sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Suurimman tautitaakan aiheuttavat ympäristöaltisteet Suomessa vuonna 2010. Tautitaakan yksikkö on haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life year, DALY). Tautitaakka saadaan laskemalla yhteen ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus (sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet). Lähde: Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen, Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa, Ympäristö ja Terveys -lehti 5:2013, 44 vsk.

Kun tutkitaan tautitaakkaa, hyvinkin erilaisia haitallisia terveysvaikutuksia on mahdollista vertailla keskenään. Koko väestön tautitaakassa lasketaan yhteen ennenaikaisten kuolemien takia menetetyt elinvuodet sekä sairastavuus (haitan takia vajaakuntoisina vietetyt elinvuodet). Sairastavuutta laskettaessa otetaan huomioon haitan kesto ja vakavuus (sairauskohtainen haittapainokerroin).

Tautitaakka saadaan siis kaavasta menetetyt elinvuodet + sairastavuus, missä sairastavuus on laskettu kaavalla tapausten lukumäärä x haitan kesto x haittapainokerroin. Jos kuoleman haittapainokerroin on 1, esimerkiksi lievän kehitysvamman haittapainokerroin on 0,361 ja ripulin haittapainokerroin sen esiintymishetkellä 0,105. Esimerkiksi vastasyntyneen lapsen lievän kehitysvamman kesto on noin 80 vuotta (koko elinikä) ja ripulin kesto 0,02 vuotta (noin viikko).

Suomen suurimman ympäristöterveysriskin aiheuttavat ulkoilman pienhiukkaset, joiden vaikutukset muodostuvat kuolevuudesta (yli 90 % pienhiukkasten tuottamasta tautitaakasta), kroonisista keuhkoputkentulehduksista ja vakavista oirepäivistä.

Toiseksi merkittävimmän tautitaakan aiheuttaa ympäristömelu. Sen vaikutukset koostuvat sydäninfarkteista, suuresta kiusaantuneisuudesta ja varsinkin suurista unihäiriöistä.

Syöpäkuolemia aiheuttavat sisäilman radon (noin 280 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa), passiivitupakointi eli tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle (noin 8 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa), auringon ultraviolettisäteily (noin 145 ihosyöpäkuolemaa vuodessa), Tshernobyl- ja ydinkoelaskeumat (noin 3 syöpäkuolemaa vuodessa), luonnon radionuklidit porakaivovedessä (noin 2 syöpäkuolemaa vuodessa), juomaveden klooraus (noin 14 virtsarakon syöpäkuolemaa vuodessa), Itämeren kalan dioksiini (noin 4 syöpätapausta vuodessa) ja porakaivojen arseeni (noin 0,01 virtsarakon syöpätapausta vuodessa).

Syövän lisäksi passiivitupakointi aiheuttaa astmaa, iskeemistä sydänsairautta (sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute, mikä ilmenee mm. rasitusrintakipuna tai sydäninfarktina), alahengitystietulehduksia ja välikorvantulehduksia.

Kotien kosteusvauriot aiheuttavat astmaa ja hengitystieoireita. Kalan metyylielohopea ja ympäristön lyijy puolestaan altistavat lieville kehitysvammoille, lyijy myös verenpainetaudille. Metyylielohopean ja lyijyn melko korkeaan sijoitukseen tautitaakkalistauksessa vaikuttavat sairauden elinikäinen kesto sekä suhteellisen korkea haitta, jonka lieväkin kehitysvamma aiheuttaa

Alailmakehän otsoni taas voi johtaa yskään sekä alahengitysteiden ja muihin oireisiin, pahimmillaan jopa kuolemaan. Se pahentaa esimerkiksi astmakohtauksia. Astmalle altistaa myös sisäilman formaldehydi, jota tulee joistakin maaleista, pinnoitteista, tekstiileistä ja erityisesti lastulevyjen liimoista.

Juomaveden kloorauksen lisäksi tautitaakkaan kuuluu myös juomaveden fluoridi, joka voi aiheuttaa liiallisen fluorin saannin seurauksena fluoroosia. Siitä seuraa sekä hampaiden kulumista että esteettistä haittaa. Hengitysilman bentseeni puolestaan altistaa leukemialle. Bentseeniä käytetään liuottimena ja esimerkiksi muovien, pesuaineiden, kankaiden ja värien valmistuksessa. Ruoan ja veden mikrobit voivat aiheuttaa ripulin.

Lukuarvoihin kannattaa suhtautua varauksella, koska laskelmiin sisältyy epävarmuuksia. Epävarmuudet ovat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, että eri altisteiden välillä haitat vaihtelevat yli kymmentuhatkertaisesti.

Lähteet

Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen, Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa, Ympäristö ja Terveys -lehti 5:2013, 44 vsk.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tautitaakka

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Ei kommentteja: