tiistai 1. lokakuuta 2013

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 27.9.2013 viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisestä, ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa käsittelevästä osaraportista (WG1) tiivistelmän ja eilen (30.9.) koko WG1-osaraportin ensimmäisen julkisen version. Lopullisesti hyväksytty versio ilmestynee tammikuussa 2014. Raportin mukaan on äärimmäisen todennäköistä, että ihmiskunta on 1950-luvulta alkaen suurin syy maapallon ilmaston lämpenemiseen. Maapallon pinta on lämmennyt 0,85 astetta ajanjaksolla 1880-2012. Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallo (keskilämpötila 2081-2100) lämpenee 0,3-4,8 astetta verrattuna jo esiteollisesta ajasta lämmenneen jakson 1986-2005 keskilämpötilaan ja Suomi (keskilämpötila 2070-2099) Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan 1,1-8,2 astetta verrattuna jo lämmenneen jakson 1971-2000 keskiarvoon riippuen siitä, kuinka hyvin kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan.

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Maapallon pinta on lämmennyt melkein kaikkialla ajanjaksolla 1901-2012. Ilmakehän alin osa eli troposfääri on lämmennyt maailmanlaajuisesti. Merenpinta on noussut, ja meret ovat happamoituneet. Jääpeite on pienentynyt. Grönlannissa jääpeite on sulanut viimeisimmän vuosikymmenen aikana jopa kuusi kertaa aiempaa nopeammin.

Ihmiskunnan aiheuttama säteilypakote kasvanut

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Ihmiskunnan aiheuttama säteilypakote vuonna 2011 oli +2,29 wattia per neliömetri (hiilidioksidin +1,68 wattia ja metaanin +0,97 wattia per neliömetri) verrattuna esiteolliseen aikaan (vuoteen 1750). Vuoden 1970 jälkeen säteilypakote on kasvanut aiempaa nopeammin. 

Kolme viime vuosikymmentä mittaushistorian lämpimimpiä

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Maapallon pinta on lämmennyt 0,85 astetta ajanjaksolla 1880-2012. Jokainen kolmesta viimeisimmästä vuosikymmenestä (1980-1990, 1990-2000, 2000-2010) on ollut aina edellistä vuosikymmentä lämpimämpi ja lämpimämpi kuin mikään aikaisempi vuosikymmen mittaushistorian aikana (alkaen vuodesta 1850).

Yli 90 prosenttia maapallon lisääntyneestä lämpöenergiasta varastoitunut meriin

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Meret ovat lämmenneet eniten lähellä pintaa, syvyydellä 0-75 metriä yli 0,1 astetta vuosikymmenessä vuosina 1971-2000. Syvyydelle 0-700 metriä on varastoitunut yli 60 prosenttia maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta. Meret lienevät lämmenneet myös 700-2000 metrin syvyydessä. Sen sijaan 2000-3000 metrin syvyydellä ei ole havaittu ilmeistä lämpenemistä. Yli 3000 metrin syvyydellä on todennäköisesti havaittu lämpenemistä varsinkin Eteläisellä jäämerellä.

Merenpinta nousi 1900-luvulla 19 senttiä ja noussee 2000-luvulla 26-97 senttiä

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Merenpinta on noussut keskimäärin 19 cm ajanjaksolla 1901-2010 ja tulee todennäköisesti nousemaan tällä vuosisadalla 26-82 cm (keskiarvo vuosina 2081-2100, jolloin vuonna 2100 nousua voisi olla jopa noin 97 cm) verrattuna vuosien 1986-2005 maailmanlaajuiseen kerskiarvoon, mutta paikalliset vaihtelut ovat suuria. Suomessa nousu on maankohoamisesta johtuen vähäisempää kuin valtamerissä, Helsingissä noin 40 cm. Maailmanlaajuisesta merenpinnan noususta veden lämpölaajenemisen vaikutukseksi arvioidaan 30-55 prosenttia ja jäätiköiden sulamisen vaikutukseksi 15-35 prosenttia. Valtamerten pinnan nousu kuitenkin jatkuu vielä pitkään lämpötilan nousun tasaannuttua, koska muutokset merissä tapahtuvat hitaasti. Lisäksi Etelämantereen merkittävät jääpeitteen muutokset voisivat nostaa merenpintaa ennustettua enemmän.

