maanantai 7. syyskuuta 2015

Viikon puheenaiheet: turvapaikanhakijat ja ruoan hävikkiviikko

Pullovesi on melkoinen turhake. Pakkaamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa ja muita luonnonvaroja, eikä pullovesi ole laadultaan paljonkaan parempaa kuin suomalainen hanavesi. Aamulehden taannoin teettämien puolueettomien tutkimusten mukaan pullovesi voi olla jopa huonompilaatuisempaa kuin hanavesi. Eräät tunnetut suomalaiset ja ranskalaiset pullovesimerkit eivät täyttäneet edes hanaveden laatukriteerejä, koska niissä oli liikaa bakteereja. Ne eivät olleet kuitenkaan terveydelle vaarallisia, mutta bakteerit heikentävät veden laatua (aiheuttavat mm. limoittumista). Toisaalta hanavedessä näiden bakteerien torjuntaan käytetään haitallista klooria. Picture from: www.cartoonstock.com. Author: Chris Madden.
















Kouluista, päiväkodeista, hoivalaitoksista ja työpaikoilta menee Kouvolassa kolme vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan vuosittain ruokaa roskiin yli 250 000 kilogrammaa. Pelkästään raaka-aineiden hankintakustannuksina tämä tarkoittaa yli 450 000 euroa, siis lähes puolta miljoonaa! Kasvihuonekaasuja tulee hiilidioksidiekvivalentteina 400 000 kilogrammaa vuodessa. Mikäli roskiin menevän ruuan määrää saataisiin vähennettyä 25 %, rahaa säästyisi raaka-aineiden hinnasta vuodessa yli 100 000 euroa. Lisäksi pienentyisivät jätehuoltokustannukset sekä ruuan valmistuksen energian- ja vedenkulutus - ja myös hukkaan heitetyn ruuan valmistukseen käytetty työaika.

Kymmenessä Kouvolan koulussa järjestettiin vuonna 2012 kokeilu, jossa biojätteen määrää saatiin vähennettyä keskimäärin 14 %. Jos biojätteestä puolet on ruokajätettä, hukkaan heitetyn ruuan määrä vähentyi näin vuositasolla melkein 3 500 kilogrammaa, kasvihuonekaasupäästöt 5 500 kilogrammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) ja ruuan hankintakustannukset 6 000 euroa.

Suomen ruokahävikki vastaa 100 000 auton päästöjä ja maailman ruokahävikillä ruokkisi 2 miljardia ihmistä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen jokunen vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan hukkaan menevä ruoka aiheuttaa Suomessa suuremmat ympäristövaikutukset kuin elintarvikepakkaukset. Suomalaisissa kotitalouksissa vuosittain roskiin päätyvä ruokajäte vastaa 100 000 keskivertoauton hiilidioksidipäästöjä.

Jopa 10-30 % ravinnosta joutuu roskikseen (Suomessa 10-15 % kulutetun ruoan määrästä, maailmanlaajuisesti 25-30 % kaikesta tuotetusta ravinnosta). Tästä ruokamäärästä noin puolet olisi vielä syömäkelpoista. Viemäriin kaadettu valmis kahvi ja tee muodostavat ison osan ruokahävikistä.

Ehkä monen mielestä ylättäen hävikki on suurempaa kotitalouksissa kuin kaupoissa ja ruokateollisuudessa. Koko maailman roskiin heitetyllä ruoalla voisi arvioiden mukaan ruokkia noin kaksi miljardia ihmistä.

Ruokahävikki voi olla länsimaiden merkittävin ihmisperäinen ilmastonmuutosta voimistava metaanilähde

Erityisen haitallista on sekajätteen joukossa kaatopaikoille menevä eloperäinen jäte, joka hajotessaan tuottaa metaania, hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Joidenkin tutkimusten mukaan ruoan tähteet ovat länsimaissa merkittävin ihmisen toimintojen aiheuttama metaanilähde. Tehokkaalla kompostoinnilla ongelma voidaan kuitenkin välttää. Viime vuosien proteiinibuumi taas näkyy jätevesien typpimäärissä ja sitä kautta vesistöjen rehevöitymisenä. Myös muu elintasomme valuu jätevesiin.

Toisaalta kaikissa tällaisissa selvityksissä on tulkinnanvaraa. Aina voidaan kritisoida sitä, että tietyssä tutkimuksessa on painotettu eri ympäristövaikutuksia väärällä tavalla. Kumpi esimerkiksi näistä on merkittävämpi ympäristövaikutus: ilmastonmuutoksen voimistuminen (esim. ruokajätteiden metaanipäästöt) vai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen (esim. ruoan muoviset pakkausmateriaalit)? Asiaa ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta, vaan optimitilanteessa sekä pakkausjätteen että eloperäisen ruokajätteen määrää on saatava vähennettyä.

Mistä ruokahävikki johtuu?

Miksi ruokaa sitten menee nykyään niin paljon kaatopaikoille? Olisivatkohan nämä kolme suurinta syytä:

1) Suhtautuminen ruokaan on muuttunut entisajoista. Tähteet heitetään surutta roskiin sekä kotona että ravintoloissa. Ennen lautasen syöminen tyhjäksi oli suomalaisessa kulttuurissa kunnia-asia ja itsestäänselvyys. Nykyään ruoka heitetään pois, jos sen syöminen alkaa kyllästyttää.

