tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post5556584543591825219..comments2024-02-26T19:49:25.800+02:00Comments on Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuottaJari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-49304728807196075342020-01-23T15:01:03.262+02:002020-01-23T15:01:03.262+02:00Moi 1
Kiitos vastauksestasi.
Mielenkiintoinen tu...Moi 1<br /><br />Kiitos vastauksestasi.<br /><br />Mielenkiintoinen tuo Yhdysvaltojen mittausasema verkosto, niitä näyttää<br />olevan aika tasaisesti ympäri valtiota.<br />Täytyy kyllä syventyä noihin tarkemmin, että mitä tietoja sattuu silmiin.<br />Noin äkkiä näyttää siltä että kaikki ovat lopettaneet toimintansa noin <br />vuonna 1892 +- 2 v. Mutta ilmeisesti paikka vain on vaihtunut silloin.<br /><br />Aatsi PirkanmaaltaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-57256724149432668872020-01-22T09:56:19.060+02:002020-01-22T09:56:19.060+02:00Kiitos erinomaisen hyvästä kommentistasi. Korjataa...Kiitos erinomaisen hyvästä kommentistasi. Korjataan kuitenkin heti tuo virheellinen tietosi, että ennen vuotta 1900 maapallolla olisi ollut vain 100-200 mittauspistettä. Pelkästään Yhdysvalloissa oli jo vuosina 1820-1892 käytössä <a href="https://mrcc.illinois.edu/data_serv/cdmp/cdmp.jsp" rel="nofollow">yli 450 sääasemaa</a>. Näistä monet <a href="https://mrcc.illinois.edu/gismaps/cdmp.htm" rel="nofollow">sijaitsivat sisämaassa</a>, eivät siis ainoastaan rannikoilla.<br /><br />Australian säätilastojen keräämisen tekniikoista ja historiasta on hyvä kuvaus <a href="https://cawcr.gov.au/technical-reports/CTR_049.pdf" rel="nofollow">tässä linkissä</a>. Australian ilmatieteen laitos käyttää virallisissa tiedoissaan lämpötilastoja vuodesta 1910 alkaen, koska siitä alkaen siellä on mitattuja lämpötiloja melko luotettavin menetelmin. Monet vanhemmat ja osin myös tuota nuoremmat lämpötilat on kuitenkin mitattu <a href="https://theconversation.com/factcheck-was-the-1896-heatwave-wiped-from-the-record-33742" rel="nofollow">standardisoimattomin menetelmin</a>, jopa seinälle suoraan auringonpaisteeseen kiinnitetyillä mittareilla ilman <a href="https://ilmastotieto.files.wordpress.com/2010/10/kaisaniemi04.jpg" rel="nofollow">Stevensonin kojua</a>. Australian ilmatieteen laitos julkaisee silti internetissä kaikkien saataville myös epäluotettavat havainnot 1800-luvulta alkaen, joten kaikkia vanhoja tietoja ei kannata hyväksyä varauksetta.<br /><br />Osa kansainvälisistä tutkimuslaitoksista käyttää Australiastakin myös 1800-luvun tietoja. Alkuperäisiä mittaustuloksia on kuitenkin usein <a href="https://science.sciencemag.org/content/348/6242/1469" rel="nofollow">adjusoitu</a> eli muutettu siten, että <a href="https://theconversation.com/factcheck-was-the-1896-heatwave-wiped-from-the-record-33742" rel="nofollow">tiedossa olevat ongelmat</a> on pyritty korjaamaan niin, että lukuarvot kokeellisten tutkimusten mukaan vastaisivat standardisoituja mittaustuloksia. Lisäksi globaalien lämpötilojen adjusoinnissa voidaan korjata laskennallisesti, jos joiltakin laajoilta alueilta puuttuu havaintoja. Eri tutkimuslaitosten globaalien aikasarjojen pienet erot johtuvatkin analyysimenetelmistä (interpolaatio) ja siitä, miten käsitellään niitä maapallon alueita, joilta havaintoja ei ole saatavilla. Tällaiset alueet joko jätetään kokonaan ottamatta huomioon, niillä käytetään apuna satelliittidataa (viimeisimmät vuosikymmenet) tai sovelletaan kokonaisvaltaista assimilaatiotekniikkaa. Menetelmäeroista huolimatta eri tutkimuslaitosten <a href="http://berkeleyearth.org/wp-content/uploads/2020/01/2019_Comparison.png" rel="nofollow">tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan</a>.<br /><br />Diagrammissa käyttämästäni NOAA:n lämpötilasarjasta voit lukea <a href="https://www.ncdc.noaa.gov/data-access/land-based-station-data/land-based-datasets/global-historical-climatology-network-monthly-version-4" rel="nofollow">tästä linkistä</a>. Kaiken kaikkiaan nämä erilaiset <a href="https://twitter.com/DekeArndt/status/1217990279279542274" rel="nofollow">adjusoinnit pienentävät havaittua maapallon lämpenemisnopeutta</a>, vaikka ilmastodenialistit toisin väittävätkin.<br /><br />Kun tarkastellaan globaalia lämpenemistä, havaintopisteiden määrällä ei edes ole kovin oleellista merkitystä, jos havaintopisteet ovat ko. aluetta hyvin edustavia. Sitä paitsi, jos et luota vanhojen tietojen edustavuuteen, voit hyvin tarkastella blogitekstini diagrammia vaikkapa 1910-luvulta tai 1930-luvulta alkaen. Tämä ei käytännössä muuta tehtyjä johtopäätöksiä mitenkään oleellisesti. Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-76446553485813163602020-01-21T17:30:41.361+02:002020-01-21T17:30:41.361+02:00Moi !
Nyt täytyy taas heittää vähän mietteitä.
Seh...Moi !<br />Nyt täytyy taas heittää vähän mietteitä.<br />Sehän nyt on selvää että epänormaalin lämmintä on tänä talvena.<br /><br />Mutta noista lämpenemiskäyristä täytyy sanoa, että mistähän niiden alkupäät<br />ainakin ennen vuotta 1900 ovat peräisin. Meinaan kun mittauspisteitä on koko<br />maapallolla ollut ehkä 100-200 kpl, ja nekin ehkä pääsääntöisesti rannikoilla.<br /><br />Selailin tässä metsäpalouutisten innoittamana, Austraalian BOM:n arkistoja ja<br />totesin että lähes Euroopan (ilman Venäjää suurempi) kokoisen mantereen <br />luotettavat lämpötila havainnot alkavat vuodesta 1910.<br />Vähän epämääräisemmässä lähteessä kerrottiin että vanhempaakin aineistoa olisi<br />mutta mittareiden lukemat, useiden mittarien vaihtojen yhteydessä hyppivät<br />2 - 3 astetta joko ylös tai alas päin sattumanvaraisesti.<br /><br />Selatessani niitä arkistoja tuli varsinkin 1930 luvulla kymmenittäin yli +40 C<br />lämpötiloja. Selasin 1 - 2 tunnissa ehkä 5000 - 8000 päivää eri mittauspaikoilta.<br />Olivat exel muodossa joten oli helppoa rullailla.<br /><br />Lämpimin silmiin osunut päivä 11.01.1939 + 48,3 C, paikassa nimeltä Cobar.<br />Toiseksi paras osuma oli 27.01.1932 + 47,3 C, paikassa nimeltä Mildura.<br /><br />Aatsi Pirkanmaalta.Anonymousnoreply@blogger.com