perjantai 12. helmikuuta 2016

Tänään 207-vuotispäiväänsä viettävä Charles Darwin uuden ilmastonmuutoskohun keskellä

Evoluutioteorian isä Charles Darwin syntyi päivälleen 207 vuotta sitten ja kehittyi hulttio-opiskelijasta maailmankuuluksi tiedemieheksi. Hänen elämänsä erikoisiin vaiheisiin kuuluvat ahmattiklubi, maailmanympärimatkan lähes estänyt nenäoppi, vahingossa melkein syöty uusi nandulaji ja valkoisten sinisilmäisten kissojen kuurouden huomaaminen. Vielä yli sata vuotta kuolemansa jälkeen Darwin on päätynyt mukaan uuteen ilmastonmuutoskohuun.

Kuvia Charles Robert Darwinista (1809-1882). Vasen kuva: The Miriam and Ira D. Wallach Division of Art, Prints and Photographs: Print Collection, The New York Public Library. "Charles Darwin." The New York Public Library Digital Collections. Oikea kuva: The Miriam and Ira D. Wallach Division of Art, Prints and Photographs: Print Collection, The New York Public Library. "Charles Darwin." The New York Public Library Digital Collections.

Tänään vietetään evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin juhlapäivää. Hän syntyi 12. helmikuuta vuonna 1809, täsmälleen samana päivänä kuin Abraham Lincoln, ja kuoli 19. huhtikuuta vuonna 1882. Darwinin elämän tärkeimmät vaiheet voi katsoa tämän linkin upeasta aikajanasta ja interaktiivisesta päiväkirjasta.

Varsinkin kanadalaiset biologit ovat vuodesta 1972 alkaen juhlineet Darwinin syntymäpäivää järjestämällä pääjaksosyömingit (Phylum Feast). Ideana on syödä taksonomisesti mahdollisimman monipuolista ruokaa, esimerkiksi ruokaa mahdollisimman monesta eliökunnan luokittelun eri pääjaksosta tai kaaresta. Ajatuksena on juhlia luonnon biodiversiteettiä (monimuotoisuutta), jolla on yhteinen menneisyys, yhteinen evolutiivinen alkuperä.

Ahmattiklubi ja nenäteoria

Pääjaksojuhlien idea syntyi 1970-luvulla pohjoisamerikkalaisilla yliopistokampuksilla. Inspiraatio tuli kuitenkin itse Darwinilta. Jo kauan ennen kuin Darwin pääsi osallistumaan maailmanympärimatkalle HMS Beagle -laivalla, hän oli innokas amatööritutkimusmatkailija. Hän kolusi kosteikkoja sekä maaseutuja ensin Edinburghin yliopiston ja myöhemmin Cambridgen ympäristössä. Samalla hän keräsi kaikenlaisia hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Hänen intonsa ei kuitenkaan aina rajoittunut pelkästään keräämiseen ja luokitteluun.

Ollessaan 22-vuotias Darwin perusti muutamien ystäviensä kanssa "Ahmattikerhon" (Glutton Club). Hänen ystävänsä Frederick Watkinsin mukaan tavoitteena oli syödä "lintuja ja petoja, joihin ihmisen makuaisti ei ollut tottunut". Kerhon jäsenet nauttivat kaikenlaisia ​​outoja lihalaatuja, vaikkapa haukkaa ja kaulushaikaraa. Watkins kuitenkin kirjoitti myöhemmin, ettei omituisten lihojen ruokahalua kestänyt kauan, vaan kerho lakkautettiin pian sen jälkeen, kun oli valmistettu "sanoinkuvaamaton" ateria ylikypsästä lehtopöllöstä.

Myöhemmin Darwinilla oli taas mahdollisuus tehdä kulinaarisia löytöjä HMS Beaglen maailmanympärimatkalla (27.12.1831-2.10.1836), kun hän ensin oli onnistunut pääsemään matkalle mukaan. Tuohon aikaan nimittäin oli vallalla ns. nenäoppi, jonka mukaan ihmisen luonteenpiirteet pystyy päättelemään nenän muodosta. Legendan mukaan 22-vuotiaalla Darwinilla oli laivan 26-vuotiaan kapteenin mielestä sen muotoinen nenä, että Darwin on hyvin epäsosiaalinen ja ettei hän tulisi pitkällä matkalla muiden ihmisten kanssa toimeen. Vasta monien suositusten jälkeen kapteeni uskalsi ottaa Darwinin mukaan matkalle. Toisaalta nuori kapteeni varmasti myös kaipasi mukaan ikäistään seuraa kartoittamaan Etelä-Amerikan tuntemattomia rannikkovesiä.