2) Tähteistä ei enää osata, haluta tai viitsitä tehdä uutta ruokaa. Esimerkiksi kuivunut pulla menee nyt usein roskikseen, kun ennen siitä tehtiin köyhiä ritareita (kuiva pulla paistettiin pannulla rasvassa, päälle ehkä hilloa), pullavanukasta, korppuja tai topparuokaa (kuivunut pulla liotettiin esim. teessä). Nyt aika tai viitseliäisyys ei riitä tällaiseen. Toisaalta myös korostunut elintarvikehygienia houkuttaa heittämään tähteet pois erityisesti silloin, kun "parasta ennen" -päivämäärä on mennyt umpeen.

3) Kauppojen ruokapakkaukset voivat olla väärää kokoa. Suomessa on paljon yhden hengen talouksia, joille kauppojen suuret "säästöpakkaukset" ovat liian isoja. Toisaalta ison pakkauksen tekemiseen on ehkä kuluttanut vähemmän luonnonvaroja kuin saman ruokamäärän pakkaamiseen pienempiin pakkauksiin. Isot pakkaukset ovatkin tältä kantilta ajateltuna ekologisesti mielekäs vaihtoehto. Pieniäkin pakkauksia kuitenkin tarvitaan pientalouksia varten.

Turvapaikanhakijoiden auttamiseen voisi sijoittaa 500 miljoonaa euroa vuodessa suomalaisten hukkaan heittämää rahaa

Laskelmien mukaan Suomessa heitetään ruokaa roskikseen 20-30 kiloa henkeä kohden vuodessa eli yhteensä yli 500 miljoonan euron edestä vuosittain. Tuolla rahasummalla auttaisi melko suurta määrää turvapaikanhakijoita!

Tällä viikolla (7.-13.9.2015) on hyvä syy viettää ruoan hävikkiviikkoa, jonka kampanjamateriaali tarjoaa erinomaisia vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen. Kannattaa tutustua.

Lue myös nämä

Jarin blogi: Vaikeat ekologiset ruokavalinnat (mm. yhteenvetoa Tiede-lehden erinomaisesta artikkelista)

Jarin blogi: Blog Action Day - ruoka, ympäristö ja ilmastonmuutos

Jarin blogi: Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Jarin blogi: Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Jarin blogi: Herkutellaan hyönteisillä!

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöuutisten seuranta: Hyi, pahaa ruokaa

Ilmastotieto: Ilmastonmuutos ja maailman ruokatuotanto - haasteita edessä

Ilmastotieto: Vaikuttivatko ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki Arabikevään mellakoihin vuonna 2011?

Ilmastotieto: Ilmastouutiset, viikko 8/2010 (ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinnontuotantoon, köyhyyteen, nälänhätään ja kahvintuotantoon)

PS. Katso myös kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä!

5 kommenttia:

passiiviidentiteetti kirjoitti...

Tämä on tosi tärkeä teema. Sen haluaisin lisätä, että nuo kuluttajapäässä tehtävät valinnat eivät ole tyypillisesti suurin hukan lähde. Tässä esim. yksi raportti aiheesta ja siitä voi oppia muun muassa sen, että Saharan etelä puolella ruokaa hukataan myös hurjia määriä per capita, vähemmän kuin meillä, mutta ei alkuunkaan niin vähän kuin mitä voisi elintasoerot pohjalta päätellä. Syyt ovat ennen kaikkea tuotannossa. Esim. sadonkorjuun jälkeen huono infra voi tarkoittaa, että rotat syövät ruuan. Torjunta-aineiden puute voi tarkoittaa, että tuholaiset söivät ruuan. Kylmätilojen puute tarkoittaa, että suurempi osa ruuasta mätänee ennen kuin se syödään. Kuljetusinfran (autot, junat, tiet...) puute tarkoittaa, että ruoka pilaantuu ennen kuin ehtii kuluttajille. Jotkut köyhät voivat korjata sadon liian aikaisin joko nälän tai rahapulan vuoksi. Jne. Jne. http://www.fao.org/docrep/014/mb060e/mb060e.pdf

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Tuo sanomasi pätee varmasti maailmanlaajuisesti asiaa tarkastellen. Suomessa ja muissa hyvinvointivaltioissa kuluttajapäässä tehtävät valinnat kuitenkin lienevät merkittäviä. Tuossa blogitekstiini linkittämässä MTV:n uutisessa sanotaan näin: "Helposti myös ajattelee, ettei kotitalouksien ruokahävikki ole mitään kaupan tai teollisuuden ruokahävikkiin verrattuna. Väärin tämäkin: eniten ruokaa menee hukkaan juuri kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin kaupoissa."

passiiviidentiteetti kirjoitti...

Ovat ne kuluttajienkin valinnat merkittäviä. Tuossa raportissa kuva 2 selkeyttää tuota. Sen mukaan kuluttajapäässä oleva hukka Euroopassa on noin kolmasosa kaikesta.http://www.fao.org/docrep/014/mb060e/mb060e.pdf

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos. Olemme siis samoilla linjoilla. Tosin aina pitää muistaa, että erilaisten tutkimusten ja raporttien luvut ovat vain suuntaa antavia. Täysin aukottomia tuloksia tästäkään aiheesta on mahdotonta saada.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Onko kasvisruoka ekologisempaa kuin liharuoka:

Tutkijat ällistyivät: Kasvisruokavalio ei olekaan hyväksi maapallolle – ”Odotimme juuri päinvastaista”

Tutkija toppuuttelee: kasvissyönti ei ole pahasta ympäristölle

Four Times When Journalists Read a Scientific Paper and Reported the Complete Opposite