torstai 17. elokuuta 2017

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista kolmen lämpimimmän joukossa

Kun Suomessa värjöteltiin viileässä heinäkuussa, Etelä-Euroopassa yritettiin selvitä tukalassa helteessä. Globaalisti heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin.

Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa paikoin harvinaisen kolea ja Utsjoen Kevolla satoi enemmän kuin milloinkaan aiemmin heinäkuussa koko aseman olemassaolon (perustettu vuonna 1962) aikana.

Maailmanlaajuisesti heinäkuu oli kuitenkin hyvin lämmin. Nasan mukaan heinäkuu oli globaalisti 0,83 celsiusastetta lämpimämpi kuin heinäkuiden pitkäaikainen keskiarvo vuosina 1951-1980. Viime vuonna vastaava poikkeama oli tarkastetuissa tilastoissa 0,82 astetta. Nyt heinäkuu siis näyttäisi olleen viime vuoden ennätyslämmintä heinäkuuta lämpimämpi, mutta ero on niin pieni, että tilastollisesti heinäkuut 2016 ja 2017 ovat käytännössä tasoissa mittaushistorian globaalisti lämpimimpien heinäkuiden luettelossa. Ero seuraavaksi lämpimimpiin heinäkuihin on kuitenkin selvä. Kaikki aiemmat heinäkuut ovat olleet yli asteen kymmenyksen viileämpiä.

Heinä-elokuussa Etelä-Euroopassa vaivasi Lucifer-helleaalto, joka sytytti laajoja maastopaloja esimerkiksi Italiassa (kuva Amalfin rannikolta) ja Kreikassa.



T
Tämän vuoden heinäkuun kohdalla erityisen merkittävää on se, että nyt ennätys syntyi ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta. Vielä viime kesänä vallitsi El Niño -tilanne, jonka selitettiin aiheuttaneen osan silloisesta lämpimyydestä. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos alkaa siis ilmeisesti näkyä lämpötilastoissa aiempaakin selvemmin. Nasan tilastot kattavat viimeisimmät 137 vuotta vuodesta 1880 alkaen.

Eri vuosien ja kuukausien lämpötilapoikkeamat (anomaliat) verrattuna ajanjakson 1980-2015 keskiarvoon. Diagrammissa on mukana vuodenaikaisvaihtelu, joka johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Credit: NASA/GISS/GISTEMP


j
Heinäkuu 2016, elokuu 2016 ja heinäkuu 2017 lienevät maapallon koko mittaushistorian absoluuttisilta keskilämpötiloiltaan kuumimmat kuukaudet, vaikka anomaliat (poikkeamat verrattuna ko. kuukauden pitkän aikavälin keskiarvoihin) eivät ylläkään ennätystasolle. Absoluuttisten lämpötilojen korkeus heinä-elokuussa johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Nasan tilastoissa pitkäaikaista keskiarvoa viileämpi kuukausi on viimeksi ollut joulukuu 1984. Sen jälkeen kaikki kuukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Kalenterivuosista vuosi 2017 on tähän mennessä ollut mittaushistorian toiseksi lämpimin, heti ennätyslämpimän vuoden 2016 jälkeen.


Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta heinäkuun 2017 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde Copernicus Climate Change Service.

Eurooppalaisen analyysin mukaan heinäkuu 2017 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu, vajaat 0,1 astetta viileämpi kuin ennätyslämmin heinäkuu 2016. Kaikki kuukaudet lokakuusta 2015 syyskuuhun 2016 olivat ennätyslämpimiä. Sen sijaan kaikki kymmenen kuukautta lokakuusta 2016 heinäkuuhun 2017 ovat olleet mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Lämpimin kalenterivuosi on toistaiseksi ollut 2016 (globaalisti 0,62 astetta yli ajankohdan 1981-2010 keskiarvon) ja lämpimin 12 peräkkäisen kuukauden jakso lokakuusta 2015 syyskuuhun 2016 (0,64 astetta yli keskiarvon). Heinäkuu 2017 oli 0,45 astetta tavanomaista lämpimämpi.

NOAA julkaisee omat tilastonsa tänä iltana.

Lue myös tämä

Kuukauden keskilämpötila 41,9 astetta: Heinäkuu Kuolemanlaaksossa kuumempi kuin yksikään muu mittaushistorian kuukausi millään maapallon sääasemalla

maanantai 14. elokuuta 2017

Kuukauden keskilämpötila 41,9 astetta: Heinäkuu Kuolemanlaaksossa kuumempi kuin yksikään muu mittaushistorian kuukausi millään maapallon sääasemalla

Teakettle Junction, Kuolemanlaakso. Kuva: Pixabay.

Heinäkuu 2017 lienee ollut Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) kuumempi kuin yksikään muu kuukausi mittaushistorian aikana millään maapallon virallisella sääasemalla. Kuukauden keskilämpötila oli Kuolemanlaaksossa 41,9 celsiusastetta. Joskus on väitetty, että Saudi-Arabiassa (King Khalid Military City) olisi mitattu elokuun 2014 keskilämpötilaksi sama lukema, mutta kyseisessä havaintopisteessä mitattiin ilmeisesti vain päivälämpötiloja (kello 9-21), joten hieman viileämmät yölämpötilat jäivät puuttumaan tilastosta.

Yölläkään lämpötila ei koko heinäkuun 2017 aikana pudonnut Kuolemanlaaksossa 31,7 asteen alapuolelle. Vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo heinäkuussa oli 48,7 astetta ja alimpien lämpötilojen keskiarvo 35,1 astetta. Heinäkuu oli hyvin kuuma muuallakin Yhdysvaltojen länsiosissa. Alaskassakin tehtiin paikallisia ennätyksiä.

Myös kuumin virallisesti mitattu yksittäinen varjolämpötila maapallolla on Kuolemanlaaksosta hiekkamyrskyssä havaittu 56,7 astetta 10. heinäkuuta 1913. Joskus ennätyksenä mainittu Libyan (El Azizia 13.9.1922) lukema 57,8 astetta on todettu virheelliseksi.

Viime aikoina myös Kuolemanlaakson mittaustulos 56,7 astetta on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi. Sekä Libyassa että Kuolemanlaaksossa havainnontekijä näyttää olleen kokematon, eivätkä ympäröivien sääasemien mittaustulokset puolla niin korkean lämpötilan mahdollisuutta.

Mikäli tällä hetkellä hyväksyttävänä pidetty Kuolemanlaakson lämpöennätys hylätään, seuraavat ehdokkaat maapallon korkeimmiksi luotettavissa olosuhteissa mitatuiksi varjolämpötiloiksi ovat sekä Kuolemanlaaksossa 30. kesäkuuta 2013 että Kuwaitissa 21. heinäkuuta 2016 mitatut 54,0 celsiusastetta. Tunisiassa (Kebili) väitetään mitatun 55,0 astetta 7. heinäkuuta 1931, mutta siirtomaa-aikaiset mittaukset eivät välttämättä ole yhtä luotettavia kuin nykyiset.

Lue myös nämä

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

torstai 10. elokuuta 2017

Syksyn sääennuste 2017

Kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet povaavat Suomeen tavanomaista tai vähän tavanomaista lämpimämpää syksyä. Sen sijaan hyvin alustavat talviennusteet ennakoivat pääosin leutoa ja sateista talvea.


ECMWF: Vähän tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi syksy

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Itä- ja Pohjois-Lapissa on syys-marraskuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muuallakin Suomessa lämpötilakeskiarvo noussee 0-0,5 astetta tavanomaisen yläpuolelle.

Sademäärä näyttäisi olevan suuressa osassa Suomea vähän tavanomaista suurempi. Lapissa sademäärät jäänevät monin paikoin tavanomaiselle tasolle.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Venäjän ilmatieteen laitos: Syksy erityisesti Lapissa tavanomaista lämpimämpi

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää Suomessa olevan hieman tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin lämpimyys näkyy Lapissa. Sademäärät ovat lähellä normaalia.

Japanin ilmatieteen laitos: Elo-lokakuu lähes tavanomainen

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa sekä lämpötilojen että sademäärien olevan elo-lokakuussa Suomessa lähellä tavanomaista.

IRI: Lapissa ja Itä-Suomessa lämmin syksy

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan elo-lokakuussa Suomessa näyttäisi olevan paikoin tavanomaista viileämpää. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu, mutta todennäköisemmin on tavanomaista sateisempaa kuin kuivempaa.

Syys-marraskuussa Pohjois- ja Itä-Suomessa on ennusteen mukaan keskimäärin tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa.

Tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu myös loka-joulukuussa. Sademäärissä on jälleen suuri paikallinen vaihtelu. Erityisesti pohjoisimmassa Suomessa voi olla tavanomaista sateisempaa.

The Weather Company: Loppusyksyä kohden lämpenevää verrattuna tavanomaisiin lukemiin

The Weather Company arvioi kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteessaan, että Suomen lämpötilat ovat elokuussa lähellä tavanomaista, syyskuussa vähän tavanomaisen yläpuolella ja lokakuussa selvemmin tavanomaisen yläpuolella.

NOAA/NWS: Tavanomaisen syksyn jälkeen leuto ja sateinen talvi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksoista elo-lokakuu ja syys-marraskuu ovat koko Suomessa keskilämpötiloiltaan tavanomaisia. Sen sijaan loka-joulukuussa Etelä-Suomessa on jo 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 1-2 ja suuressa osassa Lappia 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Pääosin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa, joskin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämmän sään alue leviää myös Lappiin yhä pidemmälle ja aivan läntisimpään Suomeen voi ulottua jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmän sään alue.

Elokuusta 2017 tammikuuhun 2018 ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on elokuu ja lämpimin tammikuu. Lounais-Suomessa voidaan jäädä elokuussa 0,5-1 astetta tavanomaisen keskilämpötilan alapuolelle, kun taas tammikuussa on koko Suomessa 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Tammikuussa kaikkein selkeimmin tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää on Etelä-Suomessa. Syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa koko Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Joulukuussa sää muuttuu Etelä-Suomesta alkaen tavanomaista lämpimämmäksi.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät elokuusta 2017 maaliskuuhun 2018 ovat vähän tavanomaista suurempia. Tavanomaiseen verrattuna sateisin kolmen kuukauden jakso on marras-tammikuu. Syys-marraskuussa sademäärät ovat melko lähellä tavanomaista.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on kuitenkin elokuu. Muita lähes koko Suomessa tavanomaista sateisempia kuukausia ovat joulukuu, tammikuu ja Lappia lukuun ottamatta myös marraskuu. Sen sijaan syys- ja lokakuu näyttävät olevan sademääriltään tavanomaisia, joskin paikallinen vaihtelu on suurta.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun 2017 sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +5 astetta ja vesikuuroja. Joulupäivänä lämpötila laskee ennusteen mukaan -8 asteeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syys-marraskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

perjantai 4. elokuuta 2017

Halti huiputettu!

Kesän toinen Lapin-vaellus on nyt takana. Tällä kertaa vaellus suuntautui Kalottireittiä pitkin Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin (noin 110 kilometriä). Aikaa tähän kului lähes täsmälleen neljä vuorokautta. Viimeinen päivämatkamme Meekonjärveltä Kilpisjärvelle (33 kilometriä) oli tosin aika pitkä. Sen jälkeen retkeilimme vielä Saanalla ja Mallan luonnonpuistossa.

Sää heinäkuun viimeisellä viikolla oli lähes helteinen ja pilvetön tai puolipilvinen. Vain yksi ukkoskuuro kasteli hieman. Jopa usein sumuiselta Haltin huipulta näkyvyys oli erinomainen.

Kiitokset ystävällisistä ja tarkoista vastauksista Tunturi-Lapin luontokeskukselle ja Kilpisjärven luontokeskukselle, joilta useita kertoja kesän aikana tiedustelin Haltin-reitin kuljettavuutta. Talven 2016-2017 runsaan lumipeitteen ja myöhäisen kevään vuoksi Haltille pääsy oli pitkään mahdotonta. Haltin rinteillä oli niin paljon lunta, että vielä heinäkuun puolivälissä huipulle pääsi kiipeämään upottavan lumen vuoksi vain kylminä öinä tai erityisen kylminä päivinä. Nyt heinäkuun lopulla lähes kaikki lumet olivat sulaneet. Nousureitin kohdalla oli Haltin rinteellä runsaasti lunta vain muutaman kymmenen metrin matkalla.

Heinäkuun viimeisellä viikolla sää oli jopa liiankin lämmin ja tyyni.

Toisena aamuna kohti Haltia

Haltin-reitillä on useita kauniita tunturijärviä ja myös vesiputouksia.

Heinäkuun lopullakin Haltin rinteillä oli laikkuina lunta jopa yli 40 senttimetriä.

Halti 1324 m

Näkymä Haltin huipulta

Pitsusköngäs (Pihtsusköngäs) vesisumun aiheuttamine sateenkaarineen

Bierfejohkan vesiputouksella

Aamulla kello 4

Näkymä Saanalta

Mallalammien neljä metriä korkea rakokivi

Kitsiputous eli Mallan kyyneleet on noin sata metriä korkea putoussarja (kuvan putous noin 20 metriä) helposti saavutettavissa Mallan luonnonpuistossa.

Mallan luonnonpuisto

Lue myös nämä

Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

tiistai 1. elokuuta 2017

Ennätysaikaista: Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä nyt jo 2. elokuuta

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on tänä vuonna jo 2. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta on vain seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten asukasta kohden laskettu kulutustaso on maailman 12. suurinta.

Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,7 maapalloa. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Australian elintasolla, maapalloja tarvittaisiin peräti 5,2. Vastaavasti kuvassa on esitetty muistakin esimerkkivaltioista, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos koko ihmiskunta eläisi vastaavalla elintasolla. Kuvasta puuttuvat esimerkiksi kaikkein eniten luonnonvaroja asukasta kohden kuluttavat Luxemburg (7,7 maapalloa) ja Qatar (7,4 maapalloa). Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin noin 4 maapalloa. Credit: Earth Overshoot Day 2017, Press Release.

Keskiviikkona 2. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2017 (Earth Overshoot Day 2016). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, jolla on toimistoja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2017-2.8.2017 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. 

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2017 laskelmissa käytetään vuoden 2013 tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot.

Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen noin vuonna 1971.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Osittain ylikulutuspäivän aikaistuminen selittyy entistä tarkemmilla tilastotiedoilla kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöjen tuotannosta.

Uusimmat tiedot eivät siis ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa, sillä laskennassa käytettyä metodologiaa on osin muutettu. Tietoa on kerätty entistä enemmän ja tarkemmin. Esimerkiksi metsätyypit on eroteltu aiempaa yksityiskohtaisemmin.

Jos aiempien vuosien ylikukutuspäivät lasketaan samalla metodologialla kuin tämän vuoden raportissa, edellisten vuosien ylikulutuspäivät ovat olleet seuraavat:

3.8.2016
4.8.2015
4.8.2014
5.8.2013
6.8.2012
5.8.2011
9.8.2010
20.8.2009
16.8.2008
15.8.2007
21.8.2006
26.8.2005
2.9.2004
10.9.2003
19.9.2002
23.9.2001
23.9.2000
30.9.1999
1.10.1998
30.9.1997
2.10.1996
5.10.1995
11.10.1994
13.10.1993
13.10.1992
11.10.1991
13.10.1990
13.10.1989
16.10.1998
24.10.1987
31.10.1986
5.11.1985
8.11.1984
15.11.1983
16.11.1982
12.11.1981
4.11.1980
30.10.1979
8.11.1978
12.11.1977
17.11.1976
1.12.1975
28.11.1974
27.11.1973
10.12.1972
21.12.1971

Vuonna 2016 ylikulutuspäiväksi kerrottiin 8. elokuuta. Uusimpien laskelmien mukaan ylikulutuspäivä kuitenkin oli viime vuonna jo 3. elokuuta. Vastaavasti vuonna 2015 ylikulutuspäiväksi kerrottiin 9. elokuuta, vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan oikea päivämäärä oli 4. elokuuta.

Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.

TOP 12 -valtiot, joissa luonnonvarojen ylikulutus asukasta kohden laskettuna on suurinta. Taulukossa on esitetty myös ko. valtioiden valtiokohtainen ylikulutuspäivä verrattuna koko maapallon keskimääräisiin (ei siis kyseisen valtion) luonnonvaroihin. Suomessa kulutus on maailman 12. suurinta. Mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo 3. huhtikuuta ja maapalloja tarvittaisiin 3,95. Kun sekä ekologisuuden vaatimukset että ihmisten inhimillinen hyvinvointi otetaan huomioon ja tarkastellaan valtiotietoja suhteutettuina globaaleihin keskiarvoihin, maailman parhaat valtiot ovat Dominikaaninen tasavalta ja Sri Lanka. Kuitenkin myös ne aiheuttavat paikallisesti ekovelkaa eli kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin omassa valtiossa syntyy. Suomi on sikäli hyvässä tilanteessa, että maamme tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja laskennallisesti omaa kulutustamme enemmän. Suomessa luonnonvarojen tuotanto on siis pinta-alaa kohden laskettuna suurempaa kuin maapallolla keskimäärin. Lähde: Earth Overshoot Day.

Jos ylikulutuspäivää olisi mahdollista myöhentää 4,5 vuorokautta vuodessa, vuoteen 2050 mennessä ihmiskunnan kulutus olisi sopusoinnussa luonnon tuotannon kanssa. Globaalien hiilipäästöjen puolittaminen myöhentäisi ylikulutuspäivää 89 vuorokaudella. Jos maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä saataisiin pienennettyä puoleen nykyisestä, ylikulutuspäivä tulisi 11 päivää myöhemmin. Lisää ratkaisukeinoja voit tarkastella tästä linkistä.

Ylikulutuspäivästä kerrotaan tarkemmin erillisillä teemasivuilla. Oman ekologisen jalanjälkensä voi laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Interaktiivisen sivun avulla voi myös vertailla eri valtioita.

Lähteet

Earth Overshoot Day: Earth Overshoot Day 2017 is August 2, the earliest date since ecological overshoot began in the early 1970s

Earth Overshoot Day: On Earth Overshoot Day (August 2), calculate your own Overshoot Day and #movethedate

Lue myös tämä

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon