torstai 13. tammikuuta 2011

Mitä Kouvolan ilmastodiagrammi ja Australian tulvat kertovat ilmastonmuutoksesta?

Kouvolan ilmastodiagrammi (Utin säähavaintoasema). Vuoden 2010 lämpötilat ja sademäärät verrattuna pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoihin. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla.

Vuonna 2010 sekä alku- että loppuvuosi olivat Kouvolassa keskimääräistä kylmempiä. Maaliskuu, kesäkuu ja lokakuu olivat keskiarvojen mukaisia. Kevät ja varsinkin heinä-elokuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä.

Yksittäisen vuoden ja yksittäisen paikan perusteella ei voi päätellä ilmastonmuutoksesta yhtään mitään. Jos Kouvolan viime vuoden tiedot kuitenkin yhdistetään pitkän aikavälin tietoihin ja muidenkin säähavaintoasemien tietoihin, onko niistä pääteltävissä jotakin? Näkyykö ilmastonmuutos? Onko meillä ilmastonmuutoksen myötä jatkossakin odotettavissa entistä kylmempiä talvia ja kuumempia kesiä, niin kuin pari viimeisintä vuotta näyttäisivät?

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kouvolassa tammikuut ovat lämmenneet kaikkein eniten ajanjaksolta 1961-1990 ajanjaksolle 1971-2000. Hyvin pientä lämpenemistä näyttäisi olevan myös alkukeväässä, heinä-elokuussa ja joulukuussa - ja hyvin pientä viilenemistä kesäkuussa sekä syyskuukausina. Parista viime talvesta poiketen talvet näyttäisivät siis lämpenevän kaikkein eniten, aivan kuten perinteisesti on ennustettu tapahtuvan ilmastonmuutoksen myötä.

Eilisen A-studion (nähtävillä Yle Areenassa 11.2. asti) lopussa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta selosti selkeästi viimeaikaisten sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen suhdetta. Viime kesä oli Suomen etelä- ja keskiosissa aivan poikkeuksellisen lämmin (toisaalta heinäkuussa Lapin tuntureilla satoi lunta, mikä on myös melko poikkeuksellista). Vastaavasti viime talvi ja tämä alkutalvi ovat olleet Etelä- ja Keski-Suomessa viimeaikaisia talvia kylmempiä ja lumisempia. Tuomenvirran mukaan tämä kaikki voi selittyä luonnollisilla tekijöillä, sattumalta vallinneilla itäisillä ilmavirtauksilla.

Tuomenvirralta myös kysyttiin, pitäisikö meidän jatkossa varautua talvien kylmenemiseen ja kesien lämpenemiseen. Tuomenvirran mukaan nyt havaitut kylmät talvet ja kuumat kesät kuitenkin mahtuvat Suomen ilmaston runsaaseen vaihtelevuuteen ja jatkossa kylmät talvet tulevat harvinaistumaan.

Poikkeuksellisen lämmintä pohjoisella pallonpuoliskolla oli 1930-luvulla, jolloin sekä koillisväylä että luoteisväylä olivat auki. Tuomenvirta kuitenkin tähdentää, että tuolloin kyseessä oli vain pohjoisen pallonpuoliskon lämpimyys. Nykyään maapallo kokonaisuutena tarkasteltuna on lämpimämpi kuin 1930-luvulla.

Tuomenvirran mukaan ilmasto tulee lämpenemään kymmenien ja satojen vuosien aikajänteellä, mutta tarkasteltaessa tulevaisuutta esimerkiksi 100 000 vuotta eteenpäin olemme menossa viileämpään suuntaan. Maapallon tuleva ratamuutos suhteessa aurinkoon on sellainen, että pitkällä aikaskaalalla etenemme kohti uutta jääkautta. Tulossa lienee siis ensin voimakas ilmaston lämpeneminen ja paljon myöhemmin (ellei ilmastonmuutos ole täysin riistäytynyt ja karannut käsistä) maapallon viileneminen.

Tällä viikolla on päivittäin uutisoitu näkyvästi Australian suurtulvista. Siellä on puhuttu jopa hyökytulvista ja "sisämaan tsunameista". Esimerkiksi Brisbanessa vuosisadan pahimmat tulvat saattavat peittää kokonaan alleen 30 000 asuntoa. Tämänhetkiset tulvat ovat pahin kaupunkia koetellut katastrofi ainakin 35 vuoteen.

Australian tulvat selittyvät El Niñon vastailmiö La Niñalla, joka on aiheuttanut voimakkaat pasaatituulet. Samalla ennätyslämpimästä merestä on sitoutunut runsaasti kosteutta voimakkaiksi ukkossateiksi. Periaatteessa tulvat siis selittyvät luontaisella El Niño - La Niña -vaihtelulla. Toisaalta Australian rannikkovedet ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana, mikä on saanut osan tutkijoista arvelemaan, että ilmastonmuutos olisi ainakin osittain syynä tulvien voimistumiseen. Lämpimistä vesistä nousseen kosteuden seurauksena monsuunisateet nimittäin ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita.

Esimerkiksi tutkijat Matthew England ja Will Steffen ovat The West Australian -sanomalehden mukaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut Australian tulviin ainakin joiltakin osin. Tällaiset nyt kerran vuosisadassa toistuvat tulvat voivat tulla tulevaisuudessa kerran 20 vuodessa tai kerran 30 vuodessa. Meret ovat lämmenneet koko ajan, ja tutkimusten mukaan sateisuus lisääntyy lämpimillä alueilla.

Professori Neville Nicholls taas arvioi tulvien johtuvan pelkästään tavallista voimakkaammasta La Niñasta. Nichollsin mukaan tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista La Niñaan ovat pelkkää arvailua. Asiasta ei ole olemassa tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella asian voisi varmasti sanoa, vaikka ilmaston lämpenemisen voidaankin spekuloida vaikuttavan La Niña -ilmiöön.

Tällä viikolla poikkeuksellisia sääilmiöitä on maapallolla ollut paljon muuallakin kuin Australiassa. Esimerkiksi Saksassa Rein ja Mosel ovat tulvineet. Toisaalta Yhdysvaltojen Atlantassa on satanut niin paljon lunta, että lentoja on jouduttu peruuttamaan. Ylen Mobiiliuutisten mukaan Etelä-Koreassa on niin kylmä, että kansalaisia on kehotettu pukemaan jalkaan kalsarit ja vähentämään lämmitystä sekä hissien käyttöä sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Aiemmin (jouluaattona) Soulissa mitattiin 15 pakkasastetta, mikä on kylmin lämpötila 30 vuoteen.

Näkyvästi uutisoidut säätapahtumat ovat saaneet monet ihmiset pohtimaan, onko ilmastonmuutoksella osuutta näihin ilmiöihin. MTV3:n Kymmenen uutisissa 11. tammikuuta meteorologi Petri Takala vastasi kysymykseen näin (sitaatti ei ole sanatarkka):

"90-prosenttisesti, vähän ylikin, tämä on normaalia vaihtelua. Aina jossain päin maapalloa on isoja säätapahtumia. Toisaalta ehkä nämä ilmiöt ja tuhot ovat nyt vähän normaalia voimakkaampia. Yhteiskunta on myös tullut herkemmäksi äärimmäisille sääilmiöille. Tietokonemallien mukaan ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. On hyvin vaikea nähdä, onko nyt kyseessä suuri normaali vaihtelu vai ilmastonmuutos. Olemme kaikki mukana suuressa tieteellisessä kokeessa. Varmaankin 30 vuoden päästä tiedetään, kuinka suuri osa tästä on ollut ilmastonmuutoksen aiheuttamaa."

NASA on juuri varmistanut, että maailmanlaajuisesti vuosi 2010 oli ennakkotietojen mukaisesti tilastohistorian kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi, yhtä lämmin kuin aiempi ennätysvuosi 2005. Maapallon ilmasto on lämmennyt 0,2 celsiusastetta vuosikymmenessä 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden mukaan uudesta lämpöennätyksestä tekee erityisen varoittavan se, että ennätys syntyi heinäkuussa alkaneesta ja koko loppuvuoden vaikuttaneesta viilentävästä La Niña -ilmiöstä huolimatta.

