Tänään on kulunut 307 vuotta kaikkien aikojen tunnetuimman kasvitieteilijän Carl von Linnén syntymästä. Hän ei kuitenkaan ollut pelkästään biologi, joka kehitti eliöiden luokittelujärjestelmän, kasvikellon ja ihmisten rotujaottelun, vaan myös lääketieteen edistäjä. Tosin nykytietämyksellä monet Linnén tautiluokitukset palavasta tanssihalusta ja liioitellusta koti-ikävästä vastenmielisyyteen mansikan tuoksua kohtaan vaikuttavat kovin oudoilta. Mielenkiintoisia tai erikoisia olivat myös hänen luentonsa ihmisen sukupuolikäyttäytymisestä ja kuvaukset feenikslinnusta, lohikäärmeestä, satyyristä sekä muista taruolennoista.
 |
| Anthropomorpha-taksoni esiteltynä vuonna 1763. Vasemmalta oikealle Troglodyta Bontii (luolamies), Lucifer Aldrovandi (lucifer), Satyrus Tulpii (satyyri) ja Pygmaeus Edwardi (pygmi). (Lähde: Christian Emmanuel Hoppius: Anthropomorpha. In: Amoenitates Academicae. Band 6, Stockholm, 1763. Public domain. Tekijänoikeus vanhentunut.) |
Carl von Linné on taksonomian eli eliöiden luokittelun isä. Hän kehitti yhä nykyäänkin käytettävän järjestelmän, jossa lajit nimetään kaksiosaisilla tieteellisillä nimillä. Toistaiseksi linnéläinen käytäntö on pitänyt pintansa, vaikka sen tilalle tai rinnalle onkin ehdotettu esimerkiksi DNA-sekvenssiin eli emäsjärjestykseen perustuvaa
kirjain- ja numerosarjaa (esimerkiksi nykyihminen voisi saada nimen 1a0b18c0d1e0f0g0h). Linné onkin
ainoa 1700-luvun luonnontieteilijä, joka edelleen on maailmankuulu. Hän lienee
"kaikkien aikojen merkittävin kasvitieteilijä ja Pohjoismaiden suurin biologi".
Linné syntyi 23. toukokuuta (vanhan
ruotsalaisen kalenterin mukaan 13. toukokuuta ja
juliaanisen kalenterin mukaan 12. toukokuuta) vuonna 1707. Tänään tulee siis kuluneeksi 307 vuotta Linnén syntymästä. Linnén syntymäpäivänä esitellään vuosittain kymmenen kiinnostavinta uutta lajilöytöä maapallolta.
Viime vuonna listalle pääsivät esimerkiksi valoa tuottava torakka ja sinipyllyinen apina ihmismäisine silmineen.
Jukka "Yucca" Korpelan nettisivuilla on selostettu erinomaisen hyvin tieteellisten (eli huolimattomammin sanottuna latinalaisten) nimien periaatteet ja käytänteet. Lyhyesti sanottuna tieteellinen lajinimi on aina kaksiosainen. Nimen ensimmäinen osa on sukunimi ja toinen osa (ns. epiteetti) määrittää lajin. Sukunimeä voi käyttää yksinään määrittämään tiettyä sukua, johon yleensä kuuluu useita eri lajeja, mutta lajinimi on aina kaksiosainen. Lajinimen toista osaa (epiteettiä) ei siis voi koskaan käyttää yksinään. Se ei yksin tarkoita mitään lajia, vaikka sananmukaisesti suomennettuna sana voikin merkitä jotakin. Esimerkiksi nykyihminen on tieteelliseltä nimeltään
Homo sapiens, joka on sananmukaisesti "viisas ihminen". Ihminen kuuluu siis
Homo-sukuun (lat. homo = ihminen), mutta sellaista lajia kuin
sapiens ei ole olemassakaan. Sukunimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja lajinimen toinen osa pienellä alkukirjaimella. Lisäksi tieteelliset nimet on tapana kursivoida.
Linné luokitteli ihmisen samoin kuin eläimet
Saksalaisen biologi
Ernst Haeckelin mukaan Linné nosti esiin
kysymyksen ihmisen alkuperästä. Linné kuvasi ja luokitteli ihmisen aivan kuten minkä tahansa kasvi- tai eläinlajin. Hän luokitteli ihmiset apinoiden kanssa samaan kädellisten lahkoon
Systema Naturae –teoksen ensimmäisestä painoksesta (v. 1735) alkaen (lahkon nimitys tosin oli aluksi toinen). Hänellä oli mahdollisuus tutkia useita apinoita ja hän totesikin samankaltaisuudet ihmisen ja apinoiden välillä. Hän huomautti molemmilla olevan pohjimmiltaan sama anatomia. Puhetta lukuun ottamatta hän ei löytänyt muita eroja. Niinpä hän asetti ihmisen ja apinat samaan lahkoon
Anthropomorpha, joka tarkoittaa sanamukaisesti ihmismäistä. Tämä luokittelu sai kritiikkiä muilta biologeilta (esimerkiksi
Johan Gottschalk Wallerius,
Jacob Theodor Klein ja
Johann Georg Gmelin) sillä perusteella, että on epäloogista kuvata ihminen nimellä ihmismäinen (”kuin ihminen").
Kirjeessään Gmelinille Linné vastasi vuonna 1747 näin:
"Se, että olen sijoittanut ihmisen Anthropomorpha-lahkoon, ei ehkä miellytä [sinua] termin ’ihmismäinen’ takia, mutta ihminen oppii tuntemaan itsensä . Älkäämme saivarrelko sanoilla. Minulle on yhdentekevää, mitä nimeä käytämme. Mutta etsin sinulta ja koko maailmalta ihmisen ja apinan väliltä yleistä eroa, joka noudattaa Natural History -periaatteita. En todellakaan tiedä ainuttakaan. Jos vain joku voisi kertoa minulle yhdenkin! Jos olisin kutsunut ihmistä apinaksi tai päinvastoin, olisin saanut kaikki teologit yhdessä kimppuuni."
Teologinen huoli oli kaksijakoinen. Kun ihminen laitetaan samalla tasolla kuin apinat, tämä laskee ihmisen hengellisesti korkeampaa asemaa. Toiseksi Raamattu sanoo, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi (theomorfismi). Jos ihminen ja apinat eivät olleet selvästi erillisiä ja erikseen suunniteltuja, se merkitsisi sitä, että myös apinat oli luotu Jumalan kuvaksi. Tämä oli asia, jota monet eivät voineet hyväksyä. Tällaisen kritiikin myötä Linné koki tarpeelliseksi selittää itseään selvemmin.
Systema Naturae –teoksen kymmenes painos ottikin käyttöön uusia käsitteitä, mukaan lukien
Mammalia (nisäkkäät) ja
Primates (kädelliset), joista jälkimmäinen korvasi
Anthropomorpha-termin, sekä antoi ihmisille täyden binaarisen eli binomiaalisen (kaksiosaisen) nimen
Homo sapiens.
Uusi luokittelu sai vähemmän kritiikkiä, mutta monet luonnontutkijat olivat yhä sitä mieltä, että Linné oli alentanut ihmisen entiseltä paikaltaan luonnon hallisijana vain luonnon osaksi. Linné uskoi ihmisen biologisesti kuuluvan eläinkuntaan, johon ihminen siis oli sisällytettävä. Linné lisäsi
Systema Naturae -teoksessa Homo-sukuun toisen lajin,
Homo troglodytes (”luolamies”), joka perustui
Jacobus Bontiuksen kuvaukseen. Vuonna 1771 Linné nimesi myös
Homo lar -lajin. Ruotsalainen historioitsija
Gunnar Broberg kuitenkin arvelee, että Linnén kuvaamat
uudet ihmislajit olivat todellisuudessa apinoita tai eläinten turkkeihin verhoutuneita alkuperäiskansoja, jotka halusivat pelotella siirtolaisia, ja joiden ulkonäköä oli liioiteltu Linnélle kerrotuissa kuvauksissa.
Homo lar, yksi gibboniapinoista, on nykyään luokiteltu nimellä
Hylobates lar, suomeksi lari.
Homo troglodytes, nykynimeltään
Pan troglodytes, taas on simpanssi. Kaikkiaan Linné nimesi
42 kädellisten lajia.
Systema Naturaen ensimmäisessä painoksessa Linné jakoi
ihmislajin neljään rotuun asuinmantereen ja ihon värin perusteella: "
Europaeus albus" (valkoinen eurooppalainen), "
Americanus rubescens" (punainen amerikkalainen) , "
Asiaticus fuscus" (ruskea aasialainen) ja "
Africanus niger" (musta afrikkalainen). Kymmenennessä painoksessa hän kuvasi vielä yksityiskohtaisemmin kunkin rodun stereotyyppisiä ominaisuuksia ja vaihtoi aasialaisten ihonvärin muotoon "
luridus", suomeksi keltainen. Lisäksi Linné loi ”roskakoritaksonin”
monstrosus, jolla hän tarkoitti
"villejä ja hirviömäisiä ihmisiä, tuntemattomia ryhmiä ja enemmän tai vähemmän epänormaaleja ihmisiä". Joskus Linnétä onkin sanottu myös rasismin isäksi, mutta kyseessä lienee kuitenkin kyseiselle aikakaudelle yleinen ajattelutapa.
Linné luokitteli myös taruolentoja lohikäärmeestä satyyriin
Systema Naturae –teoksen ensimmäinen painos oli vain yksitoistasivuinen, mutta 13. painoksessa vuodelta 1770 oli peräti 3000 sivua.
Kymmenennessä painoksessa (v. 1758) Linné huomasi muuttaa valaat ja manaatit kaloista nisäkkäisiin. Varhaisissa painoksissa oli mukana myös monia tunnettuja tarujen olentoja, esimerkiksi feenikslintu, lohikäärme, mantikori (leijonan ruumis, ihmisen pää ja skorpionin häntä) ja satyyri, jotka Linné luokitteli
Paradoxa-taksoniin. Brobergin mielestä Linné yritti tarjota asioille luonnollisen selityksen ja tehdä ymmärrettäväksi taikauskon maailmaa. Linné myös yritti kumota joidenkin tällaisten olentojen olemassaolon.
Liioiteltu ikävä kotiseudulle ja vastenmielisyys mansikan tuoksua kohtaan
Linné ei ollut vain luonnontieteilijä vaan myös lääkäri ja
Uppsalan yliopiston teoreettisen lääketieteen professori. Hän pyrki
systematisoimaan myös sairaudet ja antamaan kaikille niille nimet. Linné luokitteli esimerkiksi sellaisia
mielisairauksia kuin
Eromania (rakkausmania, liiallinen rakastuminen yhteen kaipauksen ja halun kohteeseen),
Theligonia (mieletön viehtymys kaikkiin vastakkaisen suklupuolen edustajiin, naisilla
Nymphomania ja miehillä
Satyriasis),
Gnostalgia (liioiteltu ikävä kotiseudulle),
Dipsia (sammumaton halu juoda) ja
Tarantismus (palava halu tanssia). Oman luokituksensa saivat esimerkiksi vastenmielisyys mansikan tuoksua, kovakuoriaisia ja kissoja kohtaan sekä vesikammo eli kaiken märän kammoaminen.
Sitta tai
Pica tarkoitti potilaan suurta halua syödä jotakin sopimatonta. Linnén mukaan tämä johtui raskausaikana siitä, että kohtu painoi suolistoa. Linné mainitsee myös esimerkkejä raskaana olevien naisten himosta ihmislihaa kohtaan. Toisessa tapauksessa odottava äiti oli varastanut, tappanut ja suolannut lapsen, toisessa taas surmannut oman miehensä.
