tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post5978576231493863974..comments2024-02-26T19:49:25.800+02:00Comments on Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalistiJari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-44943134051507753722015-03-29T15:59:12.090+03:002015-03-29T15:59:12.090+03:00Lue tämäkin:
Antarktiksen niemimaalla tällä viikol...Lue tämäkin:<br /><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2015/03/antarktiksen-niemimaalla-talla-viikolla.html" rel="nofollow">Antarktiksen niemimaalla tällä viikolla mittaushistorian uusi lämpöennätys: 17 astetta tavanomaista lämpimämpää</a>Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-85269133676195633362013-11-03T11:38:55.487+02:002013-11-03T11:38:55.487+02:00Uusimmassa, syyskuun 2013 lopulla julkaistussa IPC...Uusimmassa, syyskuun 2013 lopulla julkaistussa IPCC:n AR5-raportissa pitkän aikavälin ilmastoherkkyyden arvioidaan olevan 1,5-4,0 celsiusastetta, jossa paras arvio on 3,0 astetta. Kaikissa aiemmissakin IPCC:n raporteissa (vuodesta 1990 alkaen) herkkyysarvio on ollut sama lukuun ottamatta AR4-raporttia, jossa arvio oli 2-4 astetta. Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-37373564699885329382013-10-10T20:09:05.410+03:002013-10-10T20:09:05.410+03:00Havaijin yliopiston Nature-lehdessä Nature-lehdess...Havaijin yliopiston Nature-lehdessä <a href="http://www.nature.com/nature/journal/v502/n7470/full/nature12540.html" rel="nofollow">Nature-lehdessä</a> juuri julkaistun tutkimuksen mukaan vuodesta 2047 (plus/miinus 5 vuotta) alkaen useimmissa maapallon paikoissa (yli puolella maapallosta) jokaisen vuoden keskilämpötila tulee olemaan korkeampi kuin minkään vuoden keskilämpötila ajanjaksolla 1860-2005, mikäli kasvihuonekaasupäästöt kasvavat pahimpien ennusteiden mukaisesti. <br /><br />Kylminkin vuosi tulee olemaan siis lämpimämpi kuin lämpimin vuosi aikavälillä 1860-2005. Tähän asti poikkeuksellisina pidetyistä sään ääri-ilmiöistä (korkeista lämpötiloista) tulee siis tavanomaisia.<br /><br />Tarkastelujaksolla 1860-2005 lämpimin vuosi <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/04/mittaushistoria.html" rel="nofollow">lämpimin vuosi</a> oli 2005. Noin vuodesta 2047 alkaen jokainen vuosi tulee siis olemaan sitäkin lämpimämpi, jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykyiseen tahtiin ja jos nyt julkaistu tutkimus todella pitää paikkansa.<br /><br />Jos kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan oleellisesti, vuoden 2047 sijaan tämä muutos tulee tapahtumaan noin vuonna 2069 (plus/miinus 18 vuotta).<br /><br />Kun asiaa tarkastellaan paikallisesti <a href="http://www.soc.hawaii.edu/mora/TimingPlots/data.html" rel="nofollow">paikallisesti</a>, ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeämmin kuin yleensä käytetyissä maapallon keskilämpötiloissa.<br /><br />Jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat pahimpien ennusteiden mukaisesti, muutos tulee ensimmäiseksi tapahtumaan Indonesian Manokwarissa jo noin vuonna 2020. Tässä muutamia muita esimerkkejä:<br /><br />Jamaikan pääkaupunki Kingston v. 2023<br />Singapore v. 2028<br />México (Mexico City) v. 2031<br />Beijing (Peking) v. 2046<br />Washington v. 2047<br />Havaijin pääkaupunki Honolulu v. 2047<br />Moskova v. 2063<br /><br />Jos kasvihuonekaasupäästöjä saadaan oleellisesti rajoitettua, muutokset tapahtuvat 20-25 vuotta myöhemmin. <br /><br />Tropiikissa muutokset tapahtuvat nopeimmin, koska tropiikin ilmasto on yleensä ollut paljon kylmiä alueita vakaampi, eivätkä vuosien väliset vaihtelut ole olleet yhtä suuria.