tiistai 20. joulukuuta 2011

Mukavaa ekologista pääsiäistä... ei kun joulua!


Eilen (19.12.2011) ihailin kävelyretkellä Kouvolassa upeita pajunkissoja aivan kuin pääsiäisenä! Maakin oli yhtä märkää kuin kevättulvien aikaan.

Tämän päivän Kouvolan Sanomien mukaan Kouvolassa on satanut joulukuussa jo yli 100 millimetriä vettä, Kymijoen virtaama on sama kuin kevättulvien aikaan ja alajuoksulla ollaankin jo tulvarajalla. Paikoin joulukuun alkupuoli on ollut sateisin 50 vuoteen.

Ilmatieteen laitoksen meteorologien Twitter-päivityksen (20.12.2011) mukaan Kouvolassa (Anjalassa) on nyt rikottu tilastohistorian paikkakuntakohtainen joulukuun sademääräennätys, samoin kuin Helsinki-Vantaalla ja Hangossa. Ajalla 1.-19.12.2011 Kouvolassa on satanut 139,4 mm (koko joulukuun normaali määrä keskimäärin 60 mm) ja sadetta on havaittu 172 tuntimittauksessa, mikä on lähes 40 % tuntien lukumäärästä! Koko Suomenkin kaikkien aikojen joulukuun sade-ennätys taitaa mennä Kouvolan sateilla uusiksi.

Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan joulukuun alku onkin ollut Suomessa paikoin harvinaisen leuto ja poikkeuksellisen sateinen: "Viidenteentoista päivään mennessä kulunut joulukuu on ollut Suomessa keskimäärin noin kuusi astetta tavanomaista leudompi. Tämä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen leuto joulukuun aloitus, sillä vastaavanlaisia jaksoja löytyy noin 4-5 kpl viimeisten 50 vuoden ajalta. Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Tämän vuoksi kesäisin sademäärät ovat selvästi suurempia kuin talvisin. Koska joulukuu on ollut hyvin leuto, myös sademäärät ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Kuukauden puoliväliin mennessä joillakin Etelä-Suomen havaintoasemilla joulukuun alku on ollut sateisin ainakin 50 vuoteen. -- Kouvolan Anjalassa on sadetta kertynyt 1.12.-17.12. välisenä aikana noin 120 millimetriä kun tyypillinen koko joulukuun sademäärä on noin 60 mm. Eli siellä on kertynyt jo tuplat tavanomaiseen joulukuuhun verrattuna. Suurin Suomessa mitattu joulukuun sadekertymä on vuonna 1974 Pohjankurussa mitattu 159 mm. Tätä menoa tuo ennätys on kyllä vaarassa mennä rikki. -- Etelä-Savossa termisen talven alku on jo noin 1,5 kk myöhässä. Aivan etelässäkin terminen talvi on jo noin kuukauden myöhässä tavanomaisesta."

Ilmatieteen laitoksen mukaan myös ukkosia on ollut tämän vuoden joulukuussa vuodenaikaan nähden harvinaisen paljon: "Kuluvan joulukuun aikana säätila Etelä-Suomessa ei ole ollut kovinkaan talvinen. Lisäksi erittäin lämmin meri on edesauttanut kuuro- ja ukkospilvien kehittymistä. Epävakainen ja kostea sää on mahdollistanut sen, että joissakin kuuropilvissä sähköä syntyy riittävästi muutamaa salamaa varten. Ukkostaa voi myös räntä- tai lumisateessa. -- Kuluva joulukuu on noussut salamoinnin osalta 2000-luvun ennätykselliseksi. Kuun puoleenväliin mennessä Suomen maa-alueilla on paikannettu 23 salamaa."

Tavallisesti joulukuussa havaitaan Suomessa keskimäärin vain yksi salama, kun heinäkuun keskimääräinen salamaluku on 60 000. Salamoinnin paikannustietojen kerääminen aloitettiin vuonna 1998, eikä koko tänä tilastointiaikana salamoita ole havaittu joulukuussa yhtä paljon kuin nyt.

Kannattaa tutustua Ilmatieteen laitoksen joulukuun ja erityisesti joulunpyhien säätilastoihin.


Tässä kertauksena joulukuuseen liittyviä asioita viimevuotisesta blogikirjoituksestani: "Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla Saksasta. Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote. Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa. Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja. Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu? Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta. Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta. Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista suurin osa on pikkuruisia punkkeja ja hämähäkkejä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä muutamassa vuorokaudessa."

Joulunakin kannattaa muistaa kierrätys. Joulukinkun paistorasva kuuluu jäähtymisen jälkeen kompostoriin tai biojätekeräykseen. Tuikkujen alumiinikuoret voi viedä pienmetallin keräykseen ja muoviset hautakynttilät energiajätteeseen.

Lahjapaperit eivät sovi paperinkeräykseen, koska ne sisältävät liian paljon väriaineita. Paperit ja nauhat kannattaa säästää seuraavan vuoden paketointitarpeiksi. Hieman rypistyneestä paperista tulee kauniin ryppyinen, kun sen rutistelee ennen paketointia pieneksi mytyksi tai palloksi. Jos lahjapaperit heittää roskikseen, ne kuuluvat energiajätteeseen tai loppujätteeseen. Styroksitkin voi laittaa energiajätteeseen, jos sellainen keräys on käytettävissä. Pahvit, kartongit ja aaltopahvi sopivat keräyskartonkiastiaan.

Uuden vuoden tinoissa on oikeasti vain 5 % tinaa ja 95 % lyijyä. Koska lyijy on raskasmetalli, tinat ovat ongelmajätettä. Valettukin tina kannattaa säilyttää seuraavaan uuteen vuoteen uudelleen valettavaksi. Vaihtoehtoisesti sen voi kiikuttaa jäteasemalle vaarallisten jätteiden keräykseen.

Toivotan hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulun aikaa kaikille blogini lukijoille!

Kiitos yhteisistä hetkistä vuonna 2011 ja mukavaa uutta vuotta 2012!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Hiilidioksidipäästöjen kasvu kiihtyi vuonna 2010

Eilen julkaistiin Carbon Budget 2010 -raportti maailman hiilipäästöistä. Yhä suurempi osa maapallon energiasta tuotetaan hiilellä, ja päästöjen kasvu on kiihtynyt. Vuonna 2010 fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.


Animaatio ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta viimeisimmän
800 000 vuoden aikana. Lähde: CarbonTracker, YouTube/ESRL-NOAA.

Vuonna 2010 ihmiskunnan hiilipäästöt fossiilisista polttoaineista ja sementin tuotannosta olivat 9,1 Pg (petagrammaa hiiltä vuodessa; Pg on 1000 miljoonaa tonnia eli miljardi tonnia eli gigatonni), mikä tarkoittaa 33,4 Pg:n hiilidioksidipäästöjä. Hiilipäästöt kasvoivat vuodessa 5,9 %. Tästä kasvusta 52 % johtuu hiilen käytön lisääntymisestä. Hiilipäästöt ovat nyt 49 % korkeammat kuin vuonna 1990, joka on Kioton sopimuksen vertailuvuosi.

Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttivat vuonna 2010 hiilipäästöjä 0,9 Pg eli yhteensä ihmiskunnan hiilipäästöt fossiilisista polttoaineista ja maankäytön muutoksista olivat 10,0 Pg. Tästä 50 % päätyi ilmakehään, 26 % sitoutui metsiin ja muihin maaekosysteemeihin sekä 24 % meriin. Vuosina 1958-2010 maaekosysteemit ja meret ovat onnistuneet sitomaan kaikkiaan 56 % ihmiskunnan hiilipäästöistä.

Eniten hiilipäästöjä tuottaneet valtiot vuonna 2010 olivat seuraavat (kokonaispäästöt, ei asukasta kohden laskettuna):

1. Kiina
2. Yhdysvallat
3. Intia
4. Venäjä
5. Japani
6. Saksa
7. Iran
8. Etelä-Korea
9. Kanada
10. Saudi-Arabia
11. Yhdistynyt kuningaskunta (Britannia)
12. Indonesia
13. Meksiko
14. Etelä-Afrikka
15. Brasilia
16. Italia (ml. San Marino)
17. Australia
18. Ranska (ml. Monaco)
19. Puola
20. Thaimaa

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli teollisen vallankumouksen alkaessa (vuonna 1750) noin 278 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Vuonna 2010 se oli 389,6 ppm eli lisäystä on tapahtunut 39 %.

Eri vuosikymmeninä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut seuraavasti (hiilidioksidipitoisuuden vuotuisen kasvun keskiarvo vuosikymmenen aikana):

1970-1979: 1,3 ppm
1980-1989: 1,6 ppm
1990-1999: 1,5 ppm
2000-2009: 1,9 ppm

2000-luvulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut näin (ppm vuodessa):

2000: 1,22 ppm
2001: 1,89 ppm
2002: 2,40 ppm
2003: 2,20 ppm
2004: 1,58 ppm
2005: 2,39 ppm
2006: 1,83 ppm
2007: 2,11 ppm
2008: 1,81 ppm
2009: 1,63 ppm
2010: 2,36 ppm

perjantai 2. joulukuuta 2011

Myös marraskuu lämmin - entäpä koko vuosi 2011?


Ilmatieteen laitoksen tiedotteen (1.12.) mukaan marraskuu oli Suomessa poikkeuksellisen leuto:

"Marraskuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen tavallista lämpimämpi kuukausi. -- Koko maan keskilämpötila oli +1,3 astetta, mikä on peräti 4,9 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. -- Päättynyt kuukausi oli kolmen lämpimimmän marraskuun joukossa, mitä Suomen säämittaushistoria tuntee. Viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana on lämmin marraskuu koettu lisäksi vuosina 1967, 1986 ja 2000. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suhteellisesti lämpimintä oli Lapissa, jossa oli paikoin yli kuusi astetta tavanomaista lämpimämpää. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa poikkeama oli noin 4-5 astetta, ja lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla kolmisen astetta. Kuukauden alussa oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja uusia marraskuun lämpöennätyksiä saavutettiinkin useilla havaintoasemilla. Kuukauden korkein lämpötila oli 11,8 astetta, ja se mitattiin Porin rautatieasemalla 2. päivänä. Alin lämpötila, -21,8 astetta, mitattiin Sallassa kirkonkylässä 20. päivä sekä uudestaan Naruskassa seuraavana päivänä, ja vielä Enontekiön Näkkälässä 29. päivä. Terminen talvi oli huomattavasti myöhässä tavanomaisesta koko maassa. Se alkoi Keski- ja Pohjois-Lapissa marraskuun 9. päivän tienoilla, mikä on kuukauden verran tavanomaista myöhemmin. Kuukauden lopussa terminen talvi oli alkanut vasta Pohjois-Karjalasta Perämeren pohjoispuolelle ulottuvan vyöhykkeen pohjoispuolella, vaikka pitkän ajan keskiarvojen mukaan se alkaa maan eteläosassakin jo kuukauden puolivälissä. -- Lunta ei ollut kuukauden alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös kuukauden päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella eli Kainuusta Länsi-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella sekä Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Muoniossa, jossa sitä oli 21 cm. Tilastollisesti pysyvä lumipeite kattaisi marraskuun lopussa jo maan itä- ja pohjoisosat. -- Ilmatieteen laitoksen mukaan koko syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli myös poikkeuksellisen korkea. Näin lämmin syksy on Suomessa ollut koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa viimeksi vuonna 1938. Muita lämpimiä syksyjä on koettu vuosina 1967, 2000 ja 2005."

Kouvolassa mitattiin marraskuussa 2011 kaikkien aikojen korkeimmat marraskuun lämpötilat. Koko syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli nyt koko Suomessa +5,6 astetta, sama kuin vuonna 1938. Muina lämpiminä syksyinä lämpötilat ovat olleet +5,3 astetta vuonna 2005 ja +5,0 astetta vuonna 2000.
 
