perjantai 2. joulukuuta 2011

Myös marraskuu lämmin - entäpä koko vuosi 2011?


Ilmatieteen laitoksen tiedotteen (1.12.) mukaan marraskuu oli Suomessa poikkeuksellisen leuto:

"Marraskuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen tavallista lämpimämpi kuukausi. -- Koko maan keskilämpötila oli +1,3 astetta, mikä on peräti 4,9 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. -- Päättynyt kuukausi oli kolmen lämpimimmän marraskuun joukossa, mitä Suomen säämittaushistoria tuntee. Viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana on lämmin marraskuu koettu lisäksi vuosina 1967, 1986 ja 2000. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suhteellisesti lämpimintä oli Lapissa, jossa oli paikoin yli kuusi astetta tavanomaista lämpimämpää. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa poikkeama oli noin 4-5 astetta, ja lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla kolmisen astetta. Kuukauden alussa oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja uusia marraskuun lämpöennätyksiä saavutettiinkin useilla havaintoasemilla. Kuukauden korkein lämpötila oli 11,8 astetta, ja se mitattiin Porin rautatieasemalla 2. päivänä. Alin lämpötila, -21,8 astetta, mitattiin Sallassa kirkonkylässä 20. päivä sekä uudestaan Naruskassa seuraavana päivänä, ja vielä Enontekiön Näkkälässä 29. päivä. Terminen talvi oli huomattavasti myöhässä tavanomaisesta koko maassa. Se alkoi Keski- ja Pohjois-Lapissa marraskuun 9. päivän tienoilla, mikä on kuukauden verran tavanomaista myöhemmin. Kuukauden lopussa terminen talvi oli alkanut vasta Pohjois-Karjalasta Perämeren pohjoispuolelle ulottuvan vyöhykkeen pohjoispuolella, vaikka pitkän ajan keskiarvojen mukaan se alkaa maan eteläosassakin jo kuukauden puolivälissä. -- Lunta ei ollut kuukauden alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös kuukauden päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella eli Kainuusta Länsi-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella sekä Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Muoniossa, jossa sitä oli 21 cm. Tilastollisesti pysyvä lumipeite kattaisi marraskuun lopussa jo maan itä- ja pohjoisosat. -- Ilmatieteen laitoksen mukaan koko syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli myös poikkeuksellisen korkea. Näin lämmin syksy on Suomessa ollut koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa viimeksi vuonna 1938. Muita lämpimiä syksyjä on koettu vuosina 1967, 2000 ja 2005."

Kouvolassa mitattiin marraskuussa 2011 kaikkien aikojen korkeimmat marraskuun lämpötilat. Koko syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli nyt koko Suomessa +5,6 astetta, sama kuin vuonna 1938. Muina lämpiminä syksyinä lämpötilat ovat olleet +5,3 astetta vuonna 2005 ja +5,0 astetta vuonna 2000.
 
Helsingin ympäristötilasto on erinomainen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
 
Helsingin ympäristötilaston mukaan Kaisaniemessä huhtikuusta marraskuuhun ulottuva jakso on tänä vuonna (2011) ollut koko tilastohistorian (alkaen vuodesta 1829) lämpimin. Tänä vuonna huhti-marraskuun keskilämpötila oli +12,2 astetta. Vuonna 1937 se oli toiseksi korkein (+11,7 astetta) ja vuonna 1934 kolmanneksi korkein (+11,6 astetta). Jos kuitenkin katsotaan ajanjaksoa tammikuusta marraskuun loppuun, vuosi 2011 putoaakin yhdeksännelle sijalle (keskiarvo +7,5 astetta). Lämpimin tammi-marraskuun jakso on ollut vuonna 2008, jolloin keskiarvo oli +8,2 astetta.
 