Ruoan säilyttäminen oli 1830-luvulla yhä hyvin hankalaa. Laivalla syötiinkin lähinnä suolalihaa ja laivakorppuja (laivakorppujen modersinoitu resepti löytyy tästä linkistä). Tuoretta ruokaa ja vettä saatiin silloin, kun laiva rantautui. Darwin keräsi eläinnäytteitä ostamalla, verkolla tai aseella. Samalla hän myötävaikutti merkittävästi aluksen ruokakomeron sisältöön. Kaikki, mitä ei täytetty ja lähetetty takaisin Englantiin tutkimuksiin, saattoi päättyä ruokakulhoon.

Darwin kehui erityisesti nimeltä mainitsematonta suklaanruskeaa jyrsijää parhaimmaksi ikinä syömäkseen lihaksi. Todennäköisesti kyseessä oli aguti eli kultajänis.

Lähes katastrofi laiva-aterialla

Beagle-laivalla mukana ollut maisemamaalari Conrad Martens luuli Chilessä ampuneensa nuoren amerikannandun (suuri, lentokyvytön lintu, Rhea americana). Vasta kun yksilö oli keitetty ja puoliksi syöty, Darwin ymmärsi sen olevan uusi, pienempi laji, josta hän oli kuullut Rio Negron alueen gauchoilta ja jota hän oli epätoivoisesti yrittänyt etsiä. Onneksi hän pystyi säilyttämään syömättömät osat, kuten pään, kaulan, höyhenet, yhden siiven ja nahkan.

Myöhemmin (vuonna 1837) Darwin oli tyytyväinen kuullessaan Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen kokouksessa, kun taksonomisti-lintutieteilijä John Gould nimesi lajin hänen mukaansa nimellä Rhea darwinii. Ranskalainen luonnontieteilijä Alcide Charles Victor Marie Dessalines d'Orbigny oli kuitenkin jo nimennyt sen nimellä Rhea pennata, josta käytetään myös nimeä Pterocnemia pennata, suomeksi patagoniannandu. Samassa Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa Darwin piti esitelmän nandulajien munista ja levinneisyydestä.

Charles Darwinin mukaan on kaikkiaan nimetty yhdeksän eliösukua ja yli 120 lajia, esimerkiksi Wallacea darwini –kärpänen, jonka sukunimi viittaa Alfred Russel Wallaceen, evoluutioteorian toiseen kehittäjään.

Tiedemiesten pääjaksosyömingit

Tässä on vuodelta 1989 Kanadan Brittiläisestä Columbiasta pääjaksosyöminkien esimerkkimenu, jossa tosin mainitut taksonomiset tasot vaihtelevat (tiedemiesten ateria Queen Charlotte –museossa):

Nisäkkäät: lahtivalas
Linnut: savustetut kalkkunaleikkeleet
Kalat: silliä
Simpukat: simpukoita Honnajoen suulta
Kotilot: etanoita
Kuoriäyriäiset: katkarapuja
Sanikkaiset: saniaisia
Yksisirkkaiset: sipulit, riisi
Kaksisirkkaiset: pekaanipähkinät, pinaatti
Sienet: herkkusienet
Bakteerit: suomalainen viili (valmistus perustuu maitosokerin eli laktoosin käymiseen maitohapoksi maitohappobakteerien avulla ja venyvyys johtuu streptokokkibakteerien tuottamasta limasta)

Charles Darwinin työhuone. Credit: The Miriam and Ira D. Wallach Division of Art, Prints and Photographs: Print Collection, The New York Public Library. "Charles Darwin." The New York Public Library Digital Collections.

Charles Darwinin nimi mukana uudessa ilmastonmuutoskohussa

Ilmastonmuutokseen epäillen ja korostetun kriittisesti suhtautuvien tieteilijöiden Independent Committee on Geoethics (ICG) -ryhmä on nimittänyt 134 vuotta sitten kuolleen Charles Darwinin kunniapuheenjohtajakseen (Honorary President). Tarkoituksena on ilmeisesti kohottaa ICG:n arvostusta ja näkyvyyttä.

