|
Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay. |
Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella
Pyhä Lucia (ital.
Santa Lucia, lat.
Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.
Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu
ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa
Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.
Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan
lux-sanaan.
|
Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen. |
Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda
Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että
"På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät",
"Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan
"Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli
"Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta
"Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".
Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 21. joulukuuta kello 17.59 Suomen aikaa) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että
"Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".
Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan
similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.
Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia
Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena.
Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu:
"Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."
Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi
tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.
Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi
|
Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay. |
Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (
Crocus sativus L.) kukasta.
Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta
zafaran (
za'faran).
Sahramia sanotaan
maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita
tuhansia euroja, sillä yhteen kilogrammaan sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.
Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa
200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä
krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.
Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla
silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.
|
Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay. |
Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä
lussekatter, jossa
lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin.
Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat.
lux = valo,
ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.