Helsingin ympäristötilasto on erinomainen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
 
Helsingin ympäristötilaston mukaan Kaisaniemessä huhtikuusta marraskuuhun ulottuva jakso on tänä vuonna (2011) ollut koko tilastohistorian (alkaen vuodesta 1829) lämpimin. Tänä vuonna huhti-marraskuun keskilämpötila oli +12,2 astetta. Vuonna 1937 se oli toiseksi korkein (+11,7 astetta) ja vuonna 1934 kolmanneksi korkein (+11,6 astetta). Jos kuitenkin katsotaan ajanjaksoa tammikuusta marraskuun loppuun, vuosi 2011 putoaakin yhdeksännelle sijalle (keskiarvo +7,5 astetta). Lämpimin tammi-marraskuun jakso on ollut vuonna 2008, jolloin keskiarvo oli +8,2 astetta.
 
Vuosi 2010 oli maailmanlaajuisesti tilastohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin. Ilmatieteen laitoksen tiedotteen (29.11.) mukaan 13 kaikkien aikojen lämpimintä vuotta on mitattu viimeisimpien 15 vuoden aikana ja vuosi 2011 näyttäisi olevan maailmanlaajuisesti mittaushistorian 10. lämpimin:
 
"Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n keräämien alustavien tietojen mukaan vuosi 2011 on ollut maailmanlaajuisesti mittaushistorian 10. lämpimin La Niña-ilmiöstä huolimatta. Maailman ilmatieteen järjestö julkaisi vuoden 2011 tilastotietoja YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokouksessa, joka käynnistyi 28. marraskuuta Durbanissa Etelä-Afrikassa. -- Tammi–lokakuun globaalin keskilämpötilan vuonna 2011 arvioidaan olevan 0,41 (virhemarginaali ± 0,11 astetta) yli vuosien 1961–1990 vuosikeskiarvon, joka oli 14 astetta. Vuosi 2011 sijoittunee kymmenenneksi lämpimimmäksi vuodeksi vuodesta 1850 alkavassa mittaussarjassa. 13 lämpimintä vuotta on mitattu 15 viimeisen vuoden aikana. WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud muistutti samalla, että kasvihuonekaasupitoisuudet ovat jälleen saavuttaneet uusia ennätyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena oleva maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan vaikeutuu entisestään. Vuonna 2011 WMO:n mukaan ilmastoon vaikutti voimakkaasti La Niña -ilmiö, joka oli voimakkain 60 vuoteen. Tyypillisesti tällaisina vuosina maapallon keskilämpötila jää alhaiseksi. -- WMO raportoi myös arktisen kesäaikaisen merijään vähentyneen viimeisten 30 vuoden aikana. Arktisen merijään kesäaikainen minimipeittävyys vuonna 2011 oli 4,33 miljoonaa km². Tämä oli 35 % alle vuosien 1979 – 2000 keskiarvon ja oli vain hieman enemmän kuin tähän mennessä saavutettu pienin ala. Pienimmillään jääpeite oli vuonna 2007 (4,3 miljoonaa km2). Sekä Koillisväylä että Luoteisväylä olivat poikkeuksellisesti molemmat jäättömiä osan vuoden 2011 loppukesästä."
 
Suosittelen tutustumaan maailman ilmastotilastoihin ja ilmastodiagrammeihin tarkemminkin.

torstai 1. joulukuuta 2011

Kouvolassa tänään maanjäristys

Kouvolassa tapahtui tänä aamuna 1.12.2011 kello 8.04 maanjäristys, jonka magnitudi oli Seismologian laitoksen mukaan 2,8-2,9.

Järistys kesti 5-10 sekuntia ja se oli toistaiseksi Suomen tämän vuoden voimakkain maanjäristys. Järistyskeskus oli lähellä maanpintaa, vain muutaman kilometrin syvyydessä Miehossa (60.909 N, 26.695 E).

Samoihin aikoihin järisi myös Oulun seudulla (kello 8.06 magnitudi 1,0 ja kello 9.12 taas 1,1).

Kouvolassa on aiemmin tänä vuonna järissyt aamulla 13.10., jolloin järistyskeskukset sijaitsivat Vekaranjärven alueella (voimakkuudet 1,8 ja 1,9 magnitudia).

Lisätietoa maanjäristyksistä:

Jari blogi - biologiaa ja maantiedettä

Delicious

Diigo