torstai 22. maaliskuuta 2018

Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää.


Kansainvälistä maailman vesipäivää vietetään vuosittain 22. maaliskuuta. Olen koonnut tähän joitakin veteen liittyviä asioita.

-"Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää." Tämä on tutkimusmatkailija ja meribiologi Sylvia Earlen mietelmä, jota on käytetty myös Plastic ocean -elokuvan mottona.

-Uskotko, että pystyn juomaan aamupalalla 90 litraa vettä?

-Kun Hartwallin-tehtailla Lahdessa aikoinaan aloitettiin Pepsin valmistaminen, Pepsi-yhtiö vaati lähettämään näytteen puhdistamattomasta raakavedestä. Kun Suomesta lähetetty näyte oli tutkittu, vastauksena tuli viesti, että "näytteen piti olla puhdistamattomasta eikä puhdistetusta vedestä". Pepsin pääkonttorilla tarkastajat eivät uskoneet, että puhdistamaton pohjavesi voi olla niin hyvälaatuista. Suomalaiset voivatkin olla ylpeitä ja onnellisia puhtaista vesistämme!

-Sokkotestien mukaan pullovesi ei ole hyvänmakuista. Pullovesi maistuu hyvältä vain, jos siinä näkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillä Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka päihittää pullovedet sekä maultaan että mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitäisi ostaa pullovettä, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisäksi ympäristölle paljon haitallisempaa kuin hanavesi?

-Kehitysmaissa yhä noin 80 % jätevesistä päätyy puhdistamattomina vesistöihin, mikä lisää oleellisesti monien sairauksien leviämistä. Arvioiden mukaan vesi- ja saniteettiongelmat aiheuttivat 1900-luvulla enemmän kuolemantapauksia kuin kaikki samalla vuosisadalla käydyt sodat yhteensä.

-Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä ja tuolloin 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia.

-Ihmiskunnan tuottama melusaaste on levinnyt myös meriin. Jopa Mariaanien haudassa kuuluu myös ihmisen tuottamia ääniä.

-Globaali merijään laajuus oli tänä talvena pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella.

-Sukeltajat löysivät Indonesian vesiltä aivan uudenlaisen kalan. Sillä on jalkamaiset evät, mutta se liikkuu uimalla vain vähän. Pikemminkin se pomppii kumipallomaisesti. Sillä on litteä naama ja jättimäinen suu.

-Vuonna 2009 teksasilaisessa Liberty Hillin kaupungissa julistettiin ehdoton nurmikoidenkastelukielto. Jotkut yrittivät salakastelua yöllä, mutta alueella liikkui kolmisenkymmentä kastelua valvovaa poliisia. Austinin alueella sakotettiin yli 1 500 ihmistä liiallisesta vedenkäytöstä. Suurimmat sakot olivat euroissa lähes tuhat euroa. Naapureita pyydettiin vahtimaan toistensa vedenkäyttöä.

-The Beatlesin Love me do on suositeltava suihkulaulu, mutta Juice Leskisen Bluesia Pieksämäen asemalla on ehdottomasti "kielletty".

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

Edestakaisten lentomatkojen hiilidioksidipäästöt (Finnairin päästölaskurin mukaan ko. reiteillä liikennöivillä Finnairin konetyypeillä) ja tämän seurauksena laskennallisesti sulavan arktisen merijään määrä yhtä matkustajaa kohden. Arktisen merijään sulaminen tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon syyskuun jääpeitteen laajuus keskimäärin pienenee. Esimerkiksi Phuketin-loman lennot sulattavat siis arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden, kun ilmakehään pääsee lisää hiilidioksidia. Lähde: omat laskelmat Science-lehden artikkelin perusteella.
Edit: Taulukko päivitetty 28.3. Finnairin päästölaskurin uusimpien arvojen mukaiseksi.

Viime aikoina on nostettu keskusteluun monia tabuja, esimerkiksi sukupuolinen häirintä, näyttelijöiden kohteleminen ja lentomatkailun ihannointi. Erityisen arvokasta on se, että viimeksi mainitun asian ottivat esiin nimenomaan matkailublogien kirjoittajat.

Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojoki aloitti viime viikolla #kestäväreissu-keskustelun otsikolla "Tuhoan maailmaa työkseni – lentämisen epäekologisuudesta" ja haastoi muut sosiaalisessa mediassa toimivat mukaan pohdintoihin. Kampanjan ideoinnissa oli ollut mukana Salamatkustaja-blogin Satu Rämö, joka kirjoittikin samana päivänä oman kannanottonsa otsikolla "Matkustan ympäri maailmaa, CO2-päästöt ne kasvaa vaan". Syvä kumarrus ja iso kiitos teille, Henriikka Simojoki ja Satu Rämö!

Viikon aikana aiheeseen on tartuttu monissa muissakin blogeissa. Kirjoituksia on syntynyt ainakin otsikoilla "Rakastan vuoria, mutta en haluaisi lentää niiden luokse", "Minäkin tuhoan maapalloa", "Voiko elää lentämättä?" ja "Tutkijan hiilijalanjälki".

Vältä välilaskullisia lentoja, yölentoja ja bisnesluokkaa

Finnairin mukaan järkevillä valinnoilla voi vähentää lentomatkan päästöjä jopa 30 prosenttia:
-Valitse lentoyhtiö, jolla on moderni laivasto.
-Valitse suoria reittejä ja lennä oikeaan suuntaan alusta asti.
-Vältä suuria ja ruuhkaisia lentoasemia.
-Hyödynnä julkista liikennettä.

Lentojen tulee olla suoria, koska polttoainetta kuluu varsinkin nousuissa ja yllättäen myös laskuissa. Tasainen matkalento kuluttaa vähemmän.

Lentokoneen tiivistymisjuovia eli tiivistysvanoja.

Lisäksi Risto Isomäki on kiinnittänyt huomiota siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus. Ne estävät pilvien tavoin lämmön karkaamista ilmakehän alaosasta ylöspäin. Sen sijaan päivällä tiivistysvanat voivat jopa viilentää, koska ne estävät auringonsäteilyn pääsyä maapallon pinnalle. Tämä viilentävä vaikutus toki on mitätön hiilidioksidipäästöjen ja lentämisen muiden ilmastoa lämmittävien vaikutusten rinnalla.

Economy- eli turistiluokassa matkustaminen on huomattavasti ekologisempaa kuin bisnes- tai ykkösluokassa matkustaminen, koska turistiluokassa samaan tilaan mahtuu enemmän matkustajia. Sekä ekonomisesti että ekologisesti ajatellen penkkirivien tiivistäminen on siis hyväksi. Matkailublogit voisivat auttaa asiaa lopettamalla kaukolentojen bisnesluokkien mainostamisen houkuttelevilla kuvilla.

Ilmastonmuutoksen voimistumisen pysäyttämiseksi hiilidioksidipäästöt henkeä kohden saisivat olla enintään kaksi tonnia vuodessa, mutta jo yksi Thaimaan-loma voi tuottaa jopa kolme tonnia

Uudet koneet tuottavat vähemmän päästöjä kuin vanhat. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 yhden lentomatkustajan lentokilometriä kohti aiheutuvat päästöt ovat tekniikan kehittymisen seurauksena pienentyneet 37 prosenttia. Esimerkiksi Boeingin Dreamliner 787-8 tuottaa matkustajaa kohden muutaman prosentin vähemmän päästöjä kuin muut yleiset matkustajakoneet. Säästö saadaan aikaan siipien lämmityksen tarkalla säätämisellä, siivenkärkien muotoilulla ja keveillä komposiittimateriaaleilla.

Eri päästölaskurit voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Finnairin laskuri perustuu nimenomaan Finnairin käyttämiin konetyyppeihin. Konetyypistä ja muista oletusarvoista riippuen tulokset saattavat kuitenkin poiketa hyvinkin paljon samallakin reitillä. Finnairin lisäksi kannattaa vertailla muitakin laskureita, esimerkiksi ICAO, MyClimate, Dontfly.orgGreenSeat ja SAS.

Lentoliikenteen päästövaikutus on nykyisin 2-5 prosenttia kaikista globaaleista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Tämä voi tuntua pieneltä, mutta yksittäisen kuluttajan vuotuisista hiilidioksidipäästöistä lentomatkat voivat muodostaa valtaosan. Yhden ihmisen Thaimaan-matka voi tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin keskimääräinen vuotuinen henkilöautoilu.

Mikäli ilmastonmuutoksen voimistuminen haluttaisiin pysäyttää, yhden ihmisen vuotuiset hiilidioksidipäästöt (hiilidioksidiekvivalentteina eli mukaan on laskettu myös muut kasvihuonekaasut, joiden lämmittävä vaikutus on laskelmassa muutettu vastaamaan hiilidioksidia) saisivat olla enintään 2 000 kilogrammaa. Suomalaisen hiilijalanjälki on Sitran teettämien asiantuntijalaskelmien mukaan henkilöä kohden 10 300 kilogrammaa vuodessa (asuminen 33 %, liikenne ja matkailu 22 %, ruoka 20 %, muu 25 %). Eri asiantuntija-arvioissa tämä on vaihdellut 8 700 kilogramman ja 10 800 kilogramman välillä. Itsearvioinnissa ihmiset arvioivat päästönsä usein hieman alakanttiin. Pelkästään yhdestä Thaimaan-lomasta tulee lentoyhtiöstä ja reitistä riippuen päästöjä 1 000 - 3 000 kilogrammaa, siis jopa noin kolmasosa kaikista yksittäisen suomalaisen kuluttajan koko vuoden aikana tuottamista päästöistä.

Omaa hiilijalanjälkeään voi arvioida Sitran Elämäntapatestillä. Yksittäisten lentojen päästöt on helppo laskea Finnairin päästölaskurilla. Laskelmat perustuvat edellisen tilivuoden todellisiin rahti-, matkustaja- ja polttoainekulutustietoihin. Kunkin lennon kulutettu polttoaine lasketaan suhteessa rahdin ja matkustajien painoon, ja laskuri ilmoittaa polttoaineen kulutuksen vain matkustajien osalta. Lisäksi on syytä huomata, että lentämisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ei rajoitu pelkästään hiilidioksidin vaikutuksiin.

