tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post8149628014514460785..comments2024-02-26T19:49:25.800+02:00Comments on Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Ennuste: Suomeen kylmä talvi 2012-2013!?Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger19125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-65635036256718016952015-06-26T13:58:42.588+03:002015-06-26T13:58:42.588+03:00Pari päivää sitten The Carbon Brief -blogissa julk...Pari päivää sitten <a href="http://www.carbonbrief.org/blog/2015/06/solar-minimum-could-bring-cold-winters-to-europe-and-us/" rel="nofollow">The Carbon Brief -blogissa</a> julkaistun tekstin mukaan auringon mahdollinen aktiivisuusminimi voisi tuoda kylmät talvet Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mutta se ei riittäisi estämään ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta, mikäli päästöt jatkuvat perusuralla (business as usual).Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-19919056061017115942013-08-17T16:33:07.030+03:002013-08-17T16:33:07.030+03:00Lue tästä linkistä syksyn ja alkutalven 2013 sääen...Lue <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/08/syksy2013.html" rel="nofollow">tästä linkistä syksyn ja alkutalven 2013 sääennuste (elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu, joulukuu)</a>.<br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-21318808162719049702013-01-05T10:48:47.112+02:002013-01-05T10:48:47.112+02:00Polaaripyörre on nyt viikonlopun aikana hajoamassa...Polaaripyörre on nyt viikonlopun aikana hajoamassa. Tämä kasvattaa jonkin verran itäisten ilmavirtausten ja siten kylmän tammikuun lopun ja helmikuun todennäköisyyttä Suomessa. Asiasta voi lukea tarkemmin <a href="http://saabriefing.com/2013/01/04/polaaripyorre-hajoaa/" rel="nofollow">meteorologi Pauli J. Jokisen blogista</a>.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-50313007271704338372012-11-13T22:25:56.229+02:002012-11-13T22:25:56.229+02:00Kiitos kommentistasi. Mukavaa, että jäljistäni ja ...Kiitos kommentistasi. Mukavaa, että jäljistäni ja jätöksistäni on aina silloin tällöin hyötyä.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-90379142095921854842012-11-13T19:44:43.541+02:002012-11-13T19:44:43.541+02:00Kiitos perusteellisesta tekstistä! Muistelin, että...Kiitos perusteellisesta tekstistä! Muistelin, että sula Jäämeri voi tehdä tepposia Suomessa, ja täältä löytyi muistinvirkistys, kuinka mekanismi voisi toimia.Piia J. Häkkinenhttp://www.piiahakkinen.fi/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-16438658888415073052012-10-25T14:29:23.897+03:002012-10-25T14:29:23.897+03:00Tohtori Jeff Masters kertoo myös uudesta tutkimuks...Tohtori <a href="http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=2264" rel="nofollow">Jeff Masters</a> kertoo myös uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan auringon aktiivisuuden vaihtelun 11-vuotinen sykli voi ultraviolettisäteilyn määrän vaihteluiden kautta vaikuttaa merkittävästi talvisiin oskillaatioihin (AO), vaikka säteilyn vaihtelulla ei suoranaisesti olekaan merkittävää vaikutusta maapallolle tulevaan energiamäärään. Pienempi uv-säteilyn määrä synnyttää negatiivisen AO:n, josta taas seuraa kylmiä talvia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. <br /><br />Talvina 2009-2010 sekä 2010-2011 auringon aktiivisuus oli alhainen (11-vuotisen pilkkujakson minimi), mistä ehkä seurasi negatiivinen AO ja siitä taas Euroopan sekä USA:n kylmät ja lumiset talvet. Talvella 2011-2012 auringon aktiivisuus lisääntyi ja sen seurauksena AO-värähtely muuttui lopulta positiiviseksi. Tuleva talvena 2012-2013 auringon säteily lisääntyy entisestään, mistä todennäköisesti aiheutuu positiivinen AO, mikä tuo lämpimämpää talvisäätä meille.<br /><br />Tyynenmeren El Niño -ilmiö puolestaan alkoi kehittyä tänä vuonna heinä-elokuussa, mutta se vaimeni syyskuun puolivälissä. Tällaista tilannetta ei ole havaittu koskaan aiemmin El Niñon tarkkailun 63-vuotisessa historiassa. Tämäkin uusi tilanne siis vaikeuttaa ennustusteen tekemistä. Uusimmat <a href="http://portal.iri.columbia.edu/portal/server.pt?open=512&objID=945&PageID=7612&cached=true&mode=2&userID=2" rel="nofollow">ENSO-ennusteet</a> (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ennustavat lähikuukausiksi heikkoa El Niñoa tai lämmintä ENSO:n neutraalia vaihetta.<br /><br />Tohtori <a href="http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=2264" rel="nofollow">Jeff Masters</a> kirjoittaakin näin: ”Ystäväni ja naapurini kysyvät usein ennustettani siitä, millainen tuleva talvi on, mutta minä käsken heidän heittää kolikkoa. -- Tarkan talvisääennusteen tekeminen on hyvin vaikeaa, koska El Niñon, AO/NAO-syklin, AMO:n, arktisen merijään sulamisen ja 11-vuotisen auringonpilkkusyklin vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ja huonosti ymmärretty. Ehkä kaikkein odottamattomin asia olisi hyvin tavanomainen talvi 2012-2013.”<br /><br />Eri tutkimuslaitosten ennusteet talven 2012-2013 säästä voit lukea <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/10/talvi2013.html" rel="nofollow">tästä linkistä</a>.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-7218591733688771272012-10-25T14:27:06.391+03:002012-10-25T14:27:06.391+03:00Viime viikolla julkaistu uusi tutkimus löytää yhte...Viime viikolla julkaistu <a href="http://www.agu.org/pubs/crossref/2012/2012GL053338.shtml" rel="nofollow">uusi tutkimus</a> löytää yhteyden Barentsinmeren ja Karanmeren pienen jääpeitteen sekä Euroopan kylmien talvien välille. Vaikka Eurooppa kaiken kaikkiaan lämpenee ilmastonmuutoksen myötä, kylmiä talvikuukausia tulee siis silti tämän tutkimuksen mukaan esiintymään. <br /><br />”Lämmin arktinen alue – kylmä Eurooppa” -tilanne, joka on yhteydessä Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) negatiiviseen vaiheeseen, lieneekin siis tulevaisuudessa tyypillinen kylmien talvikuukausien aiheuttaja. Aiheesta ”lämmin Arktis – kylmät mantereet” on tarkempi selostus havainnollisine kuvineen <a href="http://www.arctic.noaa.gov/future/warm_arctic_cold_continent.html" rel="nofollow">NOAA:n sivuilla</a>.<br /><br />Pohjoisen pallonpuoliskon säähän vaikuttaa merkittävästi myös <a href="http://ilmastotieto.wordpress.com/2011/05/26/amo-vaikuttaa-ilmastoon-pitkalla-aikavalilla/" rel="nofollow">Atlantin monivuosikymmeninen oskillaatio eli värähtely (AMO)</a>. <a href="http://www.nasa.gov/topics/earth/features/blocking-atlantic.html" rel="nofollow">Nasan tutkijoiden mukaan</a> AMO:n lämmin vaihe, jollainen meillä on ollut vuodesta 1995 alkaen, lisää sään ääri-ilmiöiden (esimerkiksi pakkasten tai helleaaltojen) pitkäkestoisuutta. <br /><br />Edellä mainitut tekijät puoltavat kylmän talven todennäköisyyttä, koska arktista merijäätä on vähän ja koska AMO on lämpimässä vaiheessa. Talvisään ennustamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kuitenkin myös lyhyemmällä aikavälillä vaihtelevat arktinen oskillaatio (AO) ja Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO). Niitä voi tosin tehokkaasti ennustaa vain pari viikkoa etukäteen, joten siksi esimerkiksi NOAA ei ole ottanut niitä huomioon talvisäätä ennustaessaan. NAO:n negatiivinen vaihe tuo meille kylmän talven. Esimerkiksi kylmänä talvena 2009-2010 NAO oli 145-vuotisen tarkkailuhistoriansa alimmassa lukemassa.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-38284305678194866152012-10-24T11:56:00.812+03:002012-10-24T11:56:00.812+03:00Kirjoitukseni talven 2012-2013 sääennusteista (mar...Kirjoitukseni <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/10/talvi2013.html" rel="nofollow">talven 2012-2013 sääennusteista (marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu)</a> on nyt julkaistu.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-87821497374570916042012-10-15T18:34:22.142+03:002012-10-15T18:34:22.142+03:00Tutkija Hans Olav Hygen Norjan ilmatieteen laitoks...Tutkija <a href="http://met.no/Forskning/Vare_forskere/Hans_Olav_Hygen/" rel="nofollow">Hans Olav Hygen</a> Norjan ilmatieteen laitokselta toteaa <a href="http://www.miljolare.no/" rel="nofollow">Miljolare.no-sivustolla</a>, että arktinen merijää voi sulaa ensimmäistä kertaa kokonaan seuraavien 5-90 vuoden aikana. Syynä suureen epävarmuuteen on se, että arktisen merijään dynamiikka on hyvin monimutkainen, eikä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä vielä tunneta. Hans Olav Hygenin henkilökohtainen arvio on, että arktinen alue on ensimmäistä kertaa loppukesästä (alkusyksystä) täysin jäätön vuoden 2040 tienoilla.<br /><br />Hygenin mukaan myös arktisen merijään sulamisen vaikutus Norjan ja Suomen säätiloihin on toistaiseksi epävarmaa. Varmaa on vain se, että jotakin vaikutuksia sillä tulee olemaan. Yksi mahdollinen seuraus ovat pohjoismaiden kylmät talvet, koska Pohjois-Atlantin yllä tuulten läntinen kiertoliike saattaa heikentyä (NAO-indeksi pienenee). Silloin kun Pohjois-Atlantin oskillaatio eli värähtely (NAO) on negatiivinen, Pohjois-Eurooppaan pääsee virtaamaan kylmää ilmaa arktiselta alueelta.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-73662030647869844702012-10-06T10:02:21.790+03:002012-10-06T10:02:21.790+03:00Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti asiaa ei pys...Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti asiaa ei pysty vielä sanomaan. Kirjoitukseni talven 2012-2013 vuodenaikaisennusteista ilmestyy todennäköisesti lokakuun lopulla, mutta siinäkään ei oteta kantaa asiaan näin yksityiskohtaisesti. Pitkän aikavälin sääennusteissa katsotaan joidenkin kuukausien säätilojen keskiarvoja, ei yksittäisten säätapahtumien ajankohtia.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-5262005890110430232012-10-06T09:57:44.673+03:002012-10-06T09:57:44.673+03:00Tuleeko lumia paljon ja milloin ne tulevat?Tuleeko lumia paljon ja milloin ne tulevat?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-90855947040845487102012-10-06T09:56:11.069+03:002012-10-06T09:56:11.069+03:00Onkos sitten tänä talvena tulossa paljon lumia ja ...Onkos sitten tänä talvena tulossa paljon lumia ja kuinka nopeasti? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-62705413409600291092012-09-28T11:37:26.223+03:002012-09-28T11:37:26.223+03:00Kirjoitukseni ”Ovatko ilmastonmuutosta ennustavat ...Kirjoitukseni <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/09/ilmastomallit.html" rel="nofollow">”Ovatko ilmastonmuutosta ennustavat ilmastomallit luotettavia?”</a> on nyt julkaistu.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-86883575730858497922012-09-27T15:01:12.835+03:002012-09-27T15:01:12.835+03:00Edelleenkin käsitys on se, että nimenomaan talvet ...Edelleenkin käsitys on se, että nimenomaan talvet lämpenevät eniten, vaikka yksittäisten kylmien talvien lisääntyminen (ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa) onkin mahdollista arktisen merijään sulamisen seurauksena. Keskimäärin talvet kuitenkin lämpenevät - ja enemmän kuin kesät.<br /><br />Useat tutkimukset arktisen merijään sulamisen alueellisista vaikutuksista on julkaistu vasta viime vuosina. Siksi niistä ei ole voinut puhua aiemmin. Kyseessä ovat kuitenkin vain mahdolliset alueelliset vaikutukset, eivät mitkään laajan mittakaavan muutokset aiempiin käsityksiin verrattuna.<br /><br />Kukaan ei kuitenkaan sano, että viimeisimmät kylmät ja/tai lumiset talvet olisivat varmasti ilmastonmuutoksen seurausta. Vain tätä mahdollisuutta on tutkittu, mutta yksittäisen talven tai kesän tiettyjen lämpötilojen linkittäminen ilmastonmuutokseen "livenä" on hyvin hankalaa. Vasta vuosikymmen tai vuosikymmeniä jälkikäteen tarkasteltaessa asia on helpompi hahmottaa.<br /><br />Koko pohjoista pallonpuoliskoa tarkasteltaessa viime talvet eivät edes ole olleet erityisen "talvisia". <br /><br />Tietty epävarmuus tarkasteluissa täytyy hyväksyä. Ilmastomallit ovat hyvin luotettavia pitkällä aikavälillä (esim. 30 vuotta), mutta ne eivät ole luotettavia lyhyellä aikavälillä (esim. pari vuotta) tai suppealla alueella. Tästä minulla on valmisteilla tarkempi blogikirjoitus.<br /><br />Jouni Räisäsen (CO2-raportti) sanoin:<br /><br />"Asia erikseen on, kuinka tärkeää Jäämeren jään väheneminen on kaikkiin niihin muihin tekijöihin (esim. meriveden lämpötilan vaihtelut matalammilla leveysasteilla, kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspitoisuuksien muutokset, auringon aktiivisuuden vaihtelu, ilmakehän itsensä synnyttämä puhdas satunnaisvaihtelu) verrattuna, jotka myös vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeeseen. Vaikka joitakin mallisimulaatioita on tehty, tämä asia tunnetaan vielä aika huonosti. -- Kuten jo yllä todettiin, ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007-2008 oli Suomessa voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto. -- Lisäksi pakkasia ja helteitä pohdittaessa on syytä muistaa meneillään oleva kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka jo sinällään muuttaa kylmiä jaksoja leudommiksi ja lämpimiä kuumemmiksi, riippumatta Jäämeren jään vähenemisen tuomasta lisämausteesta."Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-73584030780971269622012-09-27T14:30:18.944+03:002012-09-27T14:30:18.944+03:00Kerroppas Jari miksei näitä ilmastonmuutoksen alku...Kerroppas Jari miksei näitä ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa yleistyvistä kylmistä talvista tiedetty mitään noin 5 vuotta sitten? Silloinhan ilmatieteenlaitos toitotti koko ajan että kylmien talvien todennäköisyys on lämmenneessä ilmastossa noin 1/20 ja että talvet ovat ne jotka eniten lämpenevät. Heti kun tuli kaksi kylmää talvea, selitykset muuttuivat. Miten tällaista voi pitää luotettavana?<br />Nykyään on vuodenaika minkälainen tahansa, on kylmä tai lämmin niin se on ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen syytä. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-36244751756894707342012-09-26T10:13:19.654+03:002012-09-26T10:13:19.654+03:00Arktisen merijään määrä oli tänä syksynä (16.9.201...Arktisen merijään määrä oli tänä syksynä (16.9.2012) pienimmillään satelliittimittausten (vuodesta 1979) kaudella, vain 3,41 miljoonaa neliökilometriä. Nyt määrä on jälleen syksyn ja talven myötä lähtenyt kasvuun, vaikkakin tuulet voivat vielä työntää jäätä yhteen entistä pienemmälle pinta-alalle. <br /><br />Edellinen arktisen merijään minimi saavutettiin 18.9.2007, jolloin pinta-ala oli 4,17 miljoonaa neliökilometriä. Tänä vuonna jään pinta-ala oli siis 760 000 neliökilometriä aiempaa ennätystä pienempi (pinta-ala jäi -18 % edellisen ennätyksen alle) ja 3,29 miljoonaa neliökilometriä (-49 %) ajanjakson 1979-2000 vuosien keskimääräistä minimiä (6,70 miljoonaa neliökilometriä) pienempi. Vuosina 1979-2010 keskimääräinen minimi ollut 6,14 miljoonaa neliökilometriä.<br /><br />Tänä vuonna arktisen merijään määrä oli suurimmillaan 15,24 miljoonaa neliökilometriä (20.3.2012), joten myös yhden kesän aikana havaittu sulaneen jään pinta-ala 11,83 miljoonaa neliökilometriä on satelliittikauden ennätys.<br /><br />Vuonna 2011 minimi oli 4,33, 2008 vuonna 4,59, 2010 vuonna 4,63 ja 2009 vuonna 5,13 miljoonaa neliökilometriä. Nämä tiedot arktisen merijään sulamisesta perustuvat <a href="http://nsidc.org/arcticseaicenews/" rel="nofollow">NSIDC:n tilastoihin</a>.<br /><br />Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Jouni Räisänen selventää CO2-raportin perusteellisessa haastattelussa <a href="http://www.co2-raportti.fi/?heading=Mit%C3%A4-merij%C3%A4%C3%A4n-sulaminen-tarkoittaa?&page=blogi&news_id=3529" rel="nofollow">”Mitä merijään sulaminen tarkoittaa”</a> arktisen jään sulamisen vaikutuksia erityisesti Suomen sääolojen kannalta. Räisänen arvioi haastattelussa myös arktisen merijään sulamisen syitä ja ajankohtaa, jolloin arktinen merijää voisi ensimmäistä kertaa kadota kokonaan.<br /><br />Tutkija Jouni Räisäsen tuore luento (19.9.2012) on nähtävissä YouTube-videona<a href="http://youtu.be/IjmM8HXS0F0" rel="nofollow">”Climate changes in Finland – but how?”</a><br /><br />Artikkelin ”Recent Changes of Arctic Multiyear Sea Ice Coverage and the Likely Causes” (Igor V. Polyakov, John E. Walsh, and Ronald Kwok, Bulletin of American Meteorological Society, February 2012) mukaan aktisen monivuotisen jään pinta-alaan vaikuttaa kolme tekijää:<br /><br />1) Ilman lämpötilan nousu ja lyhytaaltoisen säteilyn absorptio meriveteen (mikä sulattaa jäätä myös pohjalta päin) yhdistettynä sopiviin tuuliin.<br /><br />2) Lämpimän pohjaveden virtaus Atlantilta ja Tyyneltämereltä arktiselle alueelle. Makeamman ja kylmemmän pintaveden takia tämä ei aiheuta suoraa sulamista, mutta lämmön siirtymistä pohjalta pintavesiin voi tapahtua erityisesti Huippuvuorten luona.<br /><br />3) Jäätä virtaa pois arktiselta alueelta Grönlannin kahdelta puolelta Framinsalmen ja Naresinsalmen kautta.<br /><br />Näistä ensin mainittu syy näyttää olevan pääasiallinen arktisen merijään vähenemisen aiheuttaja, ja mainitut olosuhteet vaikuttivatkin voimakkaasti jään sulamiseen vuonna 2007. Myös toisella tekijällä voi olla vaikutusta, mutta kolmannella tekijällä vaikutusta ei näyttäisi olevan, koska ulosvirtaus on pysynyt melko vakiona. <br />Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-10830467376697328962012-09-19T18:01:01.557+03:002012-09-19T18:01:01.557+03:00Eilisessä kommentissani kirjoitin Francisin etunim...Eilisessä kommentissani kirjoitin Francisin etunimen huolimattomasti. Nimen pitäisi siis olla Jennifer A. Francis.