sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Eilisiltana Uuden musiikin kilpailu UMK:ssa valittiin Suomen euroviisuedustajaksi Norma John -duo, johon kuuluvat lukiostamme (Kouvolan Yhteislyseo, silloin Kouvolan Lyseon lukio) ylioppilaaksi kirjoittaneet Leena Tirronen ja Lasse Piirainen. Lämpimät onnittelut vanhasta opinahjosta!

Iltalehti teki Norma Johnista mielenkiintoisen artikkelin otsikolla "Yllätysvoittaja Norma John hehkuttaa kotikaupunkiaan: 'Kouvolassa on upeaa arkkitehtuuria' ". Tuo Kouvolan arkkitehtuuri on eräänlainen sisäpiirivitsi. Nykyään itseironista Betonihelvetti-termiä käytetään jopa kaupungin markkinoinnissa. Todellisuudessa Kouvolassakin kuitenkin on monia mielenkiintoisia arkkitehtuurin helmiä, joista tässä esittelen muutamia:


Erityisen tunnettu Kouvola kuitenkin on luontokaupunkina. Keskellä kaupunkia kukkaistutukset ovat todella upeita. Kovin pitkä ei ole myöskään matka kauniisiin luonnonvaraisen ympäristön maisemiin, esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon.

Opettajien koulutuspäivänä 14. tammikuuta 2017 myös tubettaja Herbalisti suositteli Repoveden kansallispuistoa: "Kaikkien pitäs olla käyny Repovedellä. Se on hyvä mesta."

Kiitos Herbalistille erinomaisesta esiintymisestä opettajien koulutuspäivillä.

Kouvolassa muuten on Repoveden lisäksi monia muitakin kauniita luontokohteita. Tervetuloa tutustumaan, kaikki kiinnostuneet!




Lue myös nämä

Repovesi oli viime vuonna Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Niivermäen luontopolku

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta: Syksyn ruska on nyt kauneimmillaan!

Kouvolan Lyseon lukio 110 vuotta

lauantai 28. tammikuuta 2017

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa terveysvaikutuksiltaan likimain yhtä savuketta vuorokaudessa.
Credit: Berkeley Earth.

Ilmansaasteista haitallisimpia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset (PM2.5). Nämä pienhiukkaset voivat kulkeutua hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin ja edelleen verenkiertoon, jolloin ne voivat aiheuttaa tai pahentaa keuhkosyöpää, astmaa, sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.

Pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa terveysvaikutuksiltaan likimain yhtä savuketta vuorokaudessa (mikäli saastetilanne jatkuu samanlaisena koko vuorokauden ja mikäli henkilö hengittää koko vuorokauden näin saastunutta ilmaa). Vaikutusta toki pienentää merkittävästi se, että sisäilma on yleensä huomattavasti puhtaampaa.

Usein ilmansaatetilanne on pahimmillaan talvella, jolloin lämmitykseen käytetään paljon polttoaineita. Myös jotkin uusiutuvat energialähteet (puu, biomassa) tuottavat ilmansaasteita. Tilannetta pahentaa vielä se, jos pakkasella inversio eli ilman kerrostuminen pitää saasteet lähellä maanpintaa.

Reaaliaikaisen PM2.5-kartan voi katsoa tästä linkistä (harmaina näkyviltä alueilta ei ole saatavissa julkisia tuntikohtaisia ilmanlaatutietoja):

Berkeley Earth - Real-time Map of Air Pollution

Kun hiirtä liikuttaa kartan päällä, kartan vasemmassa ylänurkassa näkyvät kyseisen paikan tarkemmat tiedot. Tiedoista voi laskea, kuinka monen päivittäisen savukkeen polttamista ilmansaastetilanne sillä hetkellä vastaa: konsentraatio (Conc.) 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa yhtä savuketta vuorokaudessa.

Kannattaa katsoa myös muita ilmanlaatukarttoja:

Ilmanlaatuportaali - Ilmanlaatu nyt Suomessa

Plume Air Report (sivun alalaidassa suorat linkit kaupunkikohtaisiin tietoihin, esimerkiksi Beijing)

Air Pollution in the World - Real-time Air Quality Index (AQI) (lisätietoja kartasta)

Air Pollution in World: Real-time Air Quality Index Visual Map

Air Quality and Pollution in India

Lue myös tämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

perjantai 27. tammikuuta 2017

Repovesi oli viime vuonna Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto


Vuoden 2016 kävijämäärien perusteella järjestyksessä lueteltuina Suomen seitsemän suosituinta kansallispuistoa ja samalla ainoat sadan tuhannen käynnin rajan ylittäneet ovat seuraavat:

1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 538 800 käyntiä
2. Nuuksion kansallispuisto 339 400 käyntiä
3. Urho Kekkosen kansallispuisto 295 000 käyntiä
4. Oulangan kansallispuisto 200 600 käyntiä
5. Kolin kansallispuisto 181 100 käyntiä
6. Pyhä-Luoston kansallispuisto 153 000 käyntiä
7. Repoveden kansallispuisto 148 500 käyntiä

Vuonna 2015 Repovesi oli Suomen kuudenneksi suosituin kansallispuisto. Nyt Pyhä-Luosto kiilasi Repoveden edelle, vaikka Repovedelläkin kävijämäärä kasvoi vuodessa lähes kuudella prosentilla.

Kaikkiaan Suomessa on 39 kansallispuistoa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kunniaksi kesäkuussa avataan uusi kansallispuisto Hossaan.

Lue myös nämä

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Tänään on kansainvälinen onnellisuuden päivä: Juhlitaan katsomalla Suomen luontoa ylistävä ohjelma Repovedeltä!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?


Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Mitä sitten tarkoittaa esiteollinen aika? Tätä on selvitetty uudessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa. Lopullinen artikkeli on vielä julkaisujonossa, mutta sen käsikirjoitus julkaistiin eilen.

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutostutkimuksen kannalta optimaalisin ajanjakso, josta voidaan käyttää nimitystä esiteollinen aika, on 1720-1800. Samassa tutkimuksessa on päätelty, että esiteollinen aika oli 0,55-0,80 celsiusastetta viileämpi kuin ajanjakson 1986-2005 globaali keskilämpötila. Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015.

IPCC AR5 -arviointiraportin luonnoksessa esiteollisen ajan lämpötilana pidettiin jakson 1850-1900 keskilämpötilaa, mutta lopullisessa raportissa esiteollisen ajan lämpötilalle ei annettu tarkkoihin vuosiin perustuvaa määritelmää. Raportin mukaan aikaväli 1850-1900 oli 0,61 astetta viileämpi kuin aikaväli 1986-2005 ja 0,78±0,03 astetta viileämpi kuin aikaväli 2003-2012. Arviot perustuivat HadCRUT4 -lämpötiladataan.

Myöhemmin julkaistujen tutkimusten mukaan IPCC:n arvio lämpenemisestä saattaa olla hieman liian pieni. Cowtanin ja Wayn (2014) datasarjan mukaan aikaväli 1850-1900 oli 0,65 astetta ja Berkeley Earthin mukaan 0,71 astetta viileämpi kuin aikaväli 1986-2005.

Eilen julkaistun tutkimusartikkelin käsikirjoituksen mukaan aikaväli 1850-1900 on huono valinta esiteolliseksi ajaksi, koska ihmiskunnan ilmastoa lämmittävä vaikutus oli jo silloin näkyvillä kasvihuonekaasupäästöjen ja maankäytön muutosten seurauksena. Toisaalta 1880-luku ja 1890-luku olivat aiempia vuosikymmeniä viileämpiä lukuisten tulivuorenpurkausten aiheuttamien pienhiukkaspäästöjen seurauksena. Todellinen esiteollinen aika saattoikin olla vertailukautta 1850-1900 lämpimämpi tai kylmempi sen mukaan, kumpi edellä mainituista tekijöistä vaikutti voimakkaammin.

