nähdä, onko nyt kyseessä suuri normaali vaihtelu vai ilmastonmuutos. Olemme kaikki mukana suuressa tieteellisessä kokeessa. Varmaankin 30 vuoden päästä tiedetään, kuinka suuri osa tästä on ollut ilmastonmuutoksen aiheuttamaa."

NASA on juuri varmistanut, että maailmanlaajuisesti vuosi 2010 oli ennakkotietojen mukaisesti tilastohistorian kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi, yhtä lämmin kuin aiempi ennätysvuosi 2005. Maapallon ilmasto on lämmennyt 0,2 celsiusastetta vuosikymmenessä 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden mukaan uudesta lämpöennätyksestä tekee erityisen varoittavan se, että ennätys syntyi heinäkuussa alkaneesta ja koko loppuvuoden vaikuttaneesta viilentävästä La Niña -ilmiöstä huolimatta.

Myös NASA pohtii nyt sitä mahdollisuutta, että viime talven ja tämän talven kylmyys osissa pohjoista pallonpuoliskoa voisi johtua ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen lämmittämät arktiset vesialueet Hudsoninlahdella ovat säilyneet monin paikoin jäättöminä, jolloin niistä vapautunut lämpö on voinut vaikuttaa tuuliin siten, että ne ovat tuoneet kylmää Pohjois-Eurooppaan.

maanantai 10. tammikuuta 2011

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pakkasiin ja helteisiin

Sininen iltahetki. Sunnuntaina 9. tammikuuta oli marraskuun jälkeen ensimmäinen lumiukkokeli Kouvolassa. Suojasään on ennustettu jatkuvan pari päivää, jonka jälkeen pakastuu hieman.

Suuressa osassa maapallon pohjoista pallonpuoliskoa alkutalvi 2010-2011 on ollut Ylen uutisen mukaan 6-10 astetta normaalia lämpimämpi. Epätavallinen lämpö on vallinnut sekä Atlantin että myös Tyynenmeren puolella pohjoisnapaa. Lämpötilat ovat nousseet 6-10 astetta keskimääräistä lämpimämmiksi sekä Kanadassa että Siperiassa. Aivan erityisen lämmintä on ollut Kanadassa Baffininsaarella, jossa lämpötilat ovat ylittäneet tilastojen keskimääräiset arvot noin kymmenellä asteella.

Normaalia kylmempää on ollut melkein pelkästään Pohjois-Euroopassa ja osissa Yhdysvaltoja. Alaskassa, Skandinaviassa ja Pohjois- sekä Keski-Euroopassa on ollut 4-7 astetta tavanomaista kylmempää. Yhtä kylmä loppuvuosi kuin 2010 on esimerkiksi Kouvolassa keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa.

Meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta kertoo Kouvolan Sanomissa (6.1.2011) näin: ”Kylmyys on koetellut koko Keski- ja Pohjois-Eurooppaa sekä Yhdysvaltoja. Toisaalta Kanadassa ja Grönlannissa on ollut tavanomaista lämpimämpää, ja Lähi-idässä poikkeuksellisen lämmintä ja kuivaa.”

Syynä tilanteeseen on Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO, joka nyt on ollut viime talven tapaan negatiivinen. Tämän seurauksena Islannin yllä on ollut korkeapaine, jolloin napa-alueelle on siirtynyt lämmintä ilmaa etelästä. Samalla napa-alueen kylmä ilmamassa on kulkeutunut Islannin itäpuolitse Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Tällainen negatiivinen Pohjois-Atlantin oskillaatio ei ole harvinainen ilmiö. Harvoin kuitenkaan sama tapahtuu kahtena peräkkäisenä talvena.