<br /><br />Tutkija <a href="http://en.ilmatieteenlaitos.fi/cv-timo-vihma" rel="nofollow">Timo Vihma</a> Ilmatieteen laitokselta on tehnyt uusimmista tutkimuksista <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=48b53dd4-91c2-4db2-a6fe-1142768e4aff&groupId=30106" rel="nofollow">yhteenvedon</a>, josta lyhennelmä tässä:<br /><br />Honda et al. 2009<br />-Suomessa lopputalvesta kylmempää, jos merijäätä syys-lokakuussa vähän (syy länsituulten heikkeneminen)<br />-merijää ei kuitenkaan yksin määrää ilmastoa<br /><br />Overland & Wang 2010<br />-avoin meri lämmittää arktista aluetta syksyllä, jolloin pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero pienenee, mikä monien muiden tekijöiden ohella vaikuttaa ilmanpaineisiin ja tuuliin<br /><br />Petoukhov & Semenov 2010<br />-merijään vähenemisen seurauksena kylmät itätuulet vallitsevat talvisin Pohjois- ja Keski-Euroopassa<br />-tämä ei ole yksin määräävä tekijä, koska myös NAO, ENSO, pilvisyys ja stratosfäärin olosuhteet vaikuttavat<br /><br />Francis ja Vavrus 2012<br />-jaksolla 2000-2010 verrattuna edelliseen 30 vuoteen alailmakehän lämpeneminen arktisella alueella on ollut voimakkaampaa kuin keskileveyksillä<br />-tästä seuraa länsivirtauksen heikkeneneminen ja korkeapaineen selänteiden ulottuminen kauemmaksi pohjoiseen<br />-seurauksena matala- ja korkeapaineiden liike itään hidastuu, säätyypit keskileyksillä ovat pysyvämpiä ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät erityisesti syksyllä ja talvella<br /><br />Jaiser et al. 2012<br />-pieni arktisen merijään määrä suosii matalapaineiden syntyä, jolloin NAO:n negatiivisen vaiheen todennäköisyys kasvaa<br /><br />Bluthgen et al. 2012<br />-vähäinen merijään määrä vaikuttaa heinä-syyskuussa, ei talvella<br /><br />Yhteenvetona Vihma toteaa, että arktisen merijään väheneminen näyttää suosivan kylmiä itätuulia Suomessa ja arktisen alueen voimakkaampi lämpeneminen taas pysyvämpiä säätyyppejä Suomen syys- ja talviaikaan. Muutkin tekijät kuitenkin vaikuttavat kiertoliikkeisiin. Ilmastomallit pystyvät pääosin simuloimaan nämä kaikki mainitut tekijät, mutta siitä huolimatta mallit ennustavat Suomen talvien lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Arktisen merijään vähenemisen vaikutus ei näytä dominoivan ilmastonmuutokseen verrattuna. Esimerkiksi arktisen merijään toiseksi pienin pinta-ala (pienin vuonna 2012) mitattiin syksyllä 2007, mutta sitä seurasi vähäluminen ja lämmin talvi. Sään luontainen vaihtelu kylmine ja lämpimine talvineen jatkuu lämpenemistrendistä huolimatta.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-90581419814123202552012-09-18T21:31:56.285+03:002012-09-18T21:31:56.285+03:00Huffington Post ja Climate Central selittävät tätä...<a href="http://www.huffingtonpost.com/2012/09/12/arctic-ice-melt-extreme-weather_n_1878833.html" rel="nofollow"> Huffington Post</a> ja <a href="http://www.climatecentral.org/news/arctic-warming-is-altering-weather-patterns-study-shows/" rel="nofollow">Climate Central</a> selittävät tätä aiaa vielä tarkemmin ja havainnollisin kuvin.<br /><br />Väitteet eivät suinkaan ole tuulesta temmattuja, vaan ne perustuvat teteelliseen, maaliskuussa 2012 julkaistuun tutkimukseen <a href="http://www.agu.org/pubs/crossref/2012/2012GL051000.shtml" rel="nofollow">”Evidence linking Arctic amplification to extreme weather in mid-latitudes”</a>, jonka ovat tehneet juuri Jennifef A. Francis ja Stephen J. Vavrus.