Ilmastotutkimuksen kannalta paras ajanjakso esiteolliseksi ajaksi on sellainen, jolloin luonnolliset ilmastoon vaikuttavat tekijät olivat mahdollisimman samanlaiset kuin nykyisin ja jolloin ihmiskunnan vaikutus oli vielä mitättömän pieni. Täysin optimaalista vertailukautta esiteolliseksi ajaksi on kuitenkin täysin mahdoton löytää. Maankäytön muutokset ja muu ihmistoiminta (esimerkiksi biomassan polttaminen ja metsien hakkaaminen) ovat voineet vaikuttaa ilmastoon jo vuosituhansien ajan. Kasvihuonekaasujen määrät vaihtelivat (muutaman ppm:n verran) jo ennen vuotta 1700. Tällaiset ihmiskunnan pienet vaikutukset eivät kuitenkaan ole tässä asiayhteydessä merkittäviä.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa ilmastolliseksi vertailuajanjaksoksi ehdotettiin keskiajan hiljaista kautta (The Medieval Quiet Period) 725-1025 jKr, jolloin pitkän aikaa sekä tulivuoritoiminta että muutokset auringossa olivat vähäisiä. Luonnolliset ilmastoon vaikuttavat tekijät eivät ole millään muulla 300 vuoden jaksolla viimeisimmän 2000 vuoden aikana vaihdelleet yhtä vähän kuin tuolloin. Tuota ajanjaksoa seurasi selvimmin pohjoisella pallonpuoliskolla näkynyt keskiajan lämpökausi noin vuosina 1000-1200. Koko keskiajan voidaan historiallisessa mielessä katsoa kestäneen Rooman tuhosta 476 jKr renessanssin syntyyn noin 1500 jKr.

Kuitenkin myös keskiajan hiljaisella kaudella oli käynnissä hidas vuosituhansien pituinen viileneminen (globaalit ilman ja meriveden lämpötilat sekä meriveden pinta laskivat), mikä johtui ehkä maapallon kiertoradan muutoksista tai lisääntyneestä tulivuoritoiminnasta. Siksi ilmastollinen vertailukausi kannattaa eilen julkaistun tutkimusartikkelin käsikirjoituksen mukaan valita lähempää nykyhetkeä. Sopivimmaksi ajanjaksoksi esiteollisesta ajasta puhuttaessa ehdotetaankin vuosia 1720-1800.

Ennen vuotta 1720 vallitsi pieni jääkausi, mihin vaikuttivat 1600-luvun lukuisat tulivuorenpurkaukset ja 1700-luvun alussa päättynyt auringon hiljainen kausi eli Maunderin minimi. Vuoden 1800 jälkeen taas ilmastoa viilensivät Daltonin minimi ja lukuisat tulivuorenpurkaukset (esimerkiksi Tambora 1815). Ihmiskunnan lämmittävä vaikutus alkoi lisääntyä sen jälkeen, kun James Watt patentoi höyrykoneen vuonna 1769. Myös maatalous alkoi muuttua, mutta ihmiskunnan vaikutus pysyi pienenä vielä usean vuosikymmenen ajan.

Vuosina 1720-1800 luonnolliset ilmastoon vaikuttavat säteilypakotteet olivat lähellä nykyistä tasoa. Ihmiskunnan vaikutus oli vielä pientä ja tulivuoritoiminta hiljaista (Indonesian Makian 1761, Islannin Laki 1783). Myöskään merivirtauksissa havaittavat oskillaatiot eli värähtelyt eivät tuolloin olleet poikkeuksellisia.

Käytännössä ei kuitenkaan ole suurta eroa sillä, pidetäänkö esiteollisena aikana vuosia 1720-1800 vai 1850-1900. Jälkimmäinen kausi oli ainoastaan noin 0,05 astetta edellistä lämpimämpi, mikä ei ole tilastollisesti merkitsevä ero. Tutkimusartikkelin käsikirjoitus ei siis ehdota Pariisin ilmastosopimuksen tiukentamista vertailukautta vaihtamalla. Pikemminkin tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmastosopimuksissa pitäisi luopua koko käsitteestä esiteollinen aika ja verrata tulevaa ilmaston kehitystä johonkin myöhäisempään jaksoon (esimerkiksi 1986-2005), josta on saatavilla kattavampaa lämpötila-aineistoa.

Jos esiteollinen aika määritellään vuosien 1720-1800 lämpötilan mukaiseksi, ajanjakson 1986-2005 globaali keskilämpötila oli 0,55-0,80 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla. Jaksolla 1720-1800 vulkaaninen aktiivisuus saattoi olla jopa ajanjaksoa 1986-2005 (suuri Pinatubon purkaus 1991) hiljaisempaa, joten ilman ajanjaksolla 1986-2005 esiintynyttä tulivuoritoiminnan viilentävää vaikutusta lämpenemistä olisi saattanut tapahtua enemmänkin. Toisaalta luontaisesti 20-30 vuoden välein vaihtelevan Tyynen valtameren oskillaation eli värähtelyn (PDO) tällä hetkellä meneillään oleva positiivinen vaihe lämmittää maapalloa hieman, mikä voi johtaa ylisuuriin tulevaisuuden lämpötilan kohoamisennusteisiin, ellei tätä oteta huomioon. Luonnolliset tekijät ovatkin voineet joko edistää tai hidastaa ihmiskunnan aiheuttamaa lämpenemistä, eikä asiaan oteta tässä tutkimuksessa tarkempaa kantaa.

Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015. Ilmeisesti vuosi 2016 oli vieläkin lämpimämpi. Seuraavat vuodet kuitenkin tulevat todennäköisesti olemaan luonnollisista tekijöistä (La Niña) johtuen vuotta 2015 viileämpiä, vaikka pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos jatkuu.

Joissakin tutkimuksissa (Cowtan et al. 2015 ja Richardson et al. 2016) on osoitettu, että mikäli nopeimmin lämpeneviltä (arktisilta) alueilta olisi olemassa kattava lämpötilasto, globaalin keskilämpötilan muutos vuodesta 1850 nykypäivään olisi 24±15 % suurempi kuin miltä HadCRUT4-lämpötila-ainestossa näyttää. Mikäli näin on, globaalin keskilämpötilan nousu esiteolliselta ajalta kauteen 1986-2005 onkin ollut 0,05-0,10 astetta edellä arvioitua suurempi.

Lähteet

Hawkins, E., P. Ortega, E. Suckling, A. Schurer, G. Hegerl, P. Jones, M. Joshi, T. Osborn, V. Masson-Delmotte, J. Mignot, P. Thorne, and G. van Oldenborgh, 2017: Estimating changes in global temperature since the pre-industrial period. Bull. Amer. Meteor. Soc. doi:10.1175/BAMS-D-16-0007.1, in press.

AMS Journals Online Estimating changes in global temperature since the pre-industrial period

Climate Lab Book: Defining ‘pre-industrial’

Lue myös nämä

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

Hyviä ja huonoja uutisia: Auringon aktiivisuus alimmillaan 100 vuoteen, ilmaston lämpeneminen väliaikaisesti ehkä hidastunut, ilmastonmuutos saattaa silti pian voimistua

tiistai 24. tammikuuta 2017

"Tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa"

Joulukuussa 2017 saa ensi-iltansa uusi Tähtien sota -elokuva "Star Wars: The Last Jedi". On mielenkiintoista nähdä, tuottaako Tähtien sota -hypetys myös uusia tieteellisiä lajinimiä. Aiemmin Tähtien sota -elokuvien mukaan on jo nimetty useita oikeita eliölajeja.


Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. (Lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.)

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodan Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hyvin tämän linkin valokuvassa.

2. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaan bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan tämä bakteeri siis on samankaltainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

3. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Tähtien sota -hahmojen Chewbacca, Darth Vader ja Yoda mukaan.

4. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö tuo mieleen Darth Vaderin.

5. Agathidium vaderi

Myös Agathidium vaderi -kovakuoriainen on tietenkin saanut nimensä Darth Vaderista.

6. Darthvaderum greensladeae

Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Näitä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

7. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli purppura Yoda on Yodan mukaan nimensä saanut mato. Laji elää ainakin Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti ulkonäkönsä takia siksi, että sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

8. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto muistuttaa Yodan päätä.

9. Tetramorium jedi

Myös madagaskarilainen Tetramorium jedi -muurahainen sai nimensä Tähtien sodasta.

10. Aptostichus sarlacc

Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti. Hämähäkki elää Tähtien sodan monsterin tavoin maanalaisissa koloissa.

11. Han solo

Han solo on Kiinasta löytynyt trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.

Lähteitä ja lisätietoja





Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

maanantai 23. tammikuuta 2017

Kymmenvuotiaan ympäristöblogini kiinnostavimmat tekstit

Tämä opetus- ja ympäristöblogini täytti 9. tammikuuta 2017 kymmenen vuotta. Sen kunniaksi järjestin äänestyksen blogini kautta aikojen kiinnostavimmasta tekstistä. Äänestykseen osallistui 384 henkilöä. Ääniä saivat seuraavat kirjoitukset (otsikko on linkki alkuperäiseen kirjoitukseen ja kunkin otsikon alla on äänestäjien kirjoittamia kommentteja):


1. Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet (44 ääntä)


"Hauska juttu, joka toi mieleeni ajat, kun luin pojalleni 'iltasatuna' faktoja harvinaisista eläimistä, kuten potto :)"

"Mielenkiintoinen ja hauska juttu. :)"

"Viihdearvo huipussaan. :)"

"Taksonomia on kiinnostavaa ja tekstissä on mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen."

"Kiinnostava, oivaltava"

"Se oli hauska lukea."

"mielenkiintoinen aihe johon ei törmää joka päivä, kiinnosti"

"Eläimet ovat aina kiinnostaneet minua ja lajinimiä tutkiessa on kiva nähdä miten mitkäkin eläimet ovat yhteydessä toisiin!:) Oudot nimet tuovat vielä hauskuutta asiaan."

"Uutta ja hauskaa nippelitietoa!"

"Sanat ja nimitykset kiinnostavat muutenkin."

"outous kiehtoo"

"hauskaa asiaa"

"Oli erittäin hauskaa luettavaa."

"Leikkimielinen, mutta kuitenkin informatiivinen teksti."

"Tämä oli mielenkiintoisin kirjoitus ja on jäänyt mieleen."


2. Milloin maailmanloppu tulee? (42 ääntä)

"Aihe on aina kiinnostanut minua ja varmasti monia muitakin! Tässä tekstissä asiaa tutkitaan monista näkökulmista ja ajatellaan asiaa realistisesti! Kirjoitustyyli on asiallista ja hauskan vivahteen omaavaa."

"Teksti oli mielen kiintoinen mielestäni se sai minut jopa hieman huolestumaan ja todella ajattelemaan. Olen itsekkin miettinyt maailmaa kuinka luontoa pilataan eikä arvosteta ja eläimiä kuolee sukupuuttoon minusta se in tosi surullista ja toivoisin että jotenkin joku markkinoisi tätä tärkeää asiaa yleisesti sillä eivät ihmiset ajattele pienetkin asiat voisivat ehkä saada pienen muutoksen edes vähän esimerkiksi kulutuksen vähentäminen ja esim roskien lajittelu josta monilla ei ole minkäänlaista hajuakaan... minusta teksti oli todella laaja ja antoi paljon erilaista näkökulmaa ja mietittävää toivoisin itse että voisin tehdä jotain maailman ja eläinten hyväksi mutta en oikein tiedä mitä..."

"Aihe oli kiinnostava, teksti mielenkiintoinen ja kiva lukea."

"Kaikkia kiinnostava aihe. Johon ei ole vastausta ja jos olisi emme haluaisi kuulla sitä."

"Mielenkiintoinen aihe, jolle hyviä näkökulmia. Tärkeää luettavaa kaikille."

"Milloin maailman loppu tulee? -teksti on mielenkiintoisin, sillä ihmiset ovat ennustaneet maailman lopun päivämäärä kautta aikojen uskonnollisin ja tieteellisin perustein. Aihe on aina kiinnostanut/pelottanut ihmisiä ja herättänyt paljon keskustelua. Nykypäivänä kuitenkin fakta on se, että maapallon ekosysteemi on mennyt erittäin huolestuttavaan kuntoon (saasteet, ilmastonmuutos, ihmisen liiallinen energian ja luonnonvarojen kulutus, sukupuuttoon kuolleet lajit, luonnon katastrofit yms.). Biosfäärin mahdollista romahtamista voidaan kuitenkin hidastaa jos ihmisyksilöt parantaisivat arkisia tapojaan luontoystävällisempään suuntaan."

"Aihe on kiinnostava ja jokainen varmasti miettii sitä joskus. Tekstissä oli paljon tietoa ja syitä ekosysteemin kuormittumiselle. (Lisäyksenä vielä sanoisin aiheeseen, että karja- ja maitotalous tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet ja täten on suurena syynä ilmastonmuutokseen.)"

"Maailmanloppu on yleisestikin mielenkiintoinen aihe, ja teksti on hyvin kirjoitettu."

"Suunnittelen lomamatkaa ja on hyvä tietää, ettei maailmanloppu tule ennen lomaa."


3. Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua (41 ääntä)


"Herätti todella ymmärtämään miten pieneltä vaikuttava juttu voi ollakin melkoisen suuri..."

"Ajatuksia herättävä teksti!"

"Maitopurkki on jokapäivän arkinen asia. Ei tule miettineeksi sen ympäristövaikutuksia, sehän viedään kierrätykseen käytön jälkeen, mutta sen ympäristöystävällisyys ei olekaan ihan yksiselitteinen."

"Mielestäni kaikki 'ihmisten tekemä haitta' ympäristölle on mielenkiintoista luettavaa, ja saa usein lukijankin ajattelemaan omia kulutustottumuksiaan."

"Olipas juttua, tosi mielenkiintoista."

"tuo on niin totta ja valitettavaa"

"Itse olen myös pohtinut korkkien turhuutta ja on kiva huomata että joku muukin on samaa mieltä. Vertaus autolla ajettuihin kilometreihin on hyvä konkreettinen esimerkki."

"Muovikorkki on ihme turhake ja tämä on faktaa koko juttu"

"Uskomaton asia, jota ei vain ole tullut ajatelleeksi."

"En ole tullut ajatelleksi kuinka paljon tällaiset asiat kuormittavat ympäristöä."

"Arjen 'helpottamiseksi' kuluttajalle on tehty turhakkeita jotka myyvät hyvin. Kuluttaja siirtyy mutkattomasti muovin ostajaksi pahvin ollessa 'huonompi' vaihtoehto. Ei monikaan viitsi edes pientä vaivaa nähdä ekologisuuden puolesta."

"Monta vaihtoehtoa, tämä poikkeaa keskiverrosta."

"Vakuuttava ja havahduttava teksti."

"Järkeenkäyvää, informatiivista ja helposti luettavaaa tekstiä!"

"Yllättävä tieto ja hyvin kirjoitettu"

"Asia on helpompi ymmärtää kun se konkretisoidaan kunnolla. Kyllä tätä maailmaa tuhotaan pienin mutta niin miljoonin tavoin."

"En ole tullut ajatelleeksi tuota asiaa. Menee meidän perheen muovikorkilliset purkit vaihtoon eli jatkossa korkittomia purkkeja."

"Ympäristöhaittojen konkretisointi on on kiehtovaa ja saa pohtimaan omia valintoja."

"Postauksessa oli hyviä pointteja muovikorkkien vaikutuksista, joita ei itse ole edes osannut miettiä. Kirjoitus oli hyvin mielenkiintoinen ja se kuinka hullun määrän suomalaiset juovat keskimäärin maitoa. Itse olen luopunut siitä melkein kokonaan."'

"Onko se maitopurkin korkki valmistettu öljystä vai onko se biomuovia?"
(Vastaus kommentoijan kysymykseen: Viimeksi kysyin asiaa Valiolta vuonna 2015. Uusiutuvista materiaaleista on tehty maitopurkin kartonkiaihio ja varsinainen korkkiosa. Korkin kaulaosa sekä kartonkiaihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo on öljypohjaista materiaalia, joka ei ole uusiutuvaa. Korkkien uusiutuva raaka-aine on sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana syntyvää kasvietanolia, josta valmistetaan uusiutuvaa muovia. Raaka-aineen valmistustekniikka on brasilialaisen yrityksen kehittämä ja patentoima.)


4. Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä (30 ääntä)

"Oli kyllä mielenkiintoista tietää että miten ilmansaasteet vaikuttavat ja miten paljon missäkin maassa on saasteita joita voidaan verrata tupakan polttoon. Surullista että esimerkiksi vaikkapa kiinassa kun on niin paljon saasteita niin jo ihan pienetkin vastasyntyneet vauvat altistuvat ns. yli kuudenkymmenen tupakin polttamiseen päivittäin :( Surullista mutta totta. Tämä teksti herätti siihen että valittee vähän tarkemmin mihin maahan tulevaisuudessa tekee lomamatkoja."

"Jutussa tärkeä juttu, antaa aihetta ajatella."

"Jokaista koskettavaa asiaa"

"Uskomatonta mutta totta tämä juttu"

"Herätti kiinnostusta! Ja sai tajuamaan saasteisen ilman haittoja."

"Ilmansaasteet on kyllä vakava ongelma, joten teksti on aina ajankohtainen. Itse asun pienessä kaupungissa rannikolla ja täällä on hyvä ilmanlaatu, mutta suuremmissa kaupungeissa keskustassa alkaa kyllä otaa henkeen pakokaasut."

"Jospa saisi päättäjät ajattelemaan asioita!"


5. Vuosikatsaus: Säävuosi 2016 (29 ääntä)


"Asiapitoinen kooste."

"Säätiedot ovat aina ajankohtaisia."

"Sää on nykymaailman puhutuimpia ja muuttuvimpia kohteita. Blogissa ko. asiaa käsitellään kiinnostavasti."


6. Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin" (28 ääntä)

"Niin hyvä kirjoitus että piti lukea läpi peräti kahteen kertaan"

"Mielenkiintoinen teksti, aiheesta on hyvä puhua ja edelleen ajankohtainen asia."

"Tärkeä ja ajankohtainen aihe."

"Erinomainen ja yhteiskunnallinen teksti."

"Mitä enemmän eläinten oikeuksista puhutaan, sitä enemmän ihmiset ehkä oppivat ajattelemaan ja toimimaan toisin"

"Surullinen tunteita herättävä kirjoitus."

"Erittäin mielenkiintoinen aihe ja teksti, joka antaa varmasti ajattelemisen aihetta itse kullekin."

"Tuotantoeläinasiat ovat mietityttäneet paljon ja koitan koko ajan lisätä vegaanisten ruokien määrää ruokavaliossani. Tässä kirjoituksessa tuli perusteellisesti käsiteltyä asian historiaa ja nykytilannetta, paljon myös uutta tietoa ja uutta näkökulmaa."

"Havahduttavaa, kuinka pitkälle olemme menneet tällä selektiivisellä moralismilla! Kuitenkin toivoa on, kun uskaltaa antautua 'hulluuden hetkille': Kuka uskaltaa sitoutua itsensä kehittämiseen? Vegaanius on pieni askel mutta näyttää tietä."

"Eläinten oikeudet ovat aina kiinnostaneet ja olen lukenut henkilön kirjoituksia aiemmin"

"Kirjoituksessa tuotiin esiin monia erilaisia näkökantoja joita historiassa on ollut eläimistä. Antaa paljon ajattelemisen aihetta ja viittauksia eri suuntiin joista voi itse etsiä lisää tietoa. Inspiraatiota herättävä."

"Kirjoituksessa oli hyviä pointteja, esimerkiksi turkistarhauksesta. ja kaikki eläimiin liittyvät asiat kiinnostavat minua."

"Ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe. Hyvin kirjoitettu teksti."


7. Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden (26 ääntä)


"Valitsin tekstin kiinnostavimmaksi siksi, koska on erittäin tärkeää tajuta kuinka luonnolle raskasta on matkustaa lentokoneella ja varsinkin pitkiä matkoja. Pidän myös itsekkin matkustelemisesta, mutta on harmillista, että se on luonnolle niin surkeaa..."

"Lento on yllättävän saastuttavaa"

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Tavallaan myös shokeeraava, sillä lentopäästöjen vähennys tuntuu olevan ihmisille vaikea pala 'sulateltavaksi'; vaikka vaikutukset tiedetään, lentomatkustuksen määrä vain kasvaa."

"Konkretisoi lentämisen ja hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksia. Pelkkä 'tuotat näin paljon hiilidioksidipäästöjä kun teet asian x' ei kerro ihmisille mitään."

"Teksti on faktaa ja sisältää hyvän lähestymisnäkökulman."

"herätti keskustelua kotona"

"uutta tietoa minulle"

"Yleensä arvostellaan materialistisen kulutuksen ympäristövaikutuksia ja kirjoitus toi esiin myös herättelevällä tavalla toisenlaisen, kokemusperäisen kuluttamisen negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristölle."

"Itsekin käynyt Phuketissa ja siksi teksti osui silmään ja pisti miettimään omaa ja muidenkin ihmisten matkailua ja päästöjä ja niistä koituvia ongelmia."

"Järkyttävää tietoa, lähimatkailu kotimaassa nousee itselläni etusijalle."

"Hätkähdyttävän hyvä ja valaiseva kirjoitus! Saa ihmisen ajattelemaan asioita syvällisesti..."

"Toivoisin kaikkien miettivän tarkkaan lentämisen välttämättömyyttä ja sen seurauksia. Jakoon meni."


8. Maaoravasta tuli tikutaku! (24 ääntä)

"Opin jotain uutta."

"outo!"

"kiva kooste uusista nimistä hauskoin kommentein"

"Tietää asiansa ja teksti on mielenkiintoista minusta, ei hömppää."

"Hauska ja rento teksti! Blogitekstin lukijalle mukavaa ja humoristista lukemista. Ei tarvitse jokaista lausetta kolmea kertaa lukea uudelleen vaan voi kevyesti hymyillen siirtyä seuraavaan lauseeseen."

"mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti"

"Maaoravasta tuli tikutaku!- oli mielestäni paras teksti, koska se oli sekä viihdyttävä että opettavainen kirjoitus. Vaikka asia on jo kohta 10-vuotta vanha, olivat suurin osa uusista nimistä vieläkin outoja minulle! Ehkä paras kohta kirjoituksessa oli lista lepakoiden nimistä, olin varma kohtaa lukiessani, että kyseessä oli uudet kasvinnimet. Apinanaamasta tuli mieleen apinankukka, leikko ja peikkoleikko toivat heti mielleyhtymän kukkakimpusta ja villakot, kuten tekstissä todetaankin, ovat oikeastikin kasveja! Se on jäänyt hyvin mieleen kun olen muutamia vuosia sitten opetellut kesäkukkien nimiä ja oli vaikea oppia ettei hopealehti olekaan hopealehti, vaan hopeavillakko."


9. Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones (19 ääntä)

"Muovijäte meressä on mielestäni tärkeä aihe."

"Tykkäsin artikkelin naisesta, joka halusi parantaa maailmaa ja jakoi matkakokemuksia. Itse olen miettinyt auttavani merta, jotta se ei saastuisi lisään. Haluan, että luonnon kauneus ei häviäisi vain meidän takiamme."

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, ihmiset usein melko tietämättömiä asiasta."

"Naispuolinen Indiana Jones, muoviroska ja meri. Tässä yhdistyvät tämän hetken tärkeimmät asiat. Naiseuden luonnollisuus, jätteen ja meren merkistys elämällemme."


10. Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa! (18 ääntä)


"Siinä tulee eniten uutta yllättävää tietoa itselleni, ja osuu henk. koht. kiinnostuksiin."

"Kaikkein hauskin osio oli julkkiksien mukaan nimetyt lajit"

"Tietoa ja hauskaa"

"Linnen neuvot ovat aika hauskoja. Hän osasi ajatella asiat maalaisjärjellä."

"Mukavaa luettavaa."

"hauskat tieteelliset nimet saivat minut hymyilemään :-)"


11. Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun! (15 ääntä)

"Todella mielenkiintoista."

"Tämä aihe on valtavan tärkeä,ellei jopa elintärkeä. On hienoa,että siihen tartutaan."

"Mielenkiintoa herättävä otsikko ja hyvä teksti, kiinnostava aihe."

"Pisti ajattelemaan isosti."

"Konkreettinen ja kaunistelematon fakta meidän ylenmääräisestä elämästämme"

"Toivottavasti ihmiset lopultakin huomaisivat että luonnonvarat eivät ole loputtomiin käytössä ja että on tehtävä jotakin asian eteen"


12. Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan (11 ääntä)

"Koska se aihe on aina pinnalla."

"Teksti koskettaa aihetta, joka koskettaa minua henkilökohtaisesti vihreitä kannattavana vegetaristina (joka pyrkii välttämään kaikkia eläinperäisiä tuotteita). Kirjoituksesi inspiroi minua lukemaan kyseisen kirjan, joka löytyy minulle tavallisen kirjalajin ulkopuolelta. Tietoa tuotantoeläinten elinolosuhteista saa usein ympäri maailmaa median kautta, jolloin tiedon luotettavuuden joutuu kyseenalaistamaan. Oli mukavaa lukea tilanteesta joka on rajattu Suomeen. Teksti ympäristöaiheensa lisäksi sivusi lähdekriittisyyttä alussa, joka oli mukava lisä."

"Ajankohtainen aihe, joka ansaitsee pohdintaa ja keskustelua."

"Tutustuin kirjaan blogin innoittamana."

"kirja hätkähdytti suorasanaisuudellaan"

"Mielenkiintoisia faktoja ja yksityiskohtia eläinten kohtelusta Suomessa."

"Eläintensuojelu, varsinkin tuotantoeläinten suojelu on Suomessa täysin retuperällä. Hyvä, että epäkohtiin kiinnitetään huomiota!"

"Teksti on mielenkiintoinen ja siinä on esitelty monia näkökulmia asiaan liittyen. Sain paljon uusia näkemyksiä asiaan."


13. Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? (9 ääntä)


"aihe ratkaisi"

"mutta miten arkipäivässä saan mitattua sadepisaroiden koon, etten kutsu 'sääilmiötä' väärin"

"Hauskin"


13. Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula? (9 ääntä)

"Eläinten kaltoinkohtelu ihmisten huvitukseksi on asia, jota ei pysty millään tasolla sietämään."

"Loistava kirjoitus!"

"Artikkeli on loistava ja antaa toivoa, että myös suomalaiset valistuisivat elefanttien suojelussa. Haluan itse edesauttaa kaikkien eläinten suojelua, mutta olen eniten kiinnostunut elefanteista. Teen kaiken minkä pienenä ihmisenä voin niiden suojelemisen ja hyvinvoinnin takia! Olen mm toiminut vapaaehtoisena keväällä 2015 Wildlife SOS Indian Elephant Conservation and Care Centressä, Agrassa, Intiassa."


13. Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä? (9 ääntä)

"Hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe! En olisi tiennyt näistä asioita, jos en olisi lukenut kyseistä blogitekstiä! :)"

"Aika kattava katsaus myrkkysaantoomme."

"Herkkuja syön, mutta harvoin ajattelen mitä ne sisältää"


16. DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä (7 ääntä)

"Olen kiinnostunut näistä aiheista"

"Mielenkiintoinen ja monipuolisesti käsitelty artikkeli. Tykkäsin lukea!"

"Mielenkiintoinen ja oivaltava."


17. Kouvolassa Suomen paras kesäsää: Vuosi 2014 Utissa mittaushistorian neljänneksi lämpimin (6 ääntä)


"sää kiinnostaa aina!"

"Vaikea oli valinta, mutta loppujen lopuksi kotiseuturakkaus voitti ja oli pakko valita selkeästi Kouvolaan liittyvä teksti. :) En tällä hetkellä asu Kouvolassa, mutta jostain syystä sinne vain aina kaipaa takaisin - useimmat ihmiset eivät tosin tätä tunnetta tunnu oikein ymmärtävän..."


17. Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi? (6 ääntä)

"Hyvää jälkiviisasta analyysiä."

"Hyvin kirjoitettu, miellyttävä lukea"

"Ranskalaisin viivoin kootut asiat olivat kiinnostavia ja osa niistä oli uusia minulle. Teksti sai minut ymmärtämään, että monet asiat ovat parantuneet viime vuosikymmeninä (esim. naisten ja miesten tasa-arvoisuus), mutta myös monet asiat ovat pahentuneet siinä samalla (esim. maapallon lämpeneminen). Teksti toi mieleeni isoja kysymyksiä, joihin vastauksen voi saada vasta tulevaisuudessa. Voidaanko tulevaisuudessa laskea esimerkiksi lapsikuolleisuuden määrää edelleen?"


19. ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa (5 ääntä)


"Tärkeä asia, josta ei voi puhua liikaa."

"Mielenkiintoinen teksti ympäristöasioista kiinnostuneelle lukiolaiselle. Kirjoitus toi hyvin esille sen, että voi itse vaikuttaa omilla valinnoilla maailman parempaan tulevaisuuteen. Pidin myös siitä, että teksti antoi hyvin esimerkkejä vaihtoehtoisista kohteista."


20. Kansainvälinen tyynysotapäivä ja eettiset vuodevaatevalinnat (3 ääntä)

"Untuvan ystävälle kiinnostavaa luettavaa."


21. Join aamupalalla 90 litraa vettä! (1 ääni)

"Jo kirjoituksen otsikko oli hyvin puoleensavetävä ja teksti sisälsi mielenkiintoisia ja jopa hälyttäviä faktoja jokapäiväsestä vedenkäytöstä."


