tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post1310404264005829583..comments2024-02-26T19:49:25.800+02:00Comments on Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Ovatko ilmastonmuutosta ennustavat ilmastomallit luotettavia?Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-31046527839803618222015-07-31T14:30:17.689+03:002015-07-31T14:30:17.689+03:00Ilmastomallit ovat uuden tutkimuksen mukaan osoitt...Ilmastomallit ovat uuden tutkimuksen mukaan osoittautuneet aiempaakin arvioitua täsmällisemmiksi. <br /><br />Lisätietoja ja lähteet:<br /><br /><a href="http://www.theguardian.com/environment/climate-consensus-97-per-cent/2015/jul/31/climate-models-are-even-more-accurate-than-you-thought" rel="nofollow">The Guardian 31.7.2015</a><br /><br /><a href="http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2015GL064888/full" rel="nofollow">Geophysical Research Letters, Wiley Online Library 29.7.2015</a>Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-44132918964839487102013-03-31T19:10:52.025+03:002013-03-31T19:10:52.025+03:00Nature Geoscience -lehdessä tällä viikolla julkais...Nature Geoscience -lehdessä <a href="http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n4/full/ngeo1788.html" rel="nofollow">tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan</a> ilmastomallit ovat viimeisimpien 15 vuoden aikana arvioineet erittäin tarkasti ilmaston lämpenemisen. Tutkimuksessa verrattiin havaittuja lämpötiloja vuodesta 1996 lähtien ilmastomallien ennusteisiin ja huomattiin lämpötilojen nousseen ilmastomallien ennustamalla tavalla. Ilmastomalleissa ennustettiin, että kymmenen vuoden jakso 2003-2012 on 0,25 astetta lämpimämpi kuin kymmenen vuoden jakso 1957-1966, mikä osoittautui lähes täsmälleen oikeaksi.<br />Nykyisen vuosituhannen alku oli hiukan ennusteita lämpimämpi. Viime vuosien ajalta ilmastomallien ennusteet ja mitatut lämpötilat ovat erittäin lähellä toisiaan. Ilmaston lämpeneminen on siis edennnyt 1990-luvulla tehtyjen ennusteiden mukaisesti, vaikka vuosituhannen vaihteessa oli ennustettua lämpimämpää. Tulevaisuudessakin on odotettavissa vuosittaista vaihtelua lämpötilakehityksessä, vaikka pitkällä aikavälillä ilmasto lämpenee.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-55963117906430479802012-11-17T11:47:56.027+02:002012-11-17T11:47:56.027+02:00CO2-raportin uutisessa on asiaa jäätiköiden vaikut...<a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3617" rel="nofollow">CO2-raportin uutisessa</a> on asiaa jäätiköiden vaikutuksesta merenpinnan nousuun:<br /><br />”Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ansiosta lämmennyt ilmasto on sulattanut vuosien 1902-2009 välillä jäätiköitä niin paljon, että se on vaikuttanut merenpinnan nousuun 11 senttimetrillä. Innsbruckin yliopiston tutkimuksen mukaan jäätiköiden sulaminen on viime vuosisadalla ollut merkittävin merenpinnan tasoon vaikuttanut tekijä. Tutkimuksessa mallinnettiin noin 300 000 jäätikön sulamista. Mallin mukaan jäätiköiden sulaminen kiihtyy edelleen, ja vuoteen 2100 mennessä sulamisvedet voivat nostaa merenpintaa vielä noin 22 senttimetrillä. Mittausten mukaan merenpinta on noussut vuodesta 1900 noin 20 senttimetrillä. Jäätiköiden sulamisen lisäksi merenpintaa ovat nostaneet Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulaminen, veden lämpölaajeneminen sekä pohjavesivarantojen käyttö. -- Vaikutuksen ovat alueellisesti hyvin erilaisia. Tutkijoiden mukaan Alpit menettävät puolet jäätiköidensä massasta vuoteen 2040 mennessä. Kyseessä on globaalissa mittakaavassa kuitenkin pieni tekijä merenpinnan nousussa. Vaikka Alpit sulaisivat kokonaan, vesimäärä nostaa tutkijoiden mukaan merenpintaa alle millimetrillä. -- Mikäli kaikki maailman jäätiköt (poislukien Etelämanner ja Grönlanti) sulaisivat, nousisi merenpinta lähes puolella metrillä. Käytännössä sellaisissa olosuhteissa, jossa kaikki vuoristojäätiköt sulaisivat, nousisi merenpinta useilla metreillä, kun huomioon otetaan lämpölaajeneminen ja Etelämantereen sekä Grönlannin sulamisen vaikutus.” Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-42271574344055300262012-11-17T11:41:22.422+02:002012-11-17T11:41:22.422+02:00CO2-raportin tuoreessa uutisessa todetaan mm. näin...CO2-raportin <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3619" rel="nofollow">tuoreessa uutisessa</a> todetaan mm. näin:<br /><br />”Professori Rohlingin mukaan jäämassat reagoivat lämpötilan muutoksiin aluksi viiveellä. Mutta kun muutos käynnistyy, sitä on hyvin vaikea saada hidastumaan. Tutkijoiden mukaan ilmasto on lämmennyt nyt jo 150-160 vuoden ajan, joten aika, jolloin jäämassat alkavat reagoida voimakkaasti lämpenemiseen, voi olla hyvin lähellä. 'Pahimmillaan prosessi voi jopa olla jo käynnissä. Sen merkkejä ovat mahdollisesti viime vuosina nähdyt jäätiköiden romahdukset Etelämantereella ja Grönlannissa, Grönlannin pinnan laaja sulaminen, jäävirtojen vauhdin kiihtyminen Etelämantereella ja Grönlannissa sekä Etelämantereen niemimaan massan pienentyminen. Ei voida vielä sanoa varmasti, että nämä tapahtumat osoittaisivat oletuksemme oikeaksi. Historialliset tapahtumat kuitenkin tukevat olettamaa, jonka mukaan voimme tulla näkemään odottamattomia muutoksia suurissa jäämassoissa suhteellisen nopealla aikataululla', Rohling sanoo. Nature-artikkelin mukaan lämpötilat Grönlannin yllä ovat seuranneet hyvin nopeasti jäämassan määrää, kun taas Etelämantereen lämpötilan muutokset ovat jopa 700 vuotta edellä jäämassojen muutoksia. Tutkijoiden mukaan nyt tehdyt havainnot antavat olettaa, että Grönlannin lämpötilamuutokset voivat olla paljolti paikallisia reaktioita jäämassan muutoksiin. 'Asia selittyy jään heijastavuudella. Kun jäätikkö pienenee, vähemmän auringon säteilyä heijastuu takaisin avaruuteen ja paikallinen ilmasto lämpenee. Lämpötilat reagoivat hyvin nopeasti jäämassojen muutoksiin', professori Rohling selittää. Sen sijaan Etelämantereen tilanne näyttää olevan päinvastainen, eli jäämassat ovat seuranneet lämpötilan muutosta. Näin ollen Etelämantereen lämpötilojen muutokset heijastelisivat laajemmin globaalia lämpötilakehitystä, kun taas Grönlannissa havaitut lämpötilan muutokset johtuisivat paikallisista jään määrän muutoksista. Tutkijoiden mukaan asia vaatii kuitenkin lisää selvittämistä.”Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-14094107871239329442012-10-22T09:58:33.821+03:002012-10-22T09:58:33.821+03:00Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapala ...Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapala kertoo <a href="http://yle.fi/uutiset/ilmastotutkija_jos_metaani_vapautuu_ilmakehaan_niin_peli_on_pelattu/6317948" rel="nofollow">YLE:n haastattelussa ja artikkelissa</a> pohjoisten alueiden jäätiköiden ja ikiroudan sulamisesta sekä mahdollisesta metaanipurkauksesta:<br /><br />”Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapalan mukaan ilmastonmuutos on tapahtunut nopeammin kuin kukaan on osannut edes kuvitella. Kukaan ei myöskään tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. -- Pohjoinen jäätikköalue sulaa kiihtyvällä vauhdilla. Aiempien laskelmien mukaan alueelle povattiin jäätöntä kesää vuosisadan kuluttua, nyt jo 20-30 vuoden kuluttua. Rohkeimpien arvioiden mukaa jäätön kesä voisi olla jo kolmen vuoden päästä. -- Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina vieraillut Haapala sanoo, että suurimmat muutokset ilmastossa ovat tapahtuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. -- Olemme hyvin vahvasti sitä mieltä, että olemme ylittäneet luonnollisen vaihtelun rajat. Näitä asioita ei voi enää millään muulla selittää kuin ilmaston lämpenemisellä, Haapala sanoo. -- Jäämeri on mitä todennäköisimmin ollut täysin jäätön 120 000 vuotta sitten. Nyt menossa on Haapalan mukaan suurin muutos, mitä maapallolla on viimeisen jääkauden jälkeen tapahtunut. -- Erikoistutkijan mielestä olosuhteet muuttuvat ilmaston voimakkaan lämpenemisen mukana elinkelvottomiksi tällä vauhdilla jo 2100-luvulla. Merijää reagoi ensimmäisenä, sen jälkeen ikirouta ja lopulta Grönlannin jäätikkö. -- Tämä ei ole mielipide, vaan tämä perustuu minun työhöni. Tutkijat tekevät tutkimusta ja sillä pyritään saaman objektiivinen tutkimustulos. Sitten on ihmisiä, jotka laukovat mielipiteitä, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapala sanoo. -- Haapala antaa kuitenkin toivoa, että mikäli ilmaston lämpenemistä pystytään jollakin keinolla hillitsemään, niin pohjoisen jäämeren tila palautuu ainakin tämänhetkiselle tasolle.”<br /><br />Ehkä vieläkin karumpaa luettavaa on yhdysvaltalaisen ympäristövaikuttaja Bill McKibbenin suomennettu artikkeli <a href="http://ilmasto.org/kirjoitukset/ilmaston-lampenemisen-pelottava-matematiikka" rel="nofollow">”Ilmaston lämpenemisen pelottava matematiikka”</a>.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-69278428051060982352012-10-15T18:35:29.486+03:002012-10-15T18:35:29.486+03:00Tutkija Hans Olav Hygen Norjan ilmatieteen laitoks...Tutkija <a href="http://met.no/Forskning/Vare_forskere/Hans_Olav_Hygen/" rel="nofollow">Hans Olav Hygen</a> Norjan ilmatieteen laitokselta toteaa <a href="http://www.miljolare.no/" rel="nofollow">Miljolare.no-sivustolla</a>, että arktinen merijää voi sulaa ensimmäistä kertaa kokonaan seuraavien 5-90 vuoden aikana. Syynä suureen epävarmuuteen on se, että arktisen merijään dynamiikka on hyvin monimutkainen, eikä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä vielä tunneta. Hans Olav Hygenin henkilökohtainen arvio on, että arktinen alue on ensimmäistä kertaa loppukesästä (alkusyksystä) täysin jäätön vuoden 2040 tienoilla.<br /><br />Hygenin mukaan myös arktisen merijään sulamisen vaikutus Norjan ja Suomen säätiloihin on toistaiseksi epävarmaa. Varmaa on vain se, että jotakin vaikutuksia sillä tulee olemaan. Yksi mahdollinen seuraus ovat pohjoismaiden kylmät talvet, koska Pohjois-Atlantin yllä tuulten läntinen kiertoliike saattaa heikentyä (NAO-indeksi pienenee). Silloin kun Pohjois-Atlantin oskillaatio eli värähtely (NAO) on negatiivinen, Pohjois-Eurooppaan pääsee virtaamaan kylmää ilmaa arktiselta alueelta.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-57867438340194052342012-10-02T15:13:06.956+03:002012-10-02T15:13:06.956+03:00Arktisen merijään sulamisesta voi lukea lisää CO2-...Arktisen merijään sulamisesta voi lukea lisää <a href="http://www.co2-raportti.fi/?heading=Merij%C3%A4%C3%A4n-v%C3%A4heneminen-seurausta-ilmaston-l%C3%A4mpenemisest%C3%A4-Arktisella-alueella-&page=ilmastouutisia&news_id=3540" rel="nofollow">CO2-raportista</a>:<br /><br />”Merijään laajuus on vähentynyt koko mittausjakson aikana, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana merijään sulaminen on kiihtynyt. Havainnot ovat sopusoinnussa globaalin ilmaston lämpenemisen kanssa, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jari Haapala toteaa. -- Kesällä 2012 merijään sulaminen oli erityisen voimakasta elokuun aikana, jolloin Tyynenmeren puoleisella