<br /><br />Arktisen alueen lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilavaihtelua, mikä taas vaikuttaa Rossbyn aaltoihin eli suihkuvirtauksen mutkiin. Vyöhyketuulet heikkenevät ja aaltojen amplitudi kasvaa, jolloin Rossbyn aallot kehittyvät eri tavoin kuin tavallisesti. Näin tapahtuu erityisesti syksyllä ja talvella sellaisessa tilanteessa, jossa merijäätä on tavallista vähemmän. Aikainen lumien sulaminen korkeilla leveysasteilla voi aiheuttaa saman ilmiön myös kesällä.<br /><br />Suihkuvirtaus ei siis muutu länsi-itäsuuntaisesti pohjoisemmaksi vaan suuntautuu suunnaltaan entistä enemmän kohti pohjoista (etelä-pohjoinen -ulottuvuus kasvaa), jolloin Rossbyn aaltoja kehittyy idässä hitaammin ja jolloin aallot ovat entistä jyrkempiä. Tämä johtaa pysyvämpiin sääilmiöihin, jolloin esimerkiksi kylmyys, kuivuus, tulvat tai helleaallot voivat olla pitkäkestoisempia. Suihkuvirtauksen muutokset voivat selittää myös Euroopan runsaat lumisateet viime talvina.<br /><br />Pohjois-eteläsuunnassa siis lämpötilaerot pienenevät, koska suihkuvirtaus tekee entistä syvempiä aaltoja kohti pohjoista ja etelää, jolloin seurauksena on länsi-itäsuuntaisten tuulten heikkeneminen. Ylemmän tason länsituulet ovatkin tutkimuksen mukaan heikentyneet 14 prosenttia vuoden 1979 jälkeen. <br /><br />Tämän seurauksena isot pohjois-eteläsuuntaiset aallot liikkuvat hitaammin kohti itää, jolloin säätyyppi on entistä pysyvämpi. Muodostuu esimerkiksi ns. sulkukorkeapaineita. Toisella alueella on pysyvä kylmä ilmamassa ja toisella alueella taas lämmin. Sää vaihtelee siis entistä vähemmän ja vallitseva säätyyppi pysyy paikallaan pitkään. <br /><br />Tutkija Peter Wadhams Cambridgen yliopistosta sanoo, että arktisen alueen jäättömyyden aiheuttama lämmön lisääntyminen vastaa lämpenemistä, jonka ovat aiheuttaneet 20 vuoden hiilidioksidipäästöt. Arktisen alueen nopea lämpeneminen tulee siis vaikuttamaan säätiloihin monien vuosien ajan pitkälle pohjoisen napapiirin eteläpuolelle asti.<br /><br />Francis sanoo kuitenkin talven 2012-2013 sään ennustamisen kannalta erittäin tärkeän asian: ”Noiden aaltojen sijainti kuitenkin riippuu muista tekijöistä, kuten El Niñosta ja luonnollisesta arktisesta oskillaatiosta. Voin sanoa vain, että on todennäköisesti tulossa hyvin kiinnostava talvi.”<br /><br />Talven säätyyppi saattaa olla meillä hyvin pysyvä, mutta aaltojen sijainnista riippuen se voi olla arktisen kylmä tai mahdollisesti myös eteläisen lämmin. Jos aallot kehittyvät samoin kuin edellisinä arktisen alueen vähäjäisinä talvina, olemme kylmän ilmamassan alueella.<br /><br />Kaikki meteorologit eivät ole samaa mieltä siitä, että arktinen alue vaikuttaisi näin voimakkaasti säätiloihin etelämpänä. NOAA:n valtameritutkija Jim Overland sanoo: ”Ihmiset pitävät suorista syy-seuraussuhteista, kuten että jäättömyys aiheuttaa joka vuosi samanlaiset vaikutukset. Ilmakehän kaoottinen luonne kuitenkin tarkoittaa sitä, että tutkijat voivat suurella luotettavuudella sanoa vain sen, että 'sään ääri-ilmiöiden määrä lisääntyy jossakin' arktisen alueen ilmaston nopean muuttumisen seurauksena.”Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-26390908661574706522012-09-18T17:30:10.739+03:002012-09-18T17:30:10.739+03:00Kirjoitin itse samasta aiheesta mutta aika lailla ...<a href="http://murphyssoninlaw.blogspot.fi/2012/09/vitsia-pukkaa-osa-ii.html" rel="nofollow">Kirjoitin itse</a> samasta aiheesta mutta aika lailla eri näkökulmasta. Mitään tutkimustahan ei siis ollut olemassa, kunhan lehdet vaan suoltavat tällaisia otsikoita.Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.com