keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Talven sääennuste 2017-2018

Kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen sään vuodenaikaisennusteet näyttävät Suomeen tavanomaista lämpimämpää tai vähintäänkin lämpötiloiltaan tavanomaista talvea. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan erityisesti tammikuu olisi leuto ja sateinen, kun taas joulukuussa on mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän. Useimmissa ennusteissa varsinkin Pohjois-Suomi on talvella tavanomaista leudompi, mutta NOAA/NWS:n ennusteessa erityisesti Etelä-Suomen talvi näyttää jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmältä. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista antaa tarkkoja ennusteita. Todellisuudessa toteutuvaan tilanteeseen vaikuttavat hyvin voimakkaasti polaarinen suihkuvirtaus ja Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO), joista voidaan kertoa ennusteita vasta myöhemmin.

HUOM.! Päivitän jatkossa talven 2017-2018 sään vuodenaikaisennusteet tämän blogitekstin kommentteihin.




IRI: Koko talvi Suomessa tavanomaista leudompi, Lapissa suurin poikkeama tavanomaiseen verrattuna

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan koko Suomessa on marraskuun 2017 alusta tammikuun 2018 loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin tavanomaista lämpimämpää. Tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kohoaa etelästä kohti pohjoista mentäessä. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia.

Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on tavanomaista leudompaa, joskaan todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän ei enää ole varsinkaan Pohjois-Suomessa yhtä korkea kuin marras-tammikuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia.

Tavanomaista leudompi sää jatkuu koko Suomessa myös tammi-maaliskuussa 2018. Lämpimyys näkyy kaikkein selkeimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Lounais-Suomessa on pieniä viitteitä tavanomaista kuivemmasta säästä, kun taas Pohjois-Suomen sademäärät näyttävät paikoin tavanomaista suuremmilta.

Hyvin alustavan ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu helmi-huhtikuussakin koko Suomessa, ehkä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta jälleen tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa Lounais-Suomi.

NOAA/NWS: Koko talvi ja erityisesti tammikuu tavanomaista lämpimämpiä sekä sateisempia varsinkin Etelä-Suomessa

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot marraskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välillä ovat Suomessa tavanomaista lämpimämpiä. Marras-tammikuu, joulu-helmikuu ja tammi-maaliskuu ovat koko Suomessa 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Muista ennusteista poiketen NOAA/NWS:n vuodenaikaisennusteessa lämpimyys näkyy kaikkein selkeimmin Etelä-Suomessa, jossa poikkeama tavanomaiseen on 2-3 astetta. Helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa näyttäisi olevan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, kun taas Pohjois-Suomessa lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Huhti-kesäkuussa koko Suomi on hyvin alustavan ennusteen mukaan 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018 ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin kuukausi on tammikuu, jolloin koko Suomessa on 1-4 astetta tavanomaista lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy Suomen etelä- ja itäosissa. Marraskuu ja joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa tavanomaista lämpimämmän sään alue kutistuu pohjoisesta alkaen yhä pienemmälle alueelle Suomen eteläosiin.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia. Tavanomaiseen verrattuna sateisimpia kolmen kuukauden jaksoja ovat joulu-helmikuu ja tammi-maaliskuu. Sateisuus näkyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Lapissa jäädään tavanomaisiin sademääriin.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on tammikuu. Etelä-Suomessa on kaikkien muidenkin kuukausien osalta viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

The Weather Company: Joulukuu tavanomaiseen verrattuna talven kylmin kuukausi

The Weather Company arvioi toissa päivänä julkaistussa kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteessaan, että marras-tammikuussa Euroopan itäosissa on tavanomaista leudompaa ja vähäsateisempaa, kun taas aivan Euroopan läntisimmissä osissa on vähän tavanomaista kylmempää ja sateisempaa. Suomi jää juuri ja juuri tavanomaista leudomman sään puolelle ja meillä onkin keskimäärin 0-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Sekä marras- että tammikuu ovat Suomessa tavanomaista leudompia, mutta joulukuussa on mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän.

ECMWF: Tavanomaista lämpimämpi alkutalvi varsinkin Pohjois-Suomessa

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Suomessa on marraskuun 2017 alusta tammikuun 2018 loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin asteen verran tavanomaista leudompaa. Lämpimyys näkyy sitä selvemmin, mitä pohjoisempana Suomessa ollaan. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Venäjän ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen alkutalvi

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste marras-tammikuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää Suomeen keskimäärin tavanomaisia lämpötiloja. Itse asiassa venäläisen ennusteen mukaan lähes koko Euroopan lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain Islannissa sekä osassa Norjaa ja Ruotsia näyttäisi olevan tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Ainoastaan Itä-Lapissa on pieniä viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.

Japanin ilmatieteen laitos: Alkutalvi tavanomainen, Lapissa ehkä tavanomaista leudompaa ja sateisempaa

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa lämpötilojen olevan marras-tammikuussa Suomessa lähellä tavanomaista lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea, jossa on viitteitä tavanomaista leudommasta säästä. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu Kaakkois-Suomen tavallista vähäsateisemmasta säästä Pohjois-Suomen tavanomaista sateisempaan säähän.

Lue tästä jouluaaton sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +4 astetta ja pilvipoutaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko joulu-helmikuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös nämä

Faktantarkistus: Väite "meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen" ei pidä paikkaansa

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Kannattaa seurata AMOC:ta myös paljon talvella, täällä on siitä hyviä mittauksia :
http://www.rapid.ac.uk/rapidmoc/rapid_data/transports.php

Mitä mieltä Jari olet tästä käyrästä :
http://www.o-snap.org/wp-content/uploads/2015/12/RAPID_MOC_model_comparison.jpg

eli se on ratkaisevaa osuuko AMOC hidas virtaus talvelle vai mihin ratkaisee kelit.. 2005-2006 hidas osui lopputalvelle siksi kenties maaliskuut olivat talven kannalta viileintä aikaa.. kun taas 2010 ja 2011 se osui sydäntalvelle ja siksi talvi oli kylmä.

2012-2013 myös kevään puolelle osui hitain.
2011-2012 talvella nopea virtaus osui loppuvuodelle 2011, siksi terminen syksy oli ennätyspitkä

t.peikko

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. AMOC kyllä vaikuttaa osaltaan Euroopan säähän, koska voimakas virtaus tuo päiväntasaajalta paljon lämpöä Länsi-Euroopan rannikolle. Vastaavasti heikon virtauksen aikana lämpöä tulee vähemmän. Tässä onkin mielenkiintoista se, kuinka ilmastonmuutos mahdollisesti vaikuttaa AMOC-virtaukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, pohdit kirjoituksessasi NAO:ta.. olisiko tuo kenties sitten NAO:n ja AO:n säätelyssä isoimpia tekijöitä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

NAO:han ei oikeastaan ole mikään varsinainen säätä säätelevä ilmiö, vaikka siitä paljon puhutaankin, vaan se itse asiassa vain kuvaa säätilaa, paine-eroa Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen välillä. NAO-vaihtelun perimmäisiä syitä ei tunneta kovinkaan tarkkaan.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

IRI:n eilisiltana päivitetty ennuste: Leuto ja paikoin tavanomaista sateisempi talvi

Joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun ulottuvalla jaksolla Huippuvuorilla ja Grönlannin rannikoilla on yli 70 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää. Euroopan mantereella tavanomaista lämpimämpi sää keskittyy itäosiin, kun taas Länsi-Euroopassa lämpötilat ovat keskimäärin tavanomaisia. Koko Suomi jää tavanomaista lämpimämmän ilmamassan puolelle, joskaan todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän ei ole aivan yhtä korkea kuin Grönlannissa ja Huippuvuorilla.

Vielä tammi-maaliskuussakin koko Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys kuitenkin näkyy maamme pohjoisosissa.

Sen sijaan helmi-huhtikuussa tavanomaista lämpimämmän sään painopiste siirtyy Etelä-Suomeen ja aivan pohjoisimmassa Lapissa on jopa pieniä viitteitä tavanomaista kylmemmästä alkukeväästä.

Maalis-toukokuussakin Grönlannissa jatkuu tavanomaiseen verrattuna lämmin sää. Suomen osalta signaali ei ole kuitenkaan kovin selkeä, vaan ennustemalli näyttää Suomen kohdalle suurta paikallista vaihtelua. Suurimmassa osassa Suomea sää kuitenkin näyttäisi jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä.

Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta paikallisesti voi tulla tavanomaista runsaampia sateita.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

ECMWF: Asteen verran tavanomaista lämpimämpi talvi

Joulu-helmikuun jaksolla Suomessa on keskimäärin asteen verran tavanomaista leudompaa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Venäjän ilmatieteen laitos: Suomessa melko tavanomainen talvi

Joulu-helmikussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain aivan etelärannikolla on mahdollisuus tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia.

Japanin ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan tavanomainen talvi

Suomi jää joulu-hemikuussa idässä olevan tavanomaista kylmemmän ja lännessä olevan tavanomaista lämpimämmän sään väliin. Suomen talvi näyttääkin lämpötiloiltaan tavanomaiselta, vaikka ajoittain Suomeen voikin tulla idästä tavanomaista kylmempää säätä. Sademäärät voivat olla vähän tavanomaista suurempia.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

NOAA/NWS: Viime vuosien tapaan lämmintä talvea seuraa tavanomainen kesä

Marras-helmikuu on tulevista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin, lähes koko Suomessa yli asteen tavanomaista lämpimämpi.

Tammi-maaliskuussa, helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa Suomessa on 0-2 astetta tavanomaista lämpimämpää siten, että Pohjois-Suomessa jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin, kun taas Etelä- ja Kaakkois-Suomessa ollaan lähellä lämpötilahaarukan yläpäätä.

Hyvin alustavan huhti-kesäkuun ennusteen mukaan Suomessa ollaan lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on olemassa mahdollisuus 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän. Touko-heinäkuussa koko Suomen lämpötilat ovat lähes tavanomaisia.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on tammikuu 2018, jolloin Etelä-Suomessa on ennusteen mukaan yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää ja muuallakin Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi on myös joulukuu 2017. Sen sijaan ensi vuoden helmi-, maalis- ja huhtikuussa Suomi jakautuu lämpötiloiltaan tavanomaiseen Pohjois-Suomeen ja vähän tavanomaista lämpimämpään Etelä-Suomeen. Toukokuu voi olla koko Suomessa 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on joulu-helmikuu, jolloin tavanomaiset sademäärät ylittyvät lähes koko Suomessa. Muilla ennustejaksoilla sademäärät pysyttelevät tavanomaisina.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaista sateisempia ovat joulukuu ja varsinkin tammikuu. Myös helmikuussa voi sataa Lappia lukuun ottamatta tavanomaista enemmän. Maaliskuu näyttää Etelä-Suomessa tavanomaista kuivemmalta. Huhti- ja toukokuussa sademäärät lienevät tavanomaisia, joskin paikoin on viitteitä vähän tavanomaista sateisesta säästä.