<br /><br />Suomen kaupungeissa muutos voi pahimpien ennusteiden mukaan tapahtua noin vuonna 2060, lievimpien mukaan vasta 2100-luvulla. <br /><br />Aiheesta on hyvä tiivistelmä <a href="http://mobile.nytimes.com/2013/10/10/science/earth/by-2047-coldest-years-will-be-warmer-than-hottest-in-past.html" rel="nofollow">The New York Times -lehdessä</a>.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-24654912505617214762013-09-16T12:53:24.750+03:002013-09-16T12:53:24.750+03:00Hetki sitten julkaistussa Earth Leaguen tiedottees...Hetki sitten julkaistussa <a href="http://www.hzg.de/mw/earthleague/036338/index_0036338.html.en" rel="nofollow">Earth Leaguen tiedotteessa</a> 12 kansainvälistä tutkijaa toteaa mm. seuraavaa:<br /><br />-20 viime vuoden aikana julkaistuista 14 000 vertaisarvioidusta ilmastotutkimuksesta vain 24 kiistää ilmastonmuutoksen tai ihmiskunnan vaikutuksen siihen.<br /><br />-1900-luvun alusta maapallo on lämmennyt 0,8 astetta.<br /><br />-Kahden asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna aiheuttaisi merenpinnan nousun 2,7 metrillä vuoteen 2300 mennessä.<br /><br />-Neljän asteen lämpeneminen nostaisi merenpintaa kaikkiaan 10-20 metriä, tosin hyvin hitaasti pitkällä aikavälillä.<br /><br />-Ilman mitään ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja maapallo voi lämmetä esiteolliseen aikaan verrattuna 4-6 asteella vuoteen 2100 mennessä.<br /><br />-Teknisesti ja taloudellisesti on kuitenkin mahdollista rajoittaa lämpeneminen kahteen asteeseen mm. fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä.<br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-85221210353829898812013-04-01T16:00:10.031+03:002013-04-01T16:00:10.031+03:00Useat uudet tutkimukset vahvistavat ihmisen vaikut...Useat <a href="http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/03/27/uusia-todisteita-ihmisen-vaikutuksesta-ilmastoon/" rel="nofollow">uudet tutkimukset</a> vahvistavat ihmisen vaikuttavan ilmastoon.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-15707086267674663552013-02-05T09:49:28.657+02:002013-02-05T09:49:28.657+02:00Tiedetoimittaja, ”ilmastoalarmisti” Pasi Toiviaise...<br />Tiedetoimittaja, ”ilmastoalarmisti” Pasi Toiviaisen uusi blogikirjoitus <a href="http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/2-asteen-kiista-ilmastonsuojelun-loppu" rel="nofollow">”Kahden asteen kiista – Ilmastonsuojelun loppu”</a> ottaa kantaa siihen, voidaanko ilmaston lämpeneminen rajoittaa 2 asteeseen. Pasi Toiviaisen mukaan ei voida. Tämä toivo on jo mennyttä.<br /><br />Sen sijaan Maan ystävien koordinoima, eri järjestöjen ja muiden tahojen yhteinen <a href="http://www.polttavakysymys.fi/tutustu_kampanjaan/" rel="nofollow">Polttava kysymys -kampanja</a> on sitä mieltä, <a href="http://www.polttavakysymys.fi/blogi/epatoivon_lukutaito/" rel="nofollow">ettei enintään 2 asteen lämpenemistavoitteesta pidä luopua</a>. <br /><br />IPCC:n A1FI-skenaariossa (<a href="http://forio.com/simulation/climate-development/" rel="nofollow">C-Learn-simulaatio</a>) globaali lämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 4,9 astetta ja merenpinta noin 1,3 metriä päästöjen jatkaessa kasvuaan nykyiseen tahtiin (business as usual -skenaario). Jos päästöt saadaan heti rajoitettua nykyiselle tasolleen, lämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä 3,0 astetta ja merenpinta hieman yli metrin. Jos päästöjä saataisi vähennettyä nykyhetkestä vuosittain yhdellä prosentilla, lämpötila nousisi 2,5 astetta ja merenpinta hieman vajaalla metrillä. <br /><br />Tavoite saada rajoitettua lämpeneminen 2 asteeseen on siis hyvin vaativa. Täytyy kuitenkin huomata, että C-Learnissa perusoletuksena käytetty skenaario A1FI on hyvin voimasta lämpenemistä ennustava skenaario moneen muuhun skenaarioon verrattuna. Lisäksi viime aikoina ilmastotutkimusten trendi näyttää ehkä olevan siihen suuntaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen saattaa