Malariasta Linné oli sitä mieltä, että se oli yhteydessä veden savipitoisuuteen. Lääketieteen luennossaan hyvin uskonnollinen Linné myös antoi
tulkinnan Raamatun luomiskertomuksesta. Linnén mukaan Aatamista puhuttaessa "kiellettyä hedelmää" vastaa hänen kiveksensä ja käärmettä hänen siittimensä. Kun sanotaan, että hedelmä oli makeaa syötävää, sillä taas tarkoitetaan itse parittelua.
Linné piti lukuisia
luentoja sukupuolielämästä. Hänen mielestään kasvoista voi nähdä ihmisen halukkuuden ja kalpeat ihmiset, joilla on sinertävät silmänaluset, ovat erityisen halukkaita sukupuoliseen kanssakäymiseen.
Arno Forsiuksen lääketieteen historiaan liittyvä katsaus kuvaa Linnén hyvin mieskeskeisiä ajatuksia näin:
"Kuumaluontoinen nainen, joka 'mielellään sallii kiivetä päälleen', on nuori ja yli 14-vuotias. Hänellä on pienet mutta kuitenkin kohtuullisen kokoiset rinnat, jotka ovat 'kohtalaisen kiinteät ja pyöreät, kuin kahta helmiäispalloa muistuttavat'. Hänellä on tavallisilla paikoilla karvoitusta, joka on vahvaa ja kiharaista. Hän on myös vapaa ja rohkea puheissaan ja hänellä on kaunis ja voimakas ääni. Hän on mieleltään luja ja ylpeä eikä lainkaan säälivä. Hänellä on tuikkivat silmät, 'jotka voivat hyvin houkutella herkkäuskoisen pojan kiipeämään hänen päälleen.' Hän on enemmän laiha kuin lihava. -- Hänen ihonsa ei haise ja lemua hikoillessa kuten muilla naisilla. Hän laulaa mielellään jotakin, joka voi tyydyttää hänen mielikuvitustaan. Hän kulkee ympäriinsä sinne ja tänne, 'että joku kävisi vierailulla hänen rouva Venuksensa luona.' -- Nainen, joka ei pidä lemmen riemuista, on siihen liian nuori tai hänellä on suuret laihat rinnat, jotka lisäksi riippuvat kuin vanhoilla naisilla. Hänellä ei ole riittävästi karvoja tietyissä paikoissa. Hän ei ole vapaa eikä rohkea, hän uskoo kaiken mitä kuulee ja on epäluuloinen muita kohtaan. Hänessä on pehmeää ja velttoa lihaa. Hän puhuu heikosti ja on hento kaikilta raajoiltaan. Hän on kalpea kasvoiltaan ja vailla eloisaa väriä. Hän tulee pian raskaaksi ja hänellä on synnytyksen jälkeen runsaasti maitoa. Lisäksi hän on enemmän taipuvainen lihavuuteen kuin laihuuteen."
Konsti elää kauan
Linnén mukaan ihmisen hyvinvoinnilla oli
kuusi vaatimusta: hyvä ilma, riittävä liikunta, uni, sopiva ravinto, luonnollisten eritteiden häiriintymätön kulku ja tasapainoinen mielentila. Tämä linnéläinen ajattelu näkyy hyvin myös suomalaisissa terveysohjeissa vuodelta 1786:
"Konsti elää kauan. Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja ojennusnuoria terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.
1. Uni eli nukkuminen on sangen hywä, kun se on kohtuullinen, sillä se vaikuttaa teräwän ymmärryxen, hyvän muiston ja kewiän työn.
2. Likin ruokaa, ja juomaa ja unta on lijkunta, askaroitseminen ja työn tekeminen sekä mielelle että ruumijille terweydexi.
3. Älä pidätä vettäs, tuulta tai muuta luonnoliista tarwettas.
4. Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aijwon lijat höyryt ulos pääsevät.
5. Kävele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka, joka yöllä on kokoontunut suolijin laskeusi alaspäin persauxeen.
6. Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia on wahingollinen: luonto tottuu wihdoin niihin.
7. Juopumus wäkewistä juomista tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi.
8. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen ja raskas pitkällinen murhe ja huoli kuiwaawat myös ruumijn.
9. Iloinen mieli ja tyytywäisyys lisää ikää.
Wasassa 1786, Prändätty C.W. Londieerildä"
Vain lääkärit opiskelivat kasvitiedettä
Linnén aikaan Ruotsin yliopistoissa ei voinut opiskella kasvitiedettä erikseen vaan ainoastaan lääketieteen osana. Näin teki myös Linné, joka sittemmin toimikin useita vuosia
lääkärinä 1730-1740-luvuilla. Hänen asiakkaanaan oli esimerkiksi aiemmin Ruotsin kuningattarena toiminut
Ulriika Eleonoora.
Materia Medica -kirjassaan Linné esitteli kasveja, eläimiä ja mineraaleja, joita voi käyttää lääkkeinä. Linné piti esimerkiksi metsämansikoita eräänlaisena ihmelääkkeenä useisiin vaivoihin. Linné viljeli lääkekäyttöön esimerkiksi unikkoa, rohtovirmajuurta, belladonnaa eli myrkkykoisoa, kesämarunaa ja kamomillasauniota. Linné myös kehitteli kasvien vuorokaudenaikaisliikkeisiin perustuvan
kasvikellon.
Linnén henkilöhistoria ja merkitys
Linné itse summasi elämäntyönsä virkkeeseen
"Jumala loi - Linné järjesti". Vaikka Linné tunnetaan varsinkin kasvitieteilijänä, hän ilmeisesti vaikutti merkittävämmin
ornitologiaan ja muuhun
eläintieteeseen. Linnén elämäntyö näkyy myös
pohjoismaisessa luontoa kunnioittavassa ja suojelevassa asenteessa sekä biologian arvostuksessa koulun oppiaineena.
