tag:blogger.com,1999:blog-78324994806488872992024-03-18T05:03:34.642+02:00Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettäTervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fiJari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger875125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-3406028609674323802024-03-14T17:20:00.000+02:002024-03-14T17:20:04.016+02:00Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä on 12. huhtikuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUnXcgOxoUnmmo3fePllNX8QCnTRjDAJPxBjmtHkC1p2qcgQJ9AJs6_CXe_C_EHQtoVvZw8U3EwYZtx6V2oCD0aJBu2PXfdsASCaJgezUyem2kWowd5yL_U1Fr51ckF5-Gn2zIWoZO1Ee3xdsNXN9fXrJbqKs89_aOY4tpd59FBdRGpAU3el5xEXyS7E7A/s1000/Country-Overshoot-Days-2024-500KB.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="824" data-original-width="1000" height="528" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUnXcgOxoUnmmo3fePllNX8QCnTRjDAJPxBjmtHkC1p2qcgQJ9AJs6_CXe_C_EHQtoVvZw8U3EwYZtx6V2oCD0aJBu2PXfdsASCaJgezUyem2kWowd5yL_U1Fr51ckF5-Gn2zIWoZO1Ee3xdsNXN9fXrJbqKs89_aOY4tpd59FBdRGpAU3el5xEXyS7E7A/w640-h528/Country-Overshoot-Days-2024-500KB.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2024 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: <a href="https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/" target="_blank">Earth Overshoot Day</a>.</td></tr></tbody></table><br /><div><br /></div><div><div style="text-align: justify;">Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 12. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.</div></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (11,8 globaalihehtaaria/asukas) on yli kaksinkertainen kulutuksen ekologiseen jalanjälkeemme (5,4 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Suomen ekologinen ylijäämä on 6,4 globaalihehtaaria/asukas. Puolet maamme pinta-alasta riittäisi kattamaan suomalaisten kulutuksen, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo huhtikuussa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt, joiden sitomiseen tarvitaan 3,0 globaalihehtaaria/suomalainen. Lukuarvot perustuvat vuodelta 2022 laskettuihin alustaviin tietoihin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGReXl5WXD85QU_rYaYkK_-8N4WnEZG2UW3VsXxy1onJl6ow7yQj7OkWLPMVrrF1rnULaJN0mg_4QRMmtBfBCBIWiuI7Xob7rKD_lx2HHDcCo9WvXgeoujcM-CpOkKcdjBGsUNfM_LA8ZraKHAVGfFgT0PzkxkvC8UO0w8kVc8FOUa8eMPVK54DTyH4d0q/s661/gha.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="603" data-original-width="661" height="584" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGReXl5WXD85QU_rYaYkK_-8N4WnEZG2UW3VsXxy1onJl6ow7yQj7OkWLPMVrrF1rnULaJN0mg_4QRMmtBfBCBIWiuI7Xob7rKD_lx2HHDcCo9WvXgeoujcM-CpOkKcdjBGsUNfM_LA8ZraKHAVGfFgT0PzkxkvC8UO0w8kVc8FOUa8eMPVK54DTyH4d0q/w640-h584/gha.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden. Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2022 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by <a href="https://data.footprintnetwork.org/#/" target="_blank">Global Footprint Network</a>.</td></tr></tbody></table><div><div><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div></div><div style="text-align: justify;"><b>Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ville Lähde kirjoittaa osuvaa <a href="https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/" target="_blank">kritiikkiä ylikulutuspäivästä</a>:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><div style="text-align: justify;"><i>"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."</i></div>
<br /><b>Lähteet</b></div><div>
<b><br /></b><a href="https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/" target="_blank">Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2024</a></div><div><br /></div><div><a href="https://data.footprintnetwork.org/" target="_blank">York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2023 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by Global Footprint Network</a>.<br />
<br />
<b>Lue myös nämä</b><br /><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/06/ylikulutus.html" target="_blank">Maapallon ylikulutuspäivä 2023 on 2. elokuuta</a><br />
<br />
<a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/10/living-planet.html" target="_blank">Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?</a><br />
<br />
<a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2015/05/petri-luukkainen.html" target="_blank">"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."</a><br />
<br />
<a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2017/02/ovatko-humanosfaarin-tuottamat-tekno-ja.html" target="_blank">Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?</a></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/04/luontokato.html" target="_blank">Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"</a></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-21192643694944474752024-03-07T06:00:00.069+02:002024-03-07T20:09:19.440+02:00Yhdeksän globaalisti ennätyslämpimintä kuukautta peräkkäin, mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso ja ensimmäistä kertaa globaali meriveden kuukauden keskilämpötila yli 21 astetta<p>Copernicus Climate Change Service kertoi <a href="https://climate.copernicus.eu/press-releases" target="_blank">tiedotteessaan</a> hetki sitten, että helmikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin helmikuu, 1,77 celsiusastetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) helmikuiden keskiarvo. Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki yhdeksän peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (maaliskuun 2023 alusta helmikuun 2024 loppuun) oli tähän mennessä koko mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso, 1,56 astetta yli esiteollisen ajan. </p><p>Helmikuun alkupuolella (8.–11.2.2024) neljä peräkkäistä vuorokautta olivat vähintään kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Ensimmäistä kertaa koko mittaushistoriassa kahden asteen raja ylittyi vasta marraskuussa 2023. </p><p>Pohjoisen pallonpuoliskon talvikuukaudet olivat globaalisti mittaushistorian lämpimin joulu-helmikuun jakso. Vaikka Suomessa joulukuu ja tammikuu olivat kylmiä, koko Eurooppaa tarkasteltaessa talvi 2023–2024 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, hieman ennätyslämmintä talvea 2019–2020 viileämpi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs2vZ1u4ddAaxqXQxl7rOyQNPFqOmk87XRTzU38axPvjNACfEKBOEWXrFzpbElmiT0zMiAZlb5ytyjyilIJkKxLHUO-DCzT8YJFZTt0V78D0bXZWZjHc7rfy-rFxQGBH9Ggf8364Saxz0CWSIRDQYqt0vPsbXjuoOxWPTUsdzN87nTotwCj6CQOOo4tKXb/s2550/PR_fig3_timeseries_era5_2t_daily_anomalies_relative_to_preindustrial_1940-2024.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs2vZ1u4ddAaxqXQxl7rOyQNPFqOmk87XRTzU38axPvjNACfEKBOEWXrFzpbElmiT0zMiAZlb5ytyjyilIJkKxLHUO-DCzT8YJFZTt0V78D0bXZWZjHc7rfy-rFxQGBH9Ggf8364Saxz0CWSIRDQYqt0vPsbXjuoOxWPTUsdzN87nTotwCj6CQOOo4tKXb/w640-h414/PR_fig3_timeseries_era5_2t_daily_anomalies_relative_to_preindustrial_1940-2024.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorokausien globaalit keskilämpötilat 1.1.1940–3.3.2024 verrattuna esiteolliseen aikaan (vuodet 1850–1900). Kyseessä ovat siis anomaliat eli poikkeamat esiteollisen ajan keskilämpötiloista. Vuosi 2024 on esitetty paksulla valkoisella käyrällä ja vuosi 2023 paksulla punaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Vaakasuorat katkoviivat esittävät esiteollisen ajan keskilämpötilaa sekä 1,5 ja 2,0 astetta sitä lämpimämpiä tasoja. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. </td></tr></tbody></table><br /><p>Helmikuussa globaali meriveden keskilämpötila jäättömillä alueilla (60° S–60° N, ilmastotieteen standardi tarkasteltaessa merivesien keskilämpötilaa) oli 21,06 astetta. Tämä on korkeampi lukema kuin yhdenkään muun kuukauden keskilämpötila Copernicuksen käyttämässä lämpötila-aineistossa. Mittaushistorian edellinen ennätys oli vasta elokuulta 2023, jolloin merivesien keskilämpötila oli 20,98 astetta. Helmikuussa tehtiin myös yksittäisen vuorokauden merivesien keskilämpötilaennätys, kun lämpötila kohosi 21,09 asteeseen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgskMqO65OYbnGjV0lrOYhaH2sKXkomuyyCZLK3Mf9d8DYhHEq927ic2aLz4YS1_XQJo46r6n6nWG8qrFjD0Icq7i8Q80zzAMW66vfyqZl61cVXAlI6QY0BooFCNtjp04tOkQn5fw62RnepuSqaDW5qSpFP_6cAHPCd6qHTW6qbDX-HO0GF3XR5mSajrZ7K/s2550/PR_fig4_timeseries_era5_sst_daily_60S-60N_1979-2024.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgskMqO65OYbnGjV0lrOYhaH2sKXkomuyyCZLK3Mf9d8DYhHEq927ic2aLz4YS1_XQJo46r6n6nWG8qrFjD0Icq7i8Q80zzAMW66vfyqZl61cVXAlI6QY0BooFCNtjp04tOkQn5fw62RnepuSqaDW5qSpFP_6cAHPCd6qHTW6qbDX-HO0GF3XR5mSajrZ7K/w640-h414/PR_fig4_timeseries_era5_sst_daily_60S-60N_1979-2024.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979–3.3.2024 alueella 60° S–60° N. Vuosi 2024 on esitetty paksulla mustalla käyrällä, vuosi 2023 punaisella, vuosi 2020 keltaisella, vuosi 2016 vaaleansinisellä ja vuosi 2015 tummansinisellä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla harmailla käyrillä. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. </td></tr></tbody></table><p><br /></p><p>Lopuksi Copernicuksen tiedotteen ulkopuolelta muutama ajankohtainen päivitys. <a href="https://twitter.com/WxNB_/status/1765065264109101393" target="_blank">Pohjois-Atlantilla</a> on tehty meriveden vuorokausikohtainen lämpöennätys nyt 365 peräkkäisenä vuorokautena, siis 12 kuukauden joka ikinen päivä. Lisäksi globaalissa meriveden keskilämpötilassa (60° S–60° N) tuo Copernicuksen tiedotteessa mainittu vuorokauden lämpöennätys on Climate Reanalyzerin mukaan rikkoutunut jälleen 4. maaliskuuta, jolloin meriveden keskilämpötilaksi mitattiin <a href="https://arctic-news.blogspot.com/2024/03/arctic-sea-ice-set-for-steep-decline.html" target="_blank">21,2 astetta</a>.</p><p>Eilen (6.3.2024) oli taas yksi historiallinen päivä. Klimatologi, meteorologi ja säähistorioitsija <a href="https://twitter.com/extremetemps/status/1765368587839996303" target="_blank">M. Herreran</a> mukaan lämpöennätyksiä rikottiin tuhansilla sääasemilla, kun esimerkiksi Thaimaassa lähes kaikkien mittauspisteiden lämpötilat olivat ennätystasolla: <i>"A day like none before. Thousands records are being destroyed allover Oceania, Asia and Africa with margins never seen before in the tropics. From Tuvalu to Mauritius, records are being swept away allover. THAILAND nearly 100 % of stations at record level."</i></p><p>Tämänhetkisiin lämpöennätyksiin vaikuttavat luontaisesti 2–7 vuoden välein esiintyvä El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä. Vuosien 2023–2024 El Niño on <a href="https://wmo.int/media/news/el-nino-weakens-impacts-continue" target="_blank">WMO:n</a> mukaan ollut yksi historian viidestä voimakkaimmasta. Se heikkenee nyt vähitellen, mutta sen vaikutukset jatkuvat vielä joidenkin kuukausien ajan.</p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/press-releases" target="_blank">Copernicus: February 2024 was globally the warmest on record – Global Sea Surface Temperatures at record high</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/02/historiallisen-lammin-helmikuu-2024.html" target="_blank">Historiallisen lämmin helmikuu 2024: Lämpöennätyksiä jo 160 valtiossa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/02/meret.html" target="_blank">Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/kaksi-astetta.html" target="_blank">Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-65453522946487791862024-02-18T16:41:00.001+02:002024-02-18T16:41:15.706+02:00Historiallisen lämmin helmikuu 2024: Lämpöennätyksiä jo 160 valtiossa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgURrJ7sJ6WbIP2dD60CUfo6g9ZQw9wf15mYdab6tiGOVn9da9xfCj_3l_7tR8N2mpdnXvA6Xa-B4o3sNL-hZxPuwfConS6EiUnIC5a461wlrEUNtXvVG0bijA5xzIcFBRigvwQfYiE_64rkDCMHitYipOojK2j-X-TlrgkeSGwilWydQQ6TKYhwZTUjKGD/s990/map-percentile-mntp-202401%20(1).png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="990" height="494" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgURrJ7sJ6WbIP2dD60CUfo6g9ZQw9wf15mYdab6tiGOVn9da9xfCj_3l_7tR8N2mpdnXvA6Xa-B4o3sNL-hZxPuwfConS6EiUnIC5a461wlrEUNtXvVG0bijA5xzIcFBRigvwQfYiE_64rkDCMHitYipOojK2j-X-TlrgkeSGwilWydQQ6TKYhwZTUjKGD/w640-h494/map-percentile-mntp-202401%20(1).png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viime kuukausina Suomessa on ollut keskimääräistä kylmempää, kun samaan aikaan suuressa osassa maapalloa on ollut jopa ennätyslämmintä. Kartassa on esitetty maapallon eri alueiden lämpötilat tammikuussa 2024 verrattuna pitkän aikavälin (tammikuut 1991-2020) keskiarvoihin. Samankaltainen tilanne on jatkunut helmikuussakin. Credit: <a href="https://www.ncei.noaa.gov/access/monitoring/monthly-report/global/202401" target="_blank">NOAA National Centers for Environmental Information, Monthly Global Climate Report for January 2024, published online February 2024, retrieved on February 18, 2024</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Helmikuusta 2024 on tulossa globaalisti yhdeksäs peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi. Helmikuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla oli maailmanlaajuisesti neljä peräkkäistä vuorokautta (8.-11. helmikuuta), jotka olivat vähintään kaksi astetta lämpimämpiä kuin esiteollinen aika. Copernicuksen mukaan 9. helmikuuta mitattiin korkein lukema +2,03 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahden asteen raja ylitettiin vasta viime marraskuussa.</p><p>Jo 160 valtiossa on tehty koko mittaushistorian helmikuiden lämpöennätyksiä vähintään yhdellä sääasemalla. Ennen vuotta 2023 koko mittaushistorian yhdenkään kuukauden aikana ei tehty näin monia lämpöennätyksiä. Kaikkiaan lämpöennätyksiä on tehty tämän vuoden helmikuussa jo tuhansissa mittauspisteissä.</p><p>Itävallassa on ollut Alpeilla (Schmittenhöhe) jopa 1950 metrin korkeudella +12,9 astetta. Keski-Euroopan yölämpötilat ovat tällä viikolla olleet korkeampia kuin ajankohdan tyypilliset päivälämpötilat.</p><p>Tämän viikonlopun aikana on ollut merkittäviä helleaaltoja esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Länsi-Afrikassa, Itä-Aasiassa, Australiassa ja Oseaniassa. Indonesian Kotabarussa mitattiin yön alimmaksi lämpötilaksi ennätykselliset 27,3 astetta ja Mikronesian Chuukissa 27,8 astetta. Australiassa on ollut useilla paikkakunnilla lähes 50 asteen lämpötiloja, esimerkiksi Carnarvonissa 49,9 astetta.</p><p>Norsunluurannikolla mitattiin tällä viikolla Dimbokron kaupungissa 41,3 astetta. Se on kaupungin korkein ja koko Norsunluurannikon toiseksi korkein lukema koko mittaushistoriassa (0,2 astetta alle Odiennen ennätyksen helmikuussa 1998). Kaikkiaan Afrikassa on tehty tämän helleaallon aikana satoja paikallisia ennätyksiä, kun lämpötilat ovat kohonneet jopa 43-45 asteeseen.</p><p>Thaimaan Phuketissa maksimilämpötila oli eilen 37,9 astetta ja aiemmin tällä viikolla 38,5 astetta. Tänä vuonna siellä on oltu joka päivä lähellä ennätystasoa. Mittaushistorian virallinen ennätys on 39,2 astetta. Ennen 1990-lukua Phuketissa ei ollut koskaan mitattu yli 37 asteen lämpötiloja. Nyt niitä on säännöllisesti jopa kylmän kauden aikana.</p><p>Kiinassa mitattiin tänään maan mittaushistorian suurin lämpötilaero 90,3 astetta, kun samaan aikaan Turhongissa oli -52,3 astetta ja Badussa 38,0 astetta.</p><p>Tällä hetkellä korkeisiin lämpötiloihin vaikuttavat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä. Kevään ja kesän aikana tämä lämmittävä El Niño on vähitellen hiipumassa, joten runsaat lämpöennätykset tulevat pian loppumaan, kunnes muutaman vuoden kuluttua käynnistyy jälleen uusi El Niño -ilmiö. On kuitenkin huomattava, että ilmastonmuutoksen vuoksi luontaisesti viileät La Niña -vuodet ovat nykyisin lämpimämpiä kuin ennätyksellisen lämpimät El Niño -vuodet aiemmin.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://twitter.com/extremetemps" target="_blank">M. Herrera: Extreme Temperatures Around The World</a></p><p><a href="https://www.mherrera.org/temp.htm" target="_blank">M. Herrera: Extreme Temperatures Around The World</a></p><p><a href="https://www.theguardian.com/environment/2024/feb/17/february-on-course-to-break-unprecedented-number-of-heat-records" target="_blank">The Guardian: February on course to break unprecedented number of heat records</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/02/meret.html" target="_blank">Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/01/vuosi-2023.html" target="_blank">Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/01/mittaushistorian-lampimin-vuosi-2023.html" target="_blank">Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-91152365881790147412024-02-10T12:29:00.004+02:002024-02-26T11:24:40.506+02:00AMOC-järjestelmän keikahduspisteen ylittyminen ilmastonmuutoksen seurauksena voisi johtaa Pohjoismaissa helmikuiden kylmenemiseen jopa 35 asteella sadassa vuodessa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSKu2EGK3JEh29OTDGpCwEqg8FHQV9pR4c6lUAGZijsvLUuKaGVI88sUFTaSq971kjzI4Ltjue9zxA05dboSi_SxySFGsL7FvKdcPrwrssl9pGwTEX3NpnkQXKqtqt6j6xrx0X9fhst3rmwHGopdUealcf5Mg2JBaLMayci8m07_WR3nlqJ_ECTlCvcrLo/s4298/sciadv.adk1189-f3.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2997" data-original-width="4298" height="446" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSKu2EGK3JEh29OTDGpCwEqg8FHQV9pR4c6lUAGZijsvLUuKaGVI88sUFTaSq971kjzI4Ltjue9zxA05dboSi_SxySFGsL7FvKdcPrwrssl9pGwTEX3NpnkQXKqtqt6j6xrx0X9fhst3rmwHGopdUealcf5Mg2JBaLMayci8m07_WR3nlqJ_ECTlCvcrLo/w640-h446/sciadv.adk1189-f3.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvien vuodet 1750-1850 eivät tarkoita kalenterivuosien vuosilukuja vaan tietokonesimulaation vuosia simulaation aloituksesta. Kyseisinä vuosina 1750-1850 simulaatiossa tapahtuu AMOC-järjestelmän romahtaminen. Kuvassa A on esitetty kahden metrin korkeudelta mitatun lämpötilan muutostrendi vuosisadassa, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Pienillä ympyröillä merkityillä alueilla tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä [P > 0.05, kaksisuuntainen t-testi]. Kuvassa B on esitetty kahden metrin korkeudelta mitattu helmikuun lämpötilan muutostrendi vuosisadassa, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Punaisilla pisteillä on merkitty C- ja D-kohdissa mainitut kaupungit. Kuvassa C on näkyy värikkäillä käyrillä viidestä kaupungista lämpötilan kehitys (asteikko vasemmalla) verrattuna simulaatiovuoteen 1600. Lisäksi harmaalla käyrällä on esitetty AMOC-järjestelmän voimakkuus (asteikko oikealla). Vaaka-akselin lukuarvot osoittavat tietokonesimulaation vuosia simulaation aloituksesta, eivät kalenterivuosien vuosilukuja. Keltaisella pohjavärillä merkittyjen simulaatiovuosien aikana tapahtuu AMOC-järjestelmän romahdus, jonka ajalta tutkimuksessa on laskettu lämpötilan muutostrendi. Kuvassa D on esitetty viidestä kaupungista kuukausikohtaisten lämpötilojen muutostrendi asteina vuosisataa kohti, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Credit: <a href="https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adk1189" target="_blank">René M. van Westen, Michael Kliphuis and Henk A. Dijkstra. Physics-based early warning signal shows that AMOC is on tipping course. Science Advances 9 Feb 2024.</a> License: <a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/" target="_blank">CC BY 4.0 DEED</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Atlantin valtameren alueella kiertävästä merivirtajärjestelmästä käytetään nimitystä AMOC (<i>Atlantic Meridional Overturning Circulation</i>). Siihen kuuluu esimerkiksi Meksikonlahdelta alkava lämmin Golfvirta (saks. <i>Golf</i> = lahti), jonka pohjoiseen kohti Norjan rannikkoa haarautuvasta osasta käytetään nimitystä Pohjois-Atlantin virta. Tuulten mukana näiden lämpimien merivirtojen lämpöä siirtyy myös maa-alueille.</p><p>Pintavirtausten lisäksi merissä on lähellä pohjaa kulkevia virtauksia ja pinta- sekä pohjavirtauksia yhdistäviä pystyvirtauksia, jotka johtuvat meriveden lämpö- ja suolaisuuseroista. Näin muodostuu termohaliinikierto (<i>termo</i> = lämpötila, <i>haliini</i> = suolaisuus), joka on osa AMOC-järjestelmää.</p><p>Vesi on tiheimmillään ja siis raskainta neljässä celsiusasteessa. Kun lämmin pintavesi jäähtyy, se siis muuttuu raskaammaksi. Veden tiheys lisääntyy myös silloin, kun sen suolaisuus kasvaa. Napa-alueilla näin tapahtuu, kun vesi jäätyy. Merivedestä nimittäin jäätyy vain suolaton osa, jolloin jäljelle jäävän nestemäisen veden suolaisuus ja tiheys kasvavat. Näin esimerkiksi Pohjois-Atlantilla Grönlannin itäpuolella merivettä painuu alaspäin, jolloin käynnistyy pintavettä kylmempi syvänmeren virtaus. </p><p>Ilmastonmuutoksen seurauksena veden jäähtyminen ja jäätyminen hidastuvat. Kaikkein suurin vaikutus on kuitenkin sillä, että Grönlannin mantereelta tulevat makeat sulamisvedet vähentävät meriveden suolapitoisuutta. Nämä tekijät yhdessä voivat aiheuttaa AMOC-järjestelmän hidastumisen tai ääritapauksessa jopa pysähtymisen, mikä heikentää myös Golfvirtaa ja lämmön siirtymistä esimerkiksi Skandinavian alueelle. Ilman lämpötila laskisi ja jään muodostuminen lisääntyisi. Jäätiköt puolestaan toimisivat tehokkaina auringonsäteilyn heijastajina aivan kuin suuret peilit, mikä viilentäisi ilmastoa entisestään.</p><p>AMOC-järjestelmän hidastuminen voi olla yksi ilmastosysteemin keikahduspisteistä eli sellaisista tapahtumista, joiden seurauksena hitaalta näyttävä muutos alkaakin edetä nopeammin ja systeemi romahtaa. Tätä voi verrata humalaisen ihmisen hoiperteluun. Liikkeet näyttävät hyvin epävarmoilta ja kaatuminen on monesti lähellä, mutta vasta tietyn pisteen ylittymisen jälkeen tapahtuu lopullinen maahan mätkähtäminen. Ilmastosysteemin useiden keikahduspisteiden arvioidaan olevan lähellä jo silloin, kun maapallo lämpenee 1,5-2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Viime syksynä julkaistun <a href="https://suomenluonto.fi/uutiset/amoc-merivirran-hidastuminen-huolestuttaa-tutkijoita/" target="_blank">tutkimuksen</a> mukaan 50 prosentin todennäköisyys AMOC-järjestelmän hidastumiselle saavutetaan vuosien 2060 ja 2080 välillä.</p><p>Eilen <i>Science Advances </i>-tiedelehdessä julkaistiin uusi <a href="https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adk1189" target="_blank">tutkimus</a> AMOC-järjestelmän pysähtymisen seurauksista. Tietokonesimulaation mukaan pysähtyminen vaikuttaisi maailmanlaajuisesti sekä lämpötiloihin että sademääriin. Esimerkiksi Amazonin sademetsäalueella sadekaudet muuttuisivat. Eteläisellä pallonpuoliskolla lämpötila kohoaisi ja pohjoisella pallonpuoliskolla laskisi. Erityisen selvästi ja nopeasti muutokset näkyisivät Euroopassa. Monien kaupunkien keskilämpötila laskisi 5-15 astetta. Yksittäisten kuukausien kohdalla kylmeneminen olisi vieläkin rajumpaa. Esimerkiksi Norjan Bergenissä helmikuun lämpötila voisi laskea keskimäärin 3,5 astetta vuosikymmenessä eli 35 astetta sadassa vuodessa, mitä kuitenkin lieventäisi jonkin verran samanaikaisesti tapahtuva globaali lämpeneminen.</p><p>Nykyinen ilmaston lämpeneminen keskimäärin 0,2 asteella vuosikymmenessä voisikin siis johtaa AMOC-järjestelmän keikahduspisteen ylittymisen jälkeen Euroopassa äärimmillään kolmen asteen kylmenemiseen vuosikymmenessä. Keikahduspisteen ylittyminen saattaa olla lähellä seuraavien vuosikymmenten aikajänteellä, mutta sitä ei pystytä kovin luotettavasti arvioimaan. Kun kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään merkittävästi, pystytään oleellisesti estämään myös AMOC-järjestelmän pysähtymistä. </p><p>AMOC-järjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia myös aiempien, luonnollisten ilmastonmuutosten yhteydessä. Ajatus Golfvirran mahdollisesta heikkenemisestä ja AMOC-järjestelmän pysähtymisestä myös nykyisen ilmastonmuutoksen seurauksena ei ole uusi, vaan siitä on puhuttu esimerkiksi lukioissa jo 1980-luvulla. Silloin sitä kuitenkin pidettiin lähinnä teoreettisena ääriesimerkkinä. On mielenkiintoista nähdä, millaista keskustelua tämä alankomaalaisten tutkijoiden uusi simulaatio herättää.</p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adk1189" target="_blank">René M. van Westen, Michael Kliphuis and Henk A. Dijkstra: Physics-based early warning signal shows that AMOC is on tipping course. Science Advances 9 Feb 2024. Vol 10, Issue 6. DOI: 10.1126/sciadv.adk1189.</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/02/meret.html" target="_blank">Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2018/04/golfvirta.html" target="_blank">Onko Golfvirta heikentynyt ja mitä tästä seuraa?</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-66067471647027003032024-02-08T06:00:00.001+02:002024-02-08T06:00:00.125+02:00Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi<b>Helmikuun 2024 alussa meriveden globaali vuorokausikohtaiset keskilämpötilat ovat olleet korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana </b><div><b><br /></b><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhS93jvLRHXIpBWL3JdVesmr6iWRatzglMbyW0bNagMJAPw1Tuq_AeDQYIf-Vn4E_x4NBxfC9kABSSBd8SMPxV6JHwag7buENOfGpR3HhS9H7pU4v-zzpDzOgYEJ2x3ScZtawiye3hP-4gV3n3MBWB-5OHO9RjrDkITz8eVsIP4VbhPtZXFxMB3DZ0fpGHx/s2550/PR_Fig2_era5_daily_sst_60S-60N.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhS93jvLRHXIpBWL3JdVesmr6iWRatzglMbyW0bNagMJAPw1Tuq_AeDQYIf-Vn4E_x4NBxfC9kABSSBd8SMPxV6JHwag7buENOfGpR3HhS9H7pU4v-zzpDzOgYEJ2x3ScZtawiye3hP-4gV3n3MBWB-5OHO9RjrDkITz8eVsIP4VbhPtZXFxMB3DZ0fpGHx/w640-h414/PR_Fig2_era5_daily_sst_60S-60N.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979–3.2.2024 alueella 60° S–60° N. Vuosi 2024 on esitetty paksulla mustalla käyrällä, vuosi 2023 punaisella, vuosi 2016 keltaisella ja vuosi 2015 sinisellä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla harmailla käyrillä. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. </td></tr></tbody></table><br /><p>Copernicus Climate Change Service kertoi <a href="https://climate.copernicus.eu/press-releases" target="_blank">tiedotteessaan</a> hetki sitten, että maapallon merien vuorokausikohtaiset keskilämpötilat (alueella 60° S–60° N) ovat olleet helmikuun 2024 alussa korkeampia kuin yhtenäkään aiempana vuorokautena vuodesta 1979 alkavan mittaushistorian aikana. Aiemmat ennätykset tehtiin vasta 23.–24. elokuuta 2023.</p><p>Koko tammikuun 2024 merien keskilämpötila oli 20,97 astetta, korkeampi kuin kertaakaan aiemmin tammikuussa ja toiseksi korkein lukema kaikkien kalenterikuukausien tilastossa. <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Elokuun 2023</a> ennätyksestä jäätiin vain 0,01 asteen päähän.</p><p><br /></p><p><b>Tammikuu oli 1,66 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja viimeisin 12 kuukautta on ollut mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAaXn29n0rYhv9JUEHE5AWlHpnHV_CUIJgBqYZyjgb0s9AlEgO-VG4IC-GByD0w1AHzwb9Osh4GpU7RlL-yqAkJl4e5pQ4rPgOtRLCGpj8z3dX1UiSf3mhhNO0-64pk2oVwe87VpuJMIQBd5B0v02bRFodmohzz_BVTu1IIzGa4sKurQ0GSfpW_5Iywq1f/s1200/PR_Fig1_map_1month_anomaly_Global_ea_2t_202401_1991-2020_v02.1.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="520" data-original-width="1200" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAaXn29n0rYhv9JUEHE5AWlHpnHV_CUIJgBqYZyjgb0s9AlEgO-VG4IC-GByD0w1AHzwb9Osh4GpU7RlL-yqAkJl4e5pQ4rPgOtRLCGpj8z3dX1UiSf3mhhNO0-64pk2oVwe87VpuJMIQBd5B0v02bRFodmohzz_BVTu1IIzGa4sKurQ0GSfpW_5Iywq1f/w640-h278/PR_Fig1_map_1month_anomaly_Global_ea_2t_202401_1991-2020_v02.1.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuun 2024 lämpötila-anomalia eli poikkeama vuosien 1991–2020 tammikuihin nähden globaalisti ja Euroopassa. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. </td></tr></tbody></table><br /><p>Myös ilmakehän alaosan lämpötilaa tarkasteltaessa tammikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Euroopassa alueellinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Pohjoismaissa oli selvästi alueen pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää, kun taas Etelä-Euroopassa oli selvästi alueen pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää.</p><p>Kun katsotaan kalenterikuukausien tilastoja, nyt on siis ollut kahdeksan globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin. Tammikuu oli 1,66 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) tammikuiden keskilämpötila. Tämä anomalia eli poikkeama vertailukauden kuukausikohtaisesta keskilämpötilasta oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin ennen heinäkuuta 2023. Vuoden 2023 kuuden viimeisen kuukauden anomalia oli kuitenkin vieläkin suurempi.</p><p>Viimeisin 12 kuukautta (helmikuu 2023 – tammikuu 2024) on globaalisti mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, 0,64 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,52 astetta yli esiteollisen ajan. </p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/press-releases" target="_blank">Copernicus Climate Change Service: In 2024, the world experienced the warmest January on record</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/01/vuosi-2023.html" target="_blank">Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/01/mittaushistorian-lampimin-vuosi-2023.html" target="_blank">Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/vuosi-2023-lampimin.html" target="_blank">Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, ja historiallisia lämpötiloja mitattiin myös vuoden viimeisinä päivinä</a></p></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-15613204175730096852024-01-20T18:58:00.007+02:002024-01-21T10:15:14.971+02:00Kymijoen ulkoilureitti on vuoden 2024 valtakunnallinen retkipaikka<p>Vuoden Retkipaikka 2024 -äänestyksen tulokset julkaistiin hetki sitten Matkamessuilla. Voittajaksi valittiin Kymijoen ulkoilureitti Kouvolasta. Lue Kymijoen ulkoilureitistä näistä linkeistä:</p><p><a href="https://retkipaikka.fi/vuoden-retkipaikka-2024-voitto-meni-tiukille-eniten-aania-nappasi-lopulta-kymijoen-ulkoilureitti-kouvolassa/" target="_blank">Retkipaikka: Vuoden Retkipaikka 2024 -voitto meni tiukille - Eniten ääniä nappasi lopulta Kymijoen ulkoilureitti Kouvolassa</a></p><p><a href="https://retkipaikka.fi/kymijoen-ulkoilureitti-hurmaa-koko-perheen-tarjolla-25-km-jokimaisemia-kulttuuriymparistoa-ja-monipuolisia-retkirakenteita/" target="_blank">Retkipaikka: Kymijoen uusi ulkoilureitti hurmaa koko perheen! Polkaisimme nauttimaan hienoista retkirakenteista vaikuttavien maisemien äärellä</a></p><p><a href="https://www.kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-ymparisto/luontopolut/kymijoen-ulkoilureitti/" target="_blank">Kouvolan kaupunki: Kymijoen ulkoilureitti</a></p><p><a href="https://www.outdooractive.fi/fi/route/retkeily/kouvola/kymijoen-ulkoilureitti/802646672/" target="_blank">Outdoor Active: Kymijoen ulkoilureitti</a></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisac1CAIYPNN1XjoGyZeE-BGBX-ZA7iGs950z6URt5JwsN7BwVL86csow-VvDy6U5oz_tKI7d_jmFdjifEDT56IdVcEzPoVDJO4qUE7nyzhhklwMGEyWkPmDxWbkN6y4NbhwKZE1J3n9zVOeyJllag6Kv4-eLFZKZQnd0Qvm4zRLXFDTZA8j2DlL-_D7Do/s640/kymijoki2.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="427" data-original-width="640" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisac1CAIYPNN1XjoGyZeE-BGBX-ZA7iGs950z6URt5JwsN7BwVL86csow-VvDy6U5oz_tKI7d_jmFdjifEDT56IdVcEzPoVDJO4qUE7nyzhhklwMGEyWkPmDxWbkN6y4NbhwKZE1J3n9zVOeyJllag6Kv4-eLFZKZQnd0Qvm4zRLXFDTZA8j2DlL-_D7Do/w640-h428/kymijoki2.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdVfqwK3nQCN4UC3Li3mX_oU7g4c-l6KgmK8BlqymKsUomT7BUBGmlMpBQz-YhPbBIQXvx9AuMWFR4WOesPEahYzDjH6a5BbB8yyXTDARel_SjbPe6nzJaTPABFT25ybkTPYYivMddGuxWvs_TUxQcikysScKdtCep3HV7w-tfYCc1_GQj5OzALahpFPLI/s640/kymijoki3.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="426" data-original-width="640" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdVfqwK3nQCN4UC3Li3mX_oU7g4c-l6KgmK8BlqymKsUomT7BUBGmlMpBQz-YhPbBIQXvx9AuMWFR4WOesPEahYzDjH6a5BbB8yyXTDARel_SjbPe6nzJaTPABFT25ybkTPYYivMddGuxWvs_TUxQcikysScKdtCep3HV7w-tfYCc1_GQj5OzALahpFPLI/w640-h426/kymijoki3.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOeidxDIcCzliacRXbcbCmoW-d4jEONgOMgWQlyks54K_ulPPP_shDodtUz5usEYLmy_hYabdR3Iiq1JBj4YpNEJWGZLBT9FTs81RCNpLSNn3cYWSPuFbOQ_oaA5wvySsyh5O4EyqXh8os1Nx_4c9D30mVYqpWKhaVbm-pvQxEYDuszgk8b2K77cEdQlXt/s640/kymijoki4.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="424" data-original-width="640" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOeidxDIcCzliacRXbcbCmoW-d4jEONgOMgWQlyks54K_ulPPP_shDodtUz5usEYLmy_hYabdR3Iiq1JBj4YpNEJWGZLBT9FTs81RCNpLSNn3cYWSPuFbOQ_oaA5wvySsyh5O4EyqXh8os1Nx_4c9D30mVYqpWKhaVbm-pvQxEYDuszgk8b2K77cEdQlXt/w640-h424/kymijoki4.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghnN4Wihe1tKu45VAAub2k-kv-Y77x8EAgXZl9jxYXcYNzsbiCdPR7fYm36UO8u-zzctJcvYxC1ZFxTJVvKoEJ3iSTT6yDY9vuEofk7O2lebHHuxiwddDfFjcgZZFBuDY9wnrJq_XSpPvBeWOxlqEZufOixWm-8EaLebxjsFaVgT9WpYCrrBdw0PLX0yuQ/s640/kymijoki5.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="426" data-original-width="640" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghnN4Wihe1tKu45VAAub2k-kv-Y77x8EAgXZl9jxYXcYNzsbiCdPR7fYm36UO8u-zzctJcvYxC1ZFxTJVvKoEJ3iSTT6yDY9vuEofk7O2lebHHuxiwddDfFjcgZZFBuDY9wnrJq_XSpPvBeWOxlqEZufOixWm-8EaLebxjsFaVgT9WpYCrrBdw0PLX0yuQ/w640-h426/kymijoki5.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7UKBAx4KV3SUijyr2OZZ1SObVIJ7eEvbGrFXQZ3ANZY1vyqiyS6hjVhPWb4MThsBMU0aTUYAFIE72zfbht5VRieMJQcVRCTicv-D2hGIn8IvgrOS9JyiB4Z-QiXWShgbL6A4KiK_5J9VCkXUB2El3dR1HRkiJyCbn5NtPuCtAvuWCT9AsTvf3-uaxMF0K/s640/kymijoki6.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="425" data-original-width="640" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7UKBAx4KV3SUijyr2OZZ1SObVIJ7eEvbGrFXQZ3ANZY1vyqiyS6hjVhPWb4MThsBMU0aTUYAFIE72zfbht5VRieMJQcVRCTicv-D2hGIn8IvgrOS9JyiB4Z-QiXWShgbL6A4KiK_5J9VCkXUB2El3dR1HRkiJyCbn5NtPuCtAvuWCT9AsTvf3-uaxMF0K/w640-h426/kymijoki6.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggrExLprherGl-w3iLmG_R0OvjUaYTiutjq-wzZHKsGy0-MkW8fs0WAR4DBN9e3EKdvXfOMss5ISgdeiRMFosaud7QkOcXuJsPgnXNNak0aaqPM-MPtXy8Jov-7T47y0Ca-So9kEtymRyfm0Z2aBZgyF7j8SIYWZSGobl-O8MvwV0emOJzFeFIMVE1ILAq/s640/kymijoki1.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="427" data-original-width="640" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggrExLprherGl-w3iLmG_R0OvjUaYTiutjq-wzZHKsGy0-MkW8fs0WAR4DBN9e3EKdvXfOMss5ISgdeiRMFosaud7QkOcXuJsPgnXNNak0aaqPM-MPtXy8Jov-7T47y0Ca-So9kEtymRyfm0Z2aBZgyF7j8SIYWZSGobl-O8MvwV0emOJzFeFIMVE1ILAq/w640-h428/kymijoki1.jpg" width="640" /></a></div><p>(kuvat vuodelta 2016)</p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/07/kouvola.html" target="_blank">Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2017/01/norma-john.html" target="_blank">Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-17606769780093089932024-01-12T20:04:00.001+02:002024-01-12T20:34:39.212+02:00Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi<p>Kalifornialainen <i><a href="https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023/" target="_blank">Berkeley Earth</a></i> julkaisi tänään tietonsa vuoden 2023 maailmanlaajuisista lämpötiloista. Tulosten mukaan päättynyt vuosi oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi, selvästi edellistä ennätyslämmintä vuotta 2016 lämpimämpi. Vuosi 2023 oli Berkeley Earthin mukaan peräti 1,54 ± 0,06 celsiusastetta esiteollista aikaa (vuodet 1850-1900) lämpimämpi. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kokonaisen kalenterivuoden keskilämpötila siis ylitti esiteollisen ajan yli 1,5 asteella. Maa-alueilla vuosi oli 2,10 ± 0,07 astetta ja jäättömillä merialueilla 1,10 ± 0,04 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.</p><p>Vuoden 2023 yksittäisistä kuukausista kaikki olivat vähintään 1,2 astetta ja ennätykselliset seitsemän kuukautta vähintään 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollisen ajan vastaavat kuukaudet keskimäärin. Vuoden 2023 seitsemän viimeisintä kuukautta (kesäkuu-joulukuu) olivat koko mittaushistorian lämpimimmät ko. kalenterikuukaudet. Lisäksi heinäkuu oli absoluuttisesti lämpimin koskaan mittaushistoriassa havaittu kuukausi. Sen sijaan syyskuussa lämpötilan poikkeama verrattuna vastaavan kalenterikuukauden pitkäaikaiseen keskilämpötilaan oli mittaushistorian suurin.</p><p>Suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1970 jälkeen. Yli 170-vuotisen mittaushistorian yhdeksän lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän yhdeksän vuoden aikana. Berkeley Earthin tuloksissa vuosi 2023 näkyy esiteolliseen aikaan verrattuna hieman lämpimämpänä kuin muilla tutkimuslaitoksilla. Berkeley Earthin tarkastelu on kuitenkin sikäli merkittävä, että Berkeley Earth on analysoinut suuremman määrän suoraan sääasemilta kerättyä lämpötiladataa kuin muut tutkimuslaitokset. Eri tutkimuslaitosten välille aiheuttaa pieniä eroja myös se, että ne määrittävät esiteollisen ajan keskilämpötilan hieman eri tavoin.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj72s1QUexj8GtHsa0Ed5amnpYoZusv3Yem2Tk7N8FpIjPWcSCsHKojd7-V73dFbFOjViEHsjOI8a49-PP_wlayHRmKMxOuROe78h3Hxfs5SX4eey_aCzRpChbIt9vrQP5uNBDVDWaFYMkXacXOanKs5SJe6GjFIAVk1vSn_LZjcGA6fgJc0_SVQFpMuNWI/s1024/UncertaintyDistribution-1-1024x564.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj72s1QUexj8GtHsa0Ed5amnpYoZusv3Yem2Tk7N8FpIjPWcSCsHKojd7-V73dFbFOjViEHsjOI8a49-PP_wlayHRmKMxOuROe78h3Hxfs5SX4eey_aCzRpChbIt9vrQP5uNBDVDWaFYMkXacXOanKs5SJe6GjFIAVk1vSn_LZjcGA6fgJc0_SVQFpMuNWI/w640-h352/UncertaintyDistribution-1-1024x564.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mittaushistorian lämpimimmät vuodet Berkeley Earthin mukaan. Vuosista on esitetty keskilämpötilan poikkeama verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900) ja keskilämpötilan epävarmuus. Credit: Berkeley Earth.</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNLpKuQzyPqei-4PFDYkMMkld6YycDFILY2OPbUxV0REnUc-t3pyayDLIpkROe6dWnpQ-nvGxr1FUTKKBB30IWnmKZqiR8IfSNw3-2LBpuUl2M5bZymT-Vk8c_1HqVqJksPpfaxi6LEDO2FORc2AERebfO1uMSsEA-xLZoZco3uDyUUsMWro8dfZ4vNVRU/s1024/RankMap-2023-1024x564.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNLpKuQzyPqei-4PFDYkMMkld6YycDFILY2OPbUxV0REnUc-t3pyayDLIpkROe6dWnpQ-nvGxr1FUTKKBB30IWnmKZqiR8IfSNw3-2LBpuUl2M5bZymT-Vk8c_1HqVqJksPpfaxi6LEDO2FORc2AERebfO1uMSsEA-xLZoZco3uDyUUsMWro8dfZ4vNVRU/w640-h352/RankMap-2023-1024x564.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi 2023 oli ennätyslämmin 23 %:lla maapallon maa-alasta (tummin punainen väri). Missään ei ollut ennätyskylmää. Credit: Berkeley Earth.</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHbSz-9C4zdq1tBS8ddW24y4vaIchYN8gUMX6xtB_FHE53RIKZLI6EQZFFD4PUnoKyaxBwHnaBpOGZgTFbavsd_vvlmhfQ0I_H7Vz0AgTk5xQBkPsyYrXGJ0VlBqzMqShfw_JrF3HBRKr_gyUkViLHmsuGpk22KWpqSJRDgTG1KjsSY-aukceFO5GE_yiY/s1024/LandAndOcean-2023-1024x564.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHbSz-9C4zdq1tBS8ddW24y4vaIchYN8gUMX6xtB_FHE53RIKZLI6EQZFFD4PUnoKyaxBwHnaBpOGZgTFbavsd_vvlmhfQ0I_H7Vz0AgTk5xQBkPsyYrXGJ0VlBqzMqShfw_JrF3HBRKr_gyUkViLHmsuGpk22KWpqSJRDgTG1KjsSY-aukceFO5GE_yiY/w640-h352/LandAndOcean-2023-1024x564.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maapallon maa-alueiden (punainen käyrä) ja merialueiden (sininen käyrä) keskilämpötila vuosina 1850-2023 verrattuna esiteollisen ajan keskilämpötilaan. Diagrammista näkyy selkeästi, että maa-alueet lämpenevät merialueita nopeammin. Vuonna 2023 sekä maa- että merialueet olivat lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Credit: Berkeley Earth.</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9pJgXL2V1C1OC2nydfZizMmm4BWNysbSwMYyW5qYihQS3Fqus0Z44jlyaMq0Q2TQ64W92qfjxndN7CNSQONgXW8_P1269K5oiQ-AW7CLBFVYijGZUYu7I5xStWco8Nx-IBS4EamOTzUitfewUQJvvmIcwIIRG_VU2MMBn8whKv4nYO8YLzBbfoXr7Ud_N/s1024/TrendProjection-2023-1024x564.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9pJgXL2V1C1OC2nydfZizMmm4BWNysbSwMYyW5qYihQS3Fqus0Z44jlyaMq0Q2TQ64W92qfjxndN7CNSQONgXW8_P1269K5oiQ-AW7CLBFVYijGZUYu7I5xStWco8Nx-IBS4EamOTzUitfewUQJvvmIcwIIRG_VU2MMBn8whKv4nYO8YLzBbfoXr7Ud_N/w640-h352/TrendProjection-2023-1024x564.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosien globaalit keskilämpötilat (siniset pisteet) ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo (punainen käyrä). Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Katkoviivalla on jatkettu vuodesta 1980 alkaen havaittua lämpenemistrendiä eteenpäin. Vuosi 2023 oli ensimmäinen kalenterivuosi, jonka keskilämpötila ylitti Pariisin ilmastosopimuksen maksimilämpenemisenä pidetyn rajan 1,5 astetta, mutta ilmastosopimus ei tarkastele yksittäisiä vuosia vaan pidemmän aikavälin keskiarvoa. Koska luontaisen vaihtelun vuoksi kaikki seuraavat vuodet eivät tule olemaan yhtä lämpimiä kuin vuosi 2023, ilmastosopimuksen raja ylittynee noin vuoden 2032 paikkeilla. Credit: Berkeley Earth.</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbJy05WTN7pCQ5GQJhK-777Uf3ZcQxgGcLbvAYW_5pSb1j9H7pG3bNQlg4AypPoNgmQ3PTJe9-CGaIR96WIrhQSndrfGSuY7SboDGPpYw3fqcYTW_gtovmjdsrjN7uKCZtFTiJqmzGZ57Q1JPH1ntcuvLEslTC4q9KujQTo6rSHFzSqMRqb71N5aTZmqj_/s1024/ForcingSummary2023-1024x564.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbJy05WTN7pCQ5GQJhK-777Uf3ZcQxgGcLbvAYW_5pSb1j9H7pG3bNQlg4AypPoNgmQ3PTJe9-CGaIR96WIrhQSndrfGSuY7SboDGPpYw3fqcYTW_gtovmjdsrjN7uKCZtFTiJqmzGZ57Q1JPH1ntcuvLEslTC4q9KujQTo6rSHFzSqMRqb71N5aTZmqj_/w640-h352/ForcingSummary2023-1024x564.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkauksessa tammikuussa 2022 vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia vesihöyryä stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. Credit: Berkeley Earth.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiEMOCjiCaqo35EaKxMtcUsX6qmQ56VxF1Voye2wYhDrMySU_CFQ7y501gIccKene-dZxzubgwT1ceh_hb4Hpwtl8xsmRhSiQAoVWw5NPHjj7AWpVTDEHNPf04eY_r-N95x3Dp3YvZCA0qf7KsDhuaP6E1qw45NfRfucPK3VUQe6uZgIBWjPDuyfNnEaV5/s969/datat2023.PNG"><img border="0" data-original-height="643" data-original-width="969" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiEMOCjiCaqo35EaKxMtcUsX6qmQ56VxF1Voye2wYhDrMySU_CFQ7y501gIccKene-dZxzubgwT1ceh_hb4Hpwtl8xsmRhSiQAoVWw5NPHjj7AWpVTDEHNPf04eY_r-N95x3Dp3YvZCA0qf7KsDhuaP6E1qw45NfRfucPK3VUQe6uZgIBWjPDuyfNnEaV5/w640-h424/datat2023.PNG" width="640" /></a></div><br /><div><b>Lähde</b></div><div><b><br /></b></div><div><div><a href="https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023/" target="_blank">Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2023, January 12, 2024</a></div></div><div><br /></div><div><b>Lue myös nämä</b></div><div><b><br /></b></div><div><a href="https://wmo.int/news/media-centre/wmo-confirms-2023-smashes-global-temperature-record" target="_blank">WMO confirms that 2023 smashes global temperature record</a></div><div><br /></div><div><a href="https://www.nasa.gov/news-release/nasa-analysis-confirms-2023-as-warmest-year-on-record/" target="_blank">NASA Analysis Confirms 2023 as Warmest Year on Record</a></div><div><br /></div><div><a href="https://earthobservatory.nasa.gov/images/152313/five-factors-to-explain-the-record-heat-in-2023" target="_blank">NASA Earth Observatory: Five Factors to Explain the Record Heat in 2023</a></div><div><br /></div><div><a href="https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/" target="_blank">IPCC: AR6 Synthesis Report Climate Change 2023</a></div><div><br /></div><div><a href="https://www.carbonbrief.org/state-of-the-climate-2023-smashes-records-for-surface-temperature-and-ocean-heat/" target="_blank">Carbon Brief State of the Climate: 2023 smashes records for surface temperature and ocean heat</a></div><div><b><br /></b></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2024/01/mittaushistorian-lampimin-vuosi-2023.html" target="_blank">Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/vuosi-2023-lampimin.html" target="_blank">Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, ja historiallisia lämpötiloja mitattiin myös vuoden viimeisinä päivinä</a></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-79767263885080457442024-01-09T14:00:00.001+02:002024-01-09T14:00:00.396+02:00Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä<b>Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jokainen vuorokausi ylitti esiteollisen ajan keskilämpötilan yli asteella ja lähes 50 % vuorokausista oli yli 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollinen aika</b><div><b><br /></b><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2nin8ycUby2gS8m1u49fJ77ldgUI2aDkBt85BAnLwefOtHjlU4dFSNQpMb0fOXTtJW_vc23oJBnAq4Zo1Gy2PyxCoS-VfUA04qcyD5ZooIA-zn9ZFNmYloEbFuPUaCwF7PcsZrfnrxlzM-xEJ5y8l_YeCrbGVepMmSIfG0U6fWmiEINlcW03Nl5oOlnVQ/s3540/fig3_GCH2023_PR_daily_global_temperature_increase_above_preindustrial_2023.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1992" data-original-width="3540" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2nin8ycUby2gS8m1u49fJ77ldgUI2aDkBt85BAnLwefOtHjlU4dFSNQpMb0fOXTtJW_vc23oJBnAq4Zo1Gy2PyxCoS-VfUA04qcyD5ZooIA-zn9ZFNmYloEbFuPUaCwF7PcsZrfnrxlzM-xEJ5y8l_YeCrbGVepMmSIfG0U6fWmiEINlcW03Nl5oOlnVQ/w640-h360/fig3_GCH2023_PR_daily_global_temperature_increase_above_preindustrial_2023.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuoden 2023 vuorokausikohtaiset globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuosiin 1850-1900. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jokainen vuorokausi ylitti kalenterivuoden aikana esiteollisen ajan keskilämpötilan vähintään yhdellä asteella ja yksittäiset vuorokaudet (17.-18. marraskuuta) peräti kahdella asteella. Lämpötiladata: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.</td></tr></tbody></table><br /><p><a href="https://climate.copernicus.eu/global-climate-highlights" target="_blank">Copernicus Climate Change Servicen</a> juuri julkaisemien tietojen mukaan vuosi 2023 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi. Globaali keskilämpötila oli 14,98 celsiusastetta, mikä on 0,17 astetta enemmän kuin edellisenä ennätyslämpimänä <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2017/01/eurooppalainen-analyysi-hetki-sitten.html" target="_blank">vuonna 2016</a>. </p><p>Vuosi 2023 oli 0,6 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,48 astetta lämpimämpi kuin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2017/01/esiteollinen-aika.html" target="_blank">esiteollisen ajan</a> (vuodet 1850-1900) keskiarvo. Tammikuuhun tai helmikuuhun 2024 päättyvä 12 kuukauden jakso tulee todennäköisesti ylittämään 1,5 asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2015/11/pariisin-ilmastokokous.html" target="_blank">Pariisin ilmastosopimuksen</a> 1,5 asteen raja on ylitetty, koska ilmastosopimuksessa tarkastellaan vähintään 20 vuoden keskiarvoa eikä yksittäistä kalenterivuotta.</p><p>Vuosi 2023 oli mittaushistorian ensimmäinen vuosi, jolloin jokainen vuorokausi ylitti esiteollisen ajan keskilämpötilan yli asteella. Lähes 50 % vuorokausista oli yli 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollinen aika, ja marraskuussa kaksi vuorokautta ylitti ensimmäistä kertaa esiteollisen ajan lämpötilan yli 2 asteella. Todennäköisesti vuosi oli lämpimin ainakin 100 000 vuoteen.</p><p><b>Yli puolet vuoden 2023 kuukausista oli ennätyslämpimiä</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOPP56jhH48T3wLqTVrFKpwQwYNBekbBZ32uZRDaGSz9rO6eb95M0y4aRBL0dcFwA1MHNngaP-UerL3ImjNo1i3edG-t4BDkbMrhOayEDM11vQuD8Tqu4A4aaLIXx8gqn2pDaoFdV6KAucwfkONoS_7HvBuPAmcABmdnA2SkRy87gTcWcis_4Nmo3KZ60R/s3540/fig1_GCH2023_PR_timeseries_global_surface_temperature_increase_above_preindustrial.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1993" data-original-width="3540" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOPP56jhH48T3wLqTVrFKpwQwYNBekbBZ32uZRDaGSz9rO6eb95M0y4aRBL0dcFwA1MHNngaP-UerL3ImjNo1i3edG-t4BDkbMrhOayEDM11vQuD8Tqu4A4aaLIXx8gqn2pDaoFdV6KAucwfkONoS_7HvBuPAmcABmdnA2SkRy87gTcWcis_4Nmo3KZ60R/w640-h360/fig1_GCH2023_PR_timeseries_global_surface_temperature_increase_above_preindustrial.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuosien 1850-1900 keskiarvoon (= diagrammien nollakohta). Vasemmalla on esitetty vuodesta 1850 alkaen viiden vuoden jaksojen keskilämpötilat ja oikealla vuodesta 1967 alkaen yksittäisten vuosien keskilämpötilat. Copernicuksen käyttämä ERA5-lämpötiladata on esitetty tummanpunaisella ja muut lämpötila-aineistot vaaleammalla värillä. Credit: C3S/ECMWF.</td></tr></tbody></table><br /><p>Jokainen kuukausi kesäkuusta joulukuuhun oli vuonna 2023 koko mittaushistorian lämpimin ko. kalenterikuukausi. Anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) syyskuu 2023 oli koko mittaushistoria lämpimin kuukausi. Absoluuttisesti lämpimimmät kuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä olikin koko mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso.</p><p><b>Euroopan vuosi ei ollut yhtä ennätyksellinen kuin koko maapallon vuosi</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJCr67Tr4dZXxY79wZFnGPKcGQsbOeRjEBboFAZJD-U0nvG5mLz5_t9pU8W1fCwIhJ1FY0cq5T27_fbyKV-wKSWpJNf6E0ciqNZVk1qE0b6lAk6i-Ar_OU7uDBNGb4eJoKJbKg-PaeccMnJcr26GB9cuubHY5JmnJCH-TVDlJwfSfYzkuJLRdpHyN4o_em/s2400/fig2_GCH2023_PR_ERA5_surface_temperature_anomaly_annual_2023.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1740" data-original-width="2400" height="464" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJCr67Tr4dZXxY79wZFnGPKcGQsbOeRjEBboFAZJD-U0nvG5mLz5_t9pU8W1fCwIhJ1FY0cq5T27_fbyKV-wKSWpJNf6E0ciqNZVk1qE0b6lAk6i-Ar_OU7uDBNGb4eJoKJbKg-PaeccMnJcr26GB9cuubHY5JmnJCH-TVDlJwfSfYzkuJLRdpHyN4o_em/w640-h464/fig2_GCH2023_PR_ERA5_surface_temperature_anomaly_annual_2023.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuoden 2023 lämpötilakeskiarvon anomalia eli poikkeama vertailukauden 1991-2020 keskilämpötilasta alueittain maapallolla. Lämpötiladata: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.</td></tr></tbody></table><br /><p>Euroopassa sekä talvi (joulukuu 2022-helmikuu 2023), syksy (syys-marraskuu) että koko vuosi (tammi-joulukuu) olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimmät. Kesä (kesä-elokuu) oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.</p><p><b>Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat mittaushistorian uuteen ennätykseen</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_2JjJ5-FMd9ZVN41OKSWL7feiSxWClIouasX72XFsg5nVJS3czvFT2_3o4M2H1go5NBCc3HRS3lTBVX6_XNJaeXnuUiH0wwhk5L0jOWnU7S35Ipa2_TsCqbRw9_A_A9uURhs4gT_ZSjXt3fZ5_wmbSubcTLEdVrsi94-JTTAEySVcj1uqXEFSLG0dJl3P/s3540/fig5_GCH2023_PR_GHG_concentrations.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1672" data-original-width="3540" height="302" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_2JjJ5-FMd9ZVN41OKSWL7feiSxWClIouasX72XFsg5nVJS3czvFT2_3o4M2H1go5NBCc3HRS3lTBVX6_XNJaeXnuUiH0wwhk5L0jOWnU7S35Ipa2_TsCqbRw9_A_A9uURhs4gT_ZSjXt3fZ5_wmbSubcTLEdVrsi94-JTTAEySVcj1uqXEFSLG0dJl3P/w640-h302/fig5_GCH2023_PR_GHG_concentrations.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hiilidioksidin (vasemmalla) ja metaanin (oikealla) keskimääräiset pitoisuudet ilmakehässä vuosina 2003-2023 kuukausittain (harmaa käyrä) ja 12 kuukauden keskiarvoina (tummanpunainen käyrä) satelliittimittausten perusteella maa-alueiden yläpuolella (60 S-60 N). Credit: C3S/CAMS/ECMWF/University of Bremen/SRON.</td></tr></tbody></table><br /><p>Vuoden 2023 lämpimyyttä selittävät muutamien vuosien välein vaihteleva luontainen El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama pitkäaikainen ilmastonmuutos yhdessä. Vuonna 2023 ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Esimerkiksi hiilidioksidipitoisuus oli globaalisti keskimäärin 419 ppm (noin 2,4 ppm enemmän kuin vuonna 2022) ja metaanipitoisuus 1902 ppb (noin 11 ppb enemmän kuin vuonna 2022). Hiilidioksidipitoisuus kasvoi samaan tahtiin kuin aiemminkin, mutta metaanipitoisuuden kasvunopeus oli alempi kuin kolmena edellisenä vuonna. </p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/global-climate-highlights" target="_blank">Copernicus Climate Change Service: 2023 is the hottest year on record, with global temperature close to the 1.5°C limit</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/vuosi-2023-lampimin.html" target="_blank">Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, ja historiallisia lämpötiloja mitattiin myös vuoden viimeisinä päivinä</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/vuosi-2023.html" target="_blank">Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/wmo.html" target="_blank">WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin</a><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/kaksi-astetta.html" target="_blank">Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/kaksi-astetta.html" target="_blank">Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/12-kuukautta.html" target="_blank">Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p></div></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-36377318461754809302024-01-01T08:00:00.009+02:002024-01-01T08:00:00.134+02:00Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, ja historiallisia lämpötiloja mitattiin myös vuoden viimeisinä päivinä<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBiq8PfS3vaHQLegNphsHLXAjc0AgOh_lkucXwobq0DKDFz-lpORFtbKbKN6zPp1oyZd78VO7UXm2ieFKdp6qCC6DkJfGHUAN51AMVsh2KXgshG8AcIYtt_UyHAHUPibtKaRi8u81xbGyKL1kKj6A9CYbDvQd0JAqpIA_JmuubZQ8T52FotHqQyNikph1Z/s919/2023_JMA.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="715" data-original-width="919" height="498" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBiq8PfS3vaHQLegNphsHLXAjc0AgOh_lkucXwobq0DKDFz-lpORFtbKbKN6zPp1oyZd78VO7UXm2ieFKdp6qCC6DkJfGHUAN51AMVsh2KXgshG8AcIYtt_UyHAHUPibtKaRi8u81xbGyKL1kKj6A9CYbDvQd0JAqpIA_JmuubZQ8T52FotHqQyNikph1Z/w640-h498/2023_JMA.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: <a href="https://ds.data.jma.go.jp/tcc/tcc/products/gwp/temp/ann_wld.html" target="_blank">Japanin ilmatieteen laitos</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p><a href="https://ds.data.jma.go.jp/tcc/tcc/products/gwp/temp/ann_wld.html" target="_blank">Japanin ilmatieteen laitoksen</a> julkaisemien alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian korkein. Vuosi 2023 oli 0,53 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,08 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,76 astetta vuosisadassa. </p><p>Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat olleet 2023 (+0,53 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0.31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).</p><p>Aikaväli 3.7.-31.7.2023 oli koko mittaushistorian kuumin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/08/mittaushistorian-kuumin-kuukausi.html" target="_blank">29 vuorokauden jakso</a>. Kaikkein kuumin yksittäinen vuorokausi oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskilämpötila kohosi ERA5-havaintosarjan mukaan 17,08 asteeseen ja Climate Reanalyzerin (Climate Change Istitute, University of Maine) mukaan 17,23 asteeseen. Heinäkuun ensimmäisellä ja kolmannella viikolla globaali keskilämpötila ylitti väliaikaisesti Pariisin ilmastosopimuksen raja-arvon +1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Climate Reanalyzerin mukaan heinä-elokuussa oli peräti <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">56 peräkkäistä vuorokautta</a> (2.7.–26.8.2023), jotka kaikki olivat globaalilta keskiarvoltaan lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistoriassa (aiempi ennätys 16,80 astetta 13.8.2016).</p><p>Globaali <a href="https://twitter.com/EliotJacobson/status/1740751899522146745" target="_blank">meriveden</a> pintalämpötila pysytteli ennätyskorkealla suurimman osan vuodesta. Esimerkiksi <a href="https://twitter.com/WxNB_/status/1740813290576736288" target="_blank">Pohjois-Atlantti</a> on ollut ennätyslämmin yhdeksän kuukauden ajan, alkaen maaliskuun 6. päivästä.</p><p>Vuosi 2023 myös päättyi monin paikoin hyvin korkeisiin lämpötiloihin. Esimerkiksi <a href="https://twitter.com/extremetemps/status/1741344571110346777" target="_blank">Australiassa</a> (Roebourne Aero) mitattiin vuoden lopussa 49,5 asteen lämpötila, mikä on toiseksi korkein koskaan koko maapallolla mitattu joulukuun lämpötila (korkein 19.12.2019). Myös melkein koko <a href="https://twitter.com/extremetemps/status/1740908052793188532" target="_blank">Kanadassa</a> mitattiin ennätyslämpötiloja lähes koko joulukuun ajan.</p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/vuosi-2023.html" target="_blank">Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/wmo.html" target="_blank">WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin</a><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/kaksi-astetta.html" target="_blank">Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/kaksi-astetta.html" target="_blank">Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/12-kuukautta.html" target="_blank">Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-27550576879835224592023-12-29T12:34:00.004+02:002023-12-30T20:19:58.559+02:00Suomen ja koko maailman kylmyysennätykset<p><b>Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta</b></p><p>Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että meillä on - ja tulee aina olemaan - pakkasjaksoja riippumatta siitä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Suomen mittaushistorian kylmin lämpötila <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet" target="_blank">-51,5 astetta</a> mitattiin Pokan kylässä Kittilässä 28. tammikuuta 1999. Silloin Pohjois- ja Keski-Lapissa oli noin viikon ajan 45-50 asteen pakkasia. Kovin Kouvolan Utissa mitattu pakkanen puolestaan on <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/01/kouvolan-saa-ja-ilmasto.html" target="_blank">-37,3 astetta</a> (9. tammikuuta 1987).</p><p>Suomen talvilämpötiloihin vaikuttaa merkittävästi Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre, joka pitää kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Tällä hetkellä polaaripyörre saattaa olla <a href="https://www.foreca.fi/meteorologilta/ptyhvgs5" target="_blank">hajoamassa</a>, mikä ennustaisi meille kovia pakkasia. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi <b>Joanna Rinteen</b> <a href="https://blogi.foreca.fi/2018/02/polaaripyorre-kylmat-viikot-edessa/" target="_blank">hyvä kirjoitus</a>.</p><p>Talvisäähämme vaikuttaa myös <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2012/12/joulu2012.html" target="_blank">NAO-värähtely</a> (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.</p><p>Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.</p><p><b>Koko maailman virallinen pakkasennätys on -89,2 astetta, mutta satelliitista on mitattu -93,2 astetta</b></p><p>Koko maapallon virallinen kylmyysennätys <a href="https://wmo.asu.edu/content/world-lowest-temperature" target="_blank">-89,2 astetta</a> mitattiin Etelämantereen Vostok-sääasemalla 21. heinäkuuta 1983. Aiempi ennätys oli -88,3 astetta (24. elokuuta 1960). Etelämantereella kylmimmät lukemat havaitaan heinä-elokuussa, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi. WMO:n viralliset ennätystilastot alkavat vuodesta 1912.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoNq27PTDDtXaAGSALsU0a8PFtMWlvYnnh2YishK0s-ntxAw9_d8maJpTieCbzzoN2xikwuIc9JIgk4Ip7aRkqvT8QVPBe1Bx-DayOF-ZRoiq7lJjse2A1T2HE4J6pHxYQE_WJbZb49dlofZxoZzAj39oFRgAygXFU9yeiKRwn4vRsGxe7Z9k3MRwhXcCb/s640/pakkanen.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="565" data-original-width="640" height="566" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoNq27PTDDtXaAGSALsU0a8PFtMWlvYnnh2YishK0s-ntxAw9_d8maJpTieCbzzoN2xikwuIc9JIgk4Ip7aRkqvT8QVPBe1Bx-DayOF-ZRoiq7lJjse2A1T2HE4J6pHxYQE_WJbZb49dlofZxoZzAj39oFRgAygXFU9yeiKRwn4vRsGxe7Z9k3MRwhXcCb/w640-h566/pakkanen.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Satelliitista mitattu maapallon pakkasennätys -93,2 astetta on havaittu Etelämantereen Dome Valkyrielta Kuningatar Maudin maalta 10. elokuuta 2010 lähes neljän kilometrin korkeudella olevalta jäätiköltä. Image Credit: Ted Scambos, National Snow and Ice Data Center.</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p>NASA:n ja NSIDC:n mukaan satelliitista on mitattu <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2013/12/kylmin-paikka.html" target="_blank">-93,2 astetta</a> Etelämantereen Dome Valkyrielta Kuningatar Maudin maalta 10. elokuuta 2010 lähes neljän kilometrin korkeudella olevalta jäätiköltä. Satelliiteista tehtyjä mittauksia ei kuitenkaan hyväksytä WMO:n virallisiin ennätystilastoihin, koska tekniikka ei ole yhtä vakiintunutta kuin perinteisillä mittareilla tehdyissä mittauksissa.</p><p>Pilvettömän, kirkkaan ja kuivan sään vallitessa lämpösäteily katoaa maan pinnalta nopeasti avaruuteen. Kaikkein kylmimmät kohdat syntyvät vuorten rinteillä oleviin notkelmiin, joihin kylmä, tiheä ilma painautuu. Etelämantereen itäosien korkeilta alueilta löytyikin satelliittimittauksissa tuhat kilometriä pitkä kaistale, jolta mitattiin 92-93 pakkasasteen lukemia. Kylmimmät lämpötilat saatiin Dome Argusin ja Dome Fujin väliltä noin 5 x 10 kilometriä kokoisista painanteista, joiden syvyys oli 2-4 metriä. Useilla näistä kylmistä alueista saavutetaankin lähes joka vuosi yli 90 pakkasasteen lukemia.</p><p><b>Aiheuttaako arktisen alueen lämpeneminen Suomeen kylmän talven?</b></p><p>Suomen kannalta asia on erityisen mielenkiintoinen siksi, että joidenkin tutkijoiden mukaan lämmin arktinen alue lisää kylmän talven todennäköisyyttä sekä Pohjois-Euroopassa että Pohjois-Aasiassa.</p><p>Vuonna 2010 julkaistun <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/11/huippuvuoret.html" target="_blank">tutkimuksen</a> mukaan ilmaston lämpeneminen voi edistää kylmiä talvia tietyillä alueilla ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa. Tutkijat <b>Vladimir Petuhov (Petoukhov)</b> ja <b>V. A. Semenov</b> Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi.</p><p>”Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet” -ilmiö on fysikaalisesti täysin mahdollinen. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys keskimäärin kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin.</p><p>Vuonna 2012 julkaistun <b>Jennifer A. Francisin</b> ja <b>Stephen J. Vavrusin</b> <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2018/02/lammin-arktinen-alue-kylmat-mantereet.html" target="_blank">tutkimuksen</a> mukaan arktisen alueen lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilavaihtelua, mikä taas vaikuttaa Rossbyn aaltoihin eli suihkuvirtauksen mutkiin. Vyöhyketuulet heikkenevät ja aaltojen amplitudi kasvaa, jolloin Rossbyn aallot kehittyvät eri tavoin kuin tavallisesti. Näin tapahtuu erityisesti syksyllä ja talvella sellaisessa tilanteessa, jossa merijäätä on tavallista vähemmän.</p><p>Suihkuvirtauksen vyöhyke ei siis muutu pohjoisemmaksi, vaan se tekee entistä jyrkempiä mutkia (etelä-pohjoinen -ulottuvuus kasvaa), jolloin Rossbyn aaltoja kehittyy idässä hitaammin ja jolloin aallot ovat entistä jyrkempiä. Tämä johtaa pysyvämpiin sääilmiöihin, jolloin esimerkiksi talven kylmyys tai kesän kuivuus, tulvat ja helleaallot voivat olla pitkäkestoisempia. Pohjois-eteläsuunnassa siis lämpötilaerot pienenevät, koska suihkuvirtaus tekee entistä syvempiä aaltoja kohti pohjoista ja etelää, jolloin seurauksena on länsi-itäsuuntaisten tuulten heikkeneminen. Ylemmän tason länsituulet ovatkin tutkimuksen mukaan heikentyneet 14 prosenttia vuoden 1979 jälkeen.</p><p>Isot pohjois-eteläsuuntaiset Rossbyn aallot siis liikkuvat hitaammin kohti itää, jolloin säätyyppi on entistä pysyvämpi. Muodostuu esimerkiksi ns. sulkukorkeapaineita. Toisella alueella on pysyvä kylmä ilmamassa ja toisella alueella taas lämmin. Sää vaihtelee siis entistä vähemmän, ja vallitseva säätyyppi pysyy paikallaan pitkään.</p><p>Rossbyn aaltojen tarkka sijainti kuitenkin riippuu muista tekijöistä, kuten El Niñosta ja luonnollisesta arktisesta oskillaatiosta. Talven säätyyppi saattaa olla meillä hyvin pysyvä, mutta aaltojen sijainnista riippuen se voi olla arktisen kylmä tai mahdollisesti myös eteläisen lämmin. Kun arktista merijäätä on vähän, Suomi jää todennäköisemmin aaltojen kylmälle puolelle. Voidaan siis väittää, että voimakkaan ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa ilmaston lämpeneminen tekee Suomen talvista ajoittain entistä kylmempiä, kun talven "lämpöaallot" arktisella alueella yleistyvät ja muuttuvat entistä pitkäkestoisemmiksi.</p><p>Kaikki meteorologit eivät ole yksimielisiä siitä, että arktinen alue vaikuttaisi näin voimakkaasti säätiloihin etelämpänä. NOAA:n valtameritutkija <b>Jim Overland</b> on sanonut näin: <i>”Ihmiset pitävät suorista syy-seuraussuhteista, kuten että jäättömyys aiheuttaa joka vuosi samanlaiset vaikutukset. Ilmakehän kaoottinen luonne kuitenkin tarkoittaa sitä, että tutkijat voivat suurella luotettavuudella sanoa vain sen, että 'sään ääri-ilmiöiden määrä lisääntyy jossakin' arktisen alueen ilmaston nopean muuttumisen seurauksena.”</i></p><p>Tutkimusprofessori <b>Timo Vihma</b> Ilmatieteen laitokselta teki taannoin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/11/huippuvuoret.html" target="_blank">yhteenvedon</a> eri tutkimuksista. Tiivistelmänä Vihma totesi, että arktisen merijään väheneminen näyttää suosivan kylmiä itätuulia Suomessa ja arktisen alueen lämpeneminen pysyviä säätyyppejä Suomen syys- ja talviaikaan. Muutkin tekijät kuitenkin vaikuttavat kiertoliikkeisiin. Ilmastomallit pystyvät pääosin simuloimaan nämä kaikki mainitut tekijät, mutta siitä huolimatta mallit ennustavat Suomen talvien lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Arktisen merijään vähenemisen vaikutus ei näytä dominoivan ilmastonmuutokseen verrattuna. Esimerkiksi arktisen merijään erityisen pientä pinta-alaa syksyllä 2007 seurasi vähäluminen ja lämmin talvi. Sään luontainen vaihtelu kylmine ja lämpimine talvineen siis jatkuu lämpenemistrendistä huolimatta.</p><p>Tutkija, tohtori <b>Jouni Räisänen</b> on tiivistänyt asian näin: <i>"Asia erikseen on, kuinka tärkeää Jäämeren jään väheneminen on kaikkiin niihin muihin tekijöihin (esim. meriveden lämpötilan vaihtelut matalammilla leveysasteilla, kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspitoisuuksien muutokset, auringon aktiivisuuden vaihtelu, ilmakehän itsensä synnyttämä puhdas satunnaisvaihtelu) verrattuna, jotka myös vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeeseen. Vaikka joitakin mallisimulaatioita on tehty, tämä asia tunnetaan vielä aika huonosti. -- Kuten jo yllä todettiin, ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007-2008 oli Suomessa voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto. -- Lisäksi pakkasia ja helteitä pohdittaessa on syytä muistaa meneillään oleva kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka jo sinällään muuttaa kylmiä jaksoja leudommiksi ja lämpimiä kuumemmiksi, riippumatta Jäämeren jään vähenemisen tuomasta lisämausteesta."</i></p><b>Lue myös nämä</b><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2013/12/kylmin-paikka.html" target="_blank">Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/01/vuorokauden-lumisade-ennatys.html" target="_blank">Vuorokauden lumisade-ennätys</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2010/09/puolalaismeteorologien-talven-2010-2011.html" target="_blank">Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/02/maapallon-ilmasto-nayttaa-viilentyneen.html" target="_blank">Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!</a></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-27380167814784459982023-12-23T11:39:00.001+02:002023-12-23T11:45:04.055+02:00Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizmIpirQqQfFzLy5wrY-v3DAYkaIkugQ1-1XmpFmfe0GprBBnrfDUMOxlgcIA_4hXRmq-gW4c2tKKJ-klj2Odk_ipR_Hz1JzRLqAgeU5ApoWkNtGnJJlyV3by9JqgT-5td1AVAB1-T3A8qi_kc-NEKrtU1pX4AO21-1ITj_JDIdrHfgdDHaurIo7Y6nQ31/s1024/tammimarras2023.webp" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1024" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizmIpirQqQfFzLy5wrY-v3DAYkaIkugQ1-1XmpFmfe0GprBBnrfDUMOxlgcIA_4hXRmq-gW4c2tKKJ-klj2Odk_ipR_Hz1JzRLqAgeU5ApoWkNtGnJJlyV3by9JqgT-5td1AVAB1-T3A8qi_kc-NEKrtU1pX4AO21-1ITj_JDIdrHfgdDHaurIo7Y6nQ31/w640-h352/tammimarras2023.webp" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maapallon eri alueiden keskilämpötilan ennätykset tammi-marraskuussa 2023 vuosien 1850-2023 lämpötilatilastossa. Suurella osalla maapallon pinta-alasta oli ennätyksellisen lämmintä (tummin punainen väri). Missään koko maapallolla tammi-marraskuu 2023 ei ollut viiden mittaushistorian kylmimmän tammi-marraskuun joukossa. Credit: <a href="https://berkeleyearth.org/november-2023-temperature-update/" target="_blank">Berkeley Earth</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p>Berkeley Earthin eilisiltana julkaiseman uutiskirjeen mukaan vuosi 2023 tulee olemaan yli 99 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian lämpimin vuosi ja 99 prosentin todennäköisyydellä Berkeley Earthin lämpötiladatan ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila on yli 1,5 astetta korkeampi kuin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2017/01/esiteollinen-aika.html" target="_blank">esiteollisen ajan</a> keskilämpötila. Lämpimyyteen vaikuttivat luonnollinen <a href="https://www.ilmastokatsaus.fi/2023/12/21/el-nino-joulun-lapsi/" target="_blank">El Niño -ilmiö</a>, muut <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">luonnolliset tekijät</a> ja ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä.</p><p>Erityisen ennätyksellinen oli syyskuu 2023, jolloin kuukausikohtainen poikkeama esiteollisesta ajasta oli suurempi kuin koskaan aiemmin, peräti +1,82 astetta. Kuusi peräkkäistä kuukautta kesäkuusta marraskuusta olivat ennätyslämpimiä. Lopulliset vuoden 2023 tilastot julkaistaan 12. tammikuuta 2024.</p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://berkeleyearth.org/" target="_blank">Berkeley Earth</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/12/wmo.html" target="_blank">WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/kaksi-astetta.html" target="_blank">Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/kaksi-astetta.html" target="_blank">Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/12-kuukautta.html" target="_blank">Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-74405895614483395752023-12-02T16:00:00.001+02:002023-12-02T16:00:11.044+02:00WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNWwITKdK-9Uc50TlaridtLEwq87Q6lS1Sz7TwD7xoNqgIg6lt12SkV1hLAgPrA0xlsrSVzNiD1juqsCJn32PDlLmAOobetE_GH1v_czj9kP5xU-M2dD7hQUSFFnIsl2kthxP7eVL23IzIWc5RrR4aKsw2Q5qbic6Kxcy5sb8_95FR4aoZOfBSYJWoRi8P/s1034/wmo2023.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="703" data-original-width="1034" height="436" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNWwITKdK-9Uc50TlaridtLEwq87Q6lS1Sz7TwD7xoNqgIg6lt12SkV1hLAgPrA0xlsrSVzNiD1juqsCJn32PDlLmAOobetE_GH1v_czj9kP5xU-M2dD7hQUSFFnIsl2kthxP7eVL23IzIWc5RrR4aKsw2Q5qbic6Kxcy5sb8_95FR4aoZOfBSYJWoRi8P/w640-h436/wmo2023.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosien 1850–2023 globaalien keskilämpötilojen (vuoden 2023 tiedot lokakuuhun asti) ero esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskilämpötilasta celsiusasteina viiden eri lämpötilasarjan mukaan. Credit: <a href="https://wmo.int/news/media-centre/2023-shatters-climate-records-major-impacts" target="_blank">WMO</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi tällä viikolla alustan <i><a href="https://wmo.int/sites/default/files/2023-11/WMO%20Provisional%20State%20of%20the%20Global%20Climate%202023.pdf" target="_blank">State of the Global Climate 2023</a></i> -raporttinsa. Tässä on koottuna joitakin keskeisiä pääkohtia tuosta raportista.</p><p><b>Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kymmenvuotiskausi on ollut 2014–2023</b></p><p>Vuoden 2023 globaali keskilämpötila (tiedot lokakuuhun asti) lähellä maapallon pintaa oli noin 1,4 astetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) korkeampi ja 0,5 astetta vuosien 1991-2020 keskilämpötilaa korkeampi. Vuodesta 2023 tulee lähes varmasti 174-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Toiseksi lämpimimmät vuodet (2016 ja 2020) olivat vajaat 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Viimeisimmät yhdeksän vuotta (2015–2023) ovat olleet koko mittaushistorian yhdeksän lämpimintä kalenterivuotta. Mittaushistorian lämpimin kymmenen peräkkäisen vuoden jakso puolestaan on ollut 2014–2023, lokakuuhun 2023 asti ulottuvien tietojen perusteella noin 1,2 astetta yli esiteollisen ajan keskiarvon.</p><p><b>Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat ennätyksellisen korkeita</b></p><p>Kolmen merkittävimmin ilmastonmuutosta aiheuttavan kasvihuonekaasun eli hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin mitatut pitoisuudet ilmakehässä ovat ennätyksellisen korkeita. Varmistetut globaalit tilastot ovat vuodelta 2022, mutta vuoden 2023 reaaliaikaisen pisteseurannan perusteella pitoisuudet ovat edelleen nousussa. Vuonna 2022 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli keskimäärin 417,9±0,2 ppm, metaanin 1923±2 ppb ja dityppioksidin 335,8±0,1 ppb. Vuonna 1750 pitoisuudet olivat hiilidioksidilla 278,3 ppm, metaanilla 729,2 ppb ja dityppioksidilla 270,1 ppb.</p><p><b>Merenpinnan nousu on kiihtynyt</b></p><p>Noin 90 % vuoden 1971 jälkeen maapallolle kertyneestä ylimääräisestä energiasta on varastoitunut meriin. Tänä vuonna globaali meriveden pinta on ollut korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1993 alkavan satelliittimittaushistorian aikana. <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/01/merenpinta.html" target="_blank">Merenpinnan nousun</a> syynä ovat sekä meriveden lämpölaajeneminen että jäätiköiden sulamisesta tuleva ylimääräinen vesi. Keskimäärin merenpinta on kohonnut satelliittimittaushistorian aikana 3,42 millimetriä vuodessa, mutta nousunopeus on kiihtynyt. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana se oli 2,14 millimetriä vuodessa, viimeisimmän kymmenen vuoden aikana 4,72 millimetriä vuodessa.</p><p><b>Merien ja mannerten jääpeite sulaa</b></p><p>Myös merien lämpösisältö on suurempi kuin kertaakaan aiemmin 65-vuotisen seurantahistorian aikana (viimeisimmät varmistetut laskelmat vuodelta 2022). Antarktiksen merijään laajuus olikin helmikuussa 2023 pienempi kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian aikana. Vuoristojäätiköt ovat sulaneet merkittävästi esimerkiksi läntisessä Pohjois-Amerikassa ja Euroopan Alpeilla. Sveitsin jäätiköt menettivät noin 10 % jäljellä olevasta tilavuudestaan viimeisimmän kahden vuoden aikana.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://wmo.int/news/media-centre/2023-shatters-climate-records-major-impacts" target="_blank">WMO press release: 2023 shatters climate records, with major impacts</a></p><p><a href="https://wmo.int/sites/default/files/2023-11/WMO%20Provisional%20State%20of%20the%20Global%20Climate%202023.pdf" target="_blank">WMO: Provisional State of the Global Climate 2023</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/kaksi-astetta.html" target="_blank">Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/kaksi-astetta.html" target="_blank">Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/12-kuukautta.html" target="_blank">Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-40222971323257642192023-11-21T16:00:00.002+02:002023-11-21T16:16:42.509+02:00Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1AnTiOmzqw-pVknTsCs5lZG0LF0BMd0Iic0SGREbwKVvIeSmbUTNl4Nniv_QVxSgCvMw92LJHkFVKKc7IeNW8IVUSRkjZ3S0O9O1Svs-6F9x8KIu4pkhmE86PlqWTK91DLSU0aNoH1z4eUbnragH4eNIZj7sxc1UPbnXR2NjOvj7Mg3r3ftG26nd5703m/s2048/F_YJ_vVWwAAR8V8.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1325" data-original-width="2048" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1AnTiOmzqw-pVknTsCs5lZG0LF0BMd0Iic0SGREbwKVvIeSmbUTNl4Nniv_QVxSgCvMw92LJHkFVKKc7IeNW8IVUSRkjZ3S0O9O1Svs-6F9x8KIu4pkhmE86PlqWTK91DLSU0aNoH1z4eUbnragH4eNIZj7sxc1UPbnXR2NjOvj7Mg3r3ftG26nd5703m/w640-h414/F_YJ_vVWwAAR8V8.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksittäisten vuorokausien 1.1.1940–18.11.2023 globaalien keskilämpötilojen anomaliat eli poikkeamat esiteollisen ajan (1850–1900) keskilämpötilasta. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Katkoviiva eli diagrammin nollataso kuvaa esiteollista aikaa (vuosien 1850–1900 keskiarvo). Data: ERA5. Credit: <a href="https://twitter.com/CopernicusECMWF/status/1726578518463816078/photo/1" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p>Viime viikon perjantai 17. marraskuuta 2023 oli historiallinen päivä. Silloin vuorokauden globaali keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2017/01/esiteollinen-aika.html" target="_blank">esiteollisen ajan</a> keskilämpötilan. Toki ennen ihmislajin olemassaoloa maapallolla on ollut huomattavastikin nykyistä lämpimämpiä aikoja. </p><p><a href="https://twitter.com/WMO/status/1726611963135058352" target="_blank">Copernicus Climate Change Servicen</a> mukaan anomalia eli poikkeama esiteollisen ajan keskilämpötilasta oli 17. marraskuuta +2,07 astetta. Professori <a href="https://twitter.com/EliotJacobson/status/1726209452729327644" target="_blank">Eliot Jacobson</a> totesi kahden asteen rajan ylityksen myös toisen globaalin lämpötilahavaintodatan perusteella. Ylitys oli kuitenkin väliaikainen, sillä nyt globaali keskilämpötila on jälleen laskenut sen alle.</p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2015/11/pariisin-ilmastokokous.html" target="_blank">Pariisin ilmastosopimuksen</a> tavoitteena on saada pidettyä maailmanlaajuinen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna korkeintaan 1,5 asteessa tai ainakin selvästi alle kahdessa asteessa. Vaikka yksittäisten vuorokausien keskilämpötilat ylittävätkin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiksi asetetut raja-arvot, tämä ei vielä tarkoita Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden epäonnistumista, koska ilmastossa tarkastellaan pitkäaikaisia keskiarvoja eikä yksittäisiä vuorokausia, viikkoja, kuukausia tai vuosiakaan. </p><p><a href="https://twitter.com/UNFCCC/status/1726626520175886502" target="_blank">Yhdistyneet kansakunnat</a> kuitenkin varoittaa, että kaikkein optimistisimmassakin skenaariossa tämänhetkiset ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet saavat lämpenemisen rajoitettua 1,5 asteeseen vain 14 prosentin todennäköisyydellä. Jos ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei pystytä nopeuttamaan, vaarana on esiteolliseen aikaan verrattuna <a href="https://www.unep.org/resources/emissions-gap-report-2023" target="_blank">2,5<span style="text-align: center;">–</span>2,9 asteen</a> lämpeneminen tällä vuosisadalla. Pelkästään <a href="https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biad080/7319571" target="_blank">tämän vuoden aikana</a> on rikottu lukuisia ilmastonmuutokseen liittyviä <a href="https://academic.oup.com/view-large/figure/422619563/biad080fig1.jpg" target="_blank">ennätyksiä</a>. Kaikkiaan 15 000 luonnontieteilijää onkin allekirjoittanut <a href="https://academic.oup.com/bioscience/article/70/1/8/5610806" target="_blank">tekstin</a>, jolla halutaan kiinnittää huomiota ilmastokriisiin.</p><p><b>Lähde</b></p><p><a href="https://twitter.com/CopernicusECMWF/status/1726578518463816078" target="_blank">Copernicus Climate Change Service</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2021/10/ilmastovarjo.html" target="_blank">Kuinka suuri on sinun ilmastovarjosi?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/kaksi-astetta.html" target="_blank">Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/12-kuukautta.html" target="_blank">Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-21194947815818627372023-11-19T12:09:00.001+02:002023-11-19T12:14:11.950+02:00Viimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso<p><b>Viimeisimmät 12 kuukautta (1.11.2022-31.10.2023) olivat globaalisti koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, keskimäärin 1,32 celsiusastetta yli esiteollisen ajan. Tällaiseen johtopäätökseen päätyi kansainvälisten tutkimuslaitosten keräämien ilmasto- ja säätietojen perusteella Climate Central, joka on riippumaton, poliittisesti neutraali luonnontieteilijöiden ryhmä.</b></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYEPyw6ws9QuDWlfinUbrQsElTJcvunWtNdhLDbDZgeD4sJOGqILQL-RenkootsX09F8b2IdDwiJ3WorCzTfwImTzsBRN1uefhtf3GCWcIwF2MT6pxfnnkz88lrBxrjCUV5LdLaWVhCNGjNE5Khys5RcKHSKk04dpmMMWaDWhAsM04Uj82itux9z6xLn-O/s1920/2023Hottest12_GMT_en_title_lg.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYEPyw6ws9QuDWlfinUbrQsElTJcvunWtNdhLDbDZgeD4sJOGqILQL-RenkootsX09F8b2IdDwiJ3WorCzTfwImTzsBRN1uefhtf3GCWcIwF2MT6pxfnnkz88lrBxrjCUV5LdLaWVhCNGjNE5Khys5RcKHSKk04dpmMMWaDWhAsM04Uj82itux9z6xLn-O/w640-h360/2023Hottest12_GMT_en_title_lg.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valkoisella käyrällä on esitetty globaalin keskilämpötilan anomalia eli poikkeama esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskilämpötilasta. Ympyrät kertovat globaalin keskilämpötilan anomalian marras-lokakuun 12 kuukauden jaksoilta. Ympyröiden värit esittävät ENSO-ilmiön (lämmittävä El Niño -ilmiö ja viilentävä La Niña -ilmiö) tilaa 12 kuukauden jaksolle sattuvan joulu-helmikuun ajalta. Luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutus on yleensä suurimmillaan noin vuosi El Niñon käynnistymisen jälkeen. Nykyisin El Niño -vuodet ovat ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi aiempia El Niño -vuosia lämpimämpiä. Vastaavasti myös luontaisesti viileät La Niña -vuodet ovat ilmastonmuutoksen vuoksi aiempia La Niña -vuosia lämpimämpiä. Vaikka vuosien keskilämpötilat vaihtelevat, taustalla on siis nähtävissä selkeä pitkäaikainen lämpenemistrendi. Viimeisin marras-lokakuun jakso on ollut koko mittaushistorian lämpimin marras-lokakuun jakso. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Credit: <a href="https://www.climatecentral.org/graphic/earths-hottest-12-month-streak-2023?graphicSet=12+Month+Global+Temperature+and+ENSO&location=CONUS&lang=en" target="_blank">Climate Central</a>.</td></tr></tbody></table><br /><b><br /></b><p></p><p><b>Ilmastonmuutos on vaikuttanut viimeisimmän vuoden aikana suurimpaan osaan maapallon ihmisistä</b></p><p>Maailman ihmisistä 90 prosenttia (7,3 miljardia) koki viimeisimmän 12 kuukauden aikana ainakin kymmenen vuorokautta, joiden lämpötiloihin ilmastonmuutos vaikutti voimakkaasti. Vastaavasti 73 prosenttia (5,8 miljardia) ihmisistä koki yli kuukauden ajan korkeita lämpötiloja, joiden todennäköisyys oli kasvanut ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi ainakin kolminkertaiseksi verrattuna todennäköisyyteen ilman ilmastonmuutosta. Vaikutus näkyi selvimmin päiväntasaajan lähellä. Kolme valtiota, joissa vaikutus oli voimakkain, ovat järjestyksessä lueteltuina Jamaika, Guatemala ja Ruanda.</p><p>Kun tarkastellaan äärilämpötiloja, noin joka neljäs (1,9 miljardia) maailman ihminen koki vähintään viiden vuorokauden mittaisen helleaallon, jonka todennäköisyyden ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasut olivat nostaneet vähintään kaksinkertaiseksi luonnolliseen tilanteeseen verrattuna. Jos katsotaan 700 miljoonakaupunkia, pisin äärilämpötilojen helleaalto oli Texasin Houstonissa, peräti 22 vuorokautta. Äärilämpötiloiksi määritettiin lämpötilat, joita ajanjaksolla 1991-2020 esiintyi ajallisesti alle prosentin verran.</p><p><b>Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt sekä inhimillisiä kärsimyksiä että suuria taloudellisia menetyksiä</b></p><p>Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos lisää esimerkiksi rankkojen sateiden todennäköisyyttä ja sademääriä, mikä puolestaan johtaa tulvimiseen. Viimeisimmän vuoden aikana tuhansia ihmisiä on kuollut ja miljoonia on joutunut siirtymään turvaan sellaisten sään ääri-ilmiöiden vuoksi, joihin ilmastonmuutos on osaltaan vaikuttanut (esimerkiksi trooppinen sykloni <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/feb/13/cyclone-gabrielle-new-zealand-declares-national-state-of-emergency" target="_blank">Gabrielle</a> Uudessa-Seelannissa, trooppinen sykloni <a href="https://www.weforum.org/agenda/2023/03/factbox-why-is-cyclone-freddy-a-record-breaking-storm/" target="_blank">Freddy</a> Malawissa, Mosambikissa ja Madagaskarilla, taifuuni <a href="https://www.reuters.com/business/environment/remnants-typhoon-haikui-cause-floods-southeastern-china-2023-09-06/" target="_blank">Haikui</a> Kiinassa ja <a href="https://reliefweb.int/report/libya/libya-hurricane-daniel-situation-report-4-06102023" target="_blank">Daniel</a>-myrsky Välimerellä). Välimereltä alkanut Daniel-myrsky aiheutti syyskuussa 2023 kuolonuhreja Libyassa, Kreikassa, Bulgariassa ja Turkissa. Se voimistui medikaaniksi eli välimerelliseksi hirmumyrskyksi ennen saapumistaan Libyaan. Siitä muodostui kuolonuhreiltaan suurin ja tuhoiltaan kallein koskaan havaittu medikaani. Pelkästään Libyassa kuoli tuhansia ihmisiä. </p><p>Kaikkiaan Afrikassa on tähän mennessä kuollut tänä vuonna ainakin <a href="https://www.carbonbrief.org/analysis-africas-extreme-weather-have-killed-at-least-15000-people-in-2023/" target="_blank">15 700</a> ihmistä sään ääri-ilmiöiden vuoksi. Huhtikuussa Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan tulvat tappoivat ainakin <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/may/09/confirmed-dead-flooding-drc-democratic-republic-congo" target="_blank">400</a> ihmistä. Syyskuussa <a href="https://www.voanews.com/a/floods-in-ghana-displace-thousands-of-people-/7315068.html" target="_blank">26 000</a> ihmistä joutui Ghanassa hakeutumaan turvallisemmille alueille tulvan vuoksi. Afrikan sarvessa ilmastonmuutos on puolestaan pahentanut kuivuutta, mikä on heikentänyt <a href="https://reliefweb.int/report/ethiopia/drought-horn-africa-situation-update-july-2023" target="_blank">23 miljoonan</a> ihmisen ruokatulvaa ja pakottanut 2,7 miljoonaa ihmistä siirtymään toiselle alueelle.</p><p>Yhdysvalloissa ainakin 383 ihmistä menehtyi viimeisimmän 12 kuukauden aikana sään ääri-ilmiöiden vuoksi ja taloudelliset tappiot nousivat 67 miljardiin dollariin. Esimerkiksi Havaijilla <a href="https://www.theguardian.com/us-news/2023/aug/13/hawaii-wildfires-at-least-89-confirmed-killed-after-deadliest-us-blaze-in-100-years" target="_blank">93</a> ihmistä kuoli maastopaloissa. Kanadassa <a href="https://www.npr.org/2023/08/22/1195154996/some-of-canadas-wildfires-likely-made-worse-by-human-driven-climate-change" target="_blank">joka kahdessadas</a> ihminen joutui evakuoitumaan kuukausia jatkuneiden, ennätyksellisten maastopalojen seurauksena. Ainakin osaan näistä <a href="https://mcusercontent.com/854a9a3e09405d4ab19a4a9d5/files/ba799979-2d04-ed82-4252-296e5f3e7ea0/Scientific_report_Eastern_Canada_wildfires.pdf" target="_blank">maastopaloista</a> vaikutti myös ilmastonmuutos. Etelä-Amerikassa <a href="https://www.forbes.com/sites/maryroeloffs/2023/10/16/amazon-river-port-records-lowest-water-level-in-120-years-as-more-of-the-world-falls-into-drought/" target="_blank">Amazon-joen</a> vedenpinta laski alemmaksi kuin koskaan aiemmin 120-vuotisessa mittaushistoriassa. <a href="https://www.latimes.com/opinion/story/2023-09-18/panama-canal-drought-climate-change-deniers" target="_blank">Panaman kanavassa</a>, jonka kautta kulkee arviolta viisi prosenttia maailmankaupasta, kaksi vuotta kestänyt kuivuus häiritsi tämän maailman vilkkaimman kauppareitin toimintaa kuukausien ajan.</p><p>Helleaallot vaikuttivat myös Aasiassa ja Euroopassa. Intiassa yli <a href="https://www.downtoearth.org.in/news/climate-change/data-gaps-in-heatwave-deaths-widen-as-india-battles-record-smashing-temperatures-90839" target="_blank">260</a> ihmistä menehtyi. Euroopassa oli paikoin pahin kuivuus <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-08-23/europe-s-drought-may-be-continent-s-worst-in-at-least-500-years" target="_blank">500</a> vuoteen, ja korkeat lämpötilat johtivat Espanjassa <a href="https://www.eltiempo.es/noticias/mas-de-2-000-muertes-por-olas-calor-en-espana-en-2023" target="_blank">2 000</a> ihmisen kuolemaan.</p><p>Vähiten kehittyneet maat (globaali etelä) ja pienet saarivaltiot altistuvat eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamille vaikutuksille, mutta ilmastonmuutos näkyy kaikkialla. Voimakkaita helleaaltoja esiintyi viimeisimmän 12 kuukauden aikana myös Yhdysvalloissa, Euroopassa, Intiassa ja Kiinassa. Tässä on paljon pohdittavaa Dubain ilmastokokoukselle (COP28 UAE) marraskuun lopulta joulukuun 12. päivään.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://www.climatecentral.org/report/the-hottest-12-month-stretch-in-recorded-history-2023" target="_blank">Climate Central: The hottest 12-month stretch in recorded history</a></p><p><a href="https://assets.ctfassets.net/cxgxgstp8r5d/3Ol753QygKfVTuCC28qgij/b97aacad87ca66289e06e2176b7af567/-Climate_Central_report-_The_hottest_12-month_stretch_in_recorded_history__Nov_2022_to_Oct_2023_.pdf" target="_blank">Climate Central: The hottest 12-month stretch in recorded history, full report</a></p><b>Lue myös nämä</b><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/11/mittaushistorian-lampimin-vuosi.html" target="_blank">Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-17591553938317139542023-11-08T19:13:00.000+02:002023-11-08T19:13:46.946+02:00Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosi<p>Tänään julkaistujen tietojen mukaan lokakuu 2023 oli maailmanlaajuisesti koko mittaushistorian lämpimin lokakuu ja samalla viides peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi. Lokakuu oli 0,85 celsiusastetta lokakuiden 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi, 0,40 astetta edellistä ennätyslämmintä lokakuuta eli vuoden 2019 lokakuuta lämpimämpi ja peräti 1,7 astetta esiteollisen ajan (ilmastotieteessä ajanjakso 1850–1900) lokakuita lämpimämpi.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKYcVNPAuu61OtVny7Upvv54JCqyhwCjg7_Jhkt8nbb0yirKvbW3E7vtaghgzozLYfOHhxsdpNJ10LD3rMdGQ4tWH_K1eTod34Zb6vwR8Pv9mhm6itsDqfEJVc0PBcoDIrGU6pPQyTAL8Bc88s5jWR0LvyhPyUVgPNq9UW4nLGAyaHQTHg0hj46CE0XOlE/s1410/lokakuu2023.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="876" data-original-width="1410" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKYcVNPAuu61OtVny7Upvv54JCqyhwCjg7_Jhkt8nbb0yirKvbW3E7vtaghgzozLYfOHhxsdpNJ10LD3rMdGQ4tWH_K1eTod34Zb6vwR8Pv9mhm6itsDqfEJVc0PBcoDIrGU6pPQyTAL8Bc88s5jWR0LvyhPyUVgPNq9UW4nLGAyaHQTHg0hj46CE0XOlE/w640-h398/lokakuu2023.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lokakuiden 1940–2023 keskimääräiset globaalit lämpötilat verrattuna lokakuiden 1991-2020 keskimääräiseen lämpötilaan (= diagrammin nollataso). Siniset pylväät tarkoittavat keskimääräistä viileämpiä lokakuita ja punaiset pylväät keskimääräistä lämpimämpiä lokakuita. Pitkäaikaisen lämpenemistrendin havaitseminen on tärkeämpää kuin yksittäisten ennätyslämpimien syyskuiden tarkastelu. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-october-2023-exceptional-temperature-anomalies-2023-virtually-certain-be-warmest-year" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Tänä vuonna myös tammi-lokakuun ajanjakso on ollut globaalisti koko mittaushistorian lämpimin tammi-lokakuu. Edellisen ennätyslämpimän kalenterivuoden (2016) tammi-lokakuun keskilämpötila ylittyi 0,10 asteella ja esiteollisen ajan tammi-lokakuiden keskilämpötila 1,43 asteella. Näin myös koko vuodesta 2023 on tulossa mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCOr8Q83ATZrMtYluJHeeZgbjHEf9Azl36jcMiU33_29rjRsJKbb6YcY-ppzHqFhvFSc2K8YZ3YgvzSnn6hFiTLO9xh_FPCKz_jH1RrLD-mNZJP9xBL-JvkYEHWcOEWCwSQzhIO39OcpOWiRwIUzHKnlEsvmfk4Fg1cjX5ykcaqAAQSpPzHI7N6WlYJvGO/s1410/vuosi2023.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1410" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCOr8Q83ATZrMtYluJHeeZgbjHEf9Azl36jcMiU33_29rjRsJKbb6YcY-ppzHqFhvFSc2K8YZ3YgvzSnn6hFiTLO9xh_FPCKz_jH1RrLD-mNZJP9xBL-JvkYEHWcOEWCwSQzhIO39OcpOWiRwIUzHKnlEsvmfk4Fg1cjX5ykcaqAAQSpPzHI7N6WlYJvGO/w640-h408/vuosi2023.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksittäisten kuukausien globaalit keskilämpötilat vuosina 1940–2023 verrattuna ajanjakson 1991–2020 keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja edellinen ennätyslämmin kalenterivuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-october-2023-exceptional-temperature-anomalies-2023-virtually-certain-be-warmest-year" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Lokakuussa myös meret olivat jälleen ajankohtaan nähden ennätyslämpimiä. Leveysasteilla 60° S–60° N meriveden keskilämpötila oli 20,79 astetta.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-october-2023-exceptional-temperature-anomalies-2023-virtually-certain-be-warmest-year" target="_blank">Copernicus: October 2023 - Exceptional temperature anomalies; 2023 virtually certain to be warmest year on record</a></p><p><a href="https://public.wmo.int/en/media/news/world-had-warmest-october-record" target="_blank">World Meteorological Organization (WMO): World had warmest October on record</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyksellisen-lamminta.html" target="_blank">Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-29663320008010181912023-10-19T14:07:00.001+03:002023-10-19T14:07:19.396+03:00Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?<p><b>Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontainen El Niño ovat tärkeimmät tekijät, jotka ovat vaikuttaneet viime kuukausien lämpimyyteen, esimerkiksi ennätyslämpimiin heinä-, elo- ja syyskuuhun. Näiden kahden tekijän lisäksi on kuitenkin kolme muuta vaikuttavaa asiaa.</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9KStBMa0aQmf_mhmKkkVp2Rr5lYV7TE_3wwf-TH8-sCvI4wFn2MLuDV2n6orGZaUmV0FTFbIaLnvuND4L1NKAGZtbX5oDz5RKXFX26RlGiJtroHILzSDxb_F3sIeLTU6Tq9YrxvNgbNC8Ui19_CwUN96mevgWG-6UAcxzO1b3-ajkfk4bDTPaRz5hfpIL/s1024/10vuotta.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="577" data-original-width="1024" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9KStBMa0aQmf_mhmKkkVp2Rr5lYV7TE_3wwf-TH8-sCvI4wFn2MLuDV2n6orGZaUmV0FTFbIaLnvuND4L1NKAGZtbX5oDz5RKXFX26RlGiJtroHILzSDxb_F3sIeLTU6Tq9YrxvNgbNC8Ui19_CwUN96mevgWG-6UAcxzO1b3-ajkfk4bDTPaRz5hfpIL/w640-h360/10vuotta.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Credit: <a href="https://berkeleyearth.org/september-2023-temperature-update/" target="_blank">Berkeley Earth</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Ihmiskunnan toiminnasta johtuva kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, lisääntyminen on nostanut maapallon lämpötilaa noin 0,19 °C/vuosikymmen. Tämä on pääasiallinen syy maapallon ilmaston lämpenemiselle, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä.</p><p>Ilmakehän lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista, vaan siinä havaitaan jaksoittaista vaihtelua. Lyhyellä aikavälillä on siis välillä lämpenemistä ja välillä viilenemistä. Tähän vaikuttavat erityisesti merivirroissa ja ilmavirtauksissa tapahtuvat vaihtelut, joiden seurauksena lämmön jakautuminen maapallon eri alueille vaihtelee. Tämä puolestaan näkyy pieninä muutoksina globaalissa lämpötilassa. Suurin ja tunnetuin vaikuttava tekijä on Tyynenmeren luonnollinen ENSO-ilmiö, siis El Niñon ja La Niñan vaihtelu. El Niño -vuosina globaali keskilämpötila on hieman korkeampi, joten ennätyslämpimät kalenterivuodet mitataan yleensä El Niñon aikaan ja viileät vuodet La Niñan aikaan. Nykyaikana kuitenkin La Niña -vuodetkin ovat lämpimämpiä kuin aikoinaan ennätyslämpimät El Niño -vuodet. Vuonna 2023 El Niño alkoi kesäkuussa useita vuosia kestäneen La Niña -vaiheen jälkeen. </p><p>Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Tällä hetkellä Auringon aktiivisuus lisääntyy ja huipun arvioidaan olevan vuonna 2024 tai 2025. Huippuvaiheessa Auringon säteilymäärä kasvaa hieman, mikä pystytään erottamaan pienenä muutoksena myös maapallon lämpötiloissa.</p><p>Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkaus tammikuussa 2022 lienee myös osaltaan vaikuttanut viimeaikaiseen lämpenemiseen ja sääilmiöihin. Useimmista muista tulivuorenpurkauksista poiketen Hunga Tongan purkauksesta vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä vapautui runsaasti vesihöyryä. Sitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. </p><p>Lisäksi vuonna 2020 rajoitettiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta, mikä vähensi laivaliikenteen rikkipäästöjä noin 85 prosentilla, kun tarkastellaan suuria laivoja. Ihmisten terveyden kannalta haitallisten rikkipäästöjen vähentäminen on hyvin tärkeä asia, mutta samalla ilmakehästä vähenivät Auringosta tulevaa säteilyä poispäin heijastavat pienhiukkaset, joilla on lyhytaikainen viilentävä vaikutus. Globaalisti tämä on lisännyt lämpenemistä keskimäärin 0,02 astetta ja vilkkaimman laivaliikenteen alueilla enemmänkin verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin laivaliikenne tuotti runsaammin rikkipitoisia ilmansaasteita. Aiemmin rikipäästöt siis peittivät osan ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti Pohjoisella Tyynellämerellä ja Pohjois-Atlantilla.</p><p>Yhteenvetona voidaan todeta, että tämänhetkisiin ennätyslämpötiloihin vaikuttavat eniten ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontainen El Niño -vaihe yhdessä, mutta myös muilla mainituilla tekijöillä on pieni vaikutus ennätyksellisen korkeisiin lämpötiloihin.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://berkeleyearth.org/july-2023-temperature-update/" target="_blank">Robert Rohde, Berkeley Earth: July 2023 Temperature Update</a></p><p><a href="https://berkeleyearth.org/september-2023-temperature-update/" target="_blank">Robert Rohde, Berkeley Earth: September 2023 Temperature Update</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/pohjois-atlantti-on-ollut-ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-51202356804253617182023-10-11T09:59:00.003+03:002023-10-11T19:44:30.754+03:00Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin<p><b>Pohjois-Atlantin pintaveden vuorokausikohtainen keskilämpötila ylitti 25 astetta ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa</b></p><p>Pohjois-Atlantilla meriveden pintalämpötila on ollut ennätyksellisen korkea jo yli seitsemän kuukauden ajan, kun lämpötilaa verrataan ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin. Koko mittaushistorian kaikkien ajankohtien uusi lämpöennätys tehtiin päivitettyjen tietojen mukaan 29. heinäkuuta 2023, kun meriveden pintalämpötila ylitti syyskuussa 2022 tehdyn aiemman ennätyksen (24,9 astetta). Lämpötila pysytteli tuon vanhan ennätyksen yläpuolella 21. syyskuuta asti. Kaikkein korkeimmat lukemat (25,4 astetta) mitattiin 30. elokuuta ja 7. syyskuuta. Senkin jälkeen Pohjois-Atlantin lämpötila on ollut ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkea.</p><p>Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomata pari asiaa. Mainen yliopistoon kuuluvan ilmastonmuutosinstituutin tiedot ovat aina alustavia noin kahden viikon ajan, kunnes kaikki data on käsitelty tarkasti. Pohjois-Atlantilla tarkoitetaan Atlantin valtameren osaa, joka on päiväntasaajan pohjoispuolella (0°–60° N).</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjboDG95QfQBH-DNhggdvYlMG5u-kwln0d1gDC75KfkccAz6OtQU2_Zm_gNQDbq-_w_KzgiKGptyZxlpFHuXwBEIdIyw9fH7tE24wf74i668FjE5TtxTOirQKjQK3a9Ja7r5fN3WjUKjCdxGrd25sN5B5e5-618745Xl364imZnTyFz9dC0nRWeSVrpeAz6/s1100/oisst2.1_natlan1_sst_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjboDG95QfQBH-DNhggdvYlMG5u-kwln0d1gDC75KfkccAz6OtQU2_Zm_gNQDbq-_w_KzgiKGptyZxlpFHuXwBEIdIyw9fH7tE24wf74i668FjE5TtxTOirQKjQK3a9Ja7r5fN3WjUKjCdxGrd25sN5B5e5-618745Xl364imZnTyFz9dC0nRWeSVrpeAz6/w640-h408/oisst2.1_natlan1_sst_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pohjois-Atlantin pintaveden keskilämpötilat syyskuusta 1981 alkaen päivämäärään 9. lokakuuta 2023 saakka. Vuosi 2023 on esitetty paksulla mustalla käyrällä ja vuosi 2022 paksulla oranssilla käyrällä. Musta katkoviiva kuvaa vuosien 1982–2011 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/sst_daily/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p><b>Globaalisti merivesi oli sekä elokuussa että syyskuussa lämpimämpää kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian kuukautena ennen tätä vuotta</b></p><p>Globaali meriveden keskimääräinen pintalämpötila (alueella 60° S–60° N) on ollut epätavallisen korkea huhtikuusta 2023 asti. Pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan meriveden globaali keskilämpötila pysytteli viikkoja korkeampana kuin meriveden aiempi yksittäisen vuorokauden lämpötilaennätys maaliskuussa 2016 (hieman alle 21 astetta). Korkeimmillaan lämpötila oli elokuun 2023 puolivälin jälkeen useiden vuorokausien ajan noin 21,1 astetta. Tämän vuoden elokuun globaali meriveden kuukauden keskilämpötila olikin korkeampi kuin mittaushistorian yhtenäkään aiempana kokonaisena kalenterikuukautena, 20,98 astetta. Syyskuussakin globaali merivesien pintalämpötila oli vielä 20,92 astetta, mikä on korkeampi kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian syyskuuna ja kaikkien kuukausien tilastoissa toiseksi korkein koko kuukauden globaali meriveden keskilämpötila.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA48MiBvFTCuZtH89YRW6lBCUt5pm60bwXrIFNEG8ODErWXlGHWZo-TVT-5qQOxB-kU7CH0Lcuo4aT5kdZwT83UsJaXKhsjsDjnhQotV_N9C0X7nXbpSxefYUZJozmTrz2aA_fgKWFWMRNfpDVLmLJK28S8_RGH4eaMQhkoscz17ntECn2tUGKdubga2_B/s1100/oisst2.1_world2_sst_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA48MiBvFTCuZtH89YRW6lBCUt5pm60bwXrIFNEG8ODErWXlGHWZo-TVT-5qQOxB-kU7CH0Lcuo4aT5kdZwT83UsJaXKhsjsDjnhQotV_N9C0X7nXbpSxefYUZJozmTrz2aA_fgKWFWMRNfpDVLmLJK28S8_RGH4eaMQhkoscz17ntECn2tUGKdubga2_B/w640-h408/oisst2.1_world2_sst_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Globaalit merien pintaveden keskilämpötilat syyskuusta 1981 alkaen päivämäärään 9. lokakuuta 2023 saakka. Vuosi 2023 on esitetty paksulla mustalla käyrällä ja vuosi 2022 paksulla oranssilla käyrällä. Musta katkoviiva kuvaa vuosien 1982–2011 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/sst_daily/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.</td></tr></tbody></table><br /><p><b>Lähde</b></p><p>Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.</p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/10/ennatyslammin.html" target="_blank">Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-37898120885871169622023-10-10T20:01:00.001+03:002023-10-10T20:01:50.670+03:00Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa<p><b>Päättynyt kuukausi globaalisti mittaushistorian lämpimin syyskuu ennätyssuurella erolla verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon</b></p><p>Copernicus-ilmastopalvelun mukaan syyskuu 2023 oli globaalisti vuodesta 1940 alkavan ERA5-mittaushistorian lämpimin syyskuu, 0,5 astetta edellistä ennätyslämmintä syyskuuta (2020) lämpimämpi ja yli 1,7 astetta esiteollisen ajan (1850<span style="text-align: center;">–</span>1900) syyskuiden keskiarvoa lämpimämpi. Lisäksi kuluneen syyskuun anomalia (poikkeama keskimääräisestä kyseisen kuukauden lämpötilasta) oli suurempi kuin yhdelläkään muulla kuukaudella koko ERA5-lämpötila-aineistossa. </p><p>Myös pelkkää Eurooppaa tarkasteltaessa syyskuu 2023 oli mittaushistorian lämpimin syyskuu, 1,1 astetta edellistä ennätyslämmintä syyskuuta (2020) lämpimämpi ja 2,5 astetta vertailukauden 1991-2020 syyskuiden keskiarvoa lämpimämpi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjt38nNuwlpTow1DoCbaegrmnz2Sas09cDCxSj-9N0859cj8v7l6eWmiPzSrjsTV4ObqlmMhzHOORo2nvoxm8pAsAx6qQpl_sz_YPZjo65Vh6QhxTKvSmUacS2buqYF_7vfpRiduEDGKfbE10XpeudaWMBat5HyybQOmQDWUvuGXWtfHydXiG8SvRw1_VH/s2550/syys.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjt38nNuwlpTow1DoCbaegrmnz2Sas09cDCxSj-9N0859cj8v7l6eWmiPzSrjsTV4ObqlmMhzHOORo2nvoxm8pAsAx6qQpl_sz_YPZjo65Vh6QhxTKvSmUacS2buqYF_7vfpRiduEDGKfbE10XpeudaWMBat5HyybQOmQDWUvuGXWtfHydXiG8SvRw1_VH/w640-h414/syys.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksittäisten vuorokausien globaalit keskilämpötilat 1.1.1940–30.9.2023. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja vuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Katkoviiva kuvaa 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuosien 1850–1900 keskiarvo) korkeampia lämpötiloja. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-september-2023-unprecedented-temperature-anomalies" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p><b>Vuodesta 2023 saattaa tulla mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi</b></p><p>Tammi-syyskuun 2023 globaali keskilämpötila oli 0,52 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1991<span style="text-align: center;">–</span>2020) korkeampi ja ylitti 0,05 asteella tähän mennessä mittaushistorian lämpimimmän kalenterivuoden (2016) vastaavien kuukausien keskilämpötilan. Esiteollisen ajan keskimääräinen tammi-syyskuiden lämpötila ylittyi 1,4 asteella.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh28Q24oCSCHWLLbAF3GyeOUV0GWciuQgjpKnYDTZU13_pnYmELfcfa_ysYLuzZD20J1ulDSDE4TIfmOn1sIGp6_g-zC3rHAPQNrHs46Mchv46Yr0sKINRr_DHXanvTmIRZAZhN5wEzlNY-xN10L3HgDwZb2O-vWy_lH5R1y_UUb1A_9gYE-LIliYtvLT8K/s2550/syyskuu.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh28Q24oCSCHWLLbAF3GyeOUV0GWciuQgjpKnYDTZU13_pnYmELfcfa_ysYLuzZD20J1ulDSDE4TIfmOn1sIGp6_g-zC3rHAPQNrHs46Mchv46Yr0sKINRr_DHXanvTmIRZAZhN5wEzlNY-xN10L3HgDwZb2O-vWy_lH5R1y_UUb1A_9gYE-LIliYtvLT8K/w640-h414/syyskuu.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Syyskuiden 1940–2023 keskimääräiset globaalit lämpötilat verrattuna syyskuiden 1991-2020 keskimääräiseen lämpötilaan (= diagrammin nollataso). Siniset pylväät tarkoittavat keskimääräistä viileämpiä syyskuita ja punaiset pylväät keskimääräistä lämpimämpiä syyskuita. Pitkäaikaisen lämpenemistrendin havaitseminen on tärkeämpää kuin yksittäisten ennätyslämpimien syyskuiden tarkastelu. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-september-2023-unprecedented-temperature-anomalies" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p><b>Syyskuussa myös merivesi edelleen ennätyslämmintä ja Antarktiksen merijään laajuuden maksimi ennätyksellisen pieni</b></p><p>Syyskuussa globaali merivesien pintalämpötila alueella 60°S–60°N oli 20,92 astetta, mikä on korkeampi kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian syyskuuna ja kaikkien kuukausien tilastoissa toiseksi korkein koko kuukauden globaali meriveden keskilämpötila. Kaikkien kalenterikuukausien ennätys on vasta elokuussa 2023 mitattu 20,98 astetta.</p><p>Antarktiksen merijään laajuus oli touko-syyskuussa koko ajan pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten (alkaen vuodesta 1979) aikakaudella vastaavina kuukausina. Kyseisinä kuukausina on eteläisen pallonpuoliskon talvi ja Antarktiksen merijää laajimmillaan vuoden kiertokulussa. Syyskuussa 2023 Antarktiksen merijään laajuuden maksimi oli satelliittimittaushistorian pienin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH6_NYYRY3W1dgiEdoG-C_UMD1GIBF2wZ-l72a7kurPBnjK0F11bVQ5Q4I5Nh6pkaidYrule68zIkEUYECRfYgKizrqgTIy1YamDNb2qI95d6gza_0zDP9cs6dPVKv_d1X62TRJM8ggiTPaY86CZ6nDveGbeug2biEfeYK3qNA84kBusx2yKEqrN0JPqU8/s2550/merijaa.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH6_NYYRY3W1dgiEdoG-C_UMD1GIBF2wZ-l72a7kurPBnjK0F11bVQ5Q4I5Nh6pkaidYrule68zIkEUYECRfYgKizrqgTIy1YamDNb2qI95d6gza_0zDP9cs6dPVKv_d1X62TRJM8ggiTPaY86CZ6nDveGbeug2biEfeYK3qNA84kBusx2yKEqrN0JPqU8/w640-h414/merijaa.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Päivittäiset Antarktiksen merijään laajuudet vuodesta 1979 alkaen syyskuun 2023 loppuun. Eri vuosikymmenet on merkitty erivärisillä käyrillä. Vuosi 2022 on esitetty paksulla punaisella käyrällä ja vuosi 2023 paksulla mustalla käyrällä. Vuosien 1991–2020 mediaani on kuvattu harmaalla katkoviivalla. Data: EUMETSAT OSI SAF Sea Ice Index v2.2. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-september-2023-unprecedented-temperature-anomalies" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF/EUMETSAT</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p><b>Heinä-elokuussa globaalisti 56 peräkkäistä vuorokautta, jotka kaikki olivat lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistorian aikana </b></p><p>Climate Reanalyzer -palvelun tiedoissa heinä-elokuussa oli tarkastettujen tietojen mukaan 56 peräkkäistä vuorokautta (2.7.<span style="text-align: center;">–</span>26.8.2023), jotka olivat globaalilta keskiarvoltaan lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistoriassa (aiempi ennätys 16,80 astetta 13.8.2016). Päivämääräkohtaiset ennätykset jatkuivat myös koko syyskuun ajan. Lisäksi myös lokakuu on alkanut globaalisti ennätyslämpimänä. Lokakuussa ajankohdan paikallisiakin lämpöennätyksiä on rikottu ympäri maailmaa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI9noMRId1CvByD9VqM9XTnAPMw_5-5TnUVhXTwxVejVSvbXc4DTbXVBDZX5LkBcqvWd40s4M2gofEcDFtekHDpyIudQnyEkfSIQKgiMNhu3_MjMskFlFnAs2iw_yGtP-5SKXXoExR8GgXEAh0YLNJ-T2_Rw7L8YCCWe4UNh49tZTmi0uTjiWgPxO4huYF/s1100/cfsr_world_t2_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI9noMRId1CvByD9VqM9XTnAPMw_5-5TnUVhXTwxVejVSvbXc4DTbXVBDZX5LkBcqvWd40s4M2gofEcDFtekHDpyIudQnyEkfSIQKgiMNhu3_MjMskFlFnAs2iw_yGtP-5SKXXoExR8GgXEAh0YLNJ-T2_Rw7L8YCCWe4UNh49tZTmi0uTjiWgPxO4huYF/w640-h408/cfsr_world_t2_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koko maailman vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden lokakuun 9. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/?dm_id=world" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 10th, 2023.</td></tr></tbody></table><br /><b>Pohjoisella pallonpuoliskolla yli sata päivää peräkkäin ajankohtaan nähden ennätyksellisen lämmintä</b><br /><div><br /></div><div>Pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut nyt yli sata ajankohtaan nähden ennätyslämmintä vuorokautta peräkkäin. Tuorein tulos on eiliseltä (9.10.2023), jolloin pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli 18,44 astetta, mikä on 1,42 astetta korkeampi kuin kyseisen päivämäärän keskiarvo vuosina 1979<span style="text-align: center;">–</span>2000 ja noin kaksi astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla. Ennätyksellinen lämpimyys jatkuu edelleen.<br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi49nSu7a960SgiHk70k6CrJU-HFAQ5JSH6sN0vuArOj1MKoaJhhHZMHyoOfDSSDROujDFv5ZoV0puxTXLauTXX4VPPtkBIK8OLP0Kjja4L05x3GI2mb9O7gwQ6QtzeSe_HXc96z20ao86YdK97E2HBEtRX2dRheBtmmOgy-AmIUeFjaALc8D-BdF4dyCbb/s1100/cfsr_nh_t2_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi49nSu7a960SgiHk70k6CrJU-HFAQ5JSH6sN0vuArOj1MKoaJhhHZMHyoOfDSSDROujDFv5ZoV0puxTXLauTXX4VPPtkBIK8OLP0Kjja4L05x3GI2mb9O7gwQ6QtzeSe_HXc96z20ao86YdK97E2HBEtRX2dRheBtmmOgy-AmIUeFjaALc8D-BdF4dyCbb/w640-h408/cfsr_nh_t2_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pohjoisen pallonpuoliskon vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden lokakuun 9. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/?dm_id=nh" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 10th, 2023.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/?dm_id=world" target="_blank">Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA.</a></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/copernicus-september-2023-unprecedented-temperature-anomalies" target="_blank">Copernicus: September 2023 – unprecedented temperature anomalies; 2023 on track to be the warmest year on record</a></p><p><a href="https://public.wmo.int/en/media/news/september-smashes-monthly-temperature-record" target="_blank">World Meteorological Organization (WMO): September smashes monthly temperature record</a></p><p><b>Lue myös tämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/09/kuumin.html" target="_blank">Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso</a></p></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-63683134311449484592023-10-07T15:37:00.002+03:002023-12-16T09:44:49.560+02:00Talven 2023-2024 sää Suomessa<span style="font-family: inherit;"><b>Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2023-2024 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa. Useimmissa ennusteissa tavanomaista leudompia lukemia näkyy erityisesti loppusyksyn ja alkutalven aikana, mutta lopputalvea ja alkukevättä kohti edettäessä palataan lähelle normaaleja lämpötiloja. Yhdysvaltalaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kuitenkin juuri varsinaiset talvikuukaudet joulukuun alusta helmikuun loppuun ovat ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan verrattuna kaikkein lämpimin kolmen kuukauden jakso, tammikuu jopa 2-3 astetta keskimääräistä leudompi. Lyhyet kireät pakkasjaksot ovat silti mahdollisia. Muista ennusteista poiketen Kanadan ilmatieteen laitos arvioi, että marraskuu tulee olemaan Suomessa keskimääräistä kylmempi. Useimmissa ennusteissa talvikuukausien sademäärät ovat joko täysin tavanomaisia tai keskimääräistä suurempia. </b></span><span style="font-family: inherit;"><b><span style="color: #222222;">Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa, vaikka viime vuosina ne ovatkin toimineet melko hyvin. Ennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten p</span></b></span><b style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;">äivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.</span></b><div><div><span style="color: #222222;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtA5ziL-ewgupqn46vFAHykof29Qd7aLTCisLCgIKQhIb8K3PHU_mh0OyMwGwGzkE4JQfMUU0z5Ps1EI_61GbIqv1VnxogXev1gSPQe4Lcsl_fnMYEeddkIlIzOHUQTSzt7w1A1HjvkRTrHY91L-JLtWldWUcdtAm_3X-g4kak9ooAeBf92TTupFSNHjo7/s5056/DSC_2354.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3792" data-original-width="5056" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtA5ziL-ewgupqn46vFAHykof29Qd7aLTCisLCgIKQhIb8K3PHU_mh0OyMwGwGzkE4JQfMUU0z5Ps1EI_61GbIqv1VnxogXev1gSPQe4Lcsl_fnMYEeddkIlIzOHUQTSzt7w1A1HjvkRTrHY91L-JLtWldWUcdtAm_3X-g4kak9ooAeBf92TTupFSNHjo7/w640-h480/DSC_2354.JPG" width="640" /></a></div></span><div><div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b>NOAA/NWS: Koko Suomessa 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin tammikuu tavanomaiseen verrattuna leuto</b><br /><br />Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa <a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Sea.html" target="_blank">kaikki kolmen kuukauden jaksot</a> lokakuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun asti ovat Suomessa lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyy juuri varsinaisina talvikuukausina eli jaksolla joulukuun alusta helmikuun loppuun. Silloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pienin poikkeama on loka-joulukuussa, jolloin koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.<br /><br />Lokakuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla jaksolla <a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Mon.html" target="_blank">yksittäisistä kuukausista</a> tavanomaiseen verrattuna kylmin on lokakuu, jolloin Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa ja Pohjois-Suomessa 0,5-2 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin kalenterikuukausi on tammikuu, lähes koko Suomessa 2-3 astetta yli keskiarvon. Vielä helmikuussakin ollaan 1-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, mutta maaliskuussa palataan lähes tavanomaisiin lukemiin. <br /><br /></div><div><a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euPrece3Sea.html" target="_blank">Kolmen kuukauden jaksoista</a> loka-marraskuu on Etelä-Suomessa tavanomaiseen verrattuna runsassateisin, mutta Pohjois-Suomen sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Muillakin ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla eri puolilla Suomea on viitteitä keskimääräistä suuremmista sademääristä, paitsi helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa koko Suomen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia.</div><div><br /></div><div><a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euPrece3Mon.html" target="_blank">Yksittäisistä kuukausista</a> tavanomaiseen verrattuna sateisin on lokakuu, joskin silloinkin Pohjois-Suomen sademäärät jäävät täysin normaaleiksi. Selvimmin sateisuus näkyy etelärannikolla. Tammi- ja helmikuu ovat keskimääräistä sateisimpia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.</div><div><br /></div><div>NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.</div><div><p><b>IRI: Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi</b><br /><b><br /></b><a href="http://iri.columbia.edu/our-expertise/climate/forecasts/seasonal-climate-forecasts/" target="_blank">IRI:n</a> (<i>International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University</i>) vuodenaikaisennusteen mukaan talven kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-joulukuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisen keskiarvon mukaisia, Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Todennäköisyys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten ennuste on melko epävarma. </p><p>Myös sademäärät ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa, varsinkin tammi-maaliskuun jaksolla Itä-Suomessa.</p><div><b>Copernicus Climate Change Service: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta poikkeamat tavanomaiseen verrattuna pienentyvät talven edetessä</b><br /><br />Eurooppalaisen <i><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_mm_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Copernicus Climate Change Servicen</a></i> tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että varsinkin marras-tammikuu ja todennäköisesti myös joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä leudompia. Lokakuun ja helmikuun välillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on lokakuu. Kaikki muutkin kuukaudet vaikuttavat keskimääräistä lämpimämmiltä, paitsi helmikuun lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. </div><div><br /></div><div><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_mm_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat marras-tammikuussa täysin tavanomaisia, paitsi Pohjanlahden rannikolla voi olla keskimääräistä sateisempaa. Joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on keskimääräistä sateisempaa.</div><div><br /></div><b>Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_egrr_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Britannian ilmatieteen laitoksen</a> (Met Office) ennusteen mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_egrr_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat kyseisillä jaksoilla Pohjois-Suomessa keskimääräistä suurempia, Keski- ja Etelä-Suomessa tavanomaisia. Paikoin Etelä-Suomessa saattaa kuitenkin olla keskimääräistä vähäsateisempaa. </div><div><div><br /></div><b>Ranskan ilmatieteen laitos: Lähinnä Kaakkois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi ja varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä sateisempaa</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_lfpw_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Ranskan ilmatieteen laitoksen</a> (Meteo France) mukaan marras-tammikuu saattaa olla Itä-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä lämpimämpi, mutta muilla alueilla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Joulu-helmikuussa vain etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, kun taas muualla lukemat ovat keskiarvojen mukaisia. <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_lfpw_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä suurempia. </div><div><br /></div><div><b>Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa leuto talvi, selvimmin sateisessa Lapissa</b></div><div><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cmcc_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Italian ilmatieteen laitoksen</a> (CMCC) mukaan marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varmimmin Lapissa. <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cmcc_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa. </div><div><br /><b>Saksan ilmatieteen laitos: Varsinkin alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_edzw_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Saksan ilmatieteen laitoksen</a> (DWD) ennusteessa varsinkin loppusyksy ja alkutalvi (loka-joulukuu, marras-tammikuu) hehkuvat punaisina, mikä tarkoittaa keskimääräistä lämpimämpää. Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei enää ole yhtä suuri kuin aiemmilla kolmen kuukauden jaksoilla. Kaikilla jaksoilla suurin todennäköisyys pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpään säähän on Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_edzw_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">sademäärät</a> saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.</div><div><br /></div><div><div><b>ECMWF: Lämmin ja sateinen talvi</b><br /><br /><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_ecmf_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus</a> (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy marras-tammikuussa Itä-Lapissa. Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_ecmf_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat keskimääräistä suurempia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. </div><div><br />ECMWF:n ennustetta on analysoitu <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta" target="_blank">Ilmatieteen laitoksen sivulla</a>, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.</div></div><div><br /></div><div><b>Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen talvi</b></div><div><br /></div><div><div><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_kwbc_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos</a> (NCEP) arvioi, että marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Marras-tammikuussa lämpimyyden todennäköisyys on hieman korkeampi kuin joulu-helmikuussa. Yksittäisistä kuukausista erityisesti tammikuu vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä. <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_kwbc_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat kolmen kuukauden jaksoilla monin paikoin keskimääräistä suurempia, varsinkin joulu-helmikuussa.</div></div><div><br /></div><div><b>Kanadan ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta marraskuussa kylmää ja vähäsateista</b></div><div><br /></div><div><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cwao_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Kanadan ilmatieteen laitos</a> (ECCC) arvioi sekä marras-tammikuun että joulu-helmikuun olevan Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka yksittäisistä kuukausista marraskuu saattaakin olla keskimääräistä kylmempi ja helmikuu lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cwao_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat marras-tammikuussa keskimääräistä pienempiä ja joulu-helmikuussa keskimääräistä suurempia, mihin vaikuttavat erityisesti kuiva marraskuu ja sateinen tammikuu.</div><div><br /></div><div><b>Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompaa varsinkin Lapissa</b><br /><b><br /></b><a href="https://ds.data.jma.go.jp/gmd/tcc/tcc/products/model/probfcst/3-mon/fcst/html/fcst_map.html" target="_blank">Japanin ilmatieteen laitos</a> ennustaa, että <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_rjtd_2mtm_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">lämpötilat</a> marras-tammikuussa ovat Länsi-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä korkeampia, selvimmin Pohjois-Lapissa, mutta Järvi-Suomen ja Itä-Suomen lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Joulu-helmikuussa koko Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Lapissa. Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_rjtd_rain_3m?area=area01&base_time=202309010000&type=tsum&valid_time=202311010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat lähellä tavanomaista, mutta marras-tammikuussa Keski-Suomessa voi paikoin olla vähän keskimääräistä vähäsateisempaa ja joulu-helmikuussa Perämeren tienoilla keskimääräistä sateisempaa.</div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b>Lue tästä jouluaaton 2023 sää, mutta älä usko sitä!</b><br /><br />Yhdysvaltalainen <a href="http://www.accuweather.com/fi/fi/finland-weather" target="_blank">AccuWeather</a> julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja <a href="http://www.metcheck.com/EUROPE/finland.asp" target="_blank">Metcheck</a> superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi räntäsadetta ja nollan molemmin puolin vaihtelevia lämpötiloja, jotka tuulen vuoksi tuntuvat selvästi kylmemmiltä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.<br /><br />Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa <a href="http://yle.fi/uutiset/pitkan_aikavalin_saaennuste_on_arvaus/6237201" target="_blank">hyvin epävarmoja</a>, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä <i>"meteorologinen syöpä"</i>.<br /><br />Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi <b>Sari Hartosen </b>mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.<br /><br />Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.<br /><br /><b>Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina</b><br /><br />Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, <a href="http://yle.fi/ylex/uutiset/miksi_pitkan_aikavalin_saaennusteita_tehdaan/3-7584579" target="_blank">etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia</a>. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.<br /><br /></div><div>Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. </div><div><br /></div><div>Esimerkiksi viime <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/05/kesan-2023-saa-suomessa.html" target="_blank">toukokuun alussa</a> vuodenaikaisennusteet olivat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kesä 2023 tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi, mutta kesäkuuta ennustettiin melko viileäksi ja loppukesää lämpimämmäksi. Todellisuudessa <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6CYYLXnwgmQRwSwBP3cSJP" target="_blank">kesä 2023</a> olikin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa elokuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin, mutta eniten <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2023" target="_blank">hellepäiviä</a> Suomessa koettiin kesäkuussa. Vastaavasti talven 2022-2023 säästä kirjoitin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/10/talven-2022-2023-saa-suomessa.html" target="_blank">lokakuussa 2022</a> näin: "Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi." Ilmatieteen laitoksen maaliskuussa julkaiseman <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/XHTHv5eZV0l8mNqv4oyau" target="_blank">tiedotteen</a> mukaan Suomen talvi oli aivan ennusteiden mukaisesti 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.<br /><br />Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/09/ilmastomallit.html" target="_blank">ilmastoennusteita</a>. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vuodenaikaisennusteille on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. <br /><br />Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.<br /><br />Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.<br /><br />Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi" target="_blank">vertailukautta 1991-2020</a>. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.<br /><br /><b>Lue myös nämä</b><br /><br /><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2018/05/saailmioiden-abc-kirja.html" target="_blank">Sääilmiöiden ABC-kirja</a><br /><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/sadetyypit.html" target="_blank">Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?</a></div></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/12/lumensyvyys_01409304199.html" target="_blank">Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa 83 senttimetriä lunta</a></div><div><br /></div><div></div><div></div></div></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/12/lumensyvyys.html" target="_blank">Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana</a></div>
<div><br /></div>
<div>
<a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/01/vuorokauden-lumisade-ennatys.html" target="_blank">Vuorokauden lumisade-ennätys</a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/02/tateyama-kurobe-alpine-route.html" target="_blank">Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!</a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2019/01/kattojen-lumikuorma.html" target="_blank">Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä</a></div>
</div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-22569183640403944442023-09-08T19:52:00.002+03:002023-09-09T09:24:39.806+03:00Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso<p><b>Heinäkuu ja elokuu 2023 olivat koko globaalin mittaushistorian kaikista kuumimmat kalenterikuukaudet. Samalla pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukaudet olivat globaalin mittaushistorian kuumin kesä-elokuun jakso ja myös kaikista kolmen kalenterikuukauden jaksoista kuumin. Elokuussa meriveden globaali keskilämpötila oli ennätyskorkea, lähes 21 astetta. Pohjois-Atlantilla ylitettiin elokuun lopussa 25 asteen lämpötila.</b></p><p><b><br /></b></p><p><b>Ennätyslämmin elokuu</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkZxDkBzwP0-3KguxrMd8N8OOym8MJvSQPm_j3Ltwt05cAdpHv8mJ8qqEoToxU3GIxVAoT1Q-gbAJdepCf7obSAgKhuBDYfRAy4rIlhmVS2KDpUPYtJoml9Bd0zyp2n0jliNCBRhFUQ602uSU9pWz1sTdkf5QmPr-UJvdzQ32HNqrpKeTQ9JJq_YUwpr60/s1032/kuumimmat_kuukaudet.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="505" data-original-width="1032" height="314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkZxDkBzwP0-3KguxrMd8N8OOym8MJvSQPm_j3Ltwt05cAdpHv8mJ8qqEoToxU3GIxVAoT1Q-gbAJdepCf7obSAgKhuBDYfRAy4rIlhmVS2KDpUPYtJoml9Bd0zyp2n0jliNCBRhFUQ602uSU9pWz1sTdkf5QmPr-UJvdzQ32HNqrpKeTQ9JJq_YUwpr60/w640-h314/kuumimmat_kuukaudet.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosien 1940-2023 kolmekymmentä globaalisti lämpimintä kalenterikuukautta ja lämpötilojen globaalit keskiarvot. Kolmen kärki järjestyksessä lueteltuna on heinäkuu 2023, elokuu 2023 ja heinäkuu 2019. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/august-2023-second-warmest-month-closes-warmest-summer" target="_blank">C3S/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Elokuussa 2023 ilmakehän alaosan globaali keskilämpötila oli Copernicuksen mukaan 16,82 astetta, mikä on 0,71 astetta enemmän kuin elokuiden 1991-2020 keskiarvo ja 0,31 astetta enemmän kuin edellisen ennätyslämpimän elokuun 2016 keskilämpötila. Elokuu olikin C3S ERA5 -havaintojen mukaan mittaushistorian lämpimin elokuu ja kaikista kalenterikuukausista toiseksi lämpimin. Kaikkein lämpimin kuukausi on ollut heinäkuu 2023.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXnSfm-LxT0mwGXWoXkVTBzEV-IXrfRlV0wOfwjHlEejuzO7-mgbDiuXjmpq-UgjIQWqwmyhWoQ3cIPMVj4RdsllMefDjYg1DMfMWWCSlu2sfB9e88mXZI5fjTgRNPDh1Ypi31dQgEU5nSMHccJNMuj31CvZNzd8aQ8N4Ill1YZFYTkkkZW_FByj9rZHef/s1050/elokuut.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="395" data-original-width="1050" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXnSfm-LxT0mwGXWoXkVTBzEV-IXrfRlV0wOfwjHlEejuzO7-mgbDiuXjmpq-UgjIQWqwmyhWoQ3cIPMVj4RdsllMefDjYg1DMfMWWCSlu2sfB9e88mXZI5fjTgRNPDh1Ypi31dQgEU5nSMHccJNMuj31CvZNzd8aQ8N4Ill1YZFYTkkkZW_FByj9rZHef/w640-h240/elokuut.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Elokuiden 1850-2023 globaalien keskilämpötilojen anomaliat kuuden eri lämpötila-aineiston perusteella: Berkeley Earth (1850-2022), ERA5 (1940-2023), GISTEMP (1880-2022), HadCRUT5 (1850-2022), JRA-3Q (1948-2022) ja NOAAGlobalTemp (1850-2022). Lämpötilat on esitetty anomalioina eli poikkeamina esiteollisen ajan (1850-1900) keskilämpötilasta, joka on laskettu mainittujen lämpötila-aineistojen perusteella. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-august-2023" target="_blank">C3S/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p><b>Ennätyslämmin kesä-elokuu</b></p><p>Kesä-elokuu 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso. Sen keskilämpötila oli 16,77 astetta, mikä on 0,66 astetta enemmän kuin vastaavien kuukausien keskilämpötila ajanjaksolla 1991-2020. Euroopassa kesän keskilämpötila 19,63 astetta oli kuitenkin vain mittaushistorian viidenneksi lämpimin, 0,5 astetta <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/09/kesa-2022-oli-euroopan-mittaushistorian-kuumin.html" target="_blank">ennätyslämmintä kesää 2022</a> viileämpi.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwtjW_ST0SvyI0oUu2TYdmWlA1mhs5zFg8nLsW83mEH0vKKyR9EKaxt8yRFU-u9kMR-VU-oqnprguqqJkLVGVcOX_ZyHECeWp7MamRlER091P1fKC2oIXClbIyQ7ZbCqZRS6lTstZlZH2JtRbVBkjNlgdjHtkuMCH2NSXi2IkpDDJKhyisWDcG8_SjYxhf/s962/kesa-elokuut.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="472" data-original-width="962" height="314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwtjW_ST0SvyI0oUu2TYdmWlA1mhs5zFg8nLsW83mEH0vKKyR9EKaxt8yRFU-u9kMR-VU-oqnprguqqJkLVGVcOX_ZyHECeWp7MamRlER091P1fKC2oIXClbIyQ7ZbCqZRS6lTstZlZH2JtRbVBkjNlgdjHtkuMCH2NSXi2IkpDDJKhyisWDcG8_SjYxhf/w640-h314/kesa-elokuut.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosien 1940-2023 kolmekymmentä globaalisti lämpimintä kesä-elokuun jaksoa ja lämpötilojen globaalit keskiarvot. Kolmen kärki järjestyksessä lueteltuna on 2023, 2019 ja 2016. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/august-2023-second-warmest-month-closes-warmest-summer" target="_blank">C3S/ECMWF</a>.<br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn-psEAFuRdW5o0GCNxwZnJFp0VW-D8MsV8mS1MNH4aUirxojdC3jKz-I59qrOCVMD-VBXZ0bwEFX-lEBjVKZCGt1d8wPNEMOfVbK3MvC8H82opDJGpEsnWQOSx-t43pmgcy4JRAOF0N89hI4j4MoH8gHc2xDkBP4rhRcQUpzbY4LKuMkMoXPLq1lS6UI_/s736/kesa2023.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="648" data-original-width="736" height="564" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn-psEAFuRdW5o0GCNxwZnJFp0VW-D8MsV8mS1MNH4aUirxojdC3jKz-I59qrOCVMD-VBXZ0bwEFX-lEBjVKZCGt1d8wPNEMOfVbK3MvC8H82opDJGpEsnWQOSx-t43pmgcy4JRAOF0N89hI4j4MoH8gHc2xDkBP4rhRcQUpzbY4LKuMkMoXPLq1lS6UI_/w640-h564/kesa2023.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kesä-elokuun jaksojen keskilämpötilat vuosina 1979-2023 globaalisti (ylempi diagrammi) ja Euroopassa (alempi diagrammi) verrattuna kesä-elokuiden keskimääräiseen lämpötilaan vuosina 1991-2020 (= diagrammin nollataso). Data source: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-august-2023" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p><br /></p><p><b>Ennätyslämmin merivesi</b></p><p>Globaali meriveden keskimääräinen pintalämpötila on ollut epätavallisen korkea huhtikuusta 2023 asti. Heinäkuun 31. päivästä elokuun 31. päivään asti meriveden pintalämpötila oli jokaisena päivänä korkeampi kuin meriveden aiempi lämpötilaennätys maaliskuussa 2016, vaikka lämpötila oli laskusuunnassa elokuun loppupuolella. Elokuussa 2023 globaali meriveden keskilämpötila oli korkeampi kuin mittaushistorian yhtenäkään aiempana kuukautena, lähes 21 astetta (20,98 astetta).</p><p>Pohjois-Atlantilla meriveden lämpötila ylitti 5.8.2023 syyskuussa 2022 tehdyn lämpötilaennätyksen (24,81 astetta) ja on pysytellyt sen jälkeen lähes joka tämän lämpötilan yläpuolella. Uusi ennätys 25,19 astetta tehtiin 31.8.2023.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0vqsr8lpLI5eWa0YBlHdFItLSXwFjBm0U98J-JPz2kAaKoSl7Hi05hUoB6QJdmpUwBME_tFjWTtbw_M4tfN_nt7DfpGLPcn_iwFRGGE4XQQLIkjIRUnvPVTu6ky9ycE_lbxnEHiltcal0cGEWf9N9cisWz4NGkkSYBGjAxUuHqbMThPF1dsgxfevMR97J/s989/merivesi.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="496" data-original-width="989" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0vqsr8lpLI5eWa0YBlHdFItLSXwFjBm0U98J-JPz2kAaKoSl7Hi05hUoB6QJdmpUwBME_tFjWTtbw_M4tfN_nt7DfpGLPcn_iwFRGGE4XQQLIkjIRUnvPVTu6ky9ycE_lbxnEHiltcal0cGEWf9N9cisWz4NGkkSYBGjAxUuHqbMThPF1dsgxfevMR97J/w640-h320/merivesi.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979-31.8.2023 alueella 60° S–60° N. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja vuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/summer-2023-hottest-record" target="_blank">C3S/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table> <br /><p><br /></p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/august-2023-second-warmest-month-closes-warmest-summer" target="_blank">Copernicus: August 2023, second warmest month closes the warmest summer</a></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-august-2023" target="_blank">Copernicus: Surface air temperature for August 2023</a></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/summer-2023-hottest-record" target="_blank">Copernicus: Summer 2023, the hottest on record</a></p><p><a href="https://public.wmo.int/en/media/press-release/earth-had-hottest-three-month-period-record-unprecedented-sea-surface" target="_blank">WMO: Earth had hottest three-month period on record, with unprecedented sea surface temperatures and much extreme weather</a></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/08/mittaushistorian-kuumin-kuukausi.html" target="_blank">Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/07/helle.html" target="_blank">Olemme juuri kokeneet koko globaalin mittaushistorian kaksi tähän mennessä kuuminta viikkoa</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-75365424393015758002023-08-08T18:53:00.004+03:002023-09-08T19:54:35.318+03:00Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi<p><b>Copernicus on tänään julkaissut tiedot, joiden mukaan heinäkuu 2023 oli globaalisti sekä mittaushistorian lämpimin heinäkuu että mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimin. Nyt on ollut kaikkiaan 36 peräkkäistä vuorokautta lämpimämpää kuin yksikään aiempi vuorokausi mittaushistoriassa ennen tämän vuoden heinäkuuta. Merivedet ovat olleet ennätyslämpimiä huhtikuusta 2023 alkaen, 150 vuorokauden ajan.</b></p><p><b><br /></b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrfFU1kiQ9xgiUJNo2HSQHNnw0aS7v1-s42N8ZBaXmeCmuR1-b8d6lL4P2MX2ii4pX7EQZqe8cc34YMGME5h6UUs_MgJluicp96XWzxXW8M2Yor4VmH81ZZkCDAUOob-M-j3w0v5pNbSS61KjJupwGP9wbrPh3F6ho1MOsrdcVUntDOS2IFXaYo9J3qygy/s2550/hein%C3%A4kuu23.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrfFU1kiQ9xgiUJNo2HSQHNnw0aS7v1-s42N8ZBaXmeCmuR1-b8d6lL4P2MX2ii4pX7EQZqe8cc34YMGME5h6UUs_MgJluicp96XWzxXW8M2Yor4VmH81ZZkCDAUOob-M-j3w0v5pNbSS61KjJupwGP9wbrPh3F6ho1MOsrdcVUntDOS2IFXaYo9J3qygy/w640-h414/hein%C3%A4kuu23.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Heinäkuiden 1940-2023 keskimääräiset globaalit lämpötilat. Siniset pylväät tarkoittavat keskimääräistä viileämpiä heinäkuita ja punaiset pylväät keskimääräistä lämpimämpiä heinäkuita. Pitkäaikaisen lämpenemistrendin havaitseminen on tärkeämpää kuin yksittäisten ennätyslämpimien heinäkuiden tarkastelu. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/july-2023-sees-multiple-global-temperature-records-broken" target="_blank">C3S/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen käyttämän ERA5-lämpötiladatan mukaan heinäkuu 2023 oli globaalisti vuodesta 1940 alkavan tarkastelujakson kuumin heinäkuu ja myös kaikista yksittäisistä kalenterikuukausista kuumin. Heinäkuun keskilämpötila oli 16,95 astetta eli noin 0,3 astetta toiseksi kuuminta heinäkuuta lämpimämpi (16,63 astetta heinäkuussa 2019) ja 0,72 astetta lämpimämpi kuin heinäkuiden 1991-2020 keskiarvo. Heinäkuussa tehtiin myös kansallisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Kiinassa mitattiin +52,2 astetta, mikä on mittaushistorian korkein lämpötila missään leveyspiirin 40° N pohjoispuolella.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8IBA5ENU9E6Ac1_7yrGizllS33UzcgpPYMliuOS8Z_krQ2EjzpkYbidwy_5OmzfizSybSkmqzb5eAd0qwt8qg9O4loscg8N-6DdiWUkW5RRY8cgAtMHAH5XvlAhrbIq2sdj4QXHGFzOznU68p1jPFnXMrzhW62sDN62DRylEGukV8N8BXlGzBW-fCwX-I/s2550/hein%C3%A4kuu2023.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8IBA5ENU9E6Ac1_7yrGizllS33UzcgpPYMliuOS8Z_krQ2EjzpkYbidwy_5OmzfizSybSkmqzb5eAd0qwt8qg9O4loscg8N-6DdiWUkW5RRY8cgAtMHAH5XvlAhrbIq2sdj4QXHGFzOznU68p1jPFnXMrzhW62sDN62DRylEGukV8N8BXlGzBW-fCwX-I/w640-h414/hein%C3%A4kuu2023.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksittäisten vuorokausien globaalit keskilämpötilat 1.1.1940-31.7.2023. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja vuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Katkoviiva kuvaa 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuosien 1850-1900 keskiarvo) korkeampia lämpötiloja. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/july-2023-sees-multiple-global-temperature-records-broken">C3S/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p>Yksittäisen vuorokauden globaalin keskilämpötilan ennätys ennen tämän vuoden heinäkuuta oli 16,80 astetta (mitattu 13.8.2016). Uusi ennätys syntyi neljänä peräkkäisenä vuorokautena 3.-6. heinäkuuta 2023. Myös tämän jälkeen kaikki heinäkuun vuorokaudet olivat aiempaa ennätystä 16,80 astetta lämpimämpiä. </p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNWMO65j8VLFTG-w3vew_VR-fNj_zmoOBxIgsrfGGJMC0gUw7jk3BJaQpQuE9iOwmed3ix2rrAB9Zjq7glrgPiBD61NS6zd5qxWbvs3unfy8q7Kg-zGO08ZE_AFJKJjvMdZef9zwLg6RfyH2OfKr4c5SS3TY-vobPuU-_EJHeNPTkQL5O3z9S1T37hVPbe/s1100/cfsr_world_t2_day%20(1).png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNWMO65j8VLFTG-w3vew_VR-fNj_zmoOBxIgsrfGGJMC0gUw7jk3BJaQpQuE9iOwmed3ix2rrAB9Zjq7glrgPiBD61NS6zd5qxWbvs3unfy8q7Kg-zGO08ZE_AFJKJjvMdZef9zwLg6RfyH2OfKr4c5SS3TY-vobPuU-_EJHeNPTkQL5O3z9S1T37hVPbe/w640-h408/cfsr_world_t2_day%20(1).png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koko maailman vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden elokuun 7. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Lähde: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on August 8th, 2023.</td></tr></tbody></table><br /><p><br /></p><p>Aikaväli 3.7.-31.7.2023 oli koko mittaushistorian kuumin 29 vuorokauden jakso. Kaikkein kuumin yksittäinen vuorokausi oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskilämpötila kohosi ERA5-havaintosarjan mukaan 17,08 asteeseen ja Climate Reanalyzerin (Climate Change Istitute, University of Maine) mukaan 17,23 asteeseen. Heinäkuun ensimmäisellä ja kolmannella viikolla globaali keskilämpötila ylitti väliaikaisesti Pariisin ilmastosopimuksen raja-arvon +1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei globaali keskilämpötila ylittäisi pitkäaikaisesti 1,5 asteen raja-arvoa. Globaali lämpöaalto on jatkunut myös elokuussa, joten nyt on ollut jo 36 vuorokautta peräkkäin lämpimämpää kuin yksikään aiempi vuorokausi mittaushistoriassa.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHGiwy6LtfXDWUKXy6qFzWIhLudTvOImVaCTSe83wlaKfEhFUteQ6RHKRQUb9Taysff1qEMLMGjWhgI4fRI3GUDpJdnphYhYEUXo9NgSelwshOe-HWEaDBapUMUYJETfMCX8bZsEJMN_YI-nBpUWirEHedDu5h9RjTYijM6lX2qero4Kqft13RXgUaQrVE/s2550/meret2023.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><span style="color: black;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHGiwy6LtfXDWUKXy6qFzWIhLudTvOImVaCTSe83wlaKfEhFUteQ6RHKRQUb9Taysff1qEMLMGjWhgI4fRI3GUDpJdnphYhYEUXo9NgSelwshOe-HWEaDBapUMUYJETfMCX8bZsEJMN_YI-nBpUWirEHedDu5h9RjTYijM6lX2qero4Kqft13RXgUaQrVE/w640-h414/meret2023.png" width="640" /></span></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979-31.7.2023 alueella 60° S–60° N. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja vuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Data: ERA5. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/july-2023-sees-multiple-global-temperature-records-broken" target="_blank">C3S/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><br /><p><br /></p><p>Heinäkuun ennätyslämpötiloihin vaikutti osaltaan se, että merivesien pintalämpötilat ovat olleet jo pitkään poikkeuksellisen korkeita. Huhtikuusta 2023 alkaen merivedet ovat olleet kyseisen ajankohdan aiempiin lämpötiloihin verrattuna ennätyslämpimiä. Merivesien keskilämpötila oli 31. heinäkuuta 20,96 astetta, mikä on koko mittaushistorian ennätys. Aiempi ennätys oli 20,95 astetta maaliskuulta 2016. </p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLi-S2MPaEJ-InC7KNM1EWuh7Yeks1_J9HaEP7KETezy3ls1A6FtQez_gmbQofC1Ht88nhl9cNuhZ60HldsHD2b3v8uH6O6LYwn9I2TTEtdTwZsYpauRYtLiATdAo7I_hqWa__I1X4-Hd3wPIbfqPaAvg1CJu8OsFZgBXfRBDFHpbpcIOOEXarL4xRfU9P/s2550/merivesi23.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLi-S2MPaEJ-InC7KNM1EWuh7Yeks1_J9HaEP7KETezy3ls1A6FtQez_gmbQofC1Ht88nhl9cNuhZ60HldsHD2b3v8uH6O6LYwn9I2TTEtdTwZsYpauRYtLiATdAo7I_hqWa__I1X4-Hd3wPIbfqPaAvg1CJu8OsFZgBXfRBDFHpbpcIOOEXarL4xRfU9P/w640-h414/merivesi23.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Globaali (60° S–60° N) meriveden pintalämpötilan anomalia (poikkeama vuosien 1991-2020 heinäkuiden keskimääräistä pintalämpötiloista) heinäkuissa 1979-2023. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/global-sea-surface-temperature-reaches-record-high" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p>Koko heinäkuun 2023 merivesien globaali keskilämpötila ylitti 0,51 asteella vuosien 1991-2020 keskiarvon, mikä on koko mittaushistorian suurin anomalia eli poikkeama tavanomaisesta. Pohjois-Atlantin alue oli heinäkuussa peräti 1,05 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tämäkin on ennätyksellisen suuri anomalia.</p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbHfMwjPrX9iZOIo4DXorgdHZp9sP6G4_AqdqvuuiLE_lOov6OkUZxV8PoHGSWhQQxBoLJPodwEu3kFG6Ho6t7uDi3tD7cgrQrkZG6UO4zFej_cC9MKQCXHQfsQJtOcY79NYRxtniY4SdZ8gy0vf-iS8_BrC1koOb7Dxqbw0l3IQ9fOziOImsy5mwG2iy/s2550/merivesi2023.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1650" data-original-width="2550" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbHfMwjPrX9iZOIo4DXorgdHZp9sP6G4_AqdqvuuiLE_lOov6OkUZxV8PoHGSWhQQxBoLJPodwEu3kFG6Ho6t7uDi3tD7cgrQrkZG6UO4zFej_cC9MKQCXHQfsQJtOcY79NYRxtniY4SdZ8gy0vf-iS8_BrC1koOb7Dxqbw0l3IQ9fOziOImsy5mwG2iy/w640-h414/merivesi2023.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pohjois-Atlantin meriveden pintalämpötilan anomalia (poikkeama vuosien 1991-2020 heinäkuiden keskimääräistä pintalämpötiloista) heinäkuissa 1979-2023. Credit: <a href="https://climate.copernicus.eu/global-sea-surface-temperature-reaches-record-high" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>.</td></tr></tbody></table><br /><p>Arktisella alueella merijään laajuus oli heinäkuussa vähän keskimääräistä pienempi, mutta kuitenkin selvästi suurempi kuin ennätyksellisen pieni merijään laajuus heinäkuussa 2020. Sen sijaan antarktisella alueella merijään laajuus oli heinäkuussa 2023 pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella.</p><p><b>Lähteet</b></p><p><a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/" target="_blank">Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA.</a></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/july-2023-sees-multiple-global-temperature-records-broken" target="_blank">Copernicus: July 2023 sees multiple global temperature records broken</a></p><p><a href="https://climate.copernicus.eu/global-sea-surface-temperature-reaches-record-high" target="_blank">Copernicus: Global sea surface temperature reaches record high</a></p><p><a href="https://public.wmo.int/en/media/news/copernicus-confirms-july-2023-was-hottest-month-ever-recorded" target="_blank">World Meteorological Organization (WMO): Copernicus confirms July 2023 was the hottest month ever recorded</a></p><p><b>Lue myös tämä</b></p><p><b></b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/07/helle.html" target="_blank">Olemme juuri kokeneet koko globaalin mittaushistorian kaksi tähän mennessä kuuminta viikkoa</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-12541037158881144872023-07-18T19:54:00.008+03:002023-07-19T15:21:08.473+03:00Olemme juuri kokeneet koko globaalin mittaushistorian kaksi tähän mennessä kuuminta viikkoa<p><b><br /></b></p><p><b>Kiinassa mitattiin +52,2 astetta, mikä on mittaushistorian korkein lämpötila missään leveyspiirin 40° N pohjoispuolella</b></p><p>Kiinassa mitattiin toissapäivänä valtion koko mittaushistorian uusi lämpöennätys <a href="https://www.euronews.com/green/2023/07/17/record-breaking-522c-temperature-hit-china-on-sunday-stoking-fears-of-drought" target="_blank">52,2 celsiusastetta</a>, mikä on itse asiassa korkein missään leveyspiirin 40° N pohjoispuolella mitattu lämpötila. Aiempi Kiinan ennätys oli 50,3 astetta. Kuumuuden pelätään jälleen johtavan kuivuuteen ja satomenetyksiin, kuten viime vuonna, jolloin kuivuus oli pahin 60 vuoteen.</p><p>Myös Etelä-Euroopassa on menossa vakava <a href="https://www.euronews.com/green/2023/07/18/cerberus-heatwave-why-is-it-so-hot-in-europe-and-how-long-will-it-last" target="_blank">helleaalto</a>, ja lähes puolet Euroopasta kärsii kuivuudesta. Yli 40 asteen lämpötiloja ja uusia lämpöennätyksiä on mitattu monilla havaintoasemilla, <a href="https://twitter.com/WxNB_/status/1681324727812468736" target="_blank">Roomassakin</a> 42,9 astetta, mikä ylittää vain vuoden vanhan aiemman ennätyksen peräti kahdella asteella. Lähipäivinä jopa Euroopan mittaushistorian lämpöennätys <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2021/08/euroopan-mittaushistorian-uusi.html" target="_blank">48,8 astetta</a> on vaarassa ylittyä jossakin Välimeren alueella. </p><p>Yhdysvalloissa puolestaan helleaallon lämpötilat voivat lähipäivinä yltää melkein koko <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2020/08/kuolemanlaakso.html" target="_blank">maapallon kuumimpaan mitattuun lämpötilaan</a>, joka on joko 54,4 (vuodelta 2020, luotettava) tai 56,7 celsiusastetta (vuodelta 1913, kyseenalainen). Arizonan eteläosassa sijaitsevassa <a href="https://twitter.com/WMO/status/1681342587930656770" target="_blank">Phoenixissa</a> yhdeksänä peräkkäisenä vuorokautena yön alin lämpötila on ollut 34,4 astetta tai enemmän.</p><p>Vaikka Suomessa on uutisoitu lähinnä Kaukoidän ja Välimeren alueen helteistä, myös koko maapallo on nyt ennätyslämmin. Esimerkiksi Antarktiksella on ollut paikoin selvästi tavanomaista lämpimämpää.</p><p><b><br /></b></p><p><b>Viimeisimmät kaksi viikkoa ovat olleet globaalisti koko mittaushistorian lämpimimmät kaksi viikkoa, ja 6. heinäkuuta oli koko mittaushistorian lämpimin vuorokausi</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDh8JZ2SeHE836S7SrOIG6uPF_0khtFkJCm-TRYV_urF9TGSEEoD_pv5Zx1ldGcCJWNDzlZIa68P0bkLfBzbs4dNtztO1Ad7xbmDmOQhsuFgmt5MAgwyF44X6yhljHCeUk2-qyYO-TZO4aY0PrKdWV8cwQVPI4RYhwffRD_nwrwJWUifVfjc5l1UQmJMWv/s1100/cfsr_world_t2_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDh8JZ2SeHE836S7SrOIG6uPF_0khtFkJCm-TRYV_urF9TGSEEoD_pv5Zx1ldGcCJWNDzlZIa68P0bkLfBzbs4dNtztO1Ad7xbmDmOQhsuFgmt5MAgwyF44X6yhljHCeUk2-qyYO-TZO4aY0PrKdWV8cwQVPI4RYhwffRD_nwrwJWUifVfjc5l1UQmJMWv/w640-h408/cfsr_world_t2_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koko maailman vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden heinäkuun 17. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on July 18th, 2023.</td></tr></tbody></table><br /><p>Koko maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 17 celsiusasteen rajan 3. heinäkuuta 2023, kun keskilämpötila oli 17,01 astetta. Siitä lähtien kaikkien vuorokausien (3.-17.7.2023) globaali keskilämpötila on ollut yli 17 astetta. Olemme siis juuri kokeneet maapallon koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimimmät kaksi viikkoa. Korkeimmillaan lämpötila oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskiarvo oli 17,23 astetta, siis 1,02 astetta lämpimämpi kuin kyseisen ajankohdan keskilämpötila aikavälillä 1979–2000. Aiempi vuorokauden keskilämpötilan ennätys oli 16,92 astetta (13. elokuuta 2016 ja 24. heinäkuuta 2022). </p><p>Kannattaa huomata, että nämä lukuarvot perustuvat NOAA:n tietoihin (Climate Forecast System version 2 ja Climate Forecast System Reanalysis), jotka eivät ole Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) virallisia tilastoja. Myös muut tutkimuslaitokset ovat kuitenkin julkaisseet hyvin samankaltaisia tuloksia. Esimerkiksi eurooppalainen <a href="https://twitter.com/CopernicusECMWF/status/1676934454877495296/photo/1" target="_blank">Copernicus</a> (ECMWF) ilmoitti maapallon keskilämpötilaksi 4. heinäkuuta 17,03 astetta, mikä oli Copernicuksen mukaan <a href="https://cds.climate.copernicus.eu/cdsapp#!/dataset/reanalysis-era5-single-levels?tab=overview" target="_blank">mittaushistorian</a> uusi ennätys.</p><p>Lämpötilat saattavat edelleen kohota vielä muutaman seuraavan viikon aikana. Heinäkuu nimittäin on yleensä globaalisti lämpimin kuukausi. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon talviaikaan (tammi-helmikuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta viileämpiä kuin heinä-elokuussa.</p><p><b><br /></b></p><p><b>Myös Euroopassa ennätyslämmintä</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH7yMCfrdoLYEZ_acXY0I9nlZznSamC7dECAvsHeFV5SiWj3jD2H-nsype5nf0cQzqTuf3HLA9rionr_7XyVfXPXnZQQyzQ0YWNiDiQp4bRS2cnq-4F8oqw1RgilJ5FdigMiZq_DEkCJYDUn4pS438m4cWdC9fkdFOyG86kUqJNQ6HiA3zgNRYpnx_VKkU/s1100/cfsr_nh_t2_day.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="700" data-original-width="1100" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH7yMCfrdoLYEZ_acXY0I9nlZznSamC7dECAvsHeFV5SiWj3jD2H-nsype5nf0cQzqTuf3HLA9rionr_7XyVfXPXnZQQyzQ0YWNiDiQp4bRS2cnq-4F8oqw1RgilJ5FdigMiZq_DEkCJYDUn4pS438m4cWdC9fkdFOyG86kUqJNQ6HiA3zgNRYpnx_VKkU/w640-h408/cfsr_nh_t2_day.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Euroopan vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden heinäkuun 17. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ).Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', <a href="https://climatereanalyzer.org/clim/t2_daily/" target="_blank">Climate Reanalyzer</a>, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on July 18th, 2023.</td></tr></tbody></table><br /><p>Myös Euroopassa on ennätyslämmintä. Eilen (17. heinäkuuta 2023) keskilämpötila oli 22,34 astetta, korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuorokautena koko mittaushistorian aikana. Ennen tämän vuoden heinäkuuta ennätys oli 22,18 astetta viime vuodelta (9. elokuuta 2022), jolloin Euroopassa oli mittaushistorian siihen mennessä <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/01/kahdeksan-viimeisinta-vuotta.html" target="_blank">lämpimin kesä</a>. Edellinen ennätys oli vasta <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2021/09/kesa-2021-oli-euroopan-mittaushistorian.html" target="_blank">vuodelta 2021</a>.</p><p><b><br /></b></p><p><b>Euroopan mittaushistorian lämpimin kesä 2022 aiheutti jopa yli 60 000 ennenaikaista kuolemaa</b></p><p>Ilmastonmuutos vaikuttaa <a href="https://grist.org/climate-connections-diseases-pathogens/" target="_blank">ihmisten terveyteen</a> monin tavoin. Vertaisarvioidun lääketieteellisen <i><a href="https://www.nature.com/articles/s41591-023-02419-z" target="_blank">Nature Medicine</a></i> -lehden mukaan Euroopan viime kesän helteet aiheuttivat todennäköisesti yli 60 000 ennenaikaista kuolemantapausta (95 prosentin luottamusvälillä 37 643–86 807 ennenaikaista kuolemaa) aikavälillä 30.5.–4.9.2022, Suomessakin mahdollisesti lähes 200. Optimilämpötila, jolloin kuolleisuus oli vähäisintä, oli tutkimuksen mukaan 17–19 astetta (keskimäärin 18,32 astetta naisilla ja 18,55 astetta miehillä) siten, että vanhemmissa ikäluokissa optimilämpötilat olivat hieman korkeampia kuin nuorilla (0–64-vuotiailla 17,39 astetta, 65–79-vuotiailla 18,33 astetta ja yli 80-vuotiailla 18,56 astetta). Vaikka lukumääräisesti suurin osa helteen vaikutuksesta kuolleita onkin vanhuksia, myös nuoremmilla helle lisää kuolemien riskiä. Itse asiassa miehillä helteen vaikutus on suhteellisesti suurin ikäluokassa 0–64 vuotta (+41 prosenttia), naisilla puolestaan yli 80-vuotiaissa (+27 prosenttia). Tutkimus saattaa tosin aliarvioida helteiden vaikutusta kuolleisuuteen, koska tutkimuksessa käytettiin kultakin alueelta jokaisen viikon keskilämpötilaa ja viikon aikana kuolleiden määrää, eikä tarkempia yksittäisten hellepiikkien (hellepäivien) tietoja. Lisäksi on huomattava, että tutkimuksessa ei eritelty kuolinsyitä vaan tarkasteltiin kuolleiden kokonaislukumääriä.</p><p><b><br /></b></p><p><b>Kesäkuu 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesäkuu</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCNoPWCZeXJGsGPn3oXWDRPyS5lmbiCcu11_MuuWu6B2pAXYYA8tC8MFDSeqiMJzGM40Ktwin7SAUKh2w3AfHV7R3p7LM3i0qzMnbF59VU_aHQPG5yUq6Rrk3WOgyKr_PA68m2g5_HS7dBDIK3fyPYIbVJf6cJi5uywgACxXoORqkWnBy80cXbFI85G0nB/s911/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.24%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="715" data-original-width="911" height="502" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCNoPWCZeXJGsGPn3oXWDRPyS5lmbiCcu11_MuuWu6B2pAXYYA8tC8MFDSeqiMJzGM40Ktwin7SAUKh2w3AfHV7R3p7LM3i0qzMnbF59VU_aHQPG5yUq6Rrk3WOgyKr_PA68m2g5_HS7dBDIK3fyPYIbVJf6cJi5uywgACxXoORqkWnBy80cXbFI85G0nB/w640-h502/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.24%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Harmaalla käyrällä ja ympyröillä on esitetty kesäkuiden 1891–2023 globaalin keskilämpötilan poikkeamat ajanjakson 1991–2020 kesäkuiden keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä käyrällä on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: <a href="https://ds.data.jma.go.jp/tcc/tcc/products/gwp/temp/jun_wld.html" target="_blank">Japanin ilmatieteen laitos</a>.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p>Tänä kesänä helleuutisointi on toden teolla käynnistynyt Suomessa vasta heinäkuussa, mutta globaalisti jo kesäkuu oli lämpimin. Ainakin neljän eri tutkimuslaitoksen mukaan kesäkuu 2023 oli koko <a href="https://e360.yale.edu/digest/june-2023-hottest-ever-recorded" target="_blank">mittaushistorian lämpimin kesäkuu</a>. Esimerkiksi Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli globaalisti 0,51 astetta vuosien 1991–2020 kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpi, 1,06 koko 1900-luvun kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpi ja vuodesta 1891 alkavan mittaussarjan lämpimin kesäkuu. Pitkällä aikavälillä kesäkuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,73 astetta vuosisadassa. Japanilaisessa lämpimimpien kesäkuiden tilastossa jaetulla toisella sijalla ovat kesäkuut 2022, 2019 ja 2016, jotka kaikki olivat 0,28 astetta vuosien 1991–2020 kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpiä.</p><p><b><br /></b></p><p><b>Myös valtameret ovat ennätyslämpimiä, ja merijäätä on ennätyksellisen vähän</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgns5L4_RlArTk0q8vMY1IcBskozhMhi9nuXwnzM2mu3Hksyq5oQBdHkQaJR_dSRpDhNjGegg5Gqxnq2MBHLyHFkoMxtr0IZhrf5A0H9FuC-cpVKwSDFelcWpucCVuocXa5fGJZtv8Fo2uBB4eb-CSZPWtQ56og1bSpnkKuV3kGW0jl-2gtxsifl-61a7Ca/s973/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.43%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="670" data-original-width="973" height="440" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgns5L4_RlArTk0q8vMY1IcBskozhMhi9nuXwnzM2mu3Hksyq5oQBdHkQaJR_dSRpDhNjGegg5Gqxnq2MBHLyHFkoMxtr0IZhrf5A0H9FuC-cpVKwSDFelcWpucCVuocXa5fGJZtv8Fo2uBB4eb-CSZPWtQ56og1bSpnkKuV3kGW0jl-2gtxsifl-61a7Ca/w640-h440/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.43%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koillis-Atlantin kesäkuiset meriveden lämpötilan poikkeamat vuosina 1979–2023 verrattuna ajanjaksoon 1991–2020. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Tiedot: ERA5. Lähde: <a href="https://climate.copernicus.eu/record-breaking-north-atlantic-ocean-temperatures-contribute-extreme-marine-heatwaves" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><p><br /></p><p>Kolme kuukautta peräkkäin (huhtikuusta kesäkuuhun) myös valtameret ovat olleet ennätyslämpimiä, mikä on puolestaan johtanut merijään voimakkaaseen sulamiseen. Kesäkuussa merijäätä olikin vähemmän kuin koskaan aiemmin. Lämpimät merivedet puolestaan ovat vaikuttaneet trooppisten pyörremyrskyjen syntymiseen. Niitä nimettiin kesäkuussa yhdeksän, mikä on enemmän kuin keskimäärin näin aikaisin pohjoisen pallonpuoliskon kesällä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXNrccYsp0S38m14DcP-yLKoQNYhhHcmaJg8-61KH2RnjCV0x8bGid0gIcXsVmKBHv-iABdjK6fr2VAF6Yqy02EgDTYn1fBc-NK1VgOtqxPmdKKu624PEjnpjTp81JJPofw-E6spRMunz7TnrxoCrqde6djjqOSQ8J4ZfQXnCmF2zmWjzz_kvzUyYO6K2l/s1118/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.52%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="770" data-original-width="1118" height="440" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXNrccYsp0S38m14DcP-yLKoQNYhhHcmaJg8-61KH2RnjCV0x8bGid0gIcXsVmKBHv-iABdjK6fr2VAF6Yqy02EgDTYn1fBc-NK1VgOtqxPmdKKu624PEjnpjTp81JJPofw-E6spRMunz7TnrxoCrqde6djjqOSQ8J4ZfQXnCmF2zmWjzz_kvzUyYO6K2l/w640-h440/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.52%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koillis-Atlantin meriveden keskimääräiset päivittäiset lämpötilat vuosina 1979-2023. Vuosi 2023 on esitetty mustalla käyrällä ja muut vuodet punaisella tai sinisellä (eri vuosikymmenten vuodet eri värisävyillä). Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Tiedot: ERA5. Lähde: <a href="https://climate.copernicus.eu/record-breaking-north-atlantic-ocean-temperatures-contribute-extreme-marine-heatwaves" target="_blank">Copernicus Climate Change Service/ECMWF</a>. </td></tr></tbody></table><p><br /></p><p>Sekä koko Atlantin valtameri että erityisesti Koillis-Atlantti olivat kesäkuussa ennätyslämpimiä. Koillis-Atlantti oli kesäkuussa keskimäärin peräti 1,36 astetta lämpimämpi kuin kesäkuiden 1991–2020 keskiarvo. Globaali <a href="https://twitter.com/LeonSimons8/status/1681324523797217290/photo/1" target="_blank">meriveden keskilämpötila</a> (alueella 60° S–60° N) nousi eilen toista kertaa mittaushistoriassa 21 asteeseen. Nämä molemmat 21 asteen ylitykset ovat tältä vuodelta. Ainakin ensimmäisen ylityksen jälkeen lämpötila myös pysyi 21 asteen yläpuolella useamman vuorokauden ajan. <a href="https://twitter.com/EliotJacobson/status/1681321023306874880/photo/1" target="_blank">Pohjois-Atlantillakin</a> lämpötila kohosi eilen ennätyksellisesti noin 24,5 asteeseen. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIiLNLYZezpPeabGJiI60_dlhKuKtutkELnEA0fV3ysBz60vF6Yd9Bp2NAmQ2bL9o5ltNSoWqT_5MhEHacVUVKAP3KTxx1hlG_0-JloicxtH5zcatNi4ROnFjZl3yXmJNnz2jwxI5dRQQRurPJ7lAV1CXg3d2PNJwqxVYX8Fuv8m5sOx7ezWuuLIDXXAWW/s1674/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.35%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="468" data-original-width="1674" height="178" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIiLNLYZezpPeabGJiI60_dlhKuKtutkELnEA0fV3ysBz60vF6Yd9Bp2NAmQ2bL9o5ltNSoWqT_5MhEHacVUVKAP3KTxx1hlG_0-JloicxtH5zcatNi4ROnFjZl3yXmJNnz2jwxI5dRQQRurPJ7lAV1CXg3d2PNJwqxVYX8Fuv8m5sOx7ezWuuLIDXXAWW/w640-h178/Screen%20Shot%2007-18-23%20at%2006.35%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tällä hetkellä 44 prosenttia tutkitusta valtamerten pinta-alasta kärsii meren helleaallosta (MHW), mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1991 alkavan tilastoinnin aikana. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: <a href="https://psl.noaa.gov/marine-heatwaves/#report" target="_blank">image provided by the NOAA/OAR/ESRL PSL, Boulder, Colorado, USA</a>.</td></tr></tbody></table><p><br /></p><p><b><br /></b></p><p><b>Ilmastonmuutos ja El Niño vaikuttavat yhdessä ennätyslämpötiloihin</b></p><p>Tämänhetkistä maapallon lämpimyyttä selittää ilmastonmuutoksen lisäksi luonnollisesti muutamien vuosien välein toistuva <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/03/maapallon-lampotilahistoria-1880-2013.html" target="_blank">El Niño -ilmiö</a>. Se vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuiseen säähän, ekosysteemeihin, maatalouteen, trooppisiin sykloneihin eli trooppisiin pyörremyrskyihin, kuivuuteen, pensaspaloihin, tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin. Se tuo esimerkiksi tulvia Yhdysvaltojen länsiosiin sekä maastopaloja Indonesian sademetsiin ja Australian pensasalueille. </p><p>Vaikka El Niño onkin luonnollinen ilmiö ja vaikka se on esiintynyt koko ihmiskunnan historian ajan, globaali lämpötilan kohoaminen todennäköisesti kaksinkertaistaa kaikkein voimakkaimpien El Niño -ilmiöiden toistuvuuden. Erityisen voimakas El Niño syntyy, kun meren pintalämpötila nousee yli 28 asteeseen tavallisesti viileämmällä ja sateettomalla Tyynenmeren itäreunalla. Normaalisti tällaiset olosuhteet syntyvät kerran 20 vuodessa. Kun kasvihuonekaasut lisääntyvät ja maapallon keskilämpötila nousee, tällaiset olosuhteet syntyvätkin tutkimusten mukaan noin kerran vuosikymmenessä.</p><p>Tällä hetkellä olisi todennäköisesti keskimääräistä lämpimämpää ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lämpötilat ovat vieläkin korkeampia kuin ilman ilmastonmuutosta. Itse asiassa nykyisin jopa luontaisesti viileät La Niña -vuodet ovat lämpimämpiä kuin El Niño -vuodet aikoinaan. Kahdeksan viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian selvästi <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/01/kahdeksan-viimeisinta-vuotta.html" target="_blank">lämpimimmät vuodet</a> ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä</p><p><b><br /></b></p><p><b>Lue myös nämä</b></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/01/kahdeksan-viimeisinta-vuotta.html" target="_blank">Kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/10/pohjoisen-pallonpuoliskon-kesa-2022-oli.html" target="_blank">Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/06/helleaalto.html" target="_blank">Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/01/saavuosi-2022.html" target="_blank">Säävuosi 2022: Ennätyslämmintä 850 miljoonan ihmisen elinalueella, Euroopassa pahimpia kuivuuksia 500 vuoteen, Etelämantereella lämpötilapoikkeaman maailmanennätys</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/01/vuosi.html" target="_blank">Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2013/01/kuumatkuukaudet.html" target="_blank">Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2020/08/kuolemanlaakso.html" target="_blank">Kuolemanlaaksossa mitattiin eilen lämpötilaksi +54,4 astetta</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/07/kuwait.html" target="_blank">Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2021/08/euroopan-mittaushistorian-uusi.html" target="_blank">Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2021/09/euroopan-korkein-kuukauden-keskilampotila.html" target="_blank">Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2013/12/kylmin-paikka.html" target="_blank">Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?</a></p><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-4920922453725034432023-06-11T19:59:00.000+03:002023-06-11T19:59:16.255+03:00Maapallon ylikulutuspäivä 2023 on 2. elokuuta<div class="separator" style="clear: both;">
<strong>Tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2023 on noin 2. elokuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä, ylikulutuspäivää täytyisi saada myöhennettyä 19 päivää vuodessa seuraavien seitsemän vuoden ajan.</strong></div><div style="clear: both;"><br /></div><div style="clear: both;"></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8cTFW-eQ4aq4yCSznEChjhfxcV5pKU76jjv5dv_ZBOTu_KhJmylzxFxBbb18P-NVG2XHllOaobFPg6RhhRv_BNBSN22AvRfj4Mjc_BCQ_wJa65_la9f6GrY1WsrOXU1QKrZ61ppz7UTIyfZ98O0ZASzMFNJlIzIStZbmgzidSMw_mBtEyDj2Wy9h51Q/s1171/Screen%20Shot%2006-11-23%20at%2007.12%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="915" data-original-width="1171" height="500" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8cTFW-eQ4aq4yCSznEChjhfxcV5pKU76jjv5dv_ZBOTu_KhJmylzxFxBbb18P-NVG2XHllOaobFPg6RhhRv_BNBSN22AvRfj4Mjc_BCQ_wJa65_la9f6GrY1WsrOXU1QKrZ61ppz7UTIyfZ98O0ZASzMFNJlIzIStZbmgzidSMw_mBtEyDj2Wy9h51Q/w640-h500/Screen%20Shot%2006-11-23%20at%2007.12%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1971-2023. Mitä matalampi vihreä pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2023 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 2. elokuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,7 maapalloa ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day.</td></tr></tbody></table><br /></div><div><br /></div><div>Keskiviikkona <a href="https://www.overshootday.org/newsroom/press-release-june-2023-english/" target="_blank">2. elokuuta</a> on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2023. Ihmiskunta on siis 1.1.2023-2.8.2023 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.</div><div><div style="clear: both;"><br /></div>Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2023 ylikulutuspäivän laskelmat pohjautuvat YK:n vuodelta 2019 keräämiin tilastotietoihin, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi <a href="https://www.overshootday.org/about-earth-overshoot-day/" target="_blank">ylikulutuspäivää laskettaessa</a> on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.<br /><br />Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.</div><div><br /></div><div>Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on myöhentynyt viidellä vuorokaudella. Toistaiseksi on epäselvää, johtuuko tämä talouskasvun hidastumisesta vai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehdyistä toimista. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti 43 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2030, ylikulutuspäivää täytyisi kuitenkin saada myöhennettyä 19 päivää vuodessa seuraavien seitsemän vuoden ajan.</div><div><br /></div><div>Jos vähähiilisten sähkönlähteiden (tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinenergia) osuus nousisi globaalisti 39 prosentista 75 prosenttiin, ylikulutuspäivä myöhentyisi 26 vuorokaudella. Vastaavasti globaalin ruokahävikin puolittaminen myöhentäisi ylikulutuspäivää 13 vuorokaudella. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqLSq6bc_f1E2kEfw_GvUYwFF4yTkWoop57LFI1ZioKpBk4vkAx1jdzPBkYZwPjz6gbWWCZIW6eGs7SfBDH-F3d-kmQrwA1FvPYKqLrtuoKpF6wqMin9OInx2RBJ3W1B8yCmxfdjQE5anZmQEaj4288lcpu_aRahHtw-NT96znzYqMfID8v37vB01zzg/s1143/Screen%20Shot%2006-11-23%20at%2007.21%20PM.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="916" data-original-width="1143" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqLSq6bc_f1E2kEfw_GvUYwFF4yTkWoop57LFI1ZioKpBk4vkAx1jdzPBkYZwPjz6gbWWCZIW6eGs7SfBDH-F3d-kmQrwA1FvPYKqLrtuoKpF6wqMin9OInx2RBJ3W1B8yCmxfdjQE5anZmQEaj4288lcpu_aRahHtw-NT96znzYqMfID8v37vB01zzg/w640-h512/Screen%20Shot%2006-11-23%20at%2007.21%20PM.PNG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 10. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 31. maaliskuuta. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. </td></tr></tbody></table><br /><div><br /></div><div>Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2015/08/ylikulutus.html" target="_blank">olen korjaillut</a>. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää <a href="https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/" target="_blank">kehitystrendi</a>. Viime vuosikymmenten kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, <a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/04/luontokato.html" target="_blank">luontokato</a> ja ilmastonmuutos.</div><div><div><br /></div><div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia <a href="http://data.footprintnetwork.org/" target="_blank">erillisiltä teemasivuilta</a>. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa<a href="http://www.footprintcalculator.org/" target="_blank"> www.footprintcalculator.org</a>. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee <a href="https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/" target="_blank">tästä linkistä</a>.</div><div><br /></div><div><div style="background-color: white;"><div><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif" style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;"><b>Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia</b></span></span></div><div><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif" style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;"><b><br /></b></span></span></div><div><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif" style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;">FT <a href="http://www.villelahde.fi/" target="_blank">Ville Lähde</a> kirjoittaa osuvaa <a href="https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/" target="_blank">kritiikkiä ylikulutuspäivästä</a>:</span></span></div><div><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif" style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif" style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;"><i>"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (<a href="http://www.andreasaltelli.eu/file/repository/footprint_PUBLISHED.pdf" target="_blank">Galli et al. 2016, 229</a>). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (<a href="http://www.andreasaltelli.eu/file/repository/footprint_PUBLISHED.pdf" target="_blank">Galli et al. 2016, 225</a>) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."</i></span></span></div></div></div><div>
<br />
<b>Lähteet ja lisätietoja</b></div><div><b><br /></b></div><div><a href="https://footprint.info.yorku.ca/" target="_blank">York University, The Ecological Footprint Initiative</a><br />
<a href="https://www.fodafo.org/" target="_blank"><br />Footprint Data Foundation</a><br /><br />
<a href="https://www.overshootday.org/" target="_blank">Earth Overshoot Day</a><br />
<br />
<a href="http://data.footprintnetwork.org/#/" target="_blank">Ecological Footprint Explorer</a><br />
<br />
<b>Lue myös nämä<br /></b><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2023/03/suomen-vuoden-2023-ylikulutuspaiva.html" target="_blank">Suomen vuoden 2023 ylikulutuspäivä on 31. maaliskuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 4,1 maapalloa</a><br /><br />
<a href="http://biologi-jari.blogspot.com/2017/02/ovatko-humanosfaarin-tuottamat-tekno-ja.html" target="_blank">Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?</a></div></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/10/living-planet.html" target="_blank">Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?</a></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-21070615119277539602023-05-21T10:09:00.006+03:002023-05-21T10:37:57.149+03:00Kasvitieteilijä Carl von Linné luokitteli myös monia ihmisen sairauksia tai ominaisuuksia: vastenmielisyys mansikan tuoksua kohtaan, palava halu tanssia...<p>K<strong>aikkien aikojen tunnetuin kasvitieteilijä Carl von Linné syntyi 316 vuotta sitten. Hän ei ollut pelkästään biologi, joka kehitti eliöiden luokittelujärjestelmän, vaan myös lääketieteen edistäjä. Tosin nykytietämyksellä monet Linnén tautiluokitukset palavasta tanssihalusta ja liioitellusta koti-ikävästä vastenmielisyyteen mansikan tuoksua kohtaan vaikuttavat kovin oudoilta. Mielenkiintoisia ja erikoisia olivat myös hänen kuvauksensa feenikslinnusta, lohikäärmeestä, satyyristä sekä muista taruolennoista.</strong></p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td><a href="http://4.bp.blogspot.com/-W_hAEynfdN0/U3yRz-F-AmI/AAAAAAAAFxg/Xg9IY-paRP4/s1600/anthropomorpha.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="360" src="https://4.bp.blogspot.com/-W_hAEynfdN0/U3yRz-F-AmI/AAAAAAAAFxg/Xg9IY-paRP4/s1600/anthropomorpha.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption">Anthropomorpha-taksoni esiteltynä vuonna 1763. Vasemmalta oikealle <em>Troglodyta</em> Bontii (luolamies), <i>Lucifer</i> Aldrovandi (lucifer), <i>Satyrus</i> Tulpii (satyyri) ja <i>Pygmaeus</i> Edwardi (pygmi). (Lähde: Christian Emmanuel Hoppius: <i>Anthropomorpha</i>. In: <i>Amoenitates Academicae</i>. Band 6, Stockholm, 1763. Public domain. Tekijänoikeus vanhentunut.)</td></tr></tbody></table><br /><a href="http://www.nrm.se/english/researchandcollections/researchdivision/phanerogamicbotany/botanicalhistory/carlvonlinne.480_en.html" target="_blank">Carl von Linné</a> on taksonomian eli eliöiden luokittelun isä. Linné syntyi 23. toukokuuta (vanhan <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_kalenteri" target="_blank">ruotsalaisen kalenterin</a> mukaan 13. toukokuuta ja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Juliaaninen_kalenteri" target="_blank">juliaanisen kalenterin</a> mukaan 12. toukokuuta) vuonna 1707. <div><br /></div><div>Linné kehitti yhä nykyäänkin käytettävän järjestelmän, jossa lajit nimetään kaksiosaisilla tieteellisillä nimillä. Toistaiseksi linnéläinen käytäntö on pitänyt pintansa, vaikka sen rinnalle on ehdotettu esimerkiksi DNA-sekvenssiin eli emäsjärjestykseen perustuvaa kirjain- ja numerosarjaa (esimerkiksi nykyihminen voisi saada nimen 1a0b18c0d1e0f0g0h). Linné onkin ainoa 1700-luvun luonnontieteilijä, joka edelleen on maailmankuulu. Hän lienee <em>"kaikkien aikojen merkittävin kasvitieteilijä ja Pohjoismaiden suurin biologi"</em>.<br /><br /><a href="https://jkorpela.fi/takso.html" target="_blank"><strong>Jukka "Yucca" Korpelan</strong> nettisivuilla</a> on selostettu erinomaisen hyvin tieteellisten (eli huolimattomammin sanottuna latinalaisten) nimien periaatteet ja käytänteet. Lyhyesti sanottuna tieteellinen lajinimi on aina kaksiosainen. Nimen ensimmäinen osa on sukunimi ja toinen osa (ns. epiteetti) määrittää lajin. Sukunimeä voi käyttää yksinään määrittämään tiettyä sukua, johon yleensä kuuluu useita eri lajeja, mutta lajinimi on aina kaksiosainen. Lajinimen toista osaa (epiteettiä) ei siis voi koskaan käyttää yksinään. Se ei yksin tarkoita mitään lajia, vaikka sananmukaisesti suomennettuna sana voikin merkitä jotakin. Esimerkiksi nykyihminen on tieteelliseltä nimeltään <em>Homo sapiens</em>, joka on sananmukaisesti "viisas ihminen". Ihminen kuuluu siis <em>Homo</em>-sukuun (lat. homo = ihminen), mutta sellaista lajia kuin <em>sapiens </em>ei ole olemassakaan. Sukunimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja lajinimen toinen osa pienellä alkukirjaimella. Lisäksi tieteelliset suku- ja lajinimet on tapana kursivoida.<br /><br /><strong>Linné luokitteli ihmisen samoin kuin eläimet</strong><br /><br />Saksalaisen biologi <strong>Ernst Haeckelin</strong> mukaan Linné nosti esiin <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Linnaeus#Views_on_mankind" target="_blank">kysymyksen ihmisen alkuperästä</a>. Linné kuvasi ja luokitteli ihmisen aivan kuten minkä tahansa kasvi- tai eläinlajin. Hän luokitteli ihmiset apinoiden kanssa samaan kädellisten lahkoon <a href="https://www.botan.uu.se/skola-och-forskola/linne-online/vaxterna-och-djuren/ordning-i-naturen/systema-naturae-banbrytande-bok/" target="_blank"><em>Systema Naturae</em> -teoksen</a> ensimmäisestä painoksesta (v. 1735) alkaen (lahkon nimitys tosin oli aluksi toinen). Hänellä oli mahdollisuus tutkia useita apinoita ja hän totesikin samankaltaisuudet ihmisen ja apinoiden välillä. Hän huomautti molemmilla olevan pohjimmiltaan sama anatomia. Puhetta lukuun ottamatta hän ei löytänyt muita eroja. Niinpä hän asetti ihmisen ja apinat samaan lahkoon <em><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Linnaeus#Anthropomorpha" target="_blank">Anthropomorpha</a></em>, joka tarkoittaa sanamukaisesti ihmismäistä. Tämä luokittelu sai kritiikkiä muilta biologeilta (esimerkiksi <strong>Johan Gottschalk Wallerius</strong>, <strong>Jacob Theodor Klein</strong> ja <strong>Johann Georg Gmelin</strong>) sillä perusteella, että on epäloogista kuvata ihminen nimellä ihmismäinen ("kuin ihminen").<br /><br /><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Linnaeus#Anthropomorpha" target="_blank">Kirjeessään</a> Gmelinille Linné vastasi vuonna 1747 näin: <em>"Se, että olen sijoittanut ihmisen Anthropomorpha-lahkoon, ei ehkä miellytä [sinua] termin ’ihmismäinen’ takia, mutta ihminen oppii tuntemaan itsensä . Älkäämme saivarrelko sanoilla. Minulle on yhdentekevää, mitä nimeä käytämme. Mutta etsin sinulta ja koko maailmalta ihmisen ja apinan väliltä yleistä eroa, joka noudattaa Natural History -periaatteita. En todellakaan tiedä ainuttakaan. Jos vain joku voisi kertoa minulle yhdenkin! Jos olisin kutsunut ihmistä apinaksi tai päinvastoin, olisin saanut kaikki teologit yhdessä kimppuuni."</em><br /><br />Teologinen huoli oli kaksijakoinen. Kun ihminen laitetaan samalla tasolla kuin apinat, tämä laskee ihmisen hengellisesti korkeampaa asemaa. Toiseksi Raamattu sanoo, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi (theomorfismi). Jos ihminen ja apinat eivät olleet selvästi erillisiä ja erikseen suunniteltuja, se merkitsisi sitä, että myös apinat oli luotu Jumalan kuvaksi. Tämä oli asia, jota monet eivät voineet hyväksyä. Tällaisen kritiikin myötä Linné koki tarpeelliseksi selittää itseään selvemmin. <em>Systema Naturae</em> -teoksen kymmenes painos ottikin käyttöön uusia käsitteitä, mukaan lukien <em>Mammalia</em> (nisäkkäät) ja <em>Primates</em> (kädelliset), joista jälkimmäinen korvasi <em>Anthropomorpha</em>-termin, sekä antoi ihmisille täyden binaarisen eli binomiaalisen (kaksiosaisen) nimen <em>Homo sapiens</em>.<br /><br />Uusi luokittelu sai vähemmän kritiikkiä, mutta monet luonnontutkijat olivat yhä sitä mieltä, että Linné oli alentanut ihmisen entiseltä paikaltaan luonnon hallisijana vain luonnon osaksi. Linné uskoi ihmisen biologisesti kuuluvan eläinkuntaan, johon ihminen siis oli sisällytettävä. Linné lisäsi <a href="http://www.biodiversitylibrary.org/item/10277#page/3/mode/1up" target="_blank"><em>Systema Naturae</em> -teoksessa</a> <em>Homo</em>-sukuun toisen lajin, <em>Homo troglodytes</em> (”luolamies”), joka perustui<strong> Jacobus Bontiuksen</strong> kuvaukseen. Vuonna 1771 Linné nimesi myös <em>Homo lar</em> -lajin. Ruotsalainen historioitsija <strong>Gunnar Broberg</strong> kuitenkin arvelee, että Linnén kuvaamat <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Linnaeus#Strange_people_in_distant_lands" target="_blank">uudet ihmislajit</a> olivat todellisuudessa apinoita tai eläinten turkkeihin verhoutuneita alkuperäiskansoja, jotka halusivat pelotella siirtolaisia, ja joiden ulkonäköä oli liioiteltu Linnélle kerrotuissa kuvauksissa. <em>Homo lar</em>, yksi gibboniapinoista, on nykyään luokiteltu nimellä <em>Hylobates lar</em>, suomeksi lari. <em>Homo troglodytes</em>, nykynimeltään <em>Pan troglodytes</em>, taas on simpanssi. Kaikkiaan Linné nimesi <a href="http://darwiniana.org/primates/linnaeus.htm" target="_blank">42 kädellisten lajia</a>.<br /><br /><strong>Linné luokitteli myös taruolentoja lohikäärmeestä satyyriin</strong><br /><br /><a href="https://www.botan.uu.se/skola-och-forskola/linne-online/vaxterna-och-djuren/ordning-i-naturen/systema-naturae-banbrytande-bok/" target="_blank"><em>Systema Naturae</em> -teoksen</a> ensimmäinen painos oli vain yksitoistasivuinen, mutta 13. painoksessa vuodelta 1770 oli peräti 3000 sivua. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/10th_edition_of_Systema_Naturae" target="_blank">Kymmenennessä painoksessa</a> (v. 1758) Linné huomasi muuttaa valaat ja manaatit kaloista nisäkkäisiin. Varhaisissa painoksissa oli mukana myös monia tunnettuja tarujen olentoja, esimerkiksi feenikslintu, lohikäärme, mantikori (leijonan ruumis, ihmisen pää ja skorpionin häntä) ja satyyri, jotka Linné luokitteli <em>Paradoxa</em>-taksoniin. Brobergin mielestä Linné yritti tarjota asioille luonnollisen selityksen ja tehdä ymmärrettäväksi taikauskon maailmaa. Linné myös yritti kumota joidenkin tällaisten olentojen olemassaolon.<br /><br /><strong>Liioiteltu ikävä kotiseudulle ja vastenmielisyys mansikan tuoksua kohtaan</strong><br /><br />Linné ei ollut vain luonnontieteilijä vaan myös lääkäri ja <a href="https://www.botan.uu.se/skola-och-forskola/linne-online/" target="_blank">Uppsalan yliopiston</a> teoreettisen lääketieteen professori. Hän pyrki <a href="https://agricolaverkko.fi/review/mita-linne-sanoi-mielisairauksista/" target="_blank">systematisoimaan myös sairaudet ja antamaan kaikille niille nimet</a>. Linné luokitteli esimerkiksi sellaisia mielisairauksia kuin <em>Eromania</em> (rakkausmania, liiallinen rakastuminen yhteen kaipauksen ja halun kohteeseen), <em>Theligonia</em> (mieletön viehtymys kaikkiin vastakkaisen suklupuolen edustajiin, naisilla <em>Nymphomania</em> ja miehillä <em>Satyriasis</em>), <em>Gnostalgia</em> (liioiteltu ikävä kotiseudulle), <em>Dipsia</em> (sammumaton halu juoda) ja <em>Tarantismus</em> (palava halu tanssia). Oman luokituksensa saivat esimerkiksi vastenmielisyys mansikan tuoksua, kovakuoriaisia ja kissoja kohtaan sekä vesikammo eli kaiken märän kammoaminen. <em>Sitta</em> tai <em>Pica</em> tarkoitti potilaan suurta halua syödä jotakin sopimatonta. Linnén mukaan tämä johtui raskausaikana siitä, että kohtu painoi suolistoa. <br /><br /><a href="http://www.nrm.se/english/researchandcollections/researchdivision/phanerogamicbotany/botanicalhistory/carlvonlinne.480_en.html" target="_blank">Malariasta</a> Linné oli sitä mieltä, että se oli yhteydessä veden savipitoisuuteen. Lääketieteen luennossaan hyvin uskonnollinen Linné myös antoi tulkinnan Raamatun luomiskertomuksesta. Linnén mukaan Aatamista puhuttaessa "kiellettyä hedelmää" vastaa hänen kiveksensä ja käärmettä hänen siittimensä. Kun sanotaan, että hedelmä oli makeaa syötävää, sillä taas tarkoitetaan itse parittelua.<br /><br /><strong>Konsti elää kauan</strong><br /><br />Linnén mukaan ihmisen hyvinvoinnilla oli kuusi vaatimusta: hyvä ilma, riittävä liikunta, uni, sopiva ravinto, luonnollisten eritteiden häiriintymätön kulku ja tasapainoinen mielentila. Tämä linnéläinen ajattelu näkyy hyvin myös suomalaisissa terveysohjeissa vuodelta 1786:<br /><br /><em>"Konsti elää kauan. Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja ojennusnuoria terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.</em><br /><em></em><br /><em>1. Uni eli nukkuminen on sangen hywä, kun se on kohtuullinen, sillä se vaikuttaa teräwän ymmärryxen, hyvän muiston ja kewiän työn.</em><br /><em></em><br /><em>2. Likin ruokaa, ja juomaa ja unta on lijkunta, askaroitseminen ja työn tekeminen sekä mielelle että ruumijille terweydexi.</em><br /><em></em><br /><em>3. Älä pidätä vettäs, tuulta tai muuta luonnoliista tarwettas.</em><br /><em></em><br /><em>4. Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aijwon lijat höyryt ulos pääsevät.</em><br /><em></em><br /><em>5. Kävele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka, joka yöllä on kokoontunut suolijin laskeusi alaspäin persauxeen.</em><br /><em></em><br /><em>6. Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia on wahingollinen: luonto tottuu wihdoin niihin.</em><br /><em></em><br /><em>7. Juopumus wäkewistä juomista tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi.</em><br /><em></em><br /><em>8. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen ja raskas pitkällinen murhe ja huoli kuiwaawat myös ruumijn.</em><br /><em></em><br /><em>9. Iloinen mieli ja tyytywäisyys lisää ikää.</em><br /><em></em><br /><em>Wasassa 1786, Prändätty C.W. Londieerildä"</em><br /><br /><strong>Vain lääkärit opiskelivat kasvitiedettä</strong><br /><br />Linnén aikaan Ruotsin yliopistoissa ei voinut opiskella kasvitiedettä erikseen vaan ainoastaan lääketieteen osana. Näin teki myös Linné, joka sittemmin toimikin useita vuosia <a href="https://www.botan.uu.se/skola-och-forskola/linne-online/linn--som-lakare/" target="_blank">lääkärinä 1730-1740-luvuilla</a>. Hänen asiakkaanaan oli esimerkiksi aiemmin Ruotsin kuningattarena toiminut <strong>Ulriika Eleonoora</strong>. <em>Materia Medica</em> -kirjassaan Linné esitteli kasveja, eläimiä ja mineraaleja, joita voi käyttää lääkkeinä. Linné piti esimerkiksi metsämansikoita eräänlaisena ihmelääkkeenä useisiin vaivoihin. Linné viljeli lääkekäyttöön esimerkiksi unikkoa, rohtovirmajuurta, belladonnaa eli myrkkykoisoa, kesämarunaa ja kamomillasauniota. Linné myös kehitteli kasvien vuorokaudenaikaisliikkeisiin perustuvan <a href="http://puutarha.net/artikkelit/4989/linn_kehitti_hauskan.htm" target="_blank">kasvikellon</a>.<br /><br /><strong>Linnén henkilöhistoria ja merkitys</strong><br /><br />Linné itse summasi elämäntyönsä virkkeeseen <em>"Jumala loi - Linné järjesti"</em>. Vaikka Linné tunnetaan varsinkin kasvitieteilijänä, hän ilmeisesti vaikutti merkittävämmin ornitologiaan ja muuhun <a href="https://www.botan.uu.se/skola-och-forskola/linne-online/id-erna-och-historien/linne-som-zoolog/" target="_blank">eläintieteeseen</a>. Linnén elämäntyö näkyy myös pohjoismaisessa luontoa kunnioittavassa ja suojelevassa asenteessa sekä biologian arvostuksessa koulun oppiaineena.<br /><br />Suomenkielinen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_von_Linn%C3%A9" target="_blank">Wikipedia</a> kertoo Linnéstä seuraavasti: <em>"Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné, 23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta 'Luoja loi mutta Linné järjesti'. Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten 'kasvitieteilijöiden ruhtinas', 'Uppsalan uusi Adam' ja 'kukkaiskuningas'.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Carl von Linné (Linnaeus) oli luterilaisen papin poika, joka syntyi ja kasvoi Ruotsissa syrjäisellä maaseudulla. Hänestä piti tulla kirkonmies, mutta hän peri isältään kiinnostuksen kasvitieteeseen. Kymnaasissa hän opiskeli klassisia kieliä, kirjallisuutta ja teologiaa, mutta hänen opettajansa Johan Rothman huomasi oppilaansa kiinnostuksen kasvitieteeseen. Linnaeus opiskeli ensin teologiaa, mutta siirtyi pian lääketieteeseen. Hän opiskeli Lundin ja Uppsalan yliopistoissa. Jo 23-vuotiaana hän alkoi Upsalassa valmistella käsikirjotusta, josta syntyi teos Fundamenta Botanica (Kasvitieteen perusteet). Vuonna 1732 tiedeakatemia lähetti hänet tutkimusmatkalle Lappiin. Matkan tuloksena syntyi teos Flora Lapponica (1737). Tutkimusmatkansa jälkeen hän siirtyi Alankomaihin, missä julkaisi vuonna 1735 teoksen Systema Naturae. Alankomaissa hänen opettajansa ja tukijansa oli Hermann Boerhaave. Systema Naturae loi pohjan nykymuotoiselle systemaattiselle luokittelulle. Linnaeus palasi vuonna 1738 Ruotsiin harjoittamaan lääkärin ammattia ja meni seuraava vuonna naimisiin Sara Lisa Moraean kanssa. Vuonna 1741 hänet nimitettiin Uppsalan yliopistoon lääketieteen professoriksi, mutta hän vaihtoi pian viran kasvitieteen professuuriin. Saadessaan aatelisarvon hän otti nimekseen von Linné. Teoreettiset ideansa Linné kiteytti teoksessaan Philosophia Botanica (1751)."</em><br /><br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_von_Linn%C3%A9" target="_blank">Wikipedia</a> jatkaa edelleen: <em>"Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen taksonomian kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava. Hän jakoi eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Eläimet jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. Kasvit jaettiin heteiden ja emien mukaan 24 luokkaan. Linné ei koskaan täysin perustellut teorioitaan kuten hänen edeltäjänsä Theofrastos, Andrea Cesalpino, Joachim Jung ja John Ray olivat tehneet. Hän ilmaisi näkökantansa aforismein, mutta ei selittänyt niitä. Nykytieteen näkökulmasta Linnén jaottelut vaikuttavat keinotekoisilta, sillä siihen aikaan ei vielä tunnettu evoluutioteoriaa eikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita. Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet: Latinankieliset kuvailevat nimet korvattiin lyhyemmällä kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoison kuvaileva nimi physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis korvattiin nimellä Physalis angulata. Linné vaikutti merkittävästi suomalaiseen luonnontutkimukseen erityisesti oppilaidensa kautta, joista tunnetuimpia lienevät Pehr Kalm ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman. Myös 1800-luvun luonnontutkijat arvostivat häntä. Elias Lönnrot, joka laati ensimmäisen suomalaisen kasvion, antoi Linnélle nimityksen 'ikimainio'. Sakari Topelius kuvasi Linnétä vielä suureellisemmin sanoin: 'Vielä kauan hänen kuoltuaan muistelevat lapset hänen nimeään. Viisaat maailmassa sanovat toisilleen: Se oli mainio mies! Kun iltatuuli heiluu puissa, kukissa ja heinissä, kuulet maailman suhisevan ja melkein sanovan toisilleen näin: Hän oli mies, joka rakasti meitä ja ymmärsi meitä, oli nimeltä Carl von Linné. Se oli mainio mies!'. Suomalaisissa kasvioissa esiteltiin Linnén järjestelmä aina 1970-luvulle saakka, ehkä pitempään kuin missään muualla maailmassa."</em><br /><br /><a href="http://www.linnean.org/" target="_blank">"The Linnean Society of London"</a> pitää erinomaista <a href="https://linnean-online.org/linnaean_aw.html" target="_blank">nettitietokantaa</a>, jossa voi tutustua digitalisoituihin Linnén kirjoihin, kirjeenvaihtoon sekä kasvi- ja eläinkokoelmiin. Kannattaa katsoa myös <a href="http://linnaeus.nrm.se/botany/fbo/welcome.html.en" target="_blank">Ruotsin luonnontieteellisen museon nettiherbaariota</a>.<br /><br /><strong>Antoiko Linné rumalle rupikonnalle nimen kilpailevan luonnontieteilijän mukaan?</strong><br /><br />Legendan mukaan Linné oli ihastunut vanamon kukkaan ja liitti siksi vanamon lajinimeen oman sukunimensä latinalaisittain kirjoitettuna: <em>Linnaea borealis</em>. Sen sijaan – edelleen <a href="http://lipas.uwasa.fi/~atn/research/disse/atnlectio.html" target="_blank">legendan mukaan</a> – kilpailevan ranskalaisen luonnontieteilijän, Linnétä arvostelleen kreivi <strong>Comte de Buffonin</strong> (<strong>Georges-Louis Leclerc</strong>, 1707-1788) nimen Linné halusi antaa mahdollisimman rumalle lajille. Niinpä hän nimesi rupikonnan nimellä <em>Bufo bufo</em>. Legenda ei kuitenkaan liene täysin tosi, sillä bufo tunnetaan rupikonnan nimenä jo <a href="http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=bufo&fromdoc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0059" target="_blank">klassisessa latinassa</a>. Lisäksi tiedetään, että vanamon sukunimen <em>Linnaea</em> on antanut Linnén kanssa samaan aikaan elänyt <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003163121.html" target="_blank">hollantilainen kasvitieteilijä <strong>Gronovius</strong></a>. Linné otti vasta myöhemmin vanamon tällä nimellä kasvien tieteellisen nimistön perustana olevaan teokseensa <em><a href="http://linnean-online.org/61340/#/0" target="_blank">Species Plantarum</a></em>. Vaatimatonta ja vähään tyytyvää vanamoa Linné piti <a href="http://yle.fi/uutiset/ikimainio_luonnontieteilija_carl_von_linne/5794149" target="_blank">omana tunnusmerkkinään</a>, joka kuvattiin myös suvun vaakunaan.</div><div><br /></div><div><b>Lue myös nämä</b></div><div><b><br /></b></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/02/maailman-oudoimmat-lajinimet.html" target="_blank">Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet</a></div><div><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2019/10/epirhyssa-johanna.html" target="_blank">Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2020/12/turun-yliopiston-tutkijat.html" target="_blank">Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tänä vuonna noin 70 uutta eläinlajia: Hauskoja tieteellisiä nimiä julkisuuden henkilöiden mukaan!</a></p><p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2019/11/jalleen-uusi-elainlaji-nimettiin.html" target="_blank">Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan</a></p><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/02/maailman-oudoimmat-lajinimet.html" target="_blank">Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet</a><br /><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/05/Thaumatodryinus-tuukkaraski.html" target="_blank">Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?</a><br /><div><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2015/12/star-wars.html" target="_blank">Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia</a><br /><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/12/jalleen-uusi-hamahakkilaji-nimettiin.html" target="_blank">Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2019/10/Nelloptodes-gretae.html" target="_blank">Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan</a></div></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-25483052469034837942023-05-06T14:03:00.001+03:002023-05-06T14:03:05.962+03:00Kesän 2023 sää Suomessa<span style="font-family: inherit;"><b>Olen koonnut luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kesän 2023 säästä. <span style="color: #222222;">Ennusteet ovat yksimielisiä siitä, että kesä tulee olemaan tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi. Yksikään ennuste ei ennakoi keskimääräistä viileämpää kesää. Tosin yksittäisistä kuukausista kesäkuu voi joidenkin ennusteiden mukaan olla viileä. Useimmat ennusteet ennakoivat, että loppukesä on ajankohdan tavanomaisiin lämpötiloihin verrattuna alkukesää lämpimämpi. </span></b></span><span style="font-family: inherit;"><b><span style="color: #222222;">Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Ennusteita tarkennetaan kesän edetessä, joten p</span></b></span><b style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit;">äivitän tietoja pitkin kesää tämän blogipostauksen kommentteihin.</span></b><div><span style="color: #222222;"><b><br /></b></span></div><div><span style="color: #222222;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWidGtoAB2S2rtqP-ucSZl9PgMGBzQZJp1TGFAzy2gkW1fIxPNBVjXrlR7ft919s7JY1Be55zt_qjAMNtFgQDLo5G9o9BT-nC85JmPd9vMddpTH4abZtfMTn3CIXQQKcPrt-5UwWDznSC0u5dHO5vLTy_u8OkwqT7NXx7bV0liKorkmjX1zKOEZfPcfA/s1472/juutua.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="980" data-original-width="1472" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWidGtoAB2S2rtqP-ucSZl9PgMGBzQZJp1TGFAzy2gkW1fIxPNBVjXrlR7ft919s7JY1Be55zt_qjAMNtFgQDLo5G9o9BT-nC85JmPd9vMddpTH4abZtfMTn3CIXQQKcPrt-5UwWDznSC0u5dHO5vLTy_u8OkwqT7NXx7bV0liKorkmjX1zKOEZfPcfA/w640-h426/juutua.PNG" width="640" /></a></div><b><br /></b></span><div><div><p></p><p><b>IRI: Keskimääräistä lämpimämpää varsinkin loppukesällä ja syksyllä</b><br /><b><br /></b><a href="http://iri.columbia.edu/our-expertise/climate/forecasts/seasonal-climate-forecasts/" target="_blank">IRI:n</a> (<i>International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University</i>) vuodenaikaisennusteen mukaan kesä-elokuun jakso on lähes koko Euroopassa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Myös suurimmassa osassa Suomea kesä näyttää keskimääräistä lämpimämmältä, joskaan keskimääräistä lämpimämmän kesän todennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin muualla Euroopassa. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Osassa Keski-Suomea on kuitenkin viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä ja Pohjois-Lapissa keskimääräistä sateisemmasta säästä.</p><p>Heinä-syyskuun jaksolla keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa Suomessa. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa näyttäisi olevan selkeimmät viitteet keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Etelä-Suomessa saattaa olla keskimääräistä kuivempaa ja Länsi-Lapissa keskimääräistä sateisempaa, joskaan sade-ennusteessa varmuus ei ole kovinkaan suuri.</p><p>Elo-syyskuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen koko Suomessa. Kainuun ja itäisen Pohjois-Pohjanmaan tienoilla keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys on jopa yli 70 prosenttia. Koko Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista.</p><div><div><b>NOAA/NWS: Tavanomaisen kesän jälkeen lämmin syksy</b><br /><br />Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa <a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Sea.html" target="_blank">kolmen kuukauden jakso</a> kesä-elokuu on koko Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Sen sijaan heinä-syyskuussa koko Suomessa etelä- ja lounaisrannikkoa lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Elo-lokakuussa aivan koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syys-marraskuussa suurimmassa osassa Suomea on jo 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä-Suomen etelä- ja länsiosissa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussa aivan koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.<br /><br />Toukokuun alusta lokakuun loppuun ulottuvalla jaksolla <a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Mon.html" target="_blank">yksittäisistä kuukausista</a> tavanomaiseen verrattuna lämpimin on lokakuu, jolloin koko Suomessa on vähintään 0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paikoin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Myös elo- ja syyskuussa koko Suomessa etelä- ja länsirannikkoa lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Touko-, kesä- ja heinäkuu ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia lähes koko Suomessa.<br /><br /></div><div><a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euPrece3Sea.html" target="_blank">Kolmen kuukauden jaksoista</a> kesä-elokuu on tavanomaiseen verrattuna sademääriltään vaihtelevin. Lapissa voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa, kun taas aivan lounaisimmassa Suomessa on pieni mahdollisuus keskimääräistä vähäsateisempaan säähän. Heinä-syyskuussa lounaisimmassa Suomessa on edelleen viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä. Kaikkien muiden ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia koko Suomessa.</div><div><br /></div><div><a href="http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euPrece3Mon.html" target="_blank">Yksittäisistä kuukausista</a> tavanomaiseen verrattuna sateisin koko Suomea ajatellen on elokuu, Lapissa myös kesäkuu. Tavanomaiseen verrattuna vähäsateisimpia Suomessa ovat toukokuu ja syyskuu.</div><div><br />NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.<br /><br /><b>Britannian ilmatieteen laitos: Mahdollisesti keskimääräistä lämpimämpi kesä</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_egrr_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Britannian ilmatieteen laitoksen</a> (Met Office) ennusteen mukaan Suomessa on kesä-elokuun jaksolla 50-60 prosentin todennäköisyydellä keskimääräistä lämpimämpää. Heinä-syyskuussa tilanne jatkuu muuten samana, mutta eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa 60-70 prosenttiin. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on syyskuu.</div><div><br /></div><div>Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_egrr_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202305010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat ennustetuilla jaksoilla lähes tavanomaisia. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisin on elokuu.</div><div><div><br /></div><b>Ranskan ilmatieteen laitos: Vasta syyskuussa keskimääräistä lämpimämpää</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_lfpw_2mtm_3m?area=area08&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202305010000" target="_blank">Ranskan ilmatieteen laitoksen</a> (Meteo France) mukaan Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan tavanomainen, joskin aivan etelärannikolla on pieni mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän ja Perämeren tienoilla keskimääräistä viileämpään säähän. Sen sijaan heinä-syyskuussa koko Suomessa näyttäisi olevan keskimääräistä lämpimämpää, joskaan varmuus ei ole kovin suuri. Yksittäisistä kuukausista kesä-, heinä- ja elokuu ovat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia, mutta syyskuussa on keskimääräistä lämpimämpää.</div><div><br /></div><div><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_lfpw_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta lähellä tavanomaista, joskin Etelä- ja Keski-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä. </div><div><br /></div><div><b>Italian ilmatieteen laitos: Kesä- ja heinäkuu tavanomaisia, elokuussa keskimääräistä lämpimämpää</b></div><div><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cmcc_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Italian ilmatieteen laitoksen</a> (CMCC) mukaan kesä-elokuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan varmuus ei ole kovin suuri. Heinä-syyskuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa jonkin verran. Yksittäisistä kuukausista kesäkuu ja heinäkuu ovat tavanomaisia lähes koko maassa, mutta elokuussa koko Suomessa näyttäisi olevan keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussa itäisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaista.</div><div><br /></div><div><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_cmcc_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta lähes tavanomaisia, joskin paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä kuivemmasta säästä. </div><div><br /><b>Saksan ilmatieteen laitos: Kesäkuu keskimääräistä viileämpi, sen jälkeen lämpenevää</b><br /><b><br /></b><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_edzw_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Saksan ilmatieteen laitoksen</a> (DWD) ennusteessa kesä-elokuu on Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Ainoastaan Perämeren ympärillä voi olla keskimääräistä viileämpää. Heinä-syyskuussa Järvi-Suomessa ja Itä-Suomessa sekä varsinkin Lapissa voi olla keskimääräistä lämpimämpää, muualla tavanomaista. Yksittäisistä kuukausista kesäkuu on ennusteen mukaan lähes koko Suomessa keskimääräistä viileämpi. Vain etelärannikolla saattaa olla tavanomaisia lämpötiloja. Heinäkuussa länsirannikkoa lukuun ottamatta saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää. Elokuussa vain Lapissa on keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussa koko Suomessa on jälleen keskimääräistä lämpimämpää.</div><div><br /></div><div>Kolmen kuukauden jaksoilla sekä yksittäisten kuukausien osalta <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_edzw_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202307010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat tavanomaisia tai mahdollisesti vähän keskimääräistä suurempia.</div><div><br /></div><div><div><b>ECMWF: Täysin tavanomainen kesä</b><br /><br /><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_ecmf_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus</a> (ECMWF) sanoo, että kesä-elokuu ja heinä-syyskuu ovat koko Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia, samoin yksittäiset kuukaudet. Perämeren alueella on mahdollisuus jopa keskimääräistä viileämpään säähän. Vasta syyskuussa aivan pohjoisimmassa ja eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä lämpimämmästä säästä.</div><div><br /></div><div>Sekä kolmen kuukauden jaksojen että yksittäisten kuukausien <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_ecmf_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat tavanomaisia. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa. </div><div><br />ECMWF:n ennustetta on analysoitu <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta" target="_blank">Ilmatieteen laitoksen sivulla</a>, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.</div></div><div><br /></div><div><b>Japanin ilmatieteen laitos: Kesä keskimäärin tavanomainen, mutta kesäkuussa sateista ja syyskuussa lämmintä</b><br /><b><br /></b><a href="https://ds.data.jma.go.jp/gmd/tcc/tcc/products/model/probfcst/3-mon/fcst/html/fcst_map.html" target="_blank">Japanin ilmatieteen laitos</a> ennustaa, että <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_rjtd_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202307010000" target="_blank">lämpötilat</a> ovat Suomessa tavanomaisia kolmen kuukauden jaksoilla kesä-elokuu ja heinä-syyskuu. Kesäkuussa Suomessa on rannikkoja ja Länsi-Lappia lukuun ottamatta keskimääräistä viileämpää. Heinä- ja elokuu ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia, syyskuu keskimääräistä lämpimämpi.</div><div><br /></div><div>Kolmen kuukauden <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_rjtd_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">sademäärät</a> ovat lähellä tavanomaista, mutta yksittäisistä kuukausista kesäkuu on keskimääräistä sateisempi.</div><div><br /></div><div><b>Copernicus Climate Change Service: Tavanomainen kesä, loppukesää kohti lämpenevää</b><br /><br />Eurooppalaisen <i><a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_mm_2mtm_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Copernicus Climate Change Servicen</a></i> tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi sekä kesä-elokuun että heinä-syyskuun olevan koko Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia, joskin kesä-elokuussa varmuus on vielä kovin pieni. Yksittäisistä kuukausista kesäkuu ja heinäkuu ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia, elokuu ja syyskuu keskimääräistä lämpimämpiä. <a href="https://climate.copernicus.eu/charts/packages/c3s_seasonal/products/c3s_seasonal_spatial_mm_rain_3m?area=area01&base_time=202304010000&type=tsum&valid_time=202306010000" target="_blank">Sademäärät</a> ovat tavanomaisia.</div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b>Lue tästä juhannusaaton 2023 sää, mutta älä usko sitä!</b><br /><br />Yhdysvaltalainen <a href="http://www.accuweather.com/fi/fi/finland-weather" target="_blank">AccuWeather</a> julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja <a href="http://www.metcheck.com/EUROPE/finland.asp" target="_blank">Metcheck</a> superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi puolipilvistä säätä, ylimmillään +19 asteen lämpötiloja. Myös Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, +17 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.<br /><br />Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa <a href="http://yle.fi/uutiset/pitkan_aikavalin_saaennuste_on_arvaus/6237201" target="_blank">hyvin epävarmoja</a>, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä <i>"meteorologinen syöpä"</i>.<br /><br />Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi <b>Sari Hartosen </b>mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.<br /><br />Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.<br /><br /><b>Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?</b><br /><br />Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, <a href="http://yle.fi/ylex/uutiset/miksi_pitkan_aikavalin_saaennusteita_tehdaan/3-7584579" target="_blank">etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia</a>. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.<br /><br /></div><div>Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. <br /><br />Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/09/ilmastomallit.html" target="_blank">ilmastoennusteita</a>. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.<br /><br />Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.<br /><br />Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.<br /><br />Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi" target="_blank">vertailukautta 1991-2020</a>. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.<br /><br /><b>Lue myös nämä</b><br /><br /><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2018/05/saailmioiden-abc-kirja.html" target="_blank">Sääilmiöiden ABC-kirja</a><br /><br /><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2016/03/sadetyypit.html" target="_blank">Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?</a></div></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2015/01/kouvola.html" target="_blank">Kouvolassa Suomen paras kesäsää</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/09/kesa-2022-oli-euroopan-mittaushistorian-kuumin.html" target="_blank">Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2022/10/pohjoisen-pallonpuoliskon-kesa-2022-oli.html" target="_blank">Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin</a></div><div><br /></div><div><a href="https://biologi-jari.blogspot.com/2014/06/nokkosvohvelit.html" target="_blank">Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit</a></div><div></div></div></div></div><div class="blogger-post-footer"><hr /> <a href="http://biologi-jari.blogspot.com">Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä</a></div>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com5