22. Jokin muu kirjoitus, otsikkoa ei mainittu (2 ääntä)

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Valikoituja merkittävimpiä ilmasto- ja säätietoja vuodelta 2016. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016.

NOAA

-Vuosi 2016 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,94 ± 0,15 celsiusastetta vertailukauden 1901-2000 keskiarvoa (13,9 astetta) lämpimämpi maa- ja merialueet yhdistettyinä. Maa-alueilla poikkeama vertailukauteen oli +1,43 ± 0,15 astetta, merialueilla +0,75 ± 0,16 astetta.

-Mittaustarkkuuden rajoissa vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on 62 %, vuoden 2015 puolestaan 36 % ja jonkin muun vuoden 2 %.

-Peräti 16 peräkkäistä kuukautta (toukokuu 2015 - elokuu 2016) rikkoi tai sivusi koko mittaushistorian ko. kuukauden lämpöennätystä.

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian kolmas peräkkäinen ennätyslämmin vuosi.

-Vuosi 2016 oli 40. peräkkäinen vuosi, jolloin vuoden keskilämpötila on ylittänyt 1900-luvun keskiarvon. Keskiarvoa lämpimämpiä ovat siis olleet kaikki vuodet 1977-2016.

-Leveyspiirin 60 astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi.

-Vuosi 2016 oli maanosista mittaushistorian lämpimin vuosi Pohjois-Amerikassa, toiseksi lämpimin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kolmanneksi lämpimin Euroopassa ja Aasiassa, viidenneksi lämpimin Oseaniassa.

-Mittaushistorian 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla. Jos ajatellaan matemaattisesti 2000-luvun alkavan vuodesta 2001 (koska ajanlaskusta puuttuu vuosi nolla), kaikki 2000-luvun vuodet ovat olleet mitaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa. Vuosi 1998 on sijalla kahdeksan voimakkaan El Niñon ansiosta.

-Vuodesta 1880 lähtien globaali keskilämpötila on kohonnut keskimäärin 0,07 astetta vuosikymmenessä ja vuodesta 1970 lähtien 0,17 astetta vuosikymmenessä.

-Pelkkiä merialueita tarkasteltaessa koko 137-vuotisen mittaushistorian kaikista kuukausista 12 lämpimimmän joukkoon sijoittuivat vuoden 2016 kuukausista tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu.

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-joulukuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016.








NASA
NASA

-Vuosi 2016 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,99 celsiusastetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon maa- ja merialueet yhdistettyinä. Tästä noin 0,12 astetta on El Niñon suoraa vaikutusta.

-Mittaustarkkuuden rajoissa vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on 96 %, vuoden 2015 puolestaan 4 % ja jonkin muun vuoden 0 %.

-Kuukausikohtaisissa tilastoissa kahdeksan vuoden 2016 kuukausista oli mittaushistorian lämpimimpiä ko. kuukausia (tammikuusta syyskuuhun kaikki kuukaudet kesäkuuta lukuun ottamatta).

-Lokakuu, marraskuu ja joulukuu 2016 olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä ko. kuukausien kuukausikohtaisissa tilastoissa. Lämpimämpiä ovat olleet vain vuoden 2015 vastaavat kuukaudet.

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian kolmas peräkkäinen ennätyslämmin vuosi.

-Maapallon keskilämpötila on noussut 1800-luvun lopulta nykypäivään 1,1 astetta suurelta osin hiilidioksidin ja muiden ihmisperäisten päästöjen seurauksena.

-Suurin osa mittaushistorian aikaisesta maapallon lämpenemisestä on tapahtunut viimeisimmän 35 vuoden aikana.

-Mittaushistorian 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla.

WMO

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,83 celsiusastetta vertailukauden 1961-1990 keskiarvoa (14 astetta) lämpimämpi maa- ja merialueet yhdistettyinä. Vuoden 2015 ennätys ylittyi 0,07 asteella.

-Maapallo on nyt noin 1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice

-Mittaushistorian lämpimimmät vuodet 2015 ja 2016, joista 2016 on todennäköisesti lämpimämpi.

-Vuosi 2016 oli 0,77 ± 0,1 astetta vertailukautta 1961-1990 lämpimämpi.

-Vuodet 2015 ja 2016 olivat vuotta 2014 lämpimämpiä voimakkaan El Niñon vaikutuksesta.

-El Niñon lämmittävä vaikutus vuonna 2016 oli noin 0,2 astetta.

-Valtaosa lämpenemisestä on ihmisperäistä 1950-luvulta lähtien.

-Kaikki kuusi lämpötila-aineistoa (HadCRUT4, NOAA, Nasa, Berkeley Earth, Cowtan & Way, ERA-Interim) osoittavat vuosien 2015 ja 2016 olleen mittaushistorian lämpimimmät. Näistä 2016 oli todennäköisesti lämpimämpi.

Ilmakehän tila vuonna 2016

-Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet nousivat uusiin ennätyslukemiin. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä yli 400 ppm (0,04 %).

-Alatroposfääri (ilmakehän alimman osan alaosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) lämpimin kaikissa datasarjoissa (UAH, RSS).

-Keskitroposfääri (ilmakehän alimman osan keskiosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) lämpimin kaikissa datasarjoissa (UAH, UW-UAH, RSS, UW-RSS, NESDIS).

-Alastratosfääri (ilmakehän toiseksi alimman osan alaosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) kylmin kaikissa datasarjoissa (UAH, RSS, NESDIS), mikä todistaa lämmön jääneen kasvihuonekaasujen vaikutuksesta troposfääriin. Jos ilmakehän lämpeneminen johtuisi auringon lisääntyneestä lämmittävästä vaikutuksesta, myös stratosfäärin pitäisi lämmetä.

-Radiosondi/sääpallomittauksissa koko 58-vuotisen mittaushistorian lämpimin vuosikeskiarvo korkeuksilla n. 5000 jalkaa (850 mb), n. 10 000 jalkaa (700 mb), n. 18 000 jalkaa (500 mb) sekä n. 30 000 jalkaa (300 mb) ja toiseksi lämpimin korkeudella n. 40 000 jalkaa (200 mb).

Arktisen merijään laajuus vuonna 2016

-Koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) pienin kuukausikohtainen merijään laajuus tammi-, helmi-, huhti-, touko-, kesä-, loka- ja marraskuussa, toiseksi pienin maalis- ja joulukuussa, kolmanneksi pienin heinäkuussa, neljänneksi pienin elokuussa, viidenneksi pienin syyskuussa.

-Vertailukauden 1981-2010 ko. kuukauden keskiarvoon nähden kuukausikohtainen merijään laajuus oli pienimmillään (-28,5 %) lokakuussa.

-Koko vuoden keskiarvolaajuus oli mittaushistorian pienin, 12,6 % pienempi kuin vertailukauden 1981-2010 keskiarvo.

Antarktisen merijään laajuus vuonna 2016

-Koko vuoden keskiarvolaajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin, 4,2 % pienempi kuin vertailukauden 1981-2010 keskiarvo.

Lähteet

Annual Global Analysis for 2016

An overview of global annual average temperature anomalies in 2016

NASA, NOAA Data Show 2016 Warmest Year on Record Globally

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016

WMO confirms 2016 as hottest year on record, about 1.1°C above pre-industrial era

2016: one of the warmest two years on record

Lue myös nämä

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

(Edit. Otsikkoa muokattu 18.1.2017.)

tiistai 17. tammikuuta 2017

Japanin ilmatieteen laitos: Joulukuu oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin

Joulukuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 joulukuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien joulukuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in December.