Suomenkielinen
Wikipedia kertoo Linnéstä seuraavasti:
"Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné, 23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta 'Luoja loi mutta Linné järjesti'. Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten 'kasvitieteilijöiden ruhtinas', 'Uppsalan uusi Adam' ja 'kukkaiskuningas'. Carl von Linné (Linnaeus) oli luterilaisen papin poika, joka syntyi ja kasvoi Ruotsissa syrjäisellä maaseudulla. Hänestä piti tulla kirkonmies, mutta hän peri isältään kiinnostuksen kasvitieteeseen. Kymnaasissa hän opiskeli klassisia kieliä, kirjallisuutta ja teologiaa, mutta hänen opettajansa Johan Rothman huomasi oppilaansa kiinnostuksen kasvitieteeseen. Linnaeus opiskeli ensin teologiaa, mutta siirtyi pian lääketieteeseen. Hän opiskeli Lundin ja Uppsalan yliopistoissa. Jo 23-vuotiaana hän alkoi Upsalassa valmistella käsikirjotusta, josta syntyi teos Fundamenta Botanica (Kasvitieteen perusteet). Vuonna 1732 tiedeakatemia lähetti hänet tutkimusmatkalle Lappiin. Matkan tuloksena syntyi teos Flora Lapponica (1737). Tutkimusmatkansa jälkeen hän siirtyi Alankomaihin, missä julkaisi vuonna 1735 teoksen Systema Naturae. Alankomaissa hänen opettajansa ja tukijansa oli Hermann Boerhaave. Systema Naturae loi pohjan nykymuotoiselle systemaattiselle luokittelulle. Linnaeus palasi vuonna 1738 Ruotsiin harjoittamaan lääkärin ammattia ja meni seuraava vuonna naimisiin Sara Lisa Moraean kanssa. Vuonna 1741 hänet nimitettiin Uppsalan yliopistoon lääketieteen professoriksi, mutta hän vaihtoi pian viran kasvitieteen professuuriin. Saadessaan aatelisarvon hän otti nimekseen von Linné. Teoreettiset ideansa Linné kiteytti teoksessaan Philosophia Botanica (1751)."
Wikipedia jatkaa edelleen:
"Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen taksonomian kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava. Hän jakoi eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Eläimet jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. Kasvit jaettiin heteiden ja emien mukaan 24 luokkaan. Linné ei koskaan täysin perustellut teorioitaan kuten hänen edeltäjänsä Theofrastos, Andrea Cesalpino, Joachim Jung ja John Ray olivat tehneet. Hän ilmaisi näkökantansa aforismein, mutta ei selittänyt niitä. Nykytieteen näkökulmasta Linnén jaottelut vaikuttavat keinotekoisilta, sillä siihen aikaan ei vielä tunnettu evoluutioteoriaa eikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita. Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet: Latinankieliset kuvailevat nimet korvattiin lyhyemmällä kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoison kuvaileva nimi physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis korvattiin nimellä Physalis angulata. Linné vaikutti merkittävästi suomalaiseen luonnontutkimukseen erityisesti oppilaidensa kautta, joista tunnetuimpia lienevät Pehr Kalm ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman. Myös 1800-luvun luonnontutkijat arvostivat häntä. Elias Lönnrot, joka laati ensimmäisen suomalaisen kasvion, antoi Linnélle nimityksen 'ikimainio'. Sakari Topelius kuvasi Linnétä vielä suureellisemmin sanoin: 'Vielä kauan hänen kuoltuaan muistelevat lapset hänen nimeään. Viisaat maailmassa sanovat toisilleen: Se oli mainio mies! Kun iltatuuli heiluu puissa, kukissa ja heinissä, kuulet maailman suhisevan ja melkein sanovan toisilleen näin: Hän oli mies, joka rakasti meitä ja ymmärsi meitä, oli nimeltä Carl von Linné. Se oli mainio mies!'. Suomalaisissa kasvioissa esiteltiin Linnén järjestelmä aina 1970-luvulle saakka, ehkä pitempään kuin missään muualla maailmassa."
"The Linnean Society of London" pitää erinomaista
nettitietokantaa, jossa voi tutustua digitalisoituihin
Linnén kirjoihin, kirjeenvaihtoon sekä kasvi- ja eläinkokoelmiin. Kannattaa katsoa myös
Ruotsin luonnontieteellisen museon nettiherbaariota.
Antoiko Linné rumalle rupikonnalle nimen kilpailevan luonnontieteilijän mukaan?
Legendan mukaan Linné oli
ihastunut vanamon kukkaan ja antoi siksi sille oman sukunimensä latinalaisittain kirjoitettuna:
Linnaea borealis. Sen sijaan – edelleen
legendan mukaan – kilpailevan ranskalaisen luonnontieteilijän, Linnétä arvostelleen kreivi
Comte de Buffonin (
Georges-Louis Leclerc, 1707-1788) nimen Linné halusi antaa mahdollisimman rumalle lajille. Niinpä hän nimesi rupikonnan nimellä
Bufo bufo. Legenda ei kuitenkaan liene täysin tosi, sillä bufo tunnetaan rupikonnan nimenä jo
klassisessa latinassa. Lisäksi tiedetään, että
vanamon sukunimen Linnaea on antanut Linnén kanssa samaan aikaan elänyt
hollantilainen kasvitieteilijä Gronovius. Linné otti vasta myöhemmin vanamon tällä nimellä kasvien tieteellisen nimistön perustana olevaan teokseensa
Species Plantarum. Vaatimatonta ja vähään tyytyvää vanamoa Linné piti
omana tunnusmerkkinään, joka kuvattiin myös suvun vaakunaan.