olla hieman (mutta valitettavasti vain aivan hieman) aiempaa arvioitua pienempi. <br /><br />Esimerkiksi ilmansaasteina toimivien aerosolien (pienhiukkasten yms.) viilentävä vaikutus saattaa olla aiempaa arvioitua pienempi, joten tämä tarkoittaisi sitä, että kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on laskettu jonkin verran liian suureksi. Epäselvyyttä on myös arktisen alueen metaanipäästöjen riskistä. Toisaalta sellaisissa ilmastomalleissa, joissa lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen, on usein lähtöoletuksina (lähes) epärealistisen suurilta vaikuttavia kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä.<br /><br />Itse en edes ymmärrä sitä, miksi nimenomaan 2 asteen lämpenemisraja on niin oleellinen. Se on lähinnä poliittinen tavoite, kuten <a href="http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/12/20/miksi-kahden-asteen-raja/" rel="nofollow">Ilmastotiedon kirjoitus</a> osoittaa. Tuo 2 asteen lämpeneminen ei ole mikään ”turvallisen lämpenemisen” raja, vaan jo se tuo mukanaan hyvin paljon ilmeisen vakavia muutoksia. Yksi aivan tuore, joskin kokonaisuuden kannalta pieni tutkimusesimerkki löytyy <a href="http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.12156/abstract" rel="nofollow">tästä linkistä</a>.<br /><br />Onko sitten mahdollista rajoittaa lämpeneminen 2 asteeseen? En osaa sanoa, eikä sitä kukaan täysin varmasti voi tietää. Jos toivo lämpenemisen rajoittamisesta 2 asteeseen on mennyttä, niin silti ei pidä vaipua epätoivoon ja vaihtaa hälläväliä-asenteeseen. Toivon päämäärä pitää vain kohdistaa uudelleen. Pitää toivoa lämpenemisen rajoittamista mahdollisimman pieneksi, olkoon se sitten alle tai yli 2 astetta. Ei 2 astetta ole mikään mystinen raja. Vaikka se ylittyisikin, silti tarvitaan toivoa. Eikä pelkkä toivo toki riitä, vaan vaaditaan myös tekoja...Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-74499449364564961722013-01-31T11:41:06.655+02:002013-01-31T11:41:06.655+02:00Ilmastoherkkyyksiä joistakin tuoreemmista tutkimuk...Ilmastoherkkyyksiä joistakin tuoreemmista tutkimuksista kuin eilisessä kommentissani<br /><br />Schmittner et al. 2011: 2,3 astetta<br />Köhler et al. 2010: 2,4 astetta<br />Hansen & Sato 2011: 3,0 astetta<br />Huber & Knutti 2012: 3,6 astetta (1,7-6,5 astetta)<br />Rohling 2012: 2,0-4,5 astetta<br /><br />Ennenaikainen julkaisu<br /><br />Norjalaistutkimuksesta on blogosfäärissä noussut kohu siksi, että tutkimus on vielä julkaisematon ja vertaisarvioimaton. Tutkimus on osa väitöskirjaa ja se on myös tiedelehden vertaisarvioinnissa, mutta tuloksia ei siis ole vielä virallisesti julkaistu. Tuloksia on siis toistaiseksi pidettävä alustavina ja epävirallisina.<br /><br />Norjalaistutkimusta on arvosteltu myös siitä, että se käyttää yksinkertaista ilmastomallia, joka lienee hyvin riippuvainen viimeisimpien vuosien havainnoista, vaikka ilmastonmuutos näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Myöskään lämpöenergian varastoitumista merten syviin kerroksiin ei ilmeisesti ole otettu riittävästi huomioon. <br /><br />Lisätietoja<br /><br /><a href="http://dotearth.blogs.nytimes.com/2013/01/28/when-publicity-precedes-peer-review-in-climate-science-part-one/" rel="nofollow">The New York Times</a><br /><a href="http://cicero.uio.no/webnews/index_e.aspx?id=11856" rel="nofollow">CICERO</a><br /><a href="http://www.carbonbrief.org/blog/2013/01/norway-climate-sensitivity-research-not-yet-peer-reviewed" rel="nofollow">Carbon Brief</a><br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-30685704322428308462013-01-30T12:38:54.794+02:002013-01-30T12:38:54.794+02:00Tässä vielä linkki alkuperäiseen Svenska Dagbladet...Tässä vielä linkki <a href="http://www.svd.se/nyheter/utrikes/manniskans-inverkan-mindre-an-man-trott_7861856.svd" rel="nofollow">alkuperäiseen