Vuosi 2010 oli maailmanlaajuisesti tilastohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin. Ilmatieteen laitoksen tiedotteen (29.11.) mukaan 13 kaikkien aikojen lämpimintä vuotta on mitattu viimeisimpien 15 vuoden aikana ja vuosi 2011 näyttäisi olevan maailmanlaajuisesti mittaushistorian 10. lämpimin:
 
"Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n keräämien alustavien tietojen mukaan vuosi 2011 on ollut maailmanlaajuisesti mittaushistorian 10. lämpimin La Niña-ilmiöstä huolimatta. Maailman ilmatieteen järjestö julkaisi vuoden 2011 tilastotietoja YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokouksessa, joka käynnistyi 28. marraskuuta Durbanissa Etelä-Afrikassa. -- Tammi–lokakuun globaalin keskilämpötilan vuonna 2011 arvioidaan olevan 0,41 (virhemarginaali ± 0,11 astetta) yli vuosien 1961–1990 vuosikeskiarvon, joka oli 14 astetta. Vuosi 2011 sijoittunee kymmenenneksi lämpimimmäksi vuodeksi vuodesta 1850 alkavassa mittaussarjassa. 13 lämpimintä vuotta on mitattu 15 viimeisen vuoden aikana. WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud muistutti samalla, että kasvihuonekaasupitoisuudet ovat jälleen saavuttaneet uusia ennätyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena oleva maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan vaikeutuu entisestään. Vuonna 2011 WMO:n mukaan ilmastoon vaikutti voimakkaasti La Niña -ilmiö, joka oli voimakkain 60 vuoteen. Tyypillisesti tällaisina vuosina maapallon keskilämpötila jää alhaiseksi. -- WMO raportoi myös arktisen kesäaikaisen merijään vähentyneen viimeisten 30 vuoden aikana. Arktisen merijään kesäaikainen minimipeittävyys vuonna 2011 oli 4,33 miljoonaa km². Tämä oli 35 % alle vuosien 1979 – 2000 keskiarvon ja oli vain hieman enemmän kuin tähän mennessä saavutettu pienin ala. Pienimmillään jääpeite oli vuonna 2007 (4,3 miljoonaa km2). Sekä Koillisväylä että Luoteisväylä olivat poikkeuksellisesti molemmat jäättömiä osan vuoden 2011 loppukesästä."
 
Suosittelen tutustumaan maailman ilmastotilastoihin ja ilmastodiagrammeihin tarkemminkin.

6 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Koko maapallon ilmakehän lämpötila on ollut laskussa jo 13 vuotta. Samoin merien lämpötila on hienoisessa laskussa. 1900-luvun lämpeneminen on siis pysähtynyt, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on jopa kiihtyvällä uralla.
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2011/12/miksi-meret-eivat-lampene.html
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2011/10/maapallon-keskilampotila-jatkaa-lievaa.html

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Väitteesi ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä eivät kuitenkaan pidä paikkaansa, vaikka ns. ilmastoskeptikot näin haluavatkin väittää. Asiasta voit lukea tarkemmin seuraavista yleistajuisista linkeistä, joista löytyvät myös viitteet alkuperäisiin tieteellisiin, vertaisarvioituihin tutkimuksiin:

Skeptical Science: Pysähtyikö ilmaston lämpeneminen vuonna 1988?

Skeptical Science: ”Ilmasto viilenee”

Skeptical Science: ”Meret viilenevät”

Skeptical Science: Did global warming stop in 1998, 1995, 2002, 2007, 2010?

Tuukka Simonen: Harhaluuloja ilmastonmuutoksesta – Ilmastonmuutos pysähtyi jo 20. kerran viimeisten 50 vuoden aikana

Tuukka Simonen: Harhaluuloja ilmastonmuutoksesta – Todisteet siitä, että lämpeneminen ei ole pysähtynyt

Lämpötilat 1970/1-2009/3

Ilmastotieto: NODC – merien lämpösisältö

Ilmastotieto: NODC – päivitys merien lämpösisältöön

CO2-raportti: Laaja selvitys vahvistaa – Ilmasto lämpenee

Ilmatieteen laitos: Muutamme ilmastoa

Ilmasto-opas (Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto/YTK, Ilmatieteen laitos): Ilmastonmuutos ilmiönä

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Aina on huomattava, ettei yksittäisestä vuodesta (olkoonpa se kuuma tai kylmä) voi päätellä mitään ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos voi myös eri syistä pitää välillä taukoa. Lisäksi sään ja ilmaston luontainen vaihtelu jatkuu, vaikka ilmasto lämpenisikin. Niinpä myöskään oman blogikirjoitukseni havainnot lämpimistä viime aikojen kuukausista eivät (ainakaan yksinään) kerro mitään ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutosta on aina tarkasteltava pitkältä aikaväliltä ja laajoilta alueilta.