ICG:tä ei pidä sekoittaa useiden tunnettujen tiedelaitosten yhteistyöelimenä toimivaan International Association for Promoting Geoethics (IAPG) -järjestöön. Valitettavasti ICG:n ja IAPG:n suhteet vaikuttavat kovin huonoilta. IAPG:n pääsihteeri Silvia Peppoloni toteaa: "Ei ole suotavaa käyttää geoetiikkaa sateenvarjona omien ilmastonmuutoksen vastaisten teorioiden edistämiseksi ​​muiden ajatuksia vastaan. Geoetiikka on ennen kaikkea keskustelua, osallisuutta, toisten ideoiden kunnioittamista. Tämä on IAPG:n henki. Ristiriitoja ja henkilökohtaista taistelua ei pitäisi sisällyttää geoetiikkaan. - - IAPG edistää rauhallista keskustelua eikä pidä aggressiivisistä sävyistä."

Myöskään Charles Darwinin lapsenlapsenlapsi Chris Darwin ei pidä ICG:n toiminnasta: "Toivottavasti Charles voi muuttaa heidän mielipiteitään. - - Tämä [Charles Darwinin nimittäminen kunniapuheenjohtajaksi] näyttää olevan linjassa sen kanssa, miten he toimivat. Toisin sanoen käytetään savua ja peilejä hämäyksenä sekoittamaan todellista tiedettä. Ymmärrän sen, miksi he nappaavat ison nimen historiasta antamaan omalle asialleen arvostusta, mutta se näyttää typerältä ja henkilökin on valittu naurettavasti. Charles tähdensi todennettavissa olevaa näyttöä, ja ilmastonmuutoksesta todennettavissa oleva näyttö on melko selvä. Jos hyväksyy yhtään Charles Darwinin ajattelutapaa, on tullut kauan sitten siihen tulokseen, että ilmastonmuutos on tosiasia ja että meidän on otettava se hyvin vakavasti."

Ottamatta sen tarkemmin kantaa ICG:n toimintaan ja näkemyksiin lienee kuitenkin perusteltua esittää keskeinen kysymys: Onko geoetiikkaan keskittyvältä ryhmältä eettisesti oikeaa toimintaa nimittää Charles Darwin kunniapuheenjohtajaksi yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen ja sukulaisten mielipiteistä välittämättä?

Charles Darwinilla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa lukuun ottamatta sitä, että sattumalta Lajien synty -kirjan julkaisun kanssa samana vuonna 1859 brittiläinen fyysikko John Tyndall ensimmäisenä tutkijana pystyi osoittamaan ja mittaamaan hiilidioksidin sekä muiden kaasujen vaikutuksia.

Darwin kehittyi itse hulttiosta maailmankuuluksi tiedemieheksi

Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa Darwin ei ollut intohimoinen luennoilla viihtyjä. Pikemminkin hän halusi kuluttaa aikaa kovakuoriaisia keräillen ja lintuja ampuen. Hänen isänsä Robert Darwin totesikin: "Et välitä mistään muusta kuin ampumisesta, koirista ja rottajahdista. Olet häpeäksi sekä itsellesi että perheellesi."

Vastaavia esimerkkejä kyllä löytyy lähihistoriastakin. Kun John Gudron oli 15-vuotias, hänen opettajansa kirjoitti todistukseen, ettei Gudronilla ole kykyä luonnontieteen opintoihin ja että luonnontieteiden opiskelu yliopistossa olisi ajanhukkaa. Gudron kuitenkin pääsi yliopistoon, jossa hänen tutkimuksensa koski iPS-soluja (indusoituja pluripotentteja kantasoluja). Gudronista tuli toinen vuoden 2012 lääketieteen ja fysiologian Nobelin voittaneista.

Kuriositeetti

Charles Darwin oli ensimmäinen tutkija, joka havaitsi, että sinisilmäiset valkoiset kissat ovat usein kuuroja. Todellisuudessa kuurouden periytyminen kuitenkin on melko monimutkaista. Asiaa kannattaa tutkia tarkemmin InCat ry:n nettisivuilta, joilla on muutenkin selostettu erinomaisen hyvin kissan ominaisuuksien periytymistä: "Eräässä tutkimuksessa testattiin 185 valkoisen kissan kuulo. 25% keltasilmäisistä oli normaali kuulo, 31% sinisilmäisistä oli normaali kuulo. 7% keltasilmäisistä oli kuuroja ja 37% sinisilmäisistä oli kuuroja."

Lue myös tämä

Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!