Myös NASA pohtii nyt sitä mahdollisuutta, että viime talven ja tämän talven kylmyys osissa pohjoista pallonpuoliskoa voisi johtua ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen lämmittämät arktiset vesialueet Hudsoninlahdella ovat säilyneet monin paikoin jäättöminä, jolloin niistä vapautunut lämpö on voinut vaikuttaa tuuliin siten, että ne ovat tuoneet kylmää Pohjois-Eurooppaan.

8 kommenttia:

sim kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta blogista jonka vasta nyt löysin!

Miltä näyttäisi Kouvolan lämpötilatilastot aikavälillä 2000-2010?

Mielestäni sekä kysymykset "johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta" että vastaukset "ilmiöt mahtuvat normaalin säävaihtelun piiriin" ovat, vaikkakin ymmärrettäviä, turhia ja vaarallisiakin. Toisaalta ihmiset helposti mieltävät kaikki poikkeavat sääilmiöt ilmastonmuutoksen syyksi, mutta toisaalta asiantuntijoiden "90-prosenttisesti tämä on normaalia vaihtelua"-kommentit kuulostavat siltä ettei mitään ilmastonmuutosta olekaan.

Ilmastonmuutos on sikäli hankala aihe, että sitten kun se on täysin 100% aukottomasti todistettu, on liian myöhäistä tehdä sille mitään ja päällä on peruuttamattomasti katastrofi. Monet eivät tätä ymmärrä.

Lisäksi olisi korkea aika lakata Suomessa puhumasta ilmaston lämpenemisestä - siitä saa liian helposti kuvan että kyse on Suomelle jotenkin positiivisesta ilmiöstä. Ilmastonmuutos on parempi termi ja silloin kylmät talvet eivät saisi aikaan otsikoita "Onko ilmastonmuutos peruttu" tms.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitokset kehuista!

Odotan itsekin suurella mielenkiinnolla uusimpia Ilmatieteen laitoksen virallisia tilastoja, esimerkiksi aikaväliä 1981-2010, jota Ilmatieteen laitos on siirtymässä käyttämään virallisena vertailujaksona säätiedoissa.

Aikaväliltä 2000-2010 itselläni on kerättynä Ilmatieteen laitoksen kuukausitilastoja Utista, mutta kokoelmassani on joitakin aukkokohtia.

Olet tarttunut todella tärkeisiin asioihin. Olisi äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on suuri ja vääjäämättä tosi, vaikkei kaikkia sään ääri-ilmiöitä voikaan laittaa ilmastonmuutoksen syyksi. Ilmastonmuutos etenee "hitaasti" taustalla riippumatta näistä sään vaihteluista.

Tieteilijä ei voi kuitenkaan sanoa asiaa (esim. ilmastonmuutoksen vaikutusta tiettyyn sääkatastrofiin) varmaksi, ellei asiaa todella ole todistettu. Joskus ulkomailla on esitetty tällaisia varmoja syy-seuraussuhteita, mutta varsinkin suomalaiset asiantuntijat ovat pitäytyneet hyvin asiallisella linjalla. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi Ilmatieteen laitos oli kovin varovainen jopa arvioissaan, vaikuttaako ilmastonmuutos Suomen sääoloihin vielä mitenkään. Nyt sanotaan, että ilmastonmuutos näkyy selvästi Suomessakin (pitkän aikavälin tilastoissa), vaikkei yksittäisiä säätapahtumia voidakaan varmasti yhdistää ilmastonmuutokseen.

Pitkällä aikavälillä ja suurissa tilastoissa ilmastonmuutos tulee yhä selvemmin näkyviin. Varovaisuus on kuitenkin tieteellisissä kannanotoissa hyvä periaate, jotta luotettavuus säilyy.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Ilmastonmuutos ja sen fysikaalinen perusta on erittäin hyvin todistettu, mutta ilmastonmuutoksen seurauksien arviointi on äärimmäisen vaikeaa. Siihen liittyy paljon suuria epävarmuuksia. Vaikka tietoa onkin paljon, aina ei voi tehdä tarkkoja ennusteita.

