Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Tämän kesän Lapin-matkani on nyt takana. Haltin-reitti oli vielä luminen ja Kevon-reittikin avautui tulvan vuoksi vasta 26. kesäkuuta (normaalisti 15. kesäkuuta), joten kohteeksi valikoituivat Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sompion luonnonpuisto.

Vajaassa kuudessa päivässä tuli vaellettua GPS-paikannukseen perustuvan Strava-sovelluksen mukaan 115 kilometriä. Tämän päälle tulevat lyhyt lenkit, jolloin Strava ei ollut päällä. Pisin päivämatka rinkan kanssa oli Ruijanpolkua pitkin reilut 35 kilometriä Kiilopäältä Terävä-Nattasen kautta Sompiojärvelle. Sompiojärvi onkin ainoa Sompion luonnonpuiston paikka, jossa leiriytyminen on sallittua.

Reittivalinta Saariselkä - Iisakkipää - Pääsiäiskuru - Rumakuru - Prospektorin kaivoskämppä - Laanila - Piispanoja - Rumakuru - Luulampi - Rautulampi - Kiilopää - Sivakkaoja - Kaptukaislampi - Terävä-Nattanen - Sompiojärvi - Pyhä-Nattanen - Nalijoki - Riestonaapa - Hopiaoja - Pikku-Tankavaara - Jorpulipää - Koiranjuomalampi - Tankavaaran Kultakylä osoittautui erinomaiseksi. Lyhyesti sanottuna kuljimme siis Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston poikki pohjois-eteläsuunnassa Sompiojärvelle ja sieltä edelleen Tankavaaralle.

Saariselälle pääsi Rovaniemeltä kätevästi linja-autolla ja vastaavasti Rovaniemelle menevä linja-auto noukkii kyytiin Tankavaaran tienhaarasta, vaikka tähän kohti pysäkin merkkiä ei ole pystytettykään. Lumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi reitit varsinkin Sompion luonnonpuiston alueella olivat vielä juhannuksenakin paikoin hyvin märkiä ja joet tulvivia, joten monin paikoin kumisaappaat olivat hyödyllisemmät kuin vaelluskengät. (Lisäys 1.8.2020: Nykyisin Tankavaaran tienhaarassa on levike ja liikennemerkillä merkitty linja-autopysäkki.)

Pisimmällä eli 35 kilometrin päivävaelluksella emme nähneet koko päivän aikana ainuttakaan ihmistä, mutta ilves osui kyllä reittimme varteen. Seuraavassa on kuvakooste vaellusreitiltämme.

Kevyenä alkulämmittelynä nousu Saariselän Iisakkipäälle (454 m)

Pääsiäiskuru

Kaunis Rumakuru

Puron upeita kiviä

Kuuppavaunu Prospektorin kaivokselta, jossa vuosina 1902-1904 yritettiin kaivaa kultaa jopa 51,5 metrin syvyydeltä

Enemmän poroja kuin hyttysiä

Tiistaina ja keskiviikkona 20.-21.6.2017 räntä-, lumi- ja vesisadetta

Keskikesän maisemia Lapista

Tunturien rinteillä paikoin lunta 20-30 senttimetriä

Ruijanpolun pohjoisosa jo varsin kuiva

Ruijanpolun eteläosan alavissa kohdissa pitkospuutkin veden alla

Sivupoikkeama Terävä-Nattaselle

Terävä-Nattasen huipulla (545 m)

Nattasten punaisesta graniitista muodostuneita tooreja Pyhä-Nattasen huipulla (508 m)

Näkymä Pyhä-Nattaselta

Kullanhuuhdonnasta kuuluisalla Hopiaojalla

Pikku Tankavaara

Pitkospuut kohti Jorpulipäätä

Näkymä Jorpulipään huipulta (469 m)

Koiranjuomalampi

Lue myös tämä

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen

Pyhäkerolla viime vuoden kesäkuussa (10.6.2016)

Blogini on jo kesätauolla, mutta koska kesä ei vielä näytä päässeen vauhtiin, täytyy käsitellä Lapin mielenkiintoista lumitilannetta. Siellä nimittäin on nyt monin paikoin lunta ajankohtaan nähden lähes ennätyspaljon.

Eilen (1. kesäkuuta 2017) Kilpisjärven kyläkeskuksen mittauspisteessä oli lunta Ilmatieteen laitoksen mukaan 58 senttimetriä. Järven jäänpaksuus oli 79 senttimetriä. Tavanomaisesti lumensyvyys Kilpisjärvellä on kesäkuun alussa keskimäärin alle 10 senttimetriä. Kilpisjärven Retkeilykeskuksen toimitusjohtaja toteaakin Lapin Kansan haastattelussa näin: "Viimeisten viiden, kymmenen vuoden aikana en ole nähnyt, että olisi ollut näin paljon lunta näin pitkälle. Ennenaikaan hiihtokausi on kyllä kuulemma jatkunut toukokuun lopulle."

Koko Suomen tähän mennessä digitoidun mittaushistorian kesäkuun lumensyvyysennätys on juuri Kilpisjärveltä, jossa mitattiin 85 senttimetriä lunta 1. kesäkuuta 1997. Kilpisjärven kylästä on myös kaikkien kuukausien lumensyvyysennätys, 190 senttimetriä 19. huhtikuuta 1997.

Utsjoen Kevolla oli eilen lunta 11 senttimetriä. Siellä kesäkuun ennätykseksi on mitattu 14 senttimetriä 1. kesäkuuta 1968. Samaisesta mittauspisteestä on myös Suomen heinäkuun lumensyvyysennätys, 1 senttimetri 8. heinäkuuta 1963.

Kittilän Kenttärovalla lumensyvyys oli eilen 35 senttimetriä, kun yleensä lunta on kesäkuun alussa vain muutama senttimetri. Kittilästä on mitattu Suomen mittaushistorian suurin elokuun lumensyvyys, 12 senttimetriä 31. elokuuta 1986.

Vielä kesäkuussakin Itä- ja Keski-Suomessa asti lunta on satanut esimerkiksi vuosina 2014, 2009 ja erityisesti 1982, jolloin lunta heitteli Helsinginkin tienoilla. Tuona kesänä Kilpisjärven jäät lähtivät vasta 22. kesäkuuta.

Tänä keväänä hitaaseen lumien sulamiseen on vaikuttanut kolea toukokuu, joka oli koko Suomessa 1-3 astetta tavanomaista viileämpi. Kouvolassa Utin lentosääasemalla toukokuun 2017 keskilämpötila oli 9,1 astetta, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 10,3 astetta. Utin korkeimmaksi lukemaksi jäi 19. toukokuuta mitattu 25,7 astetta. Alimmillaan lämpötila kävi -4,2 asteessa 10. toukokuuta.

Samanaikaisesti Euroopassa on monissa muissa paikoissa mitattu hellelukemia. Itävallassa tehtiin 30. toukokuuta koko mittaushistorian toukokuun lämpöennätys 35,0 astetta. Norjassa uudeksi mittaushistorian toukokuun ennätykseksi kirjattiin 31,8 astetta 27. toukokuuta. Alankomaissa toukokuun jälkimmäisen puoliskon lämpötilat olivat tavanomaisen heinäkuun lukemissa.

Pakistanissa lämpötila kohosi 28. toukokuuta 53,5 asteeseen, mikä on vain kolmisen astetta maailman mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyksen alapuolella.

Lue myös nämä

Viileät kesäkuut

Koko kesän 2017 sääennuste

Euroopan kesäsää näyttää värittömältä, lämpö jää arktiselle alueelle

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Vuorokauden lumisade-ennätys

Kouvolassa on Suomen paras kesäsää