Eläintieteessä muuten sallitaan tällaiset rupikonnan kaltaiset nimet, joissa sekä sukunimi että lajin määrittävä toinen osa ovat samat. Kasvitieteessä tällaiset eivät ole hyväksyttyjä. Erikoista on myös se, että sama sukunimi on melko monessa tapauksessa käytössä sekä eläinten että kasvien niminä. Esimerkiksi
Pieris voi tarkoittaa sekä kanervakasvia että perhosta,
Iris voi tarkoittaa sekä rukoilijasirkkaa että kurjenmiekkaa,
Aa voi tarkoittaa nilviäistä tai orkideaa.
Coca Colan, Googlen, Microsoftin ja muiden yritysten mukaan nimetyt lajit
Linnén jälkeen tieteellisiin nimiin on ilmestynyt yhä erikoisempia ja mielikuvituksellisempia nimiä. Esimerkiksi hakukoneyhtiö Googlen mukaan on nimetty madagaskarilainen
muurahaislaji Proceratium google. Tämä muurahainen on ilmeisesti erikoistunut saalistamaan hämähäkkien munia. Siksi se on nimetty Googlen mukaan, koska Googlekin pystyy löytämään tuntematonta tai vierasta saalista verkosta.
Microsoftin perustaja
Paul Allen on ikuistettu
Eristalis alleni –kukkakärpäsen nimeen ja
Bill Gates Eristalis gatesi –kukkakärpäsen nimeen.
Kanin alalaji
Sylvilagus palustris hefneri on saanut nimensä "pupuyhtiössä" aikuisten viihteen parissa työskentelevältä
Hugh Hefneriltä, joka myös rahoitti nimen antanutta tutkijaa. Madagaskarilainen palmu taas on nimetty nimellä
Dypsis mcdonaldiana, koska hampurilaisjätti rahoitti tutkimusta. Kärpäsiä syövä hiekka-ampiainen taas on nimeltään
Oxybelus cocacolae. Muinainen matelija sai sukunimekseen
Qantas, kun tämä australialainen lentoyhtiö rahoitti tutkimuksia.
Sammakkoeläimen
Fedexia-fossiili puolestaan sai nimen FedEx-kuljetusliikkeen mukaan, koska yhtiö omisti tutkimusalueen. Automerkeistä tieteellisiin nimiin on päässyt ainakin Land Rover (muinainen jyrsijä
Heterocricetodon landroveri ja kiistanalainen syyläjuuren nimi
Scrophularia landroveri), jota tutkijat ovat omien sanojensa mukaan halunneet kiittää kestävyydestä pitkillä tutkimusmatkoilla. Lisäksi syyläjuurella on samanlainen huomaamattoman harmaanvihreä väri kuin oli tutkijoiden Land Roverilla.
Monet dinosaurukset ovat saaneet nimensä kuuluisuuksien mukaan
Megapnosaurus-dinosaurussuvun nimi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa isoa kuollutta (hengittämätöntä) liskoa. Aiemmin sama dinosaurussuku tunnettiin nimellä
Syntarsus, mutta nimeä jouduttiin muuttamaan, koska aiemmin eräs kovakuoriainen oli nimetty samalla nimellä. Australialainen
Serendipaceratops arthurcclarkei –dinosaurus taas nimettiin scifi-kirjailija
Arthur C. Clarkin mukaan.
Arthurdactylus conandoylensis –pterosaurus sai nimensä
Arthur Conan Doylelta, jonka The Lost World –tarinassa pterosaurus kuljetetaan viidakosta Lontooseen.
Jurassic Parkin luojan
Michael Crichtonin mukaan on nimetty ainakin kolme dinosaurusta:
Crichtonsaurus-suku,
Cedrorestes crichtoni ja
Bienosaurus crichtonii. Saman elokuvan ohjaaja
Steven Spielbergin mukaan nimettiin
Coloborhynchus spielbergi –pterosaurus.
Dire Straitsin laulaja
Mark Knopfler on antanut nimensä
Masiakasaurus knopfleri –dinosaurukselle, koska tutkijan mukaan "aina soittaessamme kaivausalueella Dire Straitsia löytyi Masiakasaurus-fossiileja, muuten ei". Madagaskarilainen sana "masiaka" tarkoittaa häijyä.
Lady Gagan ja muiden muusikkojen mukaan nimettyjä lajeja
Ludwig van Beethoven on antanut nimensä
Beethovena-ampiaissuvulle ja
Gnathia beethoveni –siiralle sekä
Mozartella beethoveni –ampiaiselle.
Wolfgang Amadeus Mozartin mukaan on nimetty myös
Bishopina mozarti –raakkuäyriäinen.
Terebellides sepultura –mato on nimetty brasilialaisen Sepultura-hevimetallibändin mukaan. Karibialainen
Gnathia marleyi –siira taas on saanut nimensä reggaemuusikko
Bob Marleyn mukaan. Bee Gees –yhtye taas löytyy
Agra beegees –kovakuoriaisen nimestä. Punkmusiikin pioneeri Ramones-yhtyeen jäsenten nimet löytyvät trilobiittien nimistä:
Mackenziurus johnnyi,
Mackenziurus joeyi,
Mackenziurus deedeei ja
Mackenziurus ceejayi.
Aptostichus bonoi –hämähäkki on nimetty U2-lauluyhtyeen solisti
Bonon mukaan.
Rolling Stonesin mukaan on nimetty fossiileina esiintyvät lajit
Aegrotocatellus jaggeri,
Anomphalus jaggerius (viittaukset
Mick Jaggeriin) ja
Perirehaedulus richardsi (viittaus
Keith Richardsiin). Sukupuuttoon kuollut eoseeniajan jättiläismäinen
Barbaturex morrisoni –iguaanilisko taas on nimetty The Doors –yhtyeen laulaja, "liskokuningas"
Jim Morrisonin mukaan ja
Myrmekiaphila neilyoungi –hämähäkki
Neil Youngin mukaan. Motörheadin
Lemmy Kilmister on saanut nimensä
Kalloprion kilmisteri –fossiilin lajinimeen. AC/DC:n perustajien
Angus ja
Malcolm Youngin mukaan on nimetty muinaiset tuhatjalkaiset
Maldybulakia angusi ja
Maldybulakia malcolmi.