Jos ajat hälytysajossa olevan poliisiauton perässä, et voi tietää, mistä kadunkulmasta poliisiauto sillä kertaa kääntyy. Silti tilastoista voidaan laskea varmasti, missä kaupunginosassa tai millä kaduilla rikoksia tapahtuu eniten. Samaan tapaan nähdään ilmastonmuutoksen eteneminen selkeästi, vaikkei sään ennustaminen tai säätapahtumien ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden löytäminen aina onnistu.

Sää on jonkin paikan troposfäärissä (ilmakehän alaosassa) vallitseva hetkellinen tila, kun taas ilmasto tarkoittaa säätapahtumien säännönmukaisuutta pitkällä aikavälillä (yleensä 30 vuoden keskiarvo). Siksi ilmastonmuutoskin näkyy vain pitkän aikavälin tilastoissa varmasti, eikä sitä voi varmuudella liittää meneillään oleviin säätapahtumiin. Mahdollinen ilmastonmuutoksen yhteys nykyisiin säätapahtumiin paljastuu salakavalasti vasta jälkikäteen.

Niinpä tuo päätelmäsi "sitten kun se (ilmastonmuutos) on täysin 100% aukottomasti todistettu, on liian myöhäistä tehdä sille mitään ja päällä on peruuttamattomasti katastrofi" on valitettavan totta. Juuri CO2-raportissa julkaistun uutisen mukaan pitkän aikavälin ilmastonmuutos saattaa olla yllättävän voimakas erilaisten positiivisten (siis ilmastonmuutosta voimistavien) takaisinkytkentöjen seurauksena.

Olen samaa mieltä kanssasi myös siitä, että "ilmaston lämpeneminen" on huono termi - monessakin mielessä. Tähän meneillään olevaan ilmastonmuutokseen liittyy paljon muitakin muutoksia kuin vain ilmaston lämpeneminen. Toiset alueet kuivuvat ja toisilla sateisuus lisääntyy. Tietyt alueet voivat jopa viilentyä.

CO2-raportin Kysy ilmastosta -palstalla on perusteellinen selostus ilmastonmuutoksen sekä positiivisista että negatiivisista vaikutuksista Suomessa. Tässä on käsitelty nimenomaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia, eivätkä ne ole suinkaan pelkästään positiivisia.

Toisaalta on hyvin pienellä todennäköisyydellä mahdollista, että Suomen ilmasto voisi ainakin aluksi myös viilentyä muun maapallon lämmetessä, jos Golfvirta heikkenisi tai vaihtaisi osittain suuntaa ilmastonmuutoksen seurauksena.

Itse käytän mieluummin termiä ilmastonmuutos, mutta puhun ilmaston lämpenemisestä silloin, kun tarkoitan nimenomaan ilmastonmuutoksen lämpenemisvaikutusta. Ilmastonmuutoksella kun voidaan viitata näihin muihinkin ilmaston vaihteluihin, mm. ilmaston viilenemiseen. Tosin nykyisessä kielenkäytössä ilmastonmuutos on vakiintunut aika hyvin tarkoittamaan nimenomaan tätä nykyistä, ihmisen osaltaan aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä eli kasvihuoneilmiön (luonnollinen kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus) voimistumista.

Usein nykyisissä säätapahtumissa(esim. Etelä- ja Keski-Suomen hellekesä 2010) voi olla kyse sään luontaisesta vaihtelusta, jota ilmastonmuutos on osaltaan voimistanut. Itse ilmiö on siis syntytavaltaan normaalia (ilmastonmuutoksesta riippumatonta) vuosien välistä vaihtelua, mutta ilmastonmuutos lisää sen voimakkuutta.

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

sim kirjoitti...

Kerroit että Ilmatieteen laitos on siirtymässä käyttämään virallisena vertailujaksona säätiedoissa aikaväliä 1981-2010. Tämä on mielestäni erittäin vaarallinen asia - mikäli päivitys tapahtuu säännöllisesti (esim. 5 tai 10v välein), uhkaa se koko vertailujen luotettavuutta "creeping normalcy/shifting baseline"-ilmiön ansiosta (kts http://en.wikipedia.org/wiki/Creeping_normalcy ja http://en.wikipedia.org/wiki/Shifting_baseline). Jos vertailujaksoa päivitetään jatkuvasti tuoreempaan - eli lämpimämpään - on pelkona että tulevien vuosien lämpötilat ovat aina "vain hiukan" vertailujaksoa korkeammalla vaikka todellisuudessa lämpötilat nousevat paljon. Toisin sanoen jo huomattavasti lämmennyttä ilmastoa pidetään tulevaisuudessa "normaalina".

