tiistai 13. syyskuuta 2016

Modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin kesä ja erityisesti elokuu yllättävän lämmin

Eri vuosien ja kuukausien lämpötilapoikkeamat (anomaliat) verrattuna ajanjakson 1980-2015 keskiarvoon. Diagrammissa on mukana vuodenaikaisvaihtelu, joka johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Credit: NASA GISS / Gavin Schmidt

Nasan (GISS) mukaan elokuu 2016 oli 136-vuotisen modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin elokuu, 0,16 celsiusastetta yli entisen elokuun ennätyksen (2014) ja lähes asteen (0,98 astetta) yli vertailukauden 1951-1980 elokuiden keskiarvon. Samalla elokuu oli 11. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi, kun katsotaan kuukausikohtaisia lämpötilaennätyksiä.

Vaikka absoluuttisilla lämpötiloilla mitattuna vuoden maailmanlaajuisesti lämpimin kuukausi on yleensä heinäkuu, nyt elokuu näyttäisi hieman yllättäen olleen likimain yhtä lämmin. Vuoden 2016 heinäkuu ja elokuu lienevätkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimimmät.

Myös pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kesä-elokuu) oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso, 0,12 astetta edellistä ennätystä (kesä 2015) lämpimämpi ja 0,88 astetta vertailukauden 1951-1980 kesiä lämpimämpi.

GISS-johtaja Gavin Schmidt huomauttaa kuitenkin näin: "Kuukausittaiset tulokset, jotka vaihtelevat vain asteen sadasosien verran, ovat hyvin herkkiä. Me korostamme, että pitkän aikavälin trendit ovat tärkeimpiä, kun haluamme ymmärtää planeettaamme vaikuttavia meneillään olevia muutoksia."

GISS-analyysi perustuu julkiseen dataan, joka saadaan 6 300 sääasemalta ympäri maailman, laivojen ja poijujen meren pintalämpömittauksista sekä Antarktiksen tutkimusasemilta. Tarkastelu aloitetaan vuodesta 1880, koska Nasan mukaan aiemmat mittaukset eivät kata tarpeeksi suurta pinta-alaa maapallosta.

Berkeley Earth kuitenkin aloittaa globaalin lämpötilatilastoinnin jo vuodesta 1850. Myös Berkeley Earthin mukaan elokuu 2016 näyttää olleen ennätyslämmin elokuu.

Viime viikolla eurooppalainen Copernicus Climate Change Service kertoi elokuun globaalin keskilämpötilan olleen 0,62 celsiusastetta korkeampi kuin elokuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,17 astetta korkeampi kuin edellisenä ennätyslämpimänä elokuuna vasta vuosi sitten. Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 elokuuhun 2016 on ollut anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta). Elokuusta 2015 lähtien jokainen kuukausi on ollut koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi. Jos katsotaan absoluuttisia lämpötiloja eikä anomalioita, heinäkuu 2016 on koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin yksittäinen kuukausi. Vaikka elokuun anomalia olikin heinäkuuta korkeampi, absoluuttisissa lämpötiloissa elokuu jää mittaushistorian toiseksi lämpimimmäksi kuukaudeksi.

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA:n mukaan heinäkuu oli jo 15. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi. NOAA julkaisee elokuun tilastot viikon kuluttua.

Näissä kaikissa mainituissa ennätyksissä on kyse modernin mittaushistorian ennätyksistä, siis ajalta, jolta on saatavissa tarpeeksi kattavasti lämpömittareilla mitattua tietoa. Aiemmilta ajoilta rekonstruoitujen diagrammien mukaan maapallolla on toki toisinaan ollut nykyistä lämpimämpääkin. Silloin vain ilmastonmuutosten syyt ovat olleet luonnollisia toisin kuin nyt. 

Tämänhetkisiin ennätyksiin ovat vaikuttaneet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä johtuva ilmastonmuutos ja luontainen El Niño yhdessä. Nyt El Niño 2015-2016 on jo heikentynyt, mutta sen vaikutus voi näkyä vielä jonkin aikaa.

Arktisella alueella merijään laajuus on tämän vuoden aikana keskimäärin ollut ennätyspieni ja syksyn minimilaajuus toiseksi pienin. Globaalisti suuri osa maapallolle kertyvästä ylimääräisestä lämmöstä imeytyy meriin.

Lähteet ja lisätietoja

NASA Analysis Finds August 2016 Another Record Month

NASA Earth Observatory: Visualizing the Warmest August in 136 Years

The Guardian: August ties with July as hottest month on record

The Huffington Post: August Was The Hottest Month Ever Recorded. Again.

Weather Underground: August Ties July as Hottest Month on Record

Lue myös nämä

Heinäkuu ja elokuu 2016 koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät kuukaudet, viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin vuosi

Heinäkuu koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi ja ennätyslämpimien kuukausien putki ennätyspitkä

Nasan tilastojen mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös kaikista kuukausista lämpimin

PS. Kannattaa tutustua vasta avattuun Ilmasto.nyt-oppimateriaaliin.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Meinaatko Jari taas joulukuussa tehdä yhteenvedon vuodesta. Se on mielenkiintoista luettavaa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiva kuulla, kiitos! Kyllä meinaan, mikäli aika muilta projekteilta suinkin riittää.

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän että olet kiireinen kun käyt töissäkin. Peikko on lisännyt tästä auringon ja Golf virran arktisien haarojen kytkennästä pari kuvaa blogiinsa. Mitä mieltä Jari olet näistä :

http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/pilkut.png?itok=FCPGCmfQ
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/ap_index.png?itok=aHC553rB

Hallitseeko mielestäsi aurinko lyhyellä aikavälillä Jäämeren lämpöä ja tuota merivirtaa ? Eli toisinsanoen pystyykö Aurinko mielestäsi hallitsemaan tätä järjestelmää ?
https://en.wikipedia.org/wiki/Thermohaline_circulation

Mitä tuo tarkoittaisi käytännössä. Voisiko aurinko olla osittain Suomen ilmaston lämpenemisen takana vuosien 1944-2004 välillä koska se oli niin aktiivinen (suurin 8000 vuoteen)
https://www.mpg.de/research/sun-activity-high


??

Aika lämmintä tosiaan ollut maapallolla. Mutta mielestäni tuon auringon ja Golf virran arktisien haarojen korrellaatio on aika mielenkiintoinen. Vaikuttaahan tuohon tietysti moni muukin asia kuin aurinko. Mitä mieltä Jari on tästä ? hallitseeko aurinko todella lyhyellä aikavälillä tuota järjestelmää ?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö olekkin Jari erikoinen tämä auringon vaikutus maapallolle
http://www.saaforum.tk/2016/10/04/auringon-nopea-vaikutus-suomen-saahan-seka-golfvirta-artikkeli-osa-2/

Outoa että ap-indeksi noin kytkeytyy Suomen talviin ja golf virtaan. Silti jostain syystä ilmasto nyt vaan lämpenee. Oletko Jari koonnut vielä itse yhteenvetoa siitä, minkälainen talvi olisi tulossa välillä huomaan täällä blogissasi linkkejä eri talviennusteisiin, kuten syksyn ennusteisiinkin?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi.

Juuri tänään Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jonka mukaan aurinkotuuli tekee Suomen talvista leutoja. Täytyy kuitenkin huomata, ettei tämä kerro maapallon ilmastonmuutoksesta mitään. Kyseessä on vain paikallinen vaihtelu, joka sekään ei aina toteudu aurinkotuulen mukaisesti, vaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Artikkelinkin mukaan, kun Suomessa on leutoja talvia, vastaavasti Pohjois-Amerikan koillisosissa on tällaisina talvina kylmempää. Tämä aurinkotuulen vaikutus ei siis liity globaaliin ilmastonmuutokseen.

Teen yhteenvetoa Suomen talven 2016-2017 vuodenaikaisennusteista myöhemmin syksyllä.

Anonyymi kirjoitti...

Mutta entä tuo golfvirran ja auringon kytkentä se on jo vähän isompi juttu kuin tuo hesarin uutinen ?

Golf virran reittivaihtelut kytkeytyy koko pohjoisen pallonpuoliskon lämpötiloihin myös meriin , tässä vielä korrellaatio AMO:lle
https://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation#/media/File:AMO_Pattern.png

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Aiheesta on keskusteltu jo tuolla aiemmassa viestiketjussa. Edelleen Heikki Nevanlinnaa siteeraten: "Kaikki nämä tutkimukset viittanevat siihen, että auringon säteily- ja hiukkasemissioilla pilkkujakson eri vaiheissa on tiettyä vaikutusta maapallon suursäätilaan/ilmastoon tietyillä rajoitetuilla alueilla lähinnä talvella, mutta globaalisti auringon aktiviteettisignaali alailmakehässä on vähäinen. Ei siis varsinaisesti uutta mullistavaa."

Anonyymi kirjoitti...