Lentomatkailun arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä

Kaiken lisäksi lentoliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti. Viime vuonna maailmassa tehtiin 3,9 miljardia lentomatkaa. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä. Syynä on erityisesti Kiinan ja Intian keskiluokan vaurastuminen. Matkailua lisäävät myös Instagram ja muut sosiaalisen median kanavat, joissa jaetaan houkuttelevia kuvia. Joskus ajateltiin, että internetin yleistyminen voisi vähentää liikkumista, koska ihmiset pääsevät tutustumaan uusiin paikkoihin tietoverkon kautta. Päinvastoin on tainnut käydä.

Tarja Heinivaho kirjoitti aiheesta hyvän kolumnin: "Dan Brown ja kiinalaisen keskiluokan vaurastuminen olivat tehneet tehtävänsä. Jonot ja turistimassat olivat vallanneet ikuisen kaupungin. - - Matkustamme Barcelonaan, Venetsiaan ja Dubrovnikiin aistiaksemme niiden aitoa ja uniikkia ilmapiiriä, mutta paikallisten sijaan saammekin pällistellä vain turisteja. - - Ehkä on suunnattava vaikeakulkuisiin paikkoihin. Kaupunkeihin, joilla ei ole lentokenttää. - - Tai sitten on vain pysyttävä kotona. Sekin on aina vaihtoehto."

Kuva: Pixabay.

Maailman turismiräjähdys ja massaturismi koettelevat sekä ympäristön kantokykyä että matkailun ydinalueiden ihmisten kestävyyttä. Yksi matkailun megatrendeistä on maapallon väestön vanheneminen ja sen myötä lisääntyvä hyvinvoivien eläkeläisten osuus. Heillä on aikaa ja varaa matkustaa. Lääketieteen kehittymisen myötä myös terveys on riittävä matkustamiseen. Kaiken perimmäinen tausta on tietenkin maapallon väestönkasvu. Väestönkasvuun johtaneet tekijät ovat monin tavoin positiivisia, mutta seurauksena on ongelmia, joita täytyy ratkoa.

Tehokkaammasta kalustosta ja biopolttoainekokeiluista huolimatta lentoliikenteen päästöt kasvavat, koska uudistukset eivät riitä kompensoimaan lisääntyvän liikenteen päästöjä. Sekä lentoliikenteen lisääntyminen että muilla aloilla saavutettavat päästövähennykset kasvattavat lentoliikenteen globaalien hiilidioksidipäästöjen osuutta lähitulevaisuudessa merkittävästi.

Vuonna 2050 lentoliikenne voi kuluttaa pahimmillaan 27 prosenttia globaalista hiilibudjetista

Mikäli maapallon lämpeneminen halutaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti rajoittaa 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, ilmakehään voidaan päästää vain tietty määrä hiilidioksidia. Vaikka lentoliikenteessä onnistuttaisiin kaikissa tavoitteena olevissa päästövähennyksissä (tekninen kehitys ja sataprosenttinen biopolttoaineiden käyttö), vuonna 2050 lentoliikenne kuluttaisi jo 12 prosenttia koko globaalista hiilibudjetista. Mikäli päästövähennykset eivät onnistu ja kansainvälinen lentoliikenne jatkaa viiden prosentin vuotuista kasvuaan, vuonna 2050 lentoliikenne vie peräti 27 prosenttia kaikesta käytettävissä olevasta globaalista hiilibudjetista. Valitettavasti lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet vähentämään päästöjään merkittävästi.

Ruotsalaisen arvion mukaan ruotsalaisten lentoliikenteen päästöt saattavat ohittaa kaikkien muiden alojen yhteenlasketut päästöt jo vuonna 2040. Ruotsi alkaakin huhtikuun alussa verottaa lentomatkustajia.

Mikäli lentoveron halutaan oikeasti vähentävän lentomatkoja, veron tulee olla riittävän suuri. Keskustelua on käyty myös siitä, tulisiko veron olla progressiivinen joko tulotason tai lentomatkojen määrän mukaan. Pieni osa ihmisistä tekee suurimman osan lennoista. Ruotsissa on ehdotettu myös pakollisia varoitusmerkintöjä matkailumainoksiin.

Omat päästönsä voi hyvittää modernilla anekaupalla eli päästökompensaatiomaksulla

Omat päästönsä voi hyvittää maksamalla ns. ekosakon eli päästökompensaatiomaksun. Tämä on eräänlaista modernia anekauppaa erityisesti silloin, mikäli kompensaatio ei ole tuotettuihin päästöihin nähden riittävää. Esimerkiksi Finnmatkat (nykyinen TUI) markkinoi 1+1 -kompensaatiota, jossa matkan varaava turisti maksoi ympäristönsuojeluun euron, jolloin matkanjärjestäjä maksoi toisen euron. Tämä on erittäin kunnioitettava aloite ja teko, mutta siitä voi syntyä matkustajalle virheellinen mielikuva. Kahden euron maksulla ei todellakaan pystytä kompensoimaan läheskään kaikkia lennon aiheuttamia päästövaikutuksia.

Monet päästökompensaatiomaksut perustuvat siihen, että saadulla rahasummalla pyritään joko sitomaan hiilidioksidia pois ilmakehästä esimerkiksi istuttamalla lisää puita tai suojelemalla jo olemassa olevia metsäalueita tai tehostamaan energiankäyttöä. Kuitenkin ilmeisesti ainoa päästökompensaatiomaksu, jolla todella tehokkaasti pystytään pienentämään syntyviä päästöjä, on suomalainen CO2Esto. Sen avulla voi ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupan kiintiöstä ja siten mitätöidä omaa hiilijalanjälkeään.

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kuitenkin harmittelee: "Edes sellaiset yritykset, joilla on kestävän kehityksen ohjelma, eivät ole valmiita maksamaan työntekijöidensä lennoista kompensaatiomaksuja. Sitä kautta trendi pitäisi kuitenkin saada liikkeelle."

Juna on kymmeniä tai jopa satoja kertoja suihkukonetta energiatehokkaampi, mutta kotimaassa potkurikone ei ole paljonkaan huonompi vaihtoehto kuin matkustaminen yksin henkilöautolla

Hiilidioksidi on haitallisempaa lentokorkeudella troposfäärin ja stratosfäärin rajalla kuin alempana troposfäärissä. Joskus onkin väläytelty ilmastovaikutusten vähentämiskeinona lentojen siirtämistä alemmaksi, mutta tämä altistaisi koneet säähäiriöille sekä suuremmalle onnettomuusriskille ja hidastaisi matkaa.

Lentomatka tulisi vaihtaa muihin matkustusmuotoihin aina silloin, kun se suinkin on mahdollista. Laskelmien mukaan esimerkiksi 440 kilometrin matkalla hiilidioksidipäästöjä tulee MD80-suihkukoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 207 kg henkilökilometriä kohti (siis yhtä kilometriä ja yhtä matkustajaa kohden), laivasta (autolautta) 136 kg, ATR-potkurilentokoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 97 kg, henkilöautosta (polttomoottori, vain yksi ihminen autossa) 88 kg, sähköautosta (tavallinen sähkö, vain yksi ihminen autossa) 54 kg, linja-autosta 26 kg ja junasta vain 1 kg. Huomattavaa on kuitenkin se, että kotimaanlennoilla tai yleensäkin lyhyillä lentomatkoilla potkurilentokoneen päästöt eivät ole paljonkaan suuremmat kuin ajettaessa yksin polttomoottoriautolla.

Tarvitaanko absolutismia: Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan

Mikä sitten on oma suhteeni lentomatkailuun? Olen pyrkinyt minimoimaan liikkumisessani hiilipäästöjen tuottamisen. En omista autoa. Yli 20 vuoden ajan olen pyöräillyt ympäri vuoden kaikki päivittäiset työmatkani. Pyrin vähentämään hiilijalanjälkeäni käyttämällä tuotteet loppuun. Televisioni on kohta 17 vuotta vanha kuvaputkitelevisio. Käytän edelleen ensimmäistä matkapuhelintani, vanhaa Nokian N8-mallia Symbian Anna -käyttöjärjestelmällä. Osa vaatteistani on samoja, joita käytin jo itse lukiossa opiskellessani.

Luonnonperintösäätiö käyttää lahjoitusvarat suojelualueiden ostoon. Kuluihin on viime vuosina mennyt 16 prosenttia lahjoitustuotoista. Kaikki loppu menee metsäalueiden ostamiseen ja suojeluun.

Olen kuitenkin elämäni aikana lentänyt kaksi kertaa Atlantin yli. Lyhyempiä matkoja lähinnä Euroopassa olen lennellyt parhaimmillaan tai pahimmillaan vuosittain. Globen uupuneet -näytelmän sanoja mukaillen: "Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia." Viime vuosina olenkin maksanut kompensaatiota päästöistäni joko lentomaksuna tai suoraan lahjoituksena hiilen sitomisen lisäämiseksi ja alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi. Viikonloppulentelyyn en ole sortunut. Mielestäni hiilipäästöjä ei kannata tuottaa ainakaan lyhyen ajan, esimerkiksi pelkän viikonlopun, takia. Perillä on oltava kauemmin.

Maantieteilijänä ja biologina minulla on palo tutustua uusiin paikkoihin, ja oikeastaan tämä kuuluu minun ammattiinikin. Unelmakohteitani ovat Amazonia ja Kenian tai Tansanian valokuvaussafari. Vain huono omatunto syntyvistä hiilidioksidipäästöistä on estänyt minua toteuttamasta näitä unelmiani.

Kilpisjärvellä 2017.

Viime aikoina matkani ovat yhä useammin olleet vaelluksia Suomen Lapissa, esimerkiksi Pallas-Ylläksellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Käsivarren erämaassa. Matkat olen taittanut junalla ja linja-autolla. Myös näillä reissuilla ihan kotimaassa olen kokenut monia mielenkiintoisia kohtaamisia ja upeita näköaloja. Toki tällaiset luontokohteet eivät kestä kovin suurta turistimäärien kasvua. Näiden viehätys perustuu suurelta osin juuri hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Matkailu kotimaan luontokohteissakaan ei siis ole ongelmaton.

Olen pohtinut yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia liittyy kotitalouksien kulutukseen. Siinä mielessä voisi sanoa, että valta on yksittäisillä kuluttajilla. Kuitenkin ilmastonmuutos on niin suuri ja niin nopeita toimenpiteitä tarvitseva ongelma, ettei tämä voi jäädä odottamaan pelkästään riittävän suuren kuluttajamäärän heräämistä, vaan asiaan tarvitaan oikeasti myös rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi lentoveroja tai muuta poliittista ohjausta.

Roope Mokka onkin todennut mielestäni hyvin viisaasti: "Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan. -- Tämähän ei ole mikään ympäristökysymys, vaan kysymys on siitä, minkälaista elämää meidän lapsien lapset elää, eloon jäämisestä ja elämän laadusta. -- Eihän tässä mitään ympäristöä suojella vaan ihmisiä."

Kone ei jätä lentämättä, vaikka jättäisin paikan varaamatta. Toisaalta, jos moni muukin tekee samoin, vapaita paikkoja jää yhä enemmän ja lentoyhtiöt harventavat lentovuoroja. Silloin vaikutus on todellinen. Näin voin ehkä vaikuttaa jättämällä Amazonian tai Afrikan-safarin väliin. Lennolle lähtisin kuitenkin hetkeäkään epäröimättä, jos voittaisin tuollaisen matkan. Silloin matka olisi jo ostettu, eikä sen käyttämättä jättäminen vaikuttaisi mitenkään. Minä ja matkatavarani emme edes paina niin paljon, että polttoaineen kulutus pienenisi oleellisesti. Ehkä sorrun joskus muutenkin.

En yleensäkään näe maailmaa mustavalkoisena, enkä kannata äärimmäisyyksiä. Ruokavalioltani olen sekis eli sekaani, mutta pyrin yhä enemmän fleksitarismin suuntaan. Lentämisenkään suhteen en ole absolutisti. Ehkä pitäisi olla.

Lue myös nämä

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Uusi tutkimus: Näin ilmastonmuutos lisää ilmakuoppia ja pidentää lentoaikoja

Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen

Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?

Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua

ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

Reilut Blogit -haaste 3: Meri, Malediivit, muovi, munat ja matkailu

Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Pitäisikö hyönteistutkijan keksimästä kesäajasta luopua, vaihtaa aikavyöhykettä ja vähentää suomalaisilta vuosittain jopa satoja valveillaoloajan valoisia tunteja?

Kesäaika alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 25. maaliskuuta 2018 kello 3.00, jolloin kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Kesäaika päättyy ja normaaliaikaan eli "talviaikaan" palataan jälleen sunnuntaina 28. lokakuuta 2018 kello 4.00. Esitän tässä tekstissä 25 kiinnostavaa näkökulmaa uusiseelantilaisen hyönteistutkijan keksimästä ja Arthur Conan Doylen kannattamasta kesäajasta. Suomessa kesäaikaa on vastustettu esimerkiksi aamukasteen, raggareiden ja sukupuolitautien takia. Nyt kansanterveyden tutkija haluaa vähentää suomalaisilta jopa 400 valoisaa tuntia vuodessa. Lue ja ylläty!

Kuva: Pixabay.

Kesäajan avulla valoisa aika saadaan paremmin osumaan yhteen ihmisten valveillaoloajan kanssa. Näin saamme nauttia valoisista kesäilloista. Erityisen selvästi iltojen valoisuus näkyy keväällä ja syksyllä. Tutkimustulokset kesäajan hyödyistä ja haitoista ovat kuitenkin melko ristiriitaisia. Aika alkaakin pian olla kypsä tällaisen kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan kellojen siirtelyn lopettamiselle.

Mikäli erillisen kesäajan käytöstä luovutaan, Suomen tulee päättää, käytämmekö jatkossa ympäri vuoden normaaliaikaa vai nykyistä kesäaikaa. Keskustelua on herätelty myös siitä, tulisiko Suomen samalla vaihtaa aikavyöhykettä ja alkaa käyttää kansanterveyden kannalta optimaaliseksi väitettyä Keski-Euroopan nykyistä normaaliaikaa.

Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen vähentäisikin valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on ehdotettu valon määrän maksimoimiseksi kellojen kääntämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin Suomessa. Venäjällä kokeiltiinkin ympäri vuoden jatkuvaa kesäaikaa, mutta siitä luovuttiin varsinkin Pohjois-Venäjällä pimeitä aamuja kohtaan syntyneen kritiikin seurauksena.

Aikavyöhyke- ja kesäaikakeskustelussakin tuntuu usein siltä, että äänekkäimmin ovat esillä juuri senhetkiseen tilanteeseen kriittisimmin suhtautuvat tahot. Suomen onkin harkittava omia aikavyöhykepäätöksiään todella tarkasti. Tämän keskustelun pohjaksi esitän seuraavassa 25 mielenkiintoista näkökulmaa kesäajasta.

1. Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

2. Ensimmäisen ehdotuksen kesäajasta teki uusiseelantilainen amatöörihyönteistutkija, jotta perhosten tutkiminen olisi mahdollista iltaisin työpäivän jälkeen

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen postimestari ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Hän pääsi kotiin työpaikaltaan Wellingtonin postista vasta hämärän laskeuduttua, jolloin päiväperhoset eivät enää lentäneet. Siksi hän keksi idean, että ilta voisi alkaa kesällä tuntia myöhemmin. Tämä on ensimmäinen tunnettu ehdotus, jossa eri vuodenajoille kaavailtiin eri kellonaikoja. Ajatus ei kuitenkaan saanut kannatusta.

3. Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä. Vaikka esimerkiksi Winston Churchill ja Sherlock Holmesin kirjoittaja Arthur Conan Doyle kannattivat ajatusta, se ei saanut laajempaa hyväksyntää.

4. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ja Itävalta-Unkarissa ensimmäisen maailmansodan aikaan vappuaattona 30.4.1916 kello 23 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä 21. toukokuuta ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981.

5. Suomessa kesäaikaa vastustettiin 1940-luvulla aamukasteen ja iltaisin lisääntyvän huliganismin pelossa

Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan maaliskuusta 1942 alkaen. Maanviljelijät kuitenkin vastustivat käytäntöä voimakkaasti. Töiden aloittaminen tuntia aiemmin oli hankalaa, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Lehmiäkään ei ollut helppo totuttaa uusiin lypsyaikoihin. Niinpä kesäaika jäi Suomessa vain yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.

Uppsalan yliopiston silloisen professori Erik Ask-Upmarkin mukaan kesäaika saisi rokkia kuuntelevat ja moottoripyörillä ajelevat nuoret rellestämään tuntia entistä kauemmin: "Raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu. - - josta olisi seurauksena veneeristen tautien [sukupuolitautien] leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee."

6. Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

7. Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

8. Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

9. Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Mistä saa sekunnilleen oikean ajan? Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa noin 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus (katso ko. sivun oikea yläkulma)

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

10. Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

11. Kesäajan merkitys on Etelä-Euroopassa suurempi kuin Suomessa

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

12. Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

13. Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

14. Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1975 tekemän tutkimuksen mukaan kesäaika tuo energiansäästöä noin prosentin verran. Todellisuudessa kuitenkin aikaisempi herääminen aamulla voi jopa lisätä energiankäyttöä, koska viileinä aamuina käytetään valveilla oltaessa enemmän lämmitystä.

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran.

Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida.

Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

15. Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

16. Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

17. Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yleisradion uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti niiden määrään.

18. Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

19. Venäjällä kokeilu ympärivuotisesta kesäajasta epäonnistui

Vuonna 2011 Venäjä alkoi presidentti Dmitri Medvedevin päätöksellä käyttää kesäaikaa ympäri vuoden. Varsinkaan Pohjois-Venäjällä ei kuitenkaan pidetty pimentyneistä aamuista. Niinpä 26. lokakuuta 2014 presidentti Vladimir Putin ja duuma määräsivät kelloja siirrettäväksi tunnilla taaksepäin. Venäjällä on käytössä kaikkiaan yksitoista aikavyöhykettä. Rautatieaikataulut noudattavat Moskovan aikaa, kun taas lentoaikatauluissa ilmoitetaan paikallinen aika.

20. Suomi on alkanut ajaa EU:n kesäaikadirektiivin kumoamista tai muuttamista

Tammikuussa 2018 Suomi alkoi hallituksen esityksestä ajaa EU:n yhteisestä kesäajasta luopumista. Tämä edellyttäisi komission aloitetta EU:n kesäaikadirektiivin kumoamiseksi tai muuttamiseksi. Suomi ei voi itsenäisesti luopua kesäajan käyttämisestä, mutta sen sijaan aikavyöhykkeen valitseminen on kansallinen päätös. Jos EU luopuu kesäajasta, Suomi voi itse päättää, jääkö maamme noudattamaan nykyistä normaaliaikaa, pysyvää kesäaikaa vai jotakin muuta aikaa. Helsingin Sanomissa ministeri Anne Berner on pohtinut näin: "Mielikuvani on, että me kaikki haluaisimme siirtyä kesäaikaan. Ihmiset kaipaavat sitä valon aikaa enemmän. Olen kuitenkin nähnyt kansanterveydellisiä kannanottoja siitä, että meidän olisi parempi olla normaalissa ajassa."