Frank Zappa puolestaan antoi nimensä
Phialella zappai –meduusalle,
Pachygnatha zappa –hämähäkille,
Oenonites zappae –monisukasmadolle,
Amaurotoma zappa –kotilolle ja
Zappa-kalasuvulle.
Zappa-suvun nimennyt tutkija myöntää olevansa suuri Frank Zappa –fani sekä musiikillisesti että myös ajatusmaailman osalta, mutta lisäksi hän toteaa nimen olevan erittäin hyvä tieteelliseksi nimeksi (lyhyt ja helppo ääntää).,Frank Zapan mukaan on nimetty myös asteroidi "3834 Zappafrank". Sen sijaan "16745 Zappa" –asteroidi on saanut nimensä astronomi
Giovanni Zapalta.
Laulaja
Lady Gagan mukaan on nimetty saniaissuku
Gaga. Lajinimiä ovat esimerkiksi
Gaga germanotta, joka viittaa laulajan ristimänimeen
Stefani Germanotta, ja
Gaga monstraparva. Viimeksi mainittu tulee meksikolaisesta Lady Gagan faneja tarkoittavasta nimestä, joka on suomeksi pikkumonsterit. Gagan mukaan on nimetty myös
Aleiodes gaga –ampiainen.
Beyonce ja kultainen takapuoli
Laulaja
Beyoncé Knowles on antanut inspiraation
Scaptia (Plinthina) beyonceae –hevoskärpäsen nimeen. Tämän aiemmin nimeämättömän kärpäsen nimennyt tutkija
Bryan Lessard perustelee valintaa sillä, että kärpäsellä on kultainen takapuoli ja että "Beyoncé on kaikkien aikojen kärpäsdiiva". Kärpänen myös löydettiin ensimmäistä kertaa Beyoncén syntymävuonna 1981. Lisäksi Destiny's Child –yhtyeessä ollessaan Beyoncé levytti Bootylicious-kappaleen, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa uhkeaa, muodokasta tai täyteläistä takapuolta.
Beatlesien
John Lennonin ja
Ringo Starin mukaan annettiin nimet hämähäkeille:
Avalanchurus lennoni ja
Avalanchurus starri. Beatlesit löytyvät myös
Bushiella (Jugaria) beatlesi –nivelmadon nimestä.
Greeffiella beatlei –madon karvaisuus taas muistuttaa Beatlesien hiustyyliä.
Paul McCartney on saanut nimensä
Struszia mccartneyi –trilobiittiin.
Preseucoila imallshookupis -ampiainen on nimetty
Elvis Presleyn muistoksi. Lajin sukunimi tulee hänen sukunimestään ja lajiosa taas Elviksen All Shook Up –singlestä.
Mesoparapylocheles michaeljacksoni –erakkoravun fossiili löydettiin samana päivänä, jolloin tutkijat kuulivat
Michael Jacksonin kuolemasta.
Cirolana mercuryi –siira ja Queen-legenda
Freddie Mercury ovat molemmat kotoisin Sansibarilta (Zanzibar). Mercury kuitenkin vietti Intiassa suuren osan lapsuudestaan, ja hänen mukaansa on nimetty myös intialainen
Mercurana-sammakkosuku.
Taeniopteryx mercuryi –kärpänenkin sai nimensä Mercurylta. Kolumbialainen puissa elävä
Dendropsophus stingi –sammakko taas on saanut selvästikin nimensä
Stingiltä.
Harvinaiselle malesialaiselle
Heteropoda davidbowie –hämähäkille antoi nimensä
David Bowie. Saksalaisen hämähäkkitutkija
Peter Jägerin mukaan molemmat ovat hieman omituisia ja pysyvät mielellään poissa spottivaloista. Lisäksi Bowien läpimurtoalbumi oli "The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars".
Rocklegenda
Roy Orbisonin ja hänen leskensä
Barbara Orbisonin mukaan annettiin nimi viiden millimetrin mittaiselle intialaiselle
Orectochilus orbisonorum –kovakuoriaiselle. Nimessä oleva orum-pääte viittaa aviopariin. Jos laji olisi nimetty vain miehen mukaan, se päättyisi i-kirjaimeen, naisen mukaan taas ae-päätteeseen. Arizonan yliopiston hyönteistutkija
Quentin Wheeler perustelee nimeä esimerkiksi sillä, että kovakuoriainen näyttää ulkonäöltään kuin sillä olisi päällään smokki.
Barack Obama, muut poliitikot ja Tähtien sota
Aiemmin Quentin Wheeler yhdessä kollegansa nimesi
65 uutta kovakuoriaislajia, joiden nimiksi tuli esimerkiksi
Agathidium bushi presidentti
George W. Bushin mukaan,
Agathidium cheneyi varapresidentti
Dick Cheneyn mukaan ja
Agathidium rumsfeldi puolustusministeri
Donald Rumsfeldin mukaan.
Yksi kovakuoriainen sai nimekseen
Agathidium vaderi, koska sen kiiltävä pää muistuttaa
Darth Vaderin (
Anakin Skywalker) kypärää. Nimiä kovakuoriaisille keksittiin myös
Pocahontasin (
Agathidium pocahontasae –kovakuoriainen Pocahontasin mukaan nimetyn maakunnan mukaisesti) ja tutkijoiden vaimojen mukaan.
Tähtien sota on innoittanut muitakin tutkijoita. Tunnetaan esimerkiksi ampiaiset, joiden nimet ovat
Polemistus yoda ja
Polemistus vaderi,
Tetramorium jedi –muurahainen sekä
Yodan päätä ulkonevine korvineen muistuttavat
Yoda-matosuku ja
Albunione yoda –siira. Televisiosarjan
Jadzia Dax –hahmon mukaan taas nimettiin kovakuoriaiset
Agra dax ja
Agra smurf.