Pohjois-Atlantin oskillaatio on täysin luontainen ilmiö, joskin ilmastonmuutos saattaa osaltaan vaikuttaa siihen. Joidenkin vielä alustavien ja kiistanalaisten tutkimustulosten mukaan erityisen kylmien talvien todennäköisyys voi ilmastonmuutoksen edetessä aluksi jopa kasvaa meillä Pohjois-Euroopassa. Keskimäärin talvet Suomessa silti lämpenevät. Yksittäisen vuoden tai yksittäisten alueiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä mitään johtopäätöksiä koko maapallon ilmastonmuutoksen etenemisestä.

Suomessa voi siis jatkossakin olla toisinaan hyvin kylmiä talvia. Meteorologi Asko Hutila toteaa (KS 6.1.2011) näin: ”Tämä ei merkitse sitä, että ilmastonmuutos olisi peruutettu. Maapallon keskilämpötila nousee koko ajan. Jos samoja lukuja (kesän helteet) olisi mitattu sata vuotta sitten, lämpötilat eivät olisi näin korkeita, ja talvet olisivat kylmempiä.”

Klimatologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta puolestaan kirjoittaa (Ilmastokatsaus 8/2010) tällä tavalla: ”Ilmaston lämmetessä sen vaihtelevuus säilyy eli ilmasto ei lämpene suoraviivaisen tasaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kylmät talvet ovat edelleen mahdollisia, ne vain tulevat vähitellen entistä harvinaisemmiksi ja toisaalta lauhat talvet yleistyvät. -- Ilman ilmastonmuutosta talvi 2009-2010 olisi ollut vielä noin asteen verran kylmempi eli ilmastonmuutos leikkaa niitä kaikkein kireimpiä pakkasia. -- Tämän vuoden (2010) ennätyshelteet selittyvät myös pääosin sopivilla ilmavirtauksilla. Niinpä meteorologit asiaa kysyttäessä tietenkin nostavat luontaisen vaihtelun vastauksissaan ensimmäiseksi, sillä emme halua myöskään liioitella ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuitenkin voidaan arvioida, että ennätyshelteissä on pieni ilmastonmuutoslisä. Siis jälleen sekä luontaista vaihtelua että ilmaston lämpenemistä.”

maanantai 3. tammikuuta 2011

Suomessa kylmä vuosi, lämmin vuosikymmen


Suomessa vuoden 2010 keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan +1,3 astetta, mikä on kylmin lukema vuoden 1987 jälkeen (toki silti lämmin keskiarvo pitemmän aikavälin keskiarvoja tarkasteltaessa).

Kesä oli meillä ennätyslämmin, mutta talvet (alkuvuosi 2010 ja loppuvuosi 2010) olivat tavanomaista kylmempiä. Viimeisimmän 50 vuoden aikana Suomessa on ollut joulukuuta 2010 kylmempi joulukuu vain vuosina 1967 ja 1978. Tarkemman katsauksen säävuodesta 2010 olen julkaissut jo aiemmin.

Maailmanlaajuisesti vuodesta 2010 näyttää alustavien tietojen mukaan tulevan Suomen viime aikoja keskimäärin viileämmästä vuodesta huolimatta kaikkien aikojen toiseksi lämpimin tai jopa lämpimin.

Suomessakin 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen kokonaisuudessaan on koko tilastohistorian lämpimin vuosikymmen. Ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan näin:

"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2001–2010) on Suomen 1840-luvulta alkavan lämpötilanmittaushistorian lämpimin vuosikymmen. Viimeisen kymmenen vuoden lämpötilan keskiarvo Suomessa on yli 0,3 astetta korkeampi kuin 1930-luku, joka on seuraavaksi lämpimin. Menneen vuosikymmenen keskilämpötilan poikkeama vertailukauden 1971–2000 keskilämpötilasta oli suurempi maan pohjois- kuin eteläosassa. Suuressa osassa maata keskilämpötila oli 0,5-1 astetta korkeampi kuin vertailukaudella. Lapissa keskilämpötila oli monin paikoin 1-1,5 astetta korkeampi kuin vertailukaudella. Talvet lämminneet vuodenajoista eniten. Kun tarkastellaan 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä vuodenajoittain, se sijoittuu 160 vuoden jaksolla kaikkina vuodenaikoina kahden lämpimimmän vuosikymmenen joukkoon. Verrattaessa vuosikymmentä vuosina 1971–2000 vallinneeseen ilmastoon, poikkeama oli suurin talvien eli joulu-helmikuiden keskilämpötiloissa. Talvien 2001–2010 keskilämpötila oli Lapissa jopa yli 1,5 astetta tavanomaista korkeampi. Muuallakin maassa poikkeama oli 0,5–1,5 astetta. Varsinkin vuosina 2006–2009 talvet olivat tavanomaista leudompia ja talvi 2007–2008 oli koko Suomen mittaushistorian leudoin. Kuluneella vuosikymmenellä vain talvet 2002–2003 ja 2009–2010 olivat tavanomaista kylmempiä. Molemmat olivat harvinaisen kylmiä kauteen 1971–2000 verrattuna."

MTV3:n uutisten mukaan Rukalla kärsitään tällä hetkellä (tammikuun 2011 alussa) lumen puutteesta. Rukan 500 latukilometristä on saatu vähäisen lumimäärän vuoksi avattua vasta noin 30 kilometriä. Luonnon lunta siellä on nyt noin 30 cm. Tähän aikaan vuodesta lumipeite on yhtä ohut yleensä vain 1-2 kertaa vuosikymmenessä.

Etelä-Suomi onkin tällä hetkellä maamme lumisin alue. Helsingin Kaisaniemessä melkein saatiin 19.-20.12.2010 rikottua vuodelta 1915 peräisin oleva joulukuun lumensyvyysennätys 70 cm. Kaisaniemessä Ilmatieteen laitos ilmoitti viralliseksi lumensyvyydeksi (SYNOP-havainto klo 06 UTC) 67 cm. Lumikinos oli ilmeisesti ollut tuiskun vuoksi välillä jopa hieman yli ennätyksen, mutta tulosta ei hyväksytty, koska se ei osunut viralliseen havainnointiaikaan. Helsingin Kumpulassa lunta oli samaan aikaan 68 cm, mikä oli koko Suomen suurin lumensyvyys joulukuussa. Joulukuun lopulla tuuli pöllytti Helsingin havaintoasemilla lunta pois mittauspaikoilta ja koko Suomen lumisimmaksi paikaksi tuli Kotka (57 cm).

Suomessa on kuitenkin selvitty kohtuullisen hyvin Etelä-Suomen runsaista lumisateista huolimatta. Esimerkiksi BBC on ihmetellyt suomalaisen "snow how" -osaamisen tehokkuutta. Muualla Euroopassa lentoliikenne ajautui joulukuun loppupuolella monin paikoin kaaokseen poikkeuksellisen runsaiden (meikäläisittäin kuitenkin vähäisten) lumisateiden seurauksena.

Myös Moskovassa lentoliikenne on osittain edelleenkin kaaoksessa jäätävien sateiden seurauksena. Moskovassa sää ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen kylmää, vaan monina päivinä lämpötilat ovat olleet jopa epänormaalin leutoja.

Muuallakin maailmassa oudot sääilmiöt herättävät ihmetystä. Australiassa on epänormaaleja tulvia, kun taas USA:n Floridassa on paikoin ollut 15 astetta keskimääräistä kylmempää (Tallahasseessa mitattiin -8 astetta). Sen sijaan Grönlannissa on paikoin yhtä paljon tavanomaista lämpimämpää.

Näihin maailman havaintoihin verrattuna Suomessa onkin turha puhua mistään ekstra-super-hyper-epätavanomaista sääilmiöistä, kuten meteorologi Seija Paasonen asiallisesti huomauttaa, vaikka iltapäivälehtemme tällaista hypetystä ovatkin harrastaneet. Paasosen mukaan meillä normaalista talvimatalapaineesta on tehty supermyrsky.

PS. Kannattaa tutustua myös Ilmastotiedon vuosikatsaukseen.