Svenska Dagbladet -lehden juttuun</a>. Vähän kuitenkin pelottaa se, että tutkimuksessa käytetty malli ehkä ottaa liian painokkaasti huomioon viimeaikaisen lyhytaikaisen kehityksen, mihin viittaa mm. se, että tulokset poikkeavat erittäin paljon toisistaan sen mukaan, otetaanko mukaan vuoden 2000 jälkeiset lämpötilahavainnot vain ei. Sää vaihtelee luontaisesti lyhyellä aikavälillä. Ilmastolla tarkoitetaan säätapahtumien säännönmukaisuutta pitkällä aikavälillä, yleensä 30 vuoden aikana. Vaikka ilmastonmuutos etenee, välillä voi olla vuosikymmenen tai kahdenkin vuosikymmenen pituinen jakso, jolloin lämpenemistrendiä ei näy tai jolloin näkyy jopa väliaikaista pientä viilenemistä.<br /><br />Ilmastonmuutos alkoi selkeimmin näkyä maapallon lämpenemisenä 1970-luvun puolivälin jälkeen, vaikka ajoittain suuret tulivuorenpurkaukset (mm. Pinatubo 1991) aiheuttivatkin päinvastaista vaikutusta (ilmastoa lyhytaikaisesti viilentäviä päästöjä). Kun 1990-luvun alun jälkeen isoja tulivuorenpurkauksia ei ollut, ilmasto pääsi lämpenemään jopa suhteettoman paljon verrattuna ihmistoiminnasta tulevien päästömäärien lisääntymiseen. Ilmastosopimukset ja metaanipäästöjen väliaikainen notkahdus 2000-luvun alussa myös hillitsivät päästömäärien kasvua. Vuonna 1998 vaikutti lisäksi 1900-luvun voimakkain El Niño, jonka lämmittävä vaikutus oli yli 0,2 astetta. Tältä kannalta ajatellen on ymmärrettävää, ettei lämpeneminen 2000-luvulla ole jatkunut yhtä voimakkaana kuin 1990-luvulla. <br /><br />Tässä ECS-ilmastoherkkyyksiä eri tutkimusten mukaan: Hegerl et al. 2006 -tutkimuksen mukaan yli 1,5 astetta 87 %:n todennäköisyydellä, 2,0-4,5 astetta 44 %:n todennäköisyydellä, yli 4,5 astetta 34 %:n todennäköisyydellä, todennäköisin arvio 2,0 astetta, Forster et al. 2006 vastaavasti 82 %, 46 %, 20 %, 1,6 astetta, Annan ja Hargreaves 2006 vastaavasti 98 %, 88 %, 5 %, 2,9 astetta, Forest et al. 2006 vastaavasti100 %, 90 %, 6 %, 2,8 astetta, Knutti et al. 2006 vastaavasti 95 %, 71 %, 20 %, 3,2 astetta, Murphy et al. 2004 vastaavasti 100 %, 86 %, 14 %, 3,2 astetta, Piani et al. 2005 vastaavasti 99 %, 72 %, 24 %, 3,2 astetta, Frame et al. 2006 vastaavasti 100 %, 85 %, 12 %, 2,8 astetta, IPCC AR4 2007 vastaavasti > 90 %, > 66 %, ei mahdoton, 3,0 astetta ja Rogelj et. al. 2012 vastaavasti 95 % (90-99 %), 76 % (66-96 %), 14 % (1-33 %), 3,0 astetta (2,6-3,6 astetta).<br /><br />Paljon puhutussa Sternin raportissa vuodelta 2006 arvioidaan, että ilmasto lämpenee 75 %:n todennäköisyydellä 2-3 astetta. Tuoreessa <a href="http://www.guardian.co.uk/environment/2013/jan/27/nicholas-stern-climate-change-davos" rel="nofollow">The Guardian -lehden haastattelussa</a> Nicholas Stern arvioi nyt lämpenemisen olevan neljän asteen luokkaa.<br /><br />Ilmastoherkkyyttä lienee mahdoton määrittää tarkasti. Eri tutkimuksissa tulokset ovat hieman erilaisia. Esimerkiksi CO2-raportti uutisoi ensin <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=1862" rel="nofollow">ilmastoherkkyyden olevan aiempaa arvioitua suurempi (27.12.2009)</a> ja sitten <a href="http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3215" rel="nofollow">aiempaa arvioitua pienempi (1.12.2011)</a>.<br /><br />Sinänsä tämä uusin norjalaistutkimus ei tuo mitään mullistavaa uutta, vaan se on vain yksi arvio muiden joukossa. Oleellista on se, että kaikki nämä tutkimukset näyttävät ihmisen (kasvihuonekaasupäästöjen) selvästi vaikuttavan ilmastoon, mutta vaikutuksen suuruudesta ei ole täyttä varmuutta.<br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-64384864893483631842013-01-28T12:35:50.775+02:002013-01-28T12:35:50.775+02:00Kun norjalaisten kehittämään ilmastomalliin syötet...Kun norjalaisten kehittämään ilmastomalliin syötettiin todelliset havainnot vain vuoden 2000 loppuun asti, lämpötilan nousuksi hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa saatiin noin 3,7 astetta (90 prosentin todennäköisyydellä 1,4-10,6 astetta) eli yli IPCC:n keskimääräisen ennusteen. Kun mukaan otettiin myös 2000-luvun todelliset lämpötilahavainnot, vaihteluväliksi saatiinkin ”vain” 1,2-2,9 astetta, mikä jää hieman IPCC:n ennusteiden alle.<br /><br /><a href="http://www.svd.se/nyheter/utrikes/ny-forskning-uppvarmningen-har-kraftigt-bromsats-upp_7861588.svd" rel="nofollow">Svenska Dagbladet -lehden haastattelussa</a> norjalaista tutkimusta tehnyt professori Terje Berntsen tähdentää, ettei tutkimuksen tuloksia pidä käyttää vastaväitteenä ilmastonmuutosta estäville toimille. Merkittäviä ponnisteluja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käytävässä taistelussa, vaikka tämän uuden tutkimuksen mukaan toivoa hillitsemiskeinojen onnistumisesta onkin entistä enemmän.<br /><br />Jo norjalaistutkimuksen mukainen 1,9 asteen lämpeneminen aiheuttaisi paljon ongelmia. Pahimmillaan jo 1,5 asteen lämpeneminen voi mahdollisesti altistaa nälänhädälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä.<br /><br />Toivottavasti norjalaistutkimus ihmisen entistä pienemmästä vaikutuksesta pitää paikkansa. Se olisi todellinen ilouutinen! <a href="javascript:void(0);" rel="nofollow">Liukuva 30 vuoden keskiarvo globaaleista pintalämpötiloista</a> ei näytä ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) pysähtyneen tai edes juurikaan heikentyneen.<br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-6772351219209047782013-01-28T12:35:30.853+02:002013-01-28T12:35:30.853+02:00Svenska Dagbladet -lehdessä oli juttu, jonka mukaa...<br /><a rel="nofollow">Svenska Dagbladet -lehdessä</a> oli juttu, jonka mukaan uusi tutkimus osoittaisi ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen olevan aiempaa käsitystä vähäisempi. Ruotsalainen ilmastotutkija, kemiallisen meteorologian professori Caroline Leck Tukholman yliopistosta sanoo, että myös IPCC tulee ilmeisesti muuttamaan syksyllä 2013 julkaistavassa raportissa ennustettaan alaspäin. Leckin mukaan on entistä selvempää, että ihmiskunta vaikuttaa ilmastoon. Toisaalta vaikutus näyttää olevan aiempaa arvioitua pienempi. Osa havaitusta lämpenemisestä saattaakin olla luonnollisten tekijöiden aiheuttamaa. Leckin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on kuitenkin välttämätöntä.<br /><br />Svenska Dagbladetin uutinen perustuu <a href="http://meetingorganizer.copernicus.org/EGU2012/EGU2012-7754.pdf" rel="nofollow">norjalaiseen tutkimukseen</a>, jonka <a href="http://www.forskningsradet.no/en/Newsarticle/Global_warming_less_extreme_than_feared/1253983344535/p1177315753918" rel="nofollow">lehdistötiedote on luettavissa tästä linkistä</a>.<br /><br />Maapallon lämpötila nousi jyrkästi 1990-luvulla, mutta 2000-luvulla (lyhyen aikavälin) nousu on hidastunut tai lähes pysähtynyt. Myöskään merien lämpötila ei ole noussut enää yhtä jyrkästi, vaikka hiilidioksidipäästöt ovat jatkuneet ja lisääntyneet. <br /><br />Nykyisellä päästövauhdilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee kaksinkertaiseksi esiteolliseen aikaan (ennen vuotta 1750) verrattuna noin vuonna 2050. IPCC on aiemmin arvioinut, että tämä nostaisi maapallon keskilämpötilaa noin 3 astetta (2-4,5 astetta). <br /><br />Uuden norjalaisen tutkimuksen mukaan todennäköisin nousu eli ilmastoherkkyys (= lämpötilan keskimääräinen globaali muutos lähellä merenpinnan tasoa hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa esiteolliseen aikaan verrattuna, ns. ECS, equilibrium climate sensitivity) on 1,9 astetta (90 prosentin todennäköisyydellä 1,2-2,9 astetta).<br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com