Mr. Worf antoi nimensä
Annuntidiogenes worfi –erakkoravulle.
Aptostichus barackobamai –hämähäkki sai nimensä
Barack Obamalta, joka on tunnettu Spiderman (Hämähäkkimies) –sarjakuvien suurena fanina. Tunnetaan myös kultajäkälä, jonka tieteellinen nimi on
Caloplaca obamae.
Urheilijoiden ja elokuvatähtien mukaan nimettyjä lajeja
Mastophora dizzydeani –hämähäkki on nimetty baseball-pelaaja
Dizzy Deanin mukaan, koska se käyttää verkossa tahmeaa palloa saaliin kiinni nappaamiseen.
Albunea groeningi –rapu on nimetty Simpsonien luojan
Matt Groeningin mukaan. Linnunradan käsikirja liftarille –kuunnelma- ja romaanisarjan luonut
Douglas Adams on saanut nimensä
Tetramorium adamsi –muurahaiseen.
Campsicnemius charliechaplini –kärpänen on nimetty
Charlie Chaplinin mukaan siksi, että tämän lajin kuollessa keskimmäiset jalat jäävät yleensä vääräsääriseen asentoon.
Kambrikauden
Kootenichela deppi –niveljalkainen on saanut nimensä Saksikäsi Edwardia näytelleen
Johnny Deppin mukaan. Fossiilin suuret kynnet olivat tuoneet tutkijalle heti mieleen Saksikäsi Edwardin. Samaan asiaan viittaa myös sukunimi
Kootenichela, sillä latinan sana "chela" tarkoittaa kynsiä tai saksia. Lisäksi Kootenay on sen kanadalaisen kansallispuiston nimi, josta fossiili löydettiin.
Kun
Hydroscapha redfordi –kovakuoriainen nimettiin
Jeremiah Johnsonia näytelleen
Robert Redfordin mukaan, tutkijoille sattui kömmähdys. Kovakuoriainen löytyi idaholaisilta Jerry Johnson Hot Springs –lähteiltä, jonka nimen tutkijat luulivat tulevan Jeremiah Johnsonista. Niinpä kovakuoriainen nimettiin Robert Redfordin mukaan. Tosin perusteluissa mainittiin myös se, että Redford oli osallistunut Kalliovuorten suojeluhankkeisiin.
Titanic-elokuvan naistähti
Kate Winsletin mukaan on saanut nimensä
Agra katewinsletae –kovakuoriainen. Maakiitäjäiskovakuoriaisen lajinimi
Agra liv tulee Armageddon-tähti
Liv Tyleristä ja
Agra schwarzeneggeri taas
Arnold Schwarzeneggeristä.
Angelina Jolie on lainannut nimensä
Aptostichus angelinajolieae –hämähäkille.
Marilyn Monroen mukaan on saanut nimensä
Norasaphus monroeae –trilobiittifossiili.
Tieteilijöiden mukaan nimettyjä lajeja
Saksalaisen yleisnero
Johann Wolfgang von Goethen mukaan on nimetty
Goethaeana-ampiaissuku, jonka yksi laji on nimeltään
Goeathaena shakespearei.
David Attenborough on saanut oman nimensä useisiin suku- tai lajinimiin:
Attenborosaurus (plesiosauruslisko),
Agapornis attenboroughi (plioseenikauden papukaijalintu),
Ctenocheloides attenboroughi (rapu),
Materpiscis attenboroughi (devoniajan kala),
Nepenthes attenboroughii (lihansyöjäkasvi),
Prethopalpus attenboroughi (hämähäkki) ja
Zaglossus attenboroughi (nokkasiili).
Gorillatutkija Dian Fosseyn mukaan on nimetty
Conyza montigena var. fosseyae –asterikasvi, josta hän keräsi näytteitä.
Matemaatikko
Karl Friedrich Gaussin mukaan sai nimensä
Gaussia-palmusuku.
Leonardo davincii –koiperhosen,
Plato-hämähäkin,
Socratea-palmun,
Colletes gandhi –kovakuoriaisen ja
Phalacrocorax aristotelis –merimetson nimien esikuvia ei liene vaikea arvata. Astrofyysikko
Fred Hoylen mukaan nimettiin stratosfäärin yläosasta löytynyt
Janibacter hoylei –bakteeri.
Taiteilijoiden mukaan nimettyjä lajeja
Garylarsonus-kovakuoriaissuku,
Serratoterga larsoni -perhonen ja
Strigiphilus garylarson –väive on nimetty sarjakuvapiirtäjä
Gary Larsonin mukaan. Hänen Harhama-sarjakuvissaan yhteiskuntaa on usein tarkasteltu eläinten näkökulmasta.
Taidemaalareiden mukaan on nimetty ainakin kaksi koilajia:
Microchilo elgrecoi ja
Microchilo murilloi. Ensin mainittu sai nimensä espanjalaiselta
El Grecolta ja toinen meksikolaiselta
Murillolta.
William Shakespearen mukaan on nimetty
Shakespearia-ampiaissuku ja
Legionella shakespearei –bakteeri.
Lanzarotelta löydetty
Elysia manriquei –merietana on arkkitehtonisen ja värikkään ulkonäkönsä ansiosta nimetty saarella elämäntyönsä tehneen arkkitehti
Cesar Manriquen mukaan. Toisen arkkitehdin mukaan nimetty laji on muinainen
Gaudipluma-rapu, jonka selkäkilpi muistuttaa espanjalaisen
Antoni Gaudin rakennuksia.
Monille lajeille on annettu kuuluisuuksien nimiä siinä toivossa, että tämä auttaisi harvinaisten lajien suojelua.
Sibon noalamina –käärmeen nimessä lajiosa tulee espanjan kielen sanoista "ei kaivoksille". Serranía de Tabasará –vuoristossa, josta käärmeet löydettiin, alkuperäisasukkaat halusivat vastustaa sinne perustettavia kaivoksia.
Kasvi ilmiintyi tutkijoille Harry Potterin mukaisesti
Mielikuvitushahmotkin ovat kelvanneet tieteellisten nimien pohjaksi. Esimerkiksi
Aname aragog –hämähäkin nimi tulee Harry Potter –kirjassa esiintyvältä Hämäkäk-hämähäkiltä, jonka nimi on englanniksi Aragog. Harry Potterista tulee myös
Dracorex hogwartsia –dinosauruksen nimi, sillä Tylypahka on alkuperäiskielellä Hogwarts. Lajin sukunimi tarkoittaa lohikäärmekuningasta. Katkerokasvin nimi
Macrocarpaea apparata tulee Potter-kirjojen verbistä "to apparate", suomeksi ilmiintyä, millä tarkoitetaan velhojen tapaa liikkua ja ilmestyä paikalle taikakonstein. Tutkijat olivat nähneet ecuadorilaisessa kansallispuistossa oudon, lehdettömän kasvin, jota he eivät pystyneet tunnistamaan. Tutkijat jatkoivat etsimistä. Juuri kun he olivat luovuttamaisillaan sateen ja pimeyden takia,
heille ilmiintyi hyväkuntoisena ja kukkivana vastaava kasvi, jonka he tunnistivat uudeksi lajiksi.
Lajinimiä Peter Panista, Paavo Pesusienestä ja Shrekistä
Yksi uusimmista satuolentojen mukaan nimetyistä hyönteisistä on
uskomattoman pieni (pituus 250 mikrometriä, siis 2,5 kertaa ihmisen hiuksen paksuus)
Tinkerbella nana, jonka
nimi viittaa Peter Pan –kirjojen Helinä-keijuun (Tinkerbell) ja Nana-koiraan.
Calumma tarzan –nimellä tunnetaan madagaskarilaisesta Tarzan Forest –metsästä löydetty kameleontti. Australialainen
Eeyorius-kalasuku on nimetty Nalle Puh –kirjojen aasi Ihaan englantilaisen nimen mukaan, koska molemmat elävät kosteilla, pimeillä paikoilla.
Shrek-jätin mukaan on nimetty sitä ulkonäöltään muistuttava punkkisuku
Shrekin, jonka nimessä oleva latinan kielen pääte "-in" tarkoittaa pikkuruista. Paavo Pesusieni (englanniksi Spongebob Squarepants) taas sai tutkijat nimeään borneolaisen oranssin sienen nimellä
Spongiforma squarepantsii. Sen itöitä tuottava osa muistuttaa suurella suurennoksella merenpohjaa, jossa Paavo Pesusieni asuu.
Vanhan The Muppet Show –ohjelman ärtyisät ukot Waldorf ja Statler antoivat nimen
Geragnostus waldorfstatleri –trilobiitille, jonka takapää näyttää heidän päältään.
Ylioppilaille laulettava Gaudeamus igitur ei olekaan välttämättä laulu vaan jyrsijä!
Trooppisessa Afrikassa esiintyvä ampiainen tunnetaan nimellä
Hakuna matata, joka swahilin (suahilin) kielellä tarkoittaa "ei huolta" tai "hyvää päivää" ja on tuttu sanonta Leijonakuningas-elokuvasta.
Tamoya ohboya –meduusan nimi tulee siitä, että sukeltajat yleensä sanovat ensimmäisenä "Oh boy" (voi pojat), kun he näkevät tämän meduusan. Kun
Cyclocephala-kovakuoriaissuvussa oli jo paljon lajeja ja vielä löytyi yksi, se nimettiin nimellä
Cyclocephala unamas (esp. unamas = vielä yksi). Muinainen jyrsijä taas on saanut nimen
Gaudeamus igitur.
Varsin hauskoja ovat myös etanasuku
Turbo,
Abra cadabra -simpukka,
Apolysis humbugi -kultakärpänen sekä
Vini vidivici -papukaija, jonka ornitologi
David Steadman nimesi jo aiemmin keksittyyn
Vini-sukuun sanaleikkinä
"Veni, vidi, vici" -fraasista (
Caesarin kuuluisa lause, suomeksi tulin, näin ja voitin).
Tieteellisessä nimistössä on myös runsaasti akronyymejä eli kirjain- tai lyhennesanoja. Esimerkiksi
Afropolonia tgifi –samettipunkin lajiosa on lyhennelmä "Thank God it's Friday" –virkkeestä. Joukossa on jopa kaksimielisiä ja epäsovinnaisia merkityksiä. Tuhkeloiden (savusieniä) tieteellinen nimi
Lycoperdon tarkoittaa sudenpierua. Vastaavalla nimellä tuhkelot tunnetaan myös ranskassa ja espanjassa. Tieteellisistä nimistä löytyy melko paljon myös sukupuoliseen kanssakäymiseen sekä moniin nautintoaineisiin liittyviä nimityksiä, mutta toisaalta runsaasti nimistöä on saatu myös eri uskonnoista.
Kuka tahansa ei kuitenkaan saa nimeään tieteelliseen nimistöön. Kreikan endeeminen eli kotoperäinen kala tunnetaan nimellä
Silurus aristotelis, sananmukaisesti "Aristoteleen kissakala", sillä
Aristoteles kuvasi ensimmäisenä sen lisääntymistavat. Sen sijaan
Corydoras narcissus –kissakala on nimetty näin siksi, että sen löytäjät olisivat välttämättä halunneet nimeen omat nimensä. Luokittelun tehnyt tutkija ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan hieman piruillen viittasi narsismiin eli itserakkauteen.
Joonas Gustafsson on kirjoittanut hyvän selostuksen tieteellisten nimien periaatteista ja nimeämiskäytänteistä.
Runsaasti lisää hauskoja tieteellisiä nimiä voi katsoa seuraavista linkeistä, joita olen osittain käyttänyt myös tämän blogikirjoitukseni lähteinä:
CuriousTaxonomy.net
Virgin Media: Animals named after musicians