Pohjoiset alueet lämpenevät maapallon keskiarvoa enemmän

Kuva perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG1-osaraportin tietoihin.
Kuvan lähde Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallo (keskilämpötila 2081-2100) lämpenee 0,3-4,8 astetta verrattuna jo esiteollisesta ajasta lämmenneen jakson 1986-2005 keskilämpötilaan ja Suomi (keskilämpötila 2070-2099) Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan 1,1-8,2 astetta verrattuna jo lämmenneen jakson 1971-2000 keskiarvoon riippuen siitä, kuinka hyvin kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan. Todennäköisesti maailmanlaajuinen lämpötilan nousu ylittää 1,5 astetta vuonna 2100.

Lisätietoja

IPCC:n tiivistelmä englanniksi

IPCC:n tiivistelmä lyhennettynä suomeksi (Ilmastotieto)

IPCC:n WG1-raportti 2013 englanniksi

Pasi Toiviaisen mielipiteitä IPCC:n osaraportin uutisoinnista

Ilmastonmuutoksen "äärimmäisen todennäköinen" syy: Ihminen (Helsingin Sanomat)

Suomen ilmaston lämpeneminen on voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin (Helsingin Sanomat)

Johtaja Ilmatieteen laitokselta: Ilmastonmuutosta ei tarvitse enää tutkia (Helsingin Sanomat)

Ilmastopomo HS:lle: On varauduttava katastrofeihin (Helsingin Sanomat)

Ilmasto-oppaan suomenkieliset infografiikat IPCC:n osaraportista

Mittaushistorian lämpimin vuosikymmen kaikissa maanosissa (Jarin blogi)

Ilmastonmuutos tilastoissa ja diagrammeissa (Jarin blogi)

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti (Jarin blogi)

Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta: Vuosi 2012 noin yhdeksäs (Jarin blogi)

Ainakin puolet viime vuonna havaituista sään ääri-ilmiöistä johtui osaksi ilmastonmuutoksesta (Jarin blogi)

2 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Havaijin yliopiston Nature-lehdessä Nature-lehdessä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan vuodesta 2047 (plus/miinus 5 vuotta) alkaen useimmissa maapallon paikoissa (yli puolella maapallosta) jokaisen vuoden keskilämpötila tulee olemaan korkeampi kuin minkään vuoden keskilämpötila ajanjaksolla 1860-2005, mikäli kasvihuonekaasupäästöt kasvavat pahimpien ennusteiden mukaisesti.

Kylminkin vuosi tulee olemaan siis lämpimämpi kuin lämpimin vuosi aikavälillä 1860-2005. Tähän asti poikkeuksellisina pidetyistä sään ääri-ilmiöistä (korkeista lämpötiloista) tulee siis tavanomaisia.

Tarkastelujaksolla 1860-2005 lämpimin vuosi lämpimin vuosi oli 2005. Noin vuodesta 2047 alkaen jokainen vuosi tulee siis olemaan sitäkin lämpimämpi, jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykyiseen tahtiin ja jos nyt julkaistu tutkimus todella pitää paikkansa.

Jos kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan oleellisesti, vuoden 2047 sijaan tämä muutos tulee tapahtumaan noin vuonna 2069 (plus/miinus 18 vuotta).

Kun asiaa tarkastellaan paikallisesti paikallisesti, ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeämmin kuin yleensä käytetyissä maapallon keskilämpötiloissa.

Jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat pahimpien ennusteiden mukaisesti, muutos tulee ensimmäiseksi tapahtumaan Indonesian Manokwarissa jo noin vuonna 2020. Tässä muutamia muita esimerkkejä:

Jamaikan pääkaupunki Kingston v. 2023
Singapore v. 2028
México (Mexico City) v. 2031
Beijing (Peking) v. 2046
Washington v. 2047
Havaijin pääkaupunki Honolulu v. 2047
Moskova v. 2063

Jos kasvihuonekaasupäästöjä saadaan oleellisesti rajoitettua, muutokset tapahtuvat 20-25 vuotta myöhemmin.

Tropiikissa muutokset tapahtuvat nopeimmin, koska tropiikin ilmasto on yleensä ollut paljon kylmiä alueita vakaampi, eivätkä vuosien väliset vaihtelut ole olleet yhtä suuria.

Suomen kaupungeissa muutos voi pahimpien ennusteiden mukaan tapahtua noin vuonna 2060, lievimpien mukaan vasta 2100-luvulla.

Aiheesta on hyvä tiivistelmä The New York Times -lehdessä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Uudella pitkäikäisellä kasvihuonekaasulla (PFTBA) näyttää olevan tunnetuista kaasuista suurin lämmityspotentiaali.