alueella syntyi voimakas matalapaine, jonka synnyttämä myrsky rikkoi jääkenttää ja kiihdytti sulamista. Matalapaineet ovat yleisiä Jäämerellä, mutta niiden vaikutus merijään sulamiseen on nykyään merkittävämpää, koska ohentumisen johdosta merijää on haavoittuvampi myrskyjen aiheuttamalla pirstoutumiselle. -- Merijään vähentyminen on selkeä osoitus ilmastonmuutoksen etenemisestä. Yksi ilmastomallien perustuloksia on, että Arktinen alue tulee lämpenemään muita maapallon alueita voimakkaammin ja merijää häviämään kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntyessä ilmakehässä. Havaitut muutokset Jäämerellä noudattavat hyvin tätä jo kymmeniä vuosia sitten saatua tulosta. -- Huolestuttavaa kehityksessä on kuitenkin se, että merijään vähentyminen on tapahtunut huomattavasti nopeammin kuin mitä mallit ovat arvioineet. -- Arviot jäättömästä Jäämerestä vaihtelevat suuresti. Konservatiivinen arvio on, että Jäämeri tulisi olemaan aina kesäaikaisin jäätön aikaisintaan 2030-2050. Viimeiset monivuotisen jään alueet tulisivat löytymään Kanadan ja Grönlannin pohjoisalueilta. Muut nykyiset monivuotisen jään alueet, kuten pohjoisnavan seutu voivat olla jäättömiä jo seuraavan viiden vuoden aikana. Talviaikaan jääkansi tulee peittämään lähes yhtä laajat alueet kuin nykyäänkin, mutta merijää tulee olemaan huomattavasti nykyistä ohuempaa, Haapala toteaa.”Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-91529293331834756582012-09-30T16:03:53.772+03:002012-09-30T16:03:53.772+03:00Tuo Räisäsen kanta on jokseenkin outo; toisaalta h...Tuo Räisäsen kanta on jokseenkin outo; toisaalta hän veikkaa sulamispisteen konservatiivisesti extrapoloiden ja toisaalta viittaa malleihin - joiden tiedettiin haastattelun tekoaikaan olevan selvästi ylioptimistisia - moderoidakseen kantaansa vielä varovaisemmaksi. On tieteellisessä mielessä jossain määrin ymmärrettävää vähätellä merijään sulamisnopeutta, mutta moraalisesti vähättely menee arvelluttavaksi. Käsitykseni mukaan useat elleivät useimmat ilmastotutkijat ovat yksityisesti sitä mieltä että maailma lähestyy "point of no return":iä ilmaston suhteen hälyttävän nopeasti - jopa IEA puhui viime vuonna viiden vuoden ikkunasta, <a href="http://www.guardian.co.uk/environment/2011/nov/09/fossil-fuel-infrastructure-climate-change" rel="nofollow">http://www.guardian.co.uk/environment/2011/nov/09/fossil-fuel-infrastructure-climate-change</a>. <br /><br />Räisäsen äärimmäisen varovainen tapa ilmaista kantansa ei tietysti ole mitenkään ainutlaatuista; onkin maailmanlaajuisesti lievästi sanottuna huolestuttavaa että ilmastonmuutoksen jarruttamisen kiireellisyyttä ei tuoda vahvemmin esille tieteellisen varauksellisuuden takia; että jos vaikka ollaankin väärässä vaikka väärässä olemisen todennäköisyys alkaa olla häviävän pieni. Lienee selvää että mielestäni se pieni riski tieteellisen uskottavuuden kolhiutumisesta kannattaisi ottaa ennemmin kuin odottaa että on liian myöhäistä ja todeta sitten että "niinhän me aina luultiin, mutta ei voitu sanoa ennen kuin oltiin varmoja".<br />Samihttps://www.blogger.com/profile/06035530222378610371noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-14823860752139671922012-09-29T19:46:35.832+03:002012-09-29T19:46:35.832+03:00Kiitos kommentistasi, joka herättää ajatuksia.
Ar...Kiitos kommentistasi, joka herättää ajatuksia.<br /><br />Arktinen merijää on todellakin sulanut kaikkia mm. IPCC:n käyttämiä malliennusteita nopeammin, kuten näkyy esimerkiksi <a href="http://neven1.typepad.com/.a/6a0133f03a1e37970b017744cf5360970d-pi" rel="nofollow">tästä kuvasta</a> ja <a href="http://nsidc.org/news/images/20070430Figure1.png" rel="nofollow">tästä kuvasta</a>. Ainakaan tässä asiassa IPCC:tä ei siis voi syyttää liioittelusta.<br /><br />Asiaan alettiin kiinnittää huomiota <a href="http://nsidc.org/news/press/20070430_StroeveGRL.html" rel="nofollow">vuonna 2007</a> ja aiheesta julkaistiin perusteellisempi tutkimus <a href="http://www.agu.org/pubs/crossref/2011/2011JC007110.shtml" rel="nofollow">viime vuonna</a>.<br /><br />Sikäli mallit ovat olleet oikeassa, että ne ovat koko ajan ennustaneet arktisen merijään määrän pienenevän. Nopeus on vain ollut suuri yllätys. Ilmeisestikään malleissa ei ole osattu ottaa huomioon kaikkia positiivisia takaisinkytkentöjä (feedback) eli ilmastonmuutosta voimistavia tekijöitä. Merijään väheneminen puolestaan toimii uutena positiivisena takaisinkytkentänä.<br /><br />Asian tutkimista ja tulkintaa vaikeuttaa sekin, että arktisen merijään määrä vaihtelee hyvin paljon luonnollisestikin vuodesta toiseen. Professori Peter Wadhams arvioi <a href="http://www.guardian.co.uk/environment/2012/sep/17/arctic-collapse-sea-ice" rel="nofollow">Guardian-lehden haastattelussa</a>, että arktinen merijää voisi kesällä sulaa kokonaan jopa niinkin aikaisin kuin vuonna 2015-2016.<br /><br />Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Jouni Räisänen kuitenkin varoittaa <a href="http://www.co2-raportti.fi/?heading=Mit%C3%A4-merij%C3%A4%C3%A4n-sulaminen-tarkoittaa?&page=blogi&news_id=3529" rel="nofollow">CO2-raportin haastattelussa</a> tekemästä hätiköityjä johtopäätöksiä, kun häneltä kysytään, milloin kaikki merijää sulaa elo-syyskuussa:<br /><br />”Arvaukseni menee viime vuosikymmenten kehitystä ekstrapoloiden 2030-luvulle. Ilmastomallisimulaatiot kertovat kuitenkin, että tällainen ekstrapolointi on ilmaston luonnollisen vaihtelun takia melko heikolla pohjalla (esim. Koenigk et al., Tellus A 2011, doi: 10.1111/j.1600-0870.2010.00474.x). Sen jälkeen, kun syyskuun jääpeite ensimmäistä kertaa putoaa mallisimulaatioissa tämänvuotiselle 3-4 miljoonan neliökilometrin tasolle, voi mennä vielä hyvinkin 40 vuotta, ennen kuin Jäämeri on ensimmäistä kertaa kesällä miltei jäätön. Toisaalta samalta tasolta lähdettäessä voidaan päätyä lähes jäättömään tilanteeseen nopeimmillaan jopa muutamassa vuodessa. Mallikokeiden mukaan jäiden lähtö ei myöskään ole 'kerrasta poikki'. Ensimmäisen käytännössä jäättömän kesän jälkeen saattaa tulla vielä useita, jopa kymmeniäkin kesiä, jolloin jäätä jää jäljelle merkittäviä määriä.”Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-33620226904353171242012-09-29T15:15:40.428+03:002012-09-29T15:15:40.428+03:00Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Itse olen sitä m...Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Itse olen sitä mieltä että globaalin lämpötilan ennustustarkkuus on aikalailla yhtä tyhjän kanssa jos paikallisia vaikutuksia ei kyetä ennustamaan. <br /><br />Hälyttävin merkki mallien kyvyttömyydestä ennustaa "oikeasti" tärkeitä asioita on kaikkien mallien totaalinen kyvyttömyys ennustaa arktisen jään sulamisnopeutta. Jos näin tärkeitä feedback-looppeja ei osata ennustaa (ollenkaan), voi vain kysyä mitä kaikkea muuta kriittistä malleista puuttuu. <br /><br />Lisäksi on syytä muistaa että _keski_lämpötilan ei oikeastaan tarvitse juurikaan muuttua ja silti käsillä voi olla katastrofi; jos (ja kun, esimerkiksi Yhdysvalloissa) alueellisesti on vaikka muutama kuukausi merkittävästi keskivertoa kuumempaa ja kuivempaa, jota seuraa keskivertoa paljon viileämpi jakso niin vuosikeskiverto näyttää aika hyvältä - ja peittää alleen heittelyistä aiheutuneet katastrofit.Samihttps://www.blogger.com/profile/06035530222378610371noreply@blogger.com