21. Tutkija pitää kansanterveydellisesti parhaana Suomen siirtymistä pysyvään Keski-Euroopan aikaan

Kesän valoisat illat voivat aiheuttaa nukahtamisongelmia, jolloin unen laatu kärsii ja väsymys sekä univelka lisääntyvät. Vastaavasti myös pimeät aamut ovat ongelmallisia.

Suomessa kellojen siirtelyn terveyshaitoista puhuminen on henkilöitynyt pitkälti yhteen tutkijaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partoseen. Hän on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraavasti: "Toimiakseen oikein sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä. - - Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa. - - Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, kun aamut ovat hämäriä. Tämän seurauksena nukkuminen vaikeutuu, ilmaantuu kaamosoireita, verenpaine ja paino voivat nousta."

22. Keski-Euroopan aika hävittäisi valoisat kesäillat, aurinko laskisi varhain ja nousisi osassa Suomea jo ennen keskiyötä

Mikäli Suomi noudattaisi pysyvästi Keski-Euroopan normaaliaikaa (UTC+1), valoisat kesäillat olisivat enää menneisyyden suvimuistoja. Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Hieman pohjoisempana Suomessa aurinko laskisi illalla hetkeksi, mutta se ehtisi nousta uudelleen jo ennen vuorokauden vaihtumista.

Partosen mukaan tämä Keski-Euroopan aika olisi ihmisten terveyttä ajatellen suotuisin aikavyöhyke. Onkohan tässä ajateltu sitä, millaisia nukahtamisongelmia voi tulla myöhään nukkumaan meneville, jotka yrittävät käydä nukkumaan auringon jo noustua uudelleen?

23. Keski-Euroopan aikaan siirtyminen vähentäisi suomalaisten valveilla vietettyä valoisaa aikaa 150-400 tuntia vuodessa

Useimmilla työntekijöillä vapaa-aika sijoittuu iltaan, toimistotyöajan jälkeen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on tehnyt Yleisradion uutisille laskelman, jonka mukaan Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen ilman kesäajasta luopumista vähentäisi valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi luovuttaisiin kesäajasta eli alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Laskelmassa valveilla vietetyksi vapaa-ajaksi määriteltiin arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23. Kuinka pimeyden lisääntyminen vaikuttaisi esimerkiksi masentuneisuuteen ja turvallisuuteen?

24. Joissakin valtioissa on ehdotettu pysyvää kesäaikaa valoisan ajan maksimoimiseksi

Yhdysvalloissa ja Ruotsissa valoisat illat ovat saaneet paljon tukea. Kummassakin valtiossa on ehdotettu pysyvään kesäaikaan siirtymistä. Myös Saksassa on keskusteltu siitä, että kesäaika maksimoi valon määrän ja edistää siten hyvinvointia.

25. Eikö yksi muutos riittäisi?

Blogiteksteissäni nojaudun asiantuntijoihin, enkä yleensä esitä omia mielipiteitäni. Nyt teen poikkeuksen. Mielestäni kellojen siirtelystä eli erillisen kesä- ja normaaliajan käytöstä tulisi luopua. Ehdotan kuitenkin sitä, että Suomen tulee pysyä nykyisessä aikavyöhykkeessä ja noudattaa nykyistä normaaliaikaa ympäri vuoden.

Blogini lukijoiden kommentit ovat tervetulleita. Kommentteja voi esittää tähän alle.

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Frilander, Jenni: Oletko valmis luopumaan 200 tunnista päivänvaloa? Suomi puuhaa siirtymistä Keski-Euroopan aikaan ja luopumista kesäajasta. Yle uutiset 13.2.2018.

Kantola, Anne: Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”. Helsingin Sanomat 5.2.2018.

Kauppalehti 17.3.2018: Kellojen kääntämistä harrastetaan melkein kaikkialla maailmassa – muttei Kiinassa ja Venäjällä.

Koivisto, Matti: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin. Yle uutiset 15.1.2016.

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

Raeste, Juha-Pekka: Suomi alkaa ajaa kellojen siirtelystä luopumista EU:ssa – Ministeri Anne Berner väläyttää jopa aikavyöhykkeen vaihtoa: ”Se on kansallinen päätös”. Helsingin Sanomat 26.1.2018.

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Similä, Ville: Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia. Helsingin Sanomat 29.10.2016.

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

Töyrylä, Katriina: Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta – Onko kellojen siirtelyssä enää mitään järkeä? Yle uutiset 28.10.2016.

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Viljamaa, Anne: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen. Helsingin Sanomat 1.2.2018.

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

Lue myös tämä

Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Kohtaaminen Käsivarressa: Pihtsusjärven pelastaja, laupias lappalainen


Keväinen auringonpaiste saa ajatukset suuntautumaan suveen. Suunnitelmissa on vaellus Lemmenjoella. Tulevaa miettiessä on hauska muistella viime vuoden kokemuksia.


Kesän 2017 mukavin kohtaaminen sattui Pitsusjärven rannalla. Olin vaeltanut teini-ikäisen poikani kanssa kivikkoisessa Käsivarren erämaassa useamman päivän ajan jopa yli 30 kilometriä päivässä parinkymmenen kilon rinkka selässä. Olimme retkeilemässä heinäkuun lopun helleviikolla. Räkän takia täytyi kuitenkin käyttää pitkähihaisia vaatteita.


Puuttoman erämaan aurinkoisessa säässä jano oli melkoinen. Kun monta päivää olin juonut vain vettä, sanoin yhdellä taukopaikalla, että ”nyt voisin maksaa muutaman kympin pullollisesta Coca Colaa”. Silloin mönkijänsä kanssa vieressä ollut poromies alkoi kaivella reppuaan ja heitti Cola-tölkin tunturiporoon: ”Pulloa ei ole, mutta tölkki kyllä löythyy. On vaan lämmintä. Ei maksa mithään.”


Maksoin kyllä poromiehelle lupaamani muutaman kympin. Oli elämäni kallein ja maukkain Coca Cola! Kun olosuhteet ottaa huomioon, hintakin oli silti ihan kohdallaan.


Poromies kertoi kuljettaneensa Colaa Kilpisjärveltä kivikkoisessa maastossa useamman kymmenen kilometrin matkan. Vain tämä tölkki oli säilynyt ehjänä. Limsatölkit ovat sen verran ohutta alumiinia, että muut tölkit olivat hankautuneet rikki mönkijän tärinässä.


Kun mietin tätä kohtaamista ja sen inhimillistä merkitystä, minulle Pitsusjärvi on tästä lähtien Pihtsusjärvi. Kotimaammekin on täynnä kiinnostavia elämyksiä, ja tämän seurauksena yritän itsekin tehdä joka päivä ainakin yhden teon lähimmäisteni hyväksi. Kiitos sinulle, ihana Pihtsusjärven pelastaja, laupias saamelainen! Tölkki säilyy minulla ikuisesti elämäni parhaana matkamuistona.


Lue myös nämä

Halti huiputettu!

Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Kouvolassa talvi 2017-2018 oli pari astetta tavallista leudompi: Joulukuu sateinen, helmikuu kylmä

Kouvolan (Utin lentoaseman) keskimääräiset kuukausittaiset lämpötilat 30 vuoden jaksoilla 1961-1990 ja 1981-2010 sekä päättyneenä talvena joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun. Lähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot.

Jos talveksi määritellään kolmen kuukauden jakso joulukuun alusta helmikuun loppuun, talvi 2017-2018 oli Kouvolassa selvästi tavanomaista leudompi, vaikka helmikuu olikin polaaripyörteen hajoamisen vaikutuksesta kylmä. Pitkällä aikavälillä Kouvolan talvet ovat leudontuneet yli asteella.

Talvi oli suuressa osassa Suomea 1-3 astetta vertailukautta 1981-2010 leudompi. Vain Pohjois-Lapissa oli noin asteen vertailukautta kylmempää. Tämä talvi oli jo viides peräkkäinen talvi, jolloin suuressa osassa Suomea oli tavanomaista leudompaa.

Kouvolan (Utin) keskimääräiset kuukausittaiset sademäärät 30 vuoden jaksoilla 1961-1990 ja 1981-2010 sekä päättyneenä talvena joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun. Helmikuun 2018 tilastosta puuttuu havaintoja useiden päivien kohdalta. Lähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot.

Joulukuu oli Suomessa monin paikoin harvinaisen sateinen. Varsinkin Suomen etelä- ja keskiosassa rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä, kun sademäärä ylitti laajoilla alueilla sadan millimetrin rajan. Kouvolan Utissa satoi joulukuussa 107,3 millimetriä, mutta joulukuun 2011 sade-ennätys 141,7 millimetriä ei ollut uhattuna.

Kouvolan (Utin) keskimääräiset lumipeitteen paksuudet 30 vuoden jaksoilla 1961-1990 ja 1981-2010 sekä päättyneenä talvena joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun. Lähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot.

Suurista sademääristä huolimatta lumipeitteen paksuus (lumensyvyys) jäi Kouvolassa kuluneena talvena vain hieman yli puoleen tavanomaista. Jouluaattona Kouvolassa oli 25 senttimetriä lunta.

Vaikka tänä viikonloppuna onkin hyvä hiihtokeli, Lahdessa Salpausselän kisojen lumista on hävinnyt 17 senttimetriä noin 60 vuodessa.

Kouvolassa joulukuun ja tammikuun auringonpaistetunnit jäivät vain puoleen tavanomaisesta, mutta kahden pilvisen kuukauden jälkeen helmikuu oli aurinkoinen. Joulukuussa aurinko paistoi vain 8 tuntia (pitkän aikavälin keskiarvo 16 tuntia), tammikuussa 15 tuntia (keskiarvo 31 tuntia) ja helmikuussa 95 tuntia (keskiarvo 70 tuntia).

Lue myös nämä

Kouvolassa vuosi 2017 oli tavanomaista lämpimämpi, vaikka kevät ja alkukesä jäivät normaalia viileämmiksi

Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa

TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet

Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää

Kevään sääennuste 2018