Japanin ilmatieteen laitoksen eilen julkaisemien tietojen mukaan joulukuu 2016 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin joulukuu. Vuosien 1981-2010 joulukuiden keskimääräinen globaali lämpötila ylittyi nyt 0,33 celsiusasteella ja 1900-luvun joulukuiden keskilämpötila 0,71 asteella.

Mittaushistorian viisi lämpimintä joulukuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina joulukuut 2015 (+0,66°C yli vertailukauden 1981-2010 joulukuiden keskiarvon), 2016 (+0,33°C), 2014 (+0,31°C) ja jaetulla neljännellä sijalla 2006 sekä 1997 (+0,28°C). Mittaushistorian aikana joulukuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,75 astetta vuosisadassa.

Lähde

Japan Meteorological Agency (JMA): Monthly Anomalies of Global Average Surface Temperature in December (1891 - 2016, preliminary value)

Lue myös nämä

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

lauantai 14. tammikuuta 2017

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2017. Credit: Wipneus. Published with permission.

Globaali merijään pinta-ala oli eilen 13. tammikuuta 2017 pienempi kuin koskaan aiemmin loppuvuodesta 1978 alkavan satelliittimittaushistorian aikana (edellyttäen, ettei laitteistoissa todeta toimintahäiriöitä). Tarkastelussa on laskettu yhteen pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala niissä hilaruuduissa (havaintoruuduissa), joissa merijäätä on vähintään 15 %.

Merijään laajuus puolestaan on niiden hilaruutujen yhteenlaskettu pinta-ala, joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus kuvaa siis sitä, kuinka laajalle alueelle lähes yhtenäinen merijää on levittäytynyt, vaikkei jokainen kohta olekaan jäässä.

Jo vuonna 2016 merijäätä oli poikkeuksellisen vähän sekä arktisella että antarktisella alueella. Ennätyksiä syntyi sekä päivä- että kuukausikohtaisissa vertailuissa. Arktisella alueella laajuuden uudet kuukausikohtaiset minimiennätykset tehtiin tammikuussa, helmikuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja marraskuussa, Antarktiksen alueella taas marraskuussa ja joulukuussa.

Arktisella alueella merijään laajuus sivusi viime vuoden maaliskuussa vain vuotta aiemmin tehtyä satelliittimittaushistorian talvisen maksimilaajuuden minimiennätystä. Laajuus oli suurimman osan aikaa toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun jopa puoli miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin yhtenäkään muuna vuonna. Sulaminen kuitenkin hidastui siten, että heinäkuuhun mennessä oltiin lähes tavanomaisissa laajuuksissa. Vuoden minimilaajuus 10. syyskuuta 2016 oli pienimpien laajuuksien listauksessa jaetulla toisella tilalla vuoden 2007 kanssa. Minimilaajuuden ennätys on mitattu vuonna 2012. Syksyllä 2016 ei syntynyt uutta ennätystä ilmeisesti lähinnä siksi, että kesän sää oli myrskyinen. Myrskyt toivat mukanaan pilviä ja levittivät jäätä laajemmalle alueelle.

Antarktiksella merijään laajuus putosi elokuun puolivälissä jyrkästi keskimääräistä pienemmäksi. Eteläisen pallonpuoliskon talviajan maksimilaajuus mitattiin aikaisin, jo 31. elokuuta 2016. Marraskuuhun mennessä laajuus oli jo yli kaksi miljoonaa neliökilometriä vertailuajanjakson 1981-2010 keskiarvoa pienempi, vaikka ilman lämpötila ja meren olosuhteet eivät olleet epätavallisia. Syynä laajuuden pienentymiseen saattavatkin olla tuuliolosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijään globaali pinta-ala on vähentynyt keskimäärin noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Syyskuinen arktisen merijään alue (siis arktisen merijään vuotuinen minimilaajuus) kutistuu aina noin 3 ± 0,3 neliömetriä pienemmäksi, kun ilmaan pääsee tuhat kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä. Lennolla Helsinki - Phuket - Helsinki jokainen matkustaja siis edistää arktisen merijään katoamista noin 4,8 neliömetriä.

Lähteet

ArctischePinguin: Global Sea Ice

National Snow and Ice Data Center: Low sea ice extent continues in both poles

Lue myös nämä

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Ilmastotieto: Kymmenen alhaisinta Arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana

The Washington Post: 2016’s super warm Arctic winter ‘extremely unlikely’ without climate change, scientists say

Phys.org: Climate change shows in shrinking Antarctic snows

maanantai 9. tammikuuta 2017

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Blogini kävijämäärien vaihtelu toukokuun 2010 alusta joulukuun 2016 loppuun Bloggerin oman laskurin mukaan.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Tämän kymmenen vuoden aikana oman blogini lisäksi myös lukio-opetuksessa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt valtavasti.

Kymmenen vuotta sitten oli käytössä lähinnä piirtoheitin, liitutaulu, diaprojektori ja VHS-videonauhuri. Vähitellen tulivat dokumenttikamerat sekä dataprojektorit ja luokkiin alkoi ilmestyä ensimmäisiä tietokoneita. Melko pitkään piti odotella SMART Board -älytauluja. Vasta viimeisimmän vuoden aikana ovat tulleet käyttöön opettajien ja opiskelijoiden henkilökohtaiset läppärit. Samalla oppimisympäristönä on otettu käyttöön Peda.net Moodlen tilalle. Kurssikokeet ovat vähitellen siirtyneet sähköiseen Abitti-järjestelmään. Ensimmäinen sähköinen maantieteen ainereaalikoe pidettiin syksyllä 2016. Sekä opiskelijan että opettajan digiaineistot tekevät tuloaan.

Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Samalla blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Näistä luetuin on ollut teksti "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?" ja toiseksi luetuin "Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen". Sosiaalisessa mediassa on jaettu eniten kirjoituksia "Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!" ja "Milloin maailmanloppu tulee?".

Sinänsä huvittavaa on se, että ympäristöblogin luetuin teksti liittyy tietotekniikkaan. Tämä Instagram-teksti kuitenkin on ajaton, kun taas useimmat käsittelemäni ympäristöuutiset ovat niin ajankohtaisia ja tiettyyn hetkeen liittyviä, että ne ovat suosittuja vain lyhyen aikaa. Toisaalta myös Instagram-juttu liittyy nimenomaan ympäristövalintoihin. Tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, kun pari opiskelijaa pohti uuden kännykän hankkimista vain siksi, ettei heidän kännyköihinsä saanut ladattua Instagram-sovellusta eikä kannettaville älylaitteille suunniteltua Instagramia pystynyt käyttämään tietokoneella. Lupasin yrittää etsiä keinon, kuinka Instagramin saa toimimaan myös tietokoneella.

Viime aikoina erityisen suosituksi on noussut postaus "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit". Tämä onkin ainoa kirjoitukseni, jossa on ruokaresepti. Pitäisiköhän perustaa jokin lifestyle-blogi? Kun katsoo vaikkapa muoti-, sisustus- ja ruokablogien kävijämääriä, niiden kävijämäärät ovat usein huomattavasti suurempia kuin tiedeblogeilla. Omassa blogissani on ollut vapun 2009 jälkeen reilut 460 000 kävijää. Tämä on tiedeblogeille paljon, lifestyle-blogeille vähän.

Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa olen itsekin mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilökohtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet (ks. oheinen diagrammi).

Kiitän kaikkia blogini lukijoita. 
Erityiset kiitokset myös siitä, 
että kommentointi ja keskustelu 
on säilynyt blogissani asiallisena.

Tänään on myös toisenlainen vuosipäivä. Nyt on kulunut täsmälleen 30 vuotta Utin lentoaseman säähavaintopisteen mittaushistorian kylmimmästä lämpötilasta -37,3 astetta, joka mitattiin 9. tammikuuta 1987.

Lue myös nämä

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017

Vuoden 2014 kohokohdat

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Bloglovin' - uusi tapa seurata blogiani

Follow my blog with Bloglovin

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Pintalämpötilojen anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1981-2010 joulukuiden keskiarvosta) joulukuussa 2016 eri alueilla. Erityisesti arktinen alue oli joulukuussakin hyvin lämmin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, kuvan lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Joulukuu 2016 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt reilusti yli vuoden. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden lämpötilaan) oli huipussaan helmikuussa 2016.

Joulukuun globaali keskilämpötila oli 0,50 celsiusastetta korkeampi kuin joulukuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,19 astetta viileämpi kuin vuoden 2015 ennätyslämmin joulukuu. Näin joulukuu 2016 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin joulukuu.

Pohjois-Euroopassa joulukuu oli paljon tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Islannissa ja Norjassa. Tavanomaista kylmempää oli Kaakkois-Euroopassa.

Koko maapallolla tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimintä joulukuussa oli arktisella alueella, jossa merijäätä oli poikkeuksellisen vähän. Paljon tavanomaista lämpimämpää oli myös Arabian niemimaalta Kiinaan ja Etelä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Tavanomaisen yläpuolelle yllettiin myös Etelä-Yhdysvalloissa, Keski-Amerikassa ja osissa Afrikkaa. Tavanomaisissa lukemissa tai hieman sen yli oltiin Etelämantereella, jossa merijään laajuus oli edelleen epätavallisen pieni.

Tavanomaiseen verrattuna paljon kylmempää oli vyöhykkeellä Lähi-idästä Pohjois-Venäjälle sekä Länsi-Kanadassa ja Luoteis-Yhdysvalloissa.

Pintalämpötilojen  (ilman lämpötila kahden metrin korkeudella) anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1981-2010 keskiarvosta) vuonna 2016 eri alueilla. Erityisesti arktinen alue oli hyvin lämmin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, kuvan lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 marraskuuhun 2016 oli globaalisti anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta). Elokuusta 2015 syyskuuhun 2016 jokainen kuukausi oli koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi.

Euroopassa suurimmat kuukausikohtaiset anomaliat mitataan talvella. Sekä loka- että marraskuun 2016 lämpötilat olivat Euroopassa lähellä pitkän aikavälin 1981-2010 keskiarvoa. Joulukuu oli hieman pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi.

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta joulukuun 2016 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Globaalisti vuoden jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kaikista 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista (0,64 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon). Koko viime kalenterivuoden 12 kuukauden jakso tammikuun 2016 alusta joulukuun 2016 loppuun jää kuitenkin vain hieman sitä viileämmäksi (0,62 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon). Näin vuodesta 2016 tulee selvästi koko mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi.

Toiseksi lämpimin kalenterivuosi oli 2015, jolloin anomalia nousi 0,44 asteeseen. Tässä eurooppalaisessa aineistossa globaalisti kolmanneksi lämpimin on 2005, joka oli 0,35 astetta tavanomaista lämpimämpi. Eri tutkimuslaitosten lämpötilasarjoissa on epätavallisen suurta vaihtelua sekä vuoden 2016 viimeisten kuukausien että kalenterivuoden 2005 osalta. Erot johtuvat siitä, kuinka hyvin eri aineistoissa on otettu huomioon tavanomaiseen verrattuna lämpimät korkeat leveysasteet (arktiset alueet), joilla merijäätä on ollut vähän.

Näyttää kuitenkin selvältä, että vuodet 2015 ja varsinkin 2016 ovat olleet epätavallisen lämpimiä ja että lämpenemistrendi on ollut selkeä 1970-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2001 alkaen lämpötilat ovat olleet jatkuvasti tavanomaista korkeampia.

Lähde

Copernicus Climate Change Service: Average surface air temperatures for December 2016

Lue myös nämä

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Bloglovin'

Follow my blog with Bloglovin

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kouvolassa viimeisimmän kuuden vuoden aikana kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta

Anjalan (Kouvola) ilmastodiagrammi. Lämpötilat (1971-2000 ja 2016) sekä sademäärät (1971-2000 ja 2016) Anjalan säähavaintoasemalta. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Helmikuu 2016 oli Suomen mittaushistorian toiseksi sateisin helmikuu tarkasteltuna vuodesta 1961 alkaen. Sateisempaa on ollut vain helmikuussa 1990. Kouvolan Anjalassa helmikuun sademääräksi mitattiin 131,6 millimetriä, mikä on Suomen tilastohistorian yksittäisten havaintoasemien helmikuun ennätys. Lukemassa ovat mukana helmikuun alkupuolen runsaat vesisateet ja vedeksi muutettuna kuukauden loppupuolen runsaat lumisateet. Aiempi Suomen helmikuun sade-ennätys oli 130,8 millimetriä jo lakkautetulta Tammisaaren Tenholan mittausasemalta vuodelta 1990. Utissa helmikuussa 2016 satoi 108,5 millimetriä. Kaikista kuukausista sateisin on Anjalassa ollut lokakuu 1974 (189 mm) ja Utissa elokuu 1972 (180 mm).

Utin (Kouvola) ilmastodiagrammi. Lämpötilat (1961-1990 ja 2016) sekä sademäärät(1961-1990) Utin lentoaseman säähavaintopisteestä. Vuoden 2016 sademäärätietoja ei ole saatavilla. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Vuonna 2016 Kouvolassa tavanomaista lämpimämpiä olivat kaikki muut kuukaudet paitsi tammikuu, lokakuu ja marraskuu. Tällä kertaa myös kesäkuu oli edellisistä vuosista poiketen hieman tavanomaista lämpimämpi. Kaikkein selkeimmin lämpimyys näkyi helmikuussa.

Utin lentoaseman (Kouvola) vuosien 1959-2016 sademäärät (siniset pylväät) ja koko vuoden keskilämpötilat (katkoviiva). Lisäksi yhtenäisellä viivalla on esitetty lämpötilojen kymmenen vuoden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Utin lentoasemalta ei ole saatavissa sademäärätietoja vuoden 2008 jälkeen. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla sen päältä. Sademäärä- ja lämpötilatilastot: Ilmatieteen laitos. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Vuosi 2015 oli Utin lentoaseman digitalisoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) lämpimin kalenterivuosi (keskilämpötila 6,3 astetta). Jaetulle toiselle sijalle sijoittuvat vuodet 2011, 2008 ja 1989, joiden kaikkien keskilämpötila on 6,0 astetta. Vuosi 2014 on seuraavaksi lämpimin (keskilämpötila 5,9 astetta). Viimeisimmän kuuden vuoden aikana olemme siis kokeneet kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta. Kannattaa kuitenkin huomata se, että Kouvolan digitalisoitu mittaushistoria on melko lyhyt kovin pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen.

Vuoden 2016 keskilämpötila Utin lentoasemalla oli 5,2 astetta. Tämä on selvästi alempi kuin kolmena edellisenä vuonna, mutta korkeampi kuin vuonna 2012, jolloin keskilämpötila jäi 4,5 asteeseen.

Utin lentoaseman sääennätykset ovat seuraavat:
-Kylmin lukema -37,3 astetta 9.1.1987
-Lämpimin lukema +34,1 astetta 28.7.2010

Anjalan sääaseman ennätykset ovat nämä:
-Kylmin lukema -37,2 astetta 11.2.1956
-Lämpimin lukema +33,5 astetta 28.7.2010

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kesäkuu - ilmastonmuutoksen mysteerikuukausi

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?