Yksittäiset tutkimukset tai yksittäiset tutkijat voivat eri syistä johtuen kertoa ilmastonmuutoksesta eri tavoin kuin tutkimusten ja tutkijoiden enemmistö. Itse en ole tutkija, vaikka minulla luonnontieteellinen koulutus onkin. Koska itse en ole tutkija, minun on luotettava Suomen ja maailman huippututkijoiden selkeän enemmistön tutkimuksiin ja havaintoihin ihmiskunnan osaltaan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta (useilla alueilla ilmaston lämpenemisestä). Suomessa tätä huippututkimusta tekee esimerkiksi Ilmatieteen laitos, ja maailmalla eri tutkijoiden tuloksia kerää yhteen IPCC.

Toki on huomattava, että ilmastonmuutokseen liittyy myös lukuisia epävarmoja ja ristiriitaisia tutkimustuloksia, vaikka perusasia ilmaston lämpenemisestä on selvä. Esimerkiksi viikko sitten Science-lehdessä julkaistiin uusia tuloksia maapallon ilmastoherkkyydestä (kuinka paljon maapallo lämpenee hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa esiteolliseen aikaan verrattuna). Tässä Schmittner et al. tutkimuksessa ilmastoherkkyydeksi saatiin noin 2,3 astetta (1,7-2,6 astetta), kun aiemmin sen on arvioitu asettuvan välille 2-4,5 astetta.

Tietyt yksittäiset henkilöt kuitenkin levittävät mm. internetin keskustelupalstoilla jatkuvasti perusteettomia väitteitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysähtymisestä. Usein näillä henkilöillä ei ole luonnontieteellistä koulutusta ja levitetyt tutkimustuloksetkin ovat useaan kertaan kyseenalaisiksi osoitetuista tutkimuksista (tai perusteettomia tulkintoja asiallisista tutkimuksista). Tällaisia perusteettomia väitteitä on kumottu useaan kertaan monissa eri yhteyksissä, joten itse en enää ota niihin kantaa.

Mikko kirjoitti...

Kukaan ei kai väitä ilmastonmuutoksen pysähtyneen. Se lienee ollut jatkuvassa muutoksen tilassa jo useita tuhansia miljoonia vuosia. Mutta 1900-luvulla tapahtunut lämpeneminen on kääntynyt lievään laskuun viimeisen 13 vuoden aikana. Kaikki lämpöaikasarjatkin todistavat tästä ml. merien lämpöhttp://ilmastorealismia.blogspot.com/2011/12/miksi-meret-eivat-lampene.html.

Kuten climategate-sähköposteista voit lukea, asia on hyvin kiusallinen myös alarmismistaan tunnetuille ilmastontutkijoille.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitän mielenkiinnostasi tätä tärkeää asiaa kohtaan. On kuitenkin hyvin vaarallista sekoittaa ilmastotiede ja politiikka toisiinsa (itse en ole, en ole koskaan ollut, enkä tule koskaan olemaan mukana politiikassa), kuten teet omassa blogissasi:

”Punavihreät tiedemiehet Ilmatieteenlaitoksella ja muuallakin odottavat vihjettäsi. Tämä tietokonemallien osoittama lämpeneminen korreloi hyvin ensi vuonna kallistuvan energialaskusi kanssa. Tällaista on kokoomusvetoinen punavihreä ilmastopolitiikka.”

Hyvä, että korjaat omia väitteitäsi. Ensimmäisessä kommentissasi kirjoitit näin:

”...1900-luvun lämpeneminen on siis pysähtynyt...”

Nyt sanot näin:

”...1900-luvulla tapahtunut lämpeneminen on kääntynyt lievään laskuun viimeisen 13 vuoden aikana...”

Seuraava virkkeesi ei sitten enää pidäkään paikkaansa:

”Kaikki lämpöaikasarjatkin todistavat tästä ...”

Viittaat omassa blogikirjoituksessasi Knox & Douglass 2010 -tutkimukseen, johon kootut mittaussarjat pääosin näyttävät merten pintaosien lievää viilenemistä. Kuitenkin tutkimuksessa on viitattu myös von Schuckmann 2009 -tutkimukseen, jonka mukaan valtameret ovat lämmenneet merkittävästi vuodesta 2003 vuoteen 2008, jos tarkastellaan tilannetta 2000 metrin syvyyteen asti.