Eli tämä 1960-luvun osittain aurinkoperäinen kylmeneminen ei ole mielestäsi merkittävää vs. co2. Tätä vastausta halusinkin. Pelkkä aurinko ja golf virta pystyy noinkin paljon vaikuttamaan ilmastoon kuitenkin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Global_cooling#/media/File:Global_Cooling_Map.png

Toinen asia on 1800-luvun AMO syklit, jolloin oli vielä kylmempää kuin 1960-1980 :
http://la.climatologie.free.fr/amo/amo-1572-2014-english.png

1700-luku on ollut lämpöisempi kuin 1900-luku.

Anonyymi kirjoitti...

MItä mieltä Jari tästä ? :
Miksi 1800-luvun amo- vaihe oli kylmempi kuin 1700 ja 1900-luvun :


Miksi auringon aktiivisuus oli korkeampi 1700-luvulla ja 1900-luvulla kuin 1800-luvulla jolloin oli Daltoninkin minimi ??

Miksi 1900-luvun AMO positive phase alkoi, kun auringon aktiivisuus alkoi kasvamaan 1920-1950-luvulla. Miksi AMO negative phase alkoi 1960-luvulla kun auringossa oli vähäinen aktiivisuus. Miksi AMO negative phase päättyi 1990-luvun alussa, kun oli koko ap-indeksin 1900-luvun piikki ?

Voiko olla mahdollista, että auringon ohjaamana golf virta on keskiajan lämpökaudenkin takana (silloin aurinko oli aktiivinen ) , pienen jääkauden takana jne. Siltä vähän vaikuttaisi minusta. Olenko tulkinnut väärin ?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Useissa tutkimuksissa on osoitettu tilastollinen yhteys esimerkiksi Suomen alueen poikkeuksellisen kylmien peräkkäisten talvien (tai vastaavasti monien peräkkäisten lämpimien talvien) ja auringon aktiivisuuden vaihteluiden välillä. Tarkat ilmakehässä ilmenevät vaikutusmekanismit, joiden kautta seuraus maanpinnalla näkyviin oskillaatioihin (mm. AMO) ja lämpötiloihin syntyy, eivät ole täysin selviä, vaikkakin joitakin selitysmalleja on olemassa. Asiaa monimutkaistaa sekin, että auringon säteilyn lisäksi näihin ilmakehän mekanismeihin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Näissä tarkasteluissa on siis kyse tilastollisista yhteyksistä tietyissä olosuhteissa ja hyvin rajatulla alueella maapallosta, joten nämä tutkimukset eivät vaikuta mitenkään käsitykseen koko maapallon keskiarvoissa näkyvästä ilmastonmuutoksesta.

Suosittelen tutustumista seuraaviin kirjoituksiin:

Heikki Nevanlinna: Auringon aktiivisuus ja ilmastonmuutos, Ilmatieteen laitoksen raportti 2012 (lukuisia hyviä diagrammeja ja sanallisia selostuksia mm. auringon aktiivisuuden vaihteluista, Maunderin minimistä ja maapallon lämpötiloista, loppupäätelmä selvä: ”Auringon aktiivisuuden osuus maapallon lämpötilassa ja ilmastonmuutoksessa on verifioitavissa tilastojen ja ilmastomallien kautta, mutta sen osuus ei ole ollut keskeinen viimeksi kuluneiden noin 1000 vuoden aikana eikä erityisesti nykyaikana ilmakehässä vaikuttavien antropogeenisten tekijöiden rinnalla.”)

M Lockwood, RG Harrison, T Woollings and SK Solanki: Are cold winters in Europe associated with low solar activity?

Jarin blogi: Taas luvassa hirmutalvi. Mistä näitä ennusteita oikein tulee?

Jarin blogi: Ennuste: Suomeen kylmä talvi 2012-2013!?

Jarin blogi: Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin (mm. merivirtojen vaikutus 1930-luvun lämpöaaltoon Suomessa)

Jarin blogi: Tänään julkaistu tutkimus - Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla (”Rooman aikakaudella oli useita lämpimiä kesiä, ja myös keskiaika oli yleisesti ottaen lämmin [Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa, ei globaalisti]. Toistaiseksi ei ole täysin selvää, missä määrin vähäinen tulivuoritoiminta, auringon säteilyn voimistuminen ja maapallon akselikulman muuttuminen vaikuttivat näihin lämpimiin ajanjaksoihin. - - Suuressa osassa Eurooppaa viimeisin tutkittu 11 vuoden kesäjakso (1993-2003 jaa.) on yhtä lämmin kuin keskiajan lämpökausi tai jopa lämpimämpi kuin mikään muu jakso koko viimeisimmän 1250 vuoden aikana [vaikka aurinko ei ole ollut erityisen aktiivinen]. Koillis-Euroopassa lämpimimmät kesävuosikymmenet koettiin keskiajalla.”