keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Maailman ilmatieteen päivän faktat ilmastonmuutoksesta

Maailman ilmatieteen päivää vietetään vuosittain 23. maaliskuuta. Sen kunniaksi YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja Climate Central ovat nyt ensimmäistä kertaa julkaisseet yhteistä infografiikkaa ilmastosta, ilmastonmuutoksesta ja vuoden 2015 säästä.

Vuosien 1950-2015 globaalit keskilämpötilat celsiusasteina (kymmenesosina) verrattuina ajanjakson 1961-1990 keskiarvoon (diagrammin nollataso).  Vuosi 2015 oli globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,76 ± 0,09 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1961-1990 keskilämpötila ja noin asteen lämpimämpi kuin ajanjaksolta 1850-1900 mitattu esiteollisen ajan keskilämpötila. Syynä vuoden 2015 lämpimyyteen olivat El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy siinä, että nykyisin El Niño -vuodet ovat aiempia El Niño -vuosia lämpimämpiä, La Niña -vuodet aiempia La Niña -vuosia lämpimämpiä ja ENSO-neutraalit vuodet aiempia neutraaleja vuosia lämpimämpiä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.


Globaali keskimääräinen merenpinnan nousu aikavälillä 1880-2015 poijumittausten mukaan. Satelliittimittausten data on esitetty keltaisella. Vuonna 2015 merenpinnan korkeus oli sekä poijumittausten että satelliittimittausten mukaan koko mittaushistorian korkein. Trooppisen Tyynenmeren läntisillä alueilla merenpinnan korkeus oli kuitenkin tavanomaista alempana, mikä on tyypillistä El Niño -vaiheessa. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.


Vuosi 2015 oli globaalisti sekä yksittäisistä maanosista Etelä-Amerikassa ja Aasiassa koko mittaushistorian lämpimin, Euroopassa ja Afrikassa toiseksi lämpimin, Pohjois-Amerikassa viidenneksi lämpimin ja Australiassa kuudenneksi lämpimin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.


Maapallolle aikavälillä 1970-2015 kertynyt lämpöenergia mitattuna tsettajouleina (1021). Kasvihuonekaasujen myötä ilmastojärjestelmään kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä 93 % on varastoitunut valtameriin. Tämä aiheuttaa veden lämpölaajenemista ja siten osaltaan myös merenpinnan kohoamista. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.


Valtamerten globaali lämpösisältö (1022 joulea) 0-700 metrin syvyydellä aikavälillä 1955-2015 ilmoitettuna poikkeamana vertailukauden 1955-2006 keskiarvosta (diagrammin nollataso). Vuonna 2015 merten lämpösisältö oli ennätyssuuri sekä syvyyksillä 0-700 m että 0-2000 m. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.


Merten lämpötila-anomaliat (poikkeamat verrattuina vertailukauden 1961-1990 keskiarvoon) vuonna 2015. Harmailta alueilta tiedot puuttuvat. Kartan lukuarvot kertovat nimettyjen trooppisten syklonien lukumäärän vuoden 2015 aikana eri merialueilla. Vuonna 2015 muodostui kaikkiaan 91 trooppista myrskyä, joiden tuulennopeus oli vähintään 63 km/h. Tämä on enemmän kuin aikakauden 1981-2010 keskiarvo 85. Modernin satelliittimittaushistorian pienin määrä myrskyjä on ollut 67 vuonna 2010. Pohjois-Atlantilla nimettyjä myrskyjä oli viime vuonna 11, joista 4 kehittyi hurrikaaneiksi. Tämä on hieman pitkän aikavälin keskiarvoa (12 myrskyä, joista 6 hurrikaaneja) vähemmän. Yleensäkin Pohjois-Atlantilla hurrikaaniaktiivisuus vähenee El Niñon aikaan. Tyynellämerellä Patricia-hurrikaani (20.-24.10.2015), jonka suurin havaittu 10 minuutin keskituulennopeus oli 346 km/h, kehittyi mittaushistorian voimakkaimmaksi hurrikaaniksi itäisen Pohjois-Tyynenmeren sekä Atlantin alueilla. Chapala ja pian sen jälkeen kehittynyt Megh puolestaan olivat satelliittimittaushistorian ensimmäiset trooppiset syklonit Jemenissä. Historiallista oli myös se, että elokuun lopulla Tyynellämerellä havaittiin ensimmäistä kertaa vuodesta 1949 alkavan mittaushistorian aikana kolme samanaikaista merkittävää hurrikaania: Kilo, Ignacio ja Jimena. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Climate Central & WMO.

Lue myös nämä

WMO: Viime vuonna tehtiin ennätyksiä sekä lämpötiloissa, hiilidioksidipitoisuudessa, merenpinnan korkeudessa että merten lämpösisällössä

Ei kommentteja: