sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Tänään Suomessa oli koko digitoidun mittaushistorian lämpimin äitienpäivä

Kouvola 13.5.2018

Ilmatieteen laitoksen julkaisemien tietojen mukaan Suomessa oli tänään koko digitoidun mittaushistorian lämpimin äitienpäivä. Tiedot on digitalisoitu vuodesta 1960 alkaen.

Tänään kaikkein lämpimintä oli Kouvolan Utissa, jossa lämpötila kohosi 28,5 asteeseen. Aiempi ennätys on Lapinjärvellä ja Salossa vuonna 2006 mitattu 26 astetta.

Tänään pohjoisin hellepaikkakunta oli Rovaniemi. Suomessa olikin lämpimämpää kuin monin paikoin Välimeren pohjoisrannikon länsi- ja keskiosissa. Huomiseksi Suomeen ennustetaan jopa yli 29 asteen lämpötiloja, mutta loppuviikosta viilenee ilmeisesti yli kymmenellä asteella.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: Näin lämmintä äitienpäivä­säätä ei ole ennen Suomessa mitattu (Helsingin Sanomat)

Suomi on nyt Euroopan lämpimimpiä maita – huomenna hätyytellään 30 lämpöasteen rajaa (MTV)

Lue myös tämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

11 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Digitalisoimisella tarkoitan siis tässä sähköiseen muotoon muutettuja aineistoja. Ilmatieteen laitoksella päivittäiset lämpöhavainnot on muutettu sähköiseen muotoon vuoden 1961 alusta alkaen. Vanhemmat havainnot ovat säilössä vain paperitaltiointeina.

Äitienpäivä on Suomessa toukokuun toinen sunnuntai eli se voi sattua aikavälille 8.-14. toukokuuta. Vuonna 2010 Kruunupyyn lentoasemalla mitattiin 14. toukokuuta peräti 29,6 astetta. Jos se olisi sattunut äitienpäiväksi, se olisi siis edelleen digitalisoidun mitaushistorian äitienpäivän lämpöennätys.

Toukokuun aikaisin hellepäivä lienee vuodelta 1990, jolloin Pohjan Pohjankurussa (nykyisin osa Raaseporia) mitattiin jo 3. toukokuuta 25,7 astetta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Eilen Utissa mitattu 28,5 astetta oli muuten korkeampi lämpötila kuin koko kesän 2017 korkein lämpötila Suomessa (28.7.2017 Utsjoella 27,6 astetta).

Tänään korkein lämpötila 29,1 astetta mitattiin Turussa ja Heinolassa. Mikäli äitienpäivä olisi ollut vasta tänään, digitalisoidun mittaushistorian äitienpäivän lämpöennätyksestä olisi siis jääty puolen asteen päähän. Jos eilen tai tänään olisi ylitetty 30 asteen raja, tämä olisi ollut Suomen mittaushistorian aikaisin 30 asteen ylitys. Mahdollisuudet tähän ovat olemassa myös huomenna.

Tänäänkin syntyi kuitenkin uusi Suomen mittaushistorian ennätys, nimittäin ennätyksellinen lämpötilan vuorokausivaihtelu toukokuussa. Lappeenrannan Konnunsuolla lämpötila kohosi aamun yhdestä lämpöasteesta peräti 28,9 asteeseen kello 15.30. Konnunsuo on tunnettu usein suurista vuorokautisista lämpötilavaihteluista. Edellinen toukokuun ennätys oli Enontekiöltä (Kalmankaltio) 1.5.1971 mitattu 27,5 asteen ero (-24,6 asteesta +2,9 asteeseen).

Vesa Tanskanen kirjoitti...

Onkin ollut erityisen mukavia päiviä, jotka jää monille muistoihin. Ainakin minulle.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kyllä, itsekin todella nautin lämmöstä. Oikeastaan koskaan ei ole minulle liian kuuma. Viime kesänä olin tuolloin Lapin 27 asteen helleaallon aikaan vaeltamassa rinkan kanssa puuttomassa tunturimaastossa reitillä Kilpisjärvi-Halti-Kilpisjärvi. Mukavasti sujuivat 30 kilometrinkin päivämatkat. Tunnen kuitenkin myös henkilökohtaisesti ihmisiä, joille tällaiset lämpötilat ovat todellista tuskaa.

Tänään ajattelin siirtää oppitunnitkin ulos. Opiskelemme silti ihan oikeaa asiaa, emmekä vain vietä aikaa ulkona. Nyt on hyvät olosuhteet tehdä mm. ultraviolettisäteilymittauksia ja testata aurinkolasien tehokkuutta.

Vesa Tanskanen kirjoitti...

Kyllä, hyvä välillä ulos. Itsekin haaluilin erään hyvin sääkauniin mutta muuten minulle 'ristiriitaisen' toukokuun koulupinnarina.
Suomessa kun on kovin suuret vuodenaikaisvaihtelut. Voisikohan opintojaksoja ihan laajasti enemmänkin eriyttää vuodenajan mukaan.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Eriyttäminen vuodenaikojen mukaan on hyvä idea ja jossakin määrin tätä on tehtykin. Opetussuunnitelma tosin sitoo hyvin paljon.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään lämpimimpiä mittausasemia olivat Kouvolan Utti, Kemiönsaaren Kemiö ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Näissä kaikissa lämpötila kohosi 29,6 asteeseen.

Vesa Tanskanen kirjoitti...

Jaa'a. Talvella kovin spekuloitiin uutta säämuotia eli 'Arktisen ilmapyörteen' poikkeuksellisen kurvailun aiheuttamista 'oudosta' sääilmiöistä, oliko se kylmyydestä. Mites on, onko nämä Siperian helteet nyt tätä samaa kun oli Siperian pakkasekin talvella?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Periaatteessa kyllä. Jo vuonna 2012 julkaistun Francisin ja Vavrusin tutkimuksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilavaihtelua, mikä taas vaikuttaa Rossbyn aaltoihin eli suihkuvirtauksen mutkiin. Vyöhyketuulet heikkenevät ja aaltojen amplitudi kasvaa, jolloin Rossbyn aallot kehittyvät eri tavoin kuin tavallisesti. Näin tapahtuu erityisesti syksyllä ja talvella sellaisessa tilanteessa, jossa merijäätä on tavallista vähemmän, joskin Bluthgenin et al. tutkimuksen mukaan vähäinen merijään määrä vaikuttaa erityisesti heinä-syyskuussa.

Suihkuvirtaus tekee entistä jyrkempiä mutkia (etelä-pohjoinen -ulottuvuus kasvaa), jolloin Rossbyn aaltoja kehittyy idässä hitaammin ja jolloin aallot ovat entistä jyrkempiä. Tämä johtaa pysyvämpiin sääilmiöihin, jolloin esimerkiksi talven kylmyys tai kesän kuivuus, tulvat ja helleaallot voivat olla voimakkaampia ja pitkäkestoisempia. Suomen säähän vaikuttaa oleellisesti se, kummalle puolelle suihkuvirtauksen mutkia maamme sattuu jäämään. Sen mukaisesti meille voi jämähtää päälle joko kylmä tai lämmin sää. Yhdysvalloissa suihkuvirtauksen mutkittelu näytetäänkin yleisesti sääkartoilla, Suomessa vain harvoin.

Ilmakehän kaoottisuus kuitenkin estää täsmällisten syy-seuraussuhteiden löytämisen. Luonnollinen vaihtelu ja ilmastonmuutos vaikuttavat yhdessä. Nyt jo kuudetta päivää jatkuvalle Suomen helleputkelle tärkein syy lienee sattuma (luonnollinen vuosien välinen vaihtelu), mutta ilman ilmastonmuutosta lämpötilat todennäköisesti olisivat olleet hieman alempia kuin nyt.

Vesa Tanskanen kirjoitti...

Aivan: Ilmakehän kaoottisuus kuitenkin estää täsmällisten syy-seuraussuhteiden löytämisen.
Ja lisäksi myös epämääräisempienkin sääsuhteiden löytämistä ja vahvistamista.

Ilmakehän pääsykli on yksi vuosi. Tavallaan saamme siis yhden tapauksen per vuosi. Siksi 30 vuotta on pidetty vähimmäisaikana, josta jotain ilmastomuutosta, kuten läpenemistä vaikutuksineen, voisi EDES "TIETOISESTI ARVAILLA". Siinäkin se on mitätön tapahtumajoukko tosiaan.

Huvitti, eikun surutti, eikun huvitti, eikun, no olkoon kummin vain, kun äskettäin (pari, jokunen vuotta sitten) oli jenkkidokumennti. Siinä teemana oli, että joku ilmatieteilijä oli ikäänkuin löytänyt syy/seuraus-suhteen tornadoaktiviteetille. Ja todisteena, ilmeisesti ilmatieteilijälle vahvana todisteena esitettiin kaksi kertaa vallinnut suursääasetelma ja toteutunut tavallista vilkkaampi tornadokausi.

Samaahan tapahtuu meilläkin. Kun on vähän lumisempaa, se sopiikin hyvi siihen tutkimukseen, kun on lumetonta, se sopii toiseen tutkimusennusteeseen. Ja toki siinäkin ennusteessa on avain sanat "on mahdollista" "voi" jne.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään lämpötila kohosi Utissa 25,8 asteeseen. Tämän vuoden toukokuussa on siis ollut Suomessa jo tähän mennessä peräti 10 hellepäivää. Digitoidun mittaushistorian aikana (vuoden 1959 jälkeen) toukokuun suurimmat hellepäivien lukumäärät ovat Forecan Twitter-viestin mukaan 13 (vuonna 1984), 11 (vuonna 1963) ja 10 (vuonna 1993).

Toukokuusta 2018 näyttää tulevan koko digitoidun mittaushistorian lämpimin. Tämä näkyy myös Helsingin Kaisaniemen kuukausikeskilämpötiloissa (diagrammissa ei siis ole esitetty vuorokausien keskilämpötiloja vaan koko kuukauden keskilämpötila ko. päivämäärään mennessä). Aikaisinta 30 asteen ylitystä ei kuitenkaan tullut, sillä ennätysaikainen 30 asteen ylitys on 19.5.2014.