Olen samaa mieltä siitä että toisaalta varovaisuuden puolelle kallistuminen on tieteessä ns. Hyvä Juttu. Kuitenkin konsensuksen haku ja konservatismi ennusteiden suhteen on aiheuttanut sen, että IPCC:n skenaariot uhkaavat olla epärealistisen ruusuisia (jos niitä nyt ruusuisina voi pitää nytkään). Näin menetämme väistämättä sen toiminta-ikkunan mitä meillä asian korjaamiseksi on / oli.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

sim sanoi:

---------------------

"Kerroit että Ilmatieteen laitos on siirtymässä käyttämään virallisena vertailujaksona säätiedoissa aikaväliä 1981-2010. Tämä on mielestäni erittäin vaarallinen asia - mikäli päivitys tapahtuu säännöllisesti (esim. 5 tai 10v välein), uhkaa se koko vertailujen luotettavuutta 'creeping normalcy/shifting baseline'-ilmiön ansiosta (kts http://en.wikipedia.org/wiki/Creeping_normalcy ja http://en.wikipedia.org/wiki/Shifting_baseline). Jos vertailujaksoa päivitetään jatkuvasti tuoreempaan - eli lämpimämpään - on pelkona että tulevien vuosien lämpötilat ovat aina 'vain hiukan' vertailujaksoa korkeammalla vaikka todellisuudessa lämpötilat nousevat paljon. Toisin sanoen jo huomattavasti lämmennyttä ilmastoa pidetään tulevaisuudessa 'normaalina'."

---------------------

Olen täysin samaa mieltä.

Käsittääkseni Ilmatieteen laitos päivittää vertailujaksot 10 vuoden välein. Saamieni epävirallisten tietojen mukaan päivitys vertailujaksoon 1981-2010 tehdään vuoden 2011 alkupuolella. Tarkasta päivämäärästä ei ole tietoa.

Näistä Ilmatieteen laitoksen vertailusta ei olekaan ilmeisesti tarkoitus tarkastella ilmastonmuutosta, vaan tarkoituksena on vertailla meneillään olevaa säätä aina 30 viimeisimmän vuoden keskiarvoon.

Olen kuitenkin kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että tämä helposti synnyttää ihmisissä mielikuvan siitä, ettei ilmastonmuutos etene ratkaisevasti. Jatkuvasti siis ollaan meteorologien ennusteissa normaalisäässä, lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja (ja joskus jopa alle, toisinaan hieman yli).

Lähtökohtaisesti tällainen vertailu on kuitenkin sikäli väärin, että vertailukohtana ei olekaan "perinteinen suomalainen" vaan jo lämmennyt ilmasto.

sim kirjoitti...

Vielä tuohon Ilmatieteen laitoksen vertailujakson muutokseen palatakseni, ero nykyisen (käsittääkseni 1961-90) ja uuden jakson välillä on aika merkittävä; keskilämpötilat ovat sinä aikana Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan nousseet jopa lähes 1.5C-astetta.

(http://ilmatieteenlaitos.fi/havaitut-ilmastonmuutokset-suomessa)

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Suomen ilmatieteen laitos käyttää tällä hetkellä vertailujaksoa 1971-2000 ja lähiaikoina ollaan siis siirtymässä vertailukauteen 1981-2010. Mm. brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice käyttää yhä vertailujaksoa 1961-1990.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

UAH (University of Alabama, Huntsville) on tähän saakka käyttänyt 20 vuoden vertailujaksoa 1979-1998. Nyt se ilmoittaa siirtyvänsä käyttämään 30 vuoden vertailujaksoa 1981-2010. Koska viimeisin vuosikymmen on ollut kaikkein lämpimin, vertailujaksoa lämpimämpien vuosien anomaliat (poikkeamat vertailujaksosta) pienenevät noin 0,1 astetta.