Myös Lyman 2010 -tutkimus osoittaa merten (lievää) lämpenemistä samalla aikavälillä, kun katsotaan syvyyttä 0-700 metriä.

Kun yhdistetään kahden viimeksi mainitun tutkimuksen tulokset, voidaan todeta valtamerten pintaosien lämmenneen vain hiukan (joissakin muissa tutkimuksissa viilenemistä) ja syvempien osien lämmenneen enemmän. Lämpö näyttäisi siis menevän merissä syvemmälle.

Purkey & Johnson 2010 -tutkimuksen mukaan jopa valtamerten pohjaosat (syvemmällä kuin 2000 metriä) ovat paikoin lämmenneet. Tosin tietyillä leveysasteilla varsinkin pintaosissa on tapahtunut myös viilenemistä.

Tarkemmin asia on selostettu (lähdeviitelinkkeineen ja havainnollisine diagrammeineen) täällä:

Skeptical Science: Monckton Myth #1: Cooling oceans

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kannattaa lukea myös tämä:

Skeptical Science: Trenberth can't account for the lack of warming

On myös turha vedota Climategate-sähköposteihin:

Ilmastotieto: Ensimmäinen virallinen tutkimusraportti CRU-sähköposteista

Ilmastotieto: CRU:n tiede rehellistä

Ilmastotieto: Riippumaton CRU-sähköpostitutkimus

Skeptical Science: Mitä CRU-sähköpostit meille kertovat?

Erityisesti tuossa viimeksi mainitussa linkissä on oleellista asiaa:

”Yleisin harhakäsitys tähän sähköpostiin liittyen on se, että oletetaan "laskun" viittaavaan laskevaan lämpötilaan. Oikeasti se viittaa puiden vuosirenkaiden luotettavuuden vähenemiseen lämpötilan kuvaajina vuoden 1960 jälkeen. Tämä tunnetaan yleisesti "divergenssiongelmana", missä puiden vuosirenkaiden lämpötilarekonstruktio lähtee poikkeamaan mitatuista lämpötiloista vuoden 1960 jälkeen. Divergenssiongelmasta on keskusteltu vertaisarvioidussa kirjallisuudessa jo vuonna 1995 ja ongelma viittaa puiden lämpötilaherkkyyden vähenemiseen viime vuosikymmeninä (Briffa 1998). -- Toiseksi lainatuin sähköposti on ilmastotutkija ja IPCC:n johtava kirjoittaja Kevin Trenberthin kirjoittama. Korostettu lainaus on tämä: "Tosiasia on se, ettemme tällä hetkellä ymmärrä lämpenemisen puuttumista ja on irvokasta ettemme ymmärrä sitä." Tämä on useimmiten tulkittu (skeptikkojen joukossa) niin, että siinä ilmastotutkijat salaa keskenään myöntävät, että ilmaston lämpeneminen on oikeasti pysähtynyt. Todellisuudessa Trenberth kuitenkin kirjoittaa hiljattain julkaisemastaan tutkimusartikkelista, missä käsitellään planeettamme energian budjettia - eli sitä, miten paljon nettoenergiaa ilmastoomme virtaa ja mihin se menee (Trenberth 2009). Artikkelissaan Trenberth kuvailee sitä, kuinka tiedämme planeettamme olevan tasaisesti lämpenemässä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen johdosta. Pintalämpötilassa näkyy kuitenkin joskus lyhytaikaisia viilenemisjaksoja. Tämä johtuu ilmastojärjestelmän sisäisestä vaihtelusta ja Trenberth vain valitteli sitä, että havainnointijärjestelmämme eivät pysty kattavasti seuraamaan kaikkia energiavirtoja ilmastojärjestelmän läpi.”

Trenberth toteaa selkeästi maapallolle kertyvän koko ajan enemmän ja enemmän lämpöä. Emme vain pysty mittaamaan, mihin kaikki tuo lämpö menee.

Ilmaston lämpeneminen voi piiloutua meriin jopa vuosikymmeniksi ja näkyä vasta myöhemmin:

CO2-raportti: Ilmaston lämpeneminen voi npiiloutua meriin vuosikymmeniksi

CO2-raportti: Tässä syy, miksi merenpinnan yläosa ei ole lämmennyt