tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post8337430141621346429..comments2024-02-26T19:49:25.800+02:00Comments on Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuottaJari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger19125tag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-49473940303756182922015-06-27T18:23:31.695+03:002015-06-27T18:23:31.695+03:00Katso erinomaisen havainnolliset interaktiiviset d...Katso <a href="http://www.bloomberg.com/graphics/2015-whats-warming-the-world/" rel="nofollow">erinomaisen havainnolliset interaktiiviset diagrammit</a> eri tekijöiden (maapallon kiertorata ja pyörimisakselin akselikulma, aurinko, tulivuoret, metsäkato, otsoni, aerosolit eli pienhiukkaset, kasvihuonekaasut) vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Ilman aerosolisaastutusta (rikki) ja metsäkatoa (tummia metsiä kaadettu ja tilalla vaaleampia, enemmän auringonsäteitä heijastavia ympäristöjä) maapallon lämpeneminen olisi ollut vieläkin voimakkaampaa. Ihmiskunta tuottaa noin sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tulivuorten purkaukset.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-91389999223101869062015-06-16T10:13:23.041+03:002015-06-16T10:13:23.041+03:00Yle Teemalla eilisiltana esitetyssä BBC:n dokument...Yle Teemalla eilisiltana esitetyssä BBC:n dokumentissa "Ilmastonmuutoksen mittarit" (Climate Change By Numbers) oli selostettu hyvin, miten tällaisiin maapallon lämpenemislukemiin on päästy.<br /><br />Vanhoja, osin virheellisiä mittaustietoja on jouduttu homogenisoimaan eli tiedoista on poistettu epäluotettavia lukuja (selvästi käyrään sopimattomat arvot). Tämä perustuu Kálmánin algoritmiin, Kalman-suotimeen, jota hyödynnetään myös rakeisen kuvan korjaamisessa ja varmistettaessa, että avaruuslennolla lennetään oikeaa reittiä (eri sijaintitietoja verrataan keskenään).<br /><br />Esimerkiksi meriveden lämpötilamittaukset perustuvat laivalta (nykyään erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistettuun) "ämpäriin" otettuihin merivesinäytteisiin, joiden lämpötila sitten mitataan. Kuitenkin 1940-luvun alussa (vuonna 1941) meriveden lämpötiloissa näkyy alkuperäisessä raakadatassa selvä piikki. Tämä johtuu osin luontaisesta El Niño -ilmiöstä. Osittain tämä kuitenkin johtuu toisesta maailmansodasta, jonka vuoksi meriveden lämpötilaa mitattiin konehuoneeseen tulleesta (lämmenneestä) vedestä, koska mittauksia ei uskallettu mennä tekemään laivan kannelle. Tällaisia virheellisiä tuloksia on mahdollista karsia homogenisoinnissa.<br /><br />Kun koko lämpötiladata homogenisoidaan, tulokseksi saadaan hieman vähäisempi maapallon lämpeneminen kuin homogenisoimattomasta raakadatasta.<br /><br />Virheiden lisäksi lämpötilahavainnoissa on myös aukkoja. Havaintoverkosto on harva esimerkiksi napa-alueilla ja myös Afrikassa. Miten tietojen aukkoja voi täyttää? Menetelmä on kehitetty alunperin 1950-luvulla Etelä-Afrikan kultakaivoksilla, kun haluttiin hajanaisten kairausnäytteiden avulla arvioida vuokravaltausten arvot. Tämä interpolaatiometodi tunnetaan Kriging-menetelmänä.<br /><br />IPCC:n julkaisemat tulokset maapallon lämpötilakehityksestä perustuvat kolmeen eri tutkimusryhmään, jotka kaikki hieman erilaisilla menetelmillä määrittivät maapallon lämpötilakehitystä vuodesta 1880 lähtien. Kaikki saivat hyvin samankaltaiset lämpötilakäyrät, joiden mukaan maapallo on lämmennyt. Onko havaittu lämpeneminen kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää?<br /><br />1800-1900 -lukujen vaihteessa Guinnessin tehtailla Dublinissa alettiin tutkia oluen valmistusta tieteellisin menetelmin. Eri humala-, ohra- ja mallaserien laatua mitattiin. Mittauksissa tutkittiin esimerkiksi humalan hartsipitoisuutta. Eristä otettiin pieniä näytteitä. Miten olisi mahdollista selvittää näiden pienten näytteiden avulla, oliko erissä tilastollisesti merkitseviä eroja? Tutkija William Sealy Gosset kehitti salanimellä Student (Opiskelija) tätä varten tilastollisen tutkimusmenetelmän, joka nykyään tunnetaan Studentin t-testinä.<br /><br />IPCC:n siteeraamat kolme tutkimusryhmää päätyivät erilaisista menetelmistään huolimatta vain hieman erilaisiin tuloksiin maapallon lämpenemisen suuruudessa 1880-luvulta nykypäivään: 0,86 astetta, 0,85 astetta ja 0,82 astetta. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ja keskimääräinen tulos on se, että maapallo on lämmennyt 0,85 astetta. Tärkeää ei kuitenkaan ole tarkka luku, vaan se, että kaikki nämä tulokset osoittavat maapallon lämmenneen tilastollisesti merkitsevästi. Voidaan siis sanoa melko kiistattomasti, että maapallo on lämmennyt vajaalla asteella vuodesta 1880 nykypäivään.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-9237330095898932182015-05-03T14:55:03.503+03:002015-05-03T14:55:03.503+03:00Vuosi 2014 oli Keski-Englannissa vuodesta 1659 alk...Vuosi 2014 oli Keski-Englannissa vuodesta 1659 alkavan mittaushistorian (maailman pisin lämpötilamittaussarja) lämpimin. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on lisännyt tällaisen ennätyslämpimän vuoden todennäköisyyden 90 prosentin luotettavuudella ainakin 13-kertaiseksi. Lähde: <a href="http://iopscience.iop.org/1748-9326/10/5/054002" rel="nofollow">Environmental Research Letters 1.5.2015</a>Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-36293618519600660552015-03-15T17:49:54.243+02:002015-03-15T17:49:54.243+02:00Ajanjakso maaliskuun 2014 alusta helmikuun 2015 lo...Ajanjakso maaliskuun 2014 alusta helmikuun 2015 loppuun oli <a href="http://thinkprogress.org/climate/2015/03/15/3630404/nasa-hottest-12-months-record/" rel="nofollow">mittaushistorian tähän mennessä globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso</a> (Nasa, 12 kuukauden liukuva keskiarvo).Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-41433340412959240632015-02-18T19:20:01.559+02:002015-02-18T19:20:01.559+02:00Helmikuu 2014 – tammikuu 2015 oli globaalisti mitt...Helmikuu 2014 – tammikuu 2015 oli globaalisti <a href="http://scienceblogs.com/gregladen/2015/02/17/warmest-year-again/" rel="nofollow">mittaushistorian lämpimin kaikista 12 kuukauden jaksoista</a>. Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-11981074157567322922015-01-28T20:00:11.114+02:002015-01-28T20:00:11.114+02:00Riippumattomissa ”Ilmastogaten” (CRU:n sähköpostit...Riippumattomissa ”Ilmastogaten” (CRU:n sähköpostit) tutkimuksissa ilmastotieteilijöiden tekemä tiede todellakin todettiin kaikista syytöksistä huolimatta rehelliseksi ja puolueettomaksi, joskin avoimuudessa olisi ollut parantamisen varaa:<br /><br /><a href="https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/03/31/ensimmainen-virallinen-tutkimusraportti-cru-sahkoposteista/" rel="nofollow">Ilmastotieto 31.3.2010</a><br /><br /><a href="https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/04/15/crun-tiede-rehellista/" rel="nofollow">Ilmastotieto 15.4.2010</a><br /><br /><a href="https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/07/08/riippumaton-cru-sahkopostitutkimus/" rel="nofollow">Ilmastotieto 8.7.2010</a><br /><br />Mitään syytä tuomioihin ei siis ollut.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-51165634766064260892015-01-28T18:31:20.091+02:002015-01-28T18:31:20.091+02:00Katsoin läpi tuon ilmastosotakirjoituksen, eli sin...Katsoin läpi tuon ilmastosotakirjoituksen, eli sinäkin olet katsonut nuo MOT dokumentit. Itse olen myös ne katsonut ja mielenkiintoisia näkemyksiä oli niissäkin. Skandaaleja ei tuon jälkeen ole mielestäni tullut ja oikeudenkäynnissäkään ilmastotieteilijät eivät tietääkseni saaneet tuomioita.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-88401165545912024662015-01-28T17:46:38.034+02:002015-01-28T17:46:38.034+02:00Näinhän se on tosin Forecalla töissä oleva väki my...Näinhän se on tosin Forecalla töissä oleva väki myötäilee aikalailla IPCC:n päälinjoja kuten Ilmatieteenlaitoksellakin sama juttu. <br /><br />Tiede.fi palstalla on ihan hyvää keskustelua kuitenkin mielestäni ja muutamassa ulkomaisessa blogissa kuten tuolla skepticalsciencessä ja WUWT:ssä. Tiede.fi palstalla kuitenkin pitää tietää faktoja ilmastosta ja ilmastotieteestä, että pärjää keskustelussa mitä olen seurannut. <br /><br />Ja mukava tietää että seuraat kaikkia globaaleja mittareita ja Atte Korholaa myös. Ajoittain olen lukenut blogiasi läpi, täällä on ihan mielenkiintoisia artikkeleita. Yhtä paljon seuraan kuitenkin tiede.fi palstaa. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-860859290103119212015-01-28T17:32:51.429+02:002015-01-28T17:32:51.429+02:00Seuraan useita globaaleja lämpötilasarjoja, myös s...Seuraan <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2015/01/mittaushistorian-kuumin-vuosi.html" rel="nofollow">useita globaaleja lämpötilasarjoja, myös satelliittimittauksia (UAH, RSS)</a>. Tarvitaan sekä maanpinnalta tehtyjä että satelliittimittauksia, jotta asioista saadaan mahdollisimman oikea kuva. Satelliittimittauksissa sarjat ovat kuitenkin toistaiseksi valitettavan lyhyeltä aikaväliltä. Muuten olen satelliittimittauksista todennut tuossa edellä näin:<br /><br />”Vasta 1970-luvun loppupuolelta alkavissa satelliittitiedoissa vuosi 2014 ei näytä aivan yhtä lämpimältä kuin maanpinnalta tehtyjen suorien lämpötilahavaintojen mukaan. Satelliitit eivät mittaa suoraan pintalämpötilaa, vaan eri aallonpituuksilla mitattu säteily muunnetaan matemaattisesti vastaamaan lämpötiloja. Aiemmin 12 vuotta Nasan sää- ja ilmastosatelliittiohjelmassa työskennellyt tohtori Marshall Shepherd toteaakin, että mittareilla tehtyjä havaintoja tarvittiin vahvistamaan satelliittitietojen perusteella tehtyjä päätelmiä.”<br /><br />Nyt odotan mielenkiinnolla tällä viikolla ilmestyviä WMO:n yhteenvetoja vuoden 2014 globaaleista lämpötiloista. Kirjoitan näistä eri mittauksista yhteenvedon myöhemmin tällä viikolla.<br /><br />Atte Korholan ajatuksiin olen tutustunut paljonkin. Tuokin videotallenne on minulle tuttu. Olen tässä blogissanikin useaan kertaan maininnut Atte Korholan ja joskus jopa <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2009/12/ilmastosota.html" rel="nofollow">ylistänytkin häntä viisaista sanoista</a>, kun hän oli kirjoittanut Hesarissa luontaisen vaihtelun syistä ja jaksollisuudesta.<br /><br />”Alarmistien, skeptikkojen ja denialistien” keskustelusta kertoo valitettavan hyvin <a href="http://blogi.foreca.fi/2014/11/ilmastoennusteita-huutoaanestyksella/" rel="nofollow">Forecan nettiblogissa marraskuussa käyty keskustelu</a>, jos sitä nyt keskusteluksi voi sanoa.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-54730414686323940272015-01-28T17:01:24.044+02:002015-01-28T17:01:24.044+02:00Hyviä linkkejä. Tuo Skeptical science käyttää NASA...Hyviä linkkejä. Tuo Skeptical science käyttää NASA:n GISS dataa globaalissa lämpötiloissa. Tykkäätkö yleensä itse seurata GISS dataa ja Japanin ilmatieteenlaitoksen. <br /><br />Mitä mieltä olet satelliittipainotteisista UAH:sta tai RSS:stä tai WTI-indeksistä joka on monen lämpötilasarjan yhdistelmä.<br /><br />Itse olen NASA:n GISS tilastoista seurannut varsinkin maaseutuasemilta lämpötiloja, mutta kaupunkiasemia sieltä en niin halua seurata yleensä.<br /><br />Sitten tähän PDO:hon, en usko itsekkään että se on täysin vaikuttanut globaaliin lämpötilaan kuten Tohtori Spencer on sanonut. Sen sijaan uskon AMO:lla olevan suurempia vaikutuksia maan lämpötilaan kuin PDO:lla. <br /><br />Lukaisin tuon sinun 2014 vuoden yhteenvedon läpi, oli ihan mukavaa luettavaa. Ja tämän vuoksi kysyinkin sinulta että oletko kiinnostunut muista globaaleista lämpömittareista kuin NASA tai japanin ilmatieteenlaitos. <br /><br />Tällä sivulla on hyvin kasattu näitä globaaleita lämpötilamittareita :<br />http://wattsupwiththat.com/reference-pages/global-weather-climate/global-temperature/<br /><br />Tiedän ettei tuo WUWT sivu ole kaikkien mielisin paikka, mutta se on hyvä sivu myös niille jotka uskovat ilmaston lämpenemiseen, kuten Suomalainen ilmastoprofessori toteaa tässä 6:00 alkaen :<br />http://video.helsinki.fi/Arkisto/flash.php?id=20237<br /><br />Ja yhtälailla ilmastonmuutosten kieltäjien pitäisi lukea skepticalscienceä läpi, että tiedetään missä mennään. Tuo video on erinomainen ja kannattaa katsoa, kertoo hyvin tästä ilmastokeskustelusta joissa on alarmistit, skeptikot ja denialistit. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-25846623306887005612015-01-28T16:33:24.222+02:002015-01-28T16:33:24.222+02:00Tyynen valtameren tilaa (Tyynen valtameren oskilla...Tyynen valtameren tilaa (Tyynen valtameren oskillaatiota eli värähtelyä) kuvaava PDO-indeksi on välillä ”lämpimässä” ja välillä ”viileässä” vaiheessa. Lyhyellä aikavälillä PDO-indeksi korreloi jonkin verran globaalin lämpötilan vaihteluiden kanssa. <a href="https://www.diigo.com/item/image/ytu9/di36" rel="nofollow">Pitkällä aikavälillä PDO-indeksi ei kuitenkaan osoita nousevaa trendiä, vaikka maapallon lämpötila on samaan aikaan noussut (ks. linkin diagrammi)</a>. Tämä kuvaa hyvin sitä monimutkaisuutta, kuinka globaaleihinkin lämpötiloihin lyhyellä aikavälillä voivat vaikuttaa monet eri tekijät. Pitkällä aikavälillä tapahtuvaa lämpenemistä mikään tällainen indeksi ei voi kuitenkaan selittää, vaan nämä indeksit (tai tarkemmin sanottuna niiden kuvaamat ilmiöt) vain näkyvät lyhytkestoisina (satunnais)vaihteluina pitkän aikavälin lämpenemistrendin päällä. Tyynen valtameren oskillaatiosta ja PDO-indeksistä <a href="http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=159&l=2" rel="nofollow">kannattaa lukea lisää tästä linkistä</a>.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-58389256708042936582015-01-28T16:00:38.757+02:002015-01-28T16:00:38.757+02:00Mielenkiintoisia linkkejä annoit takaisin pitää lu...Mielenkiintoisia linkkejä annoit takaisin pitää lukaista läpi. Eikä tässä kaikki. 1977 kun alkoi voimakas globaali lämpeneminen, niin myös PDO-indeksi tyynellä merellä kääntyi keskimäärin kylmästä faasista lämpöisempään faasiin, tosin tuo lämpöisen faasin aika voi olla pian ohi vaikka tänä vuonna PDO on ollutkin plussalla. Mm. arvostetun UAH-lämpösatelliitin ylläpitäjä Tohtori Spencer, uskoo että PDO:n kääntymisellä on vaikutuksia globaaliin ilmastoon.<br /> <br />http://www.drroyspencer.com/research-articles/global-warming-as-a-natural-response/<br /><br />Lähivuosina on mielenkiintoista huomata, kuinka nuo 2 merisykliä AMO sekä PDO sulautuvat kasvihuoneilmiön sekaan. Mikä on sitten se kokonaisvaikutus. <br /><br />AMO vaikuttaa vähän myös Pohjoisen Jäämeren jäätilanteeseenkin, mutta merkittävin on AMO-C pulssien virtausvoimakkuuksien vaihtelu tai AMO-C pulssien merivirran lämpötila. <br /><br />Näiden pulssien lämpötilaa mitataan Framinsalmessa. Tutkimuksessa on havainnot vuodesta 1955 alkaen ja ne osoittavat, että merkittävä pulssi oli vuonna 1989 - 92, samoin 2004 alkaen (kuva 2, ylin kuva, punainen käyrä). http://epic.awi.de/18855/1/Kar2008a.pdf<br /><br />Vuonna 2004 alkaneet lämpimien vesien pulssit saavuttivat huippunsa 2006 ja ovat nyt hyytyneet.<br /><br />http://www.arctic.noaa.gov/report11/images-ocean/so-fig12.jpg<br /><br />Koko sivu:<br /><br />http://www.arctic.noaa.gov/report11/ocean.html<br /><br />On nyt mielenkiintoista seurata myös Pohjoisen Jäämeren tilannetta, vaikuttaako siellä kasvihuoneilmiö enemmän ja sulaako jää lisää, vai laittaako luonto vähän hanttiin enemmän, kaikki mallit ennustavat sulamista kuitenkin.<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-89686831712142417112015-01-28T12:43:47.241+02:002015-01-28T12:43:47.241+02:00Kiitos kommentistasi. Pitkällä aikavälillä tarkast...Kiitos kommentistasi. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna maapallon ilmasto lämpenee kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksesta. Lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista, vaan lisäksi on lyhytaikaisempia syklejä, jotka vaikuttavat ilmastoon. Svante Henrikssonin fysiikan väitöskirjassa vuodelta 2013 todetaan näin: ”Maapallon ilmasto näyttäisi mittausten ja mallikokeiden perusteella muuttuvan n. 65 vuoden (50-80) kvasisäännöllisissä heilahteluissa (muiden muutosten ja vaihteluiden lisäksi). Heilahtelun amplitudi on todennäköisesti n. 0,05-0,15 astetta maapallon keskilämpötilassa ja fysikaaliset syyt liittyvät valtamerten hitaaseen dynamiikkaan.”<br /><br />Tämä 65 vuoden aikajänteellä tapahtuva heilahtelu näkyy erityisesti Atlantin alueella (pohjoisella pallonpuoliskolla) ja voi vaikuttaa koko maapallonkin keskilämpötilaan (huipun ja pohjan ero) 0,2 astetta, Suomessa enemmänkin (1,5-kertaisesti).<br /><br />Viime vuosikymmenien lämpeneminen näyttää kuitenkin tutkimuksen mukaan poikkeavan tästä AMO:n aiheuttamasta oskillaatiosta ainakin Norjan vuonoissa (sitaatti Ilmastotiedosta): ”Vuoden 1800 jälkeen rekonstruktiossa näkyy kuitenkin lämpenemistä, joka on voimakkaampaa kuin mikään rekonstruktiossa aiemmin näkyvä viimeisen 2000 vuoden aikana.”<br /><br />Lähteet:<br /><a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39306" rel="nofollow">Svante Henriksson: Modeling key processes causing climate change and variability (fysiikan väitöskirja 2013)</a><br /><a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/a12c5cf7-7ebb-4ea7-a7a8-f77428a2a040/video-maapallon-pintalampotila-vaihtelee-65-vuoden-jaksoissa.html" rel="nofollow">Ilmasto-opas: Maapallon pintalämpötila vaihtelee 65 vuoden jaksoissa</a><br /><a href="https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/05/26/amo-vaikuttaa-ilmastoon-pitkalla-aikavalilla/" rel="nofollow">Ilmastotieto: AMO vaikuttaa ilmastoon pitkällä aikavälillä</a>Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-41812094722218248332015-01-28T11:33:53.977+02:002015-01-28T11:33:53.977+02:00Nuo lämpöiset vuodet 2000-luvulla on pitkälti Atla...Nuo lämpöiset vuodet 2000-luvulla on pitkälti Atlantin aiheuttamaa, joka on ollut lämpöisessä faasissa 1990-luvulta lähtien ja oli myös lämpöisessä faasissa 1930-1960 luvulla. :<br />http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation<br /><br />Kun Atlanti menee pian kylmään faasiin 65-70vuotisen syklin mukaan, on odotettavissa lämpötilojen laskua Euraasiassa sekä Afrikassa, koska Atlanti vaikuttaa noiden mantereiden lämpötiloihin enemmän kuin Tyynenmeren ilmiöt keskiarvo länsivirtauksen vuoksi. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-65453122194073192452015-01-26T18:40:49.453+02:002015-01-26T18:40:49.453+02:00Tänään brittiläinen ilmatieteen laitos Met Office ...Tänään brittiläinen ilmatieteen laitos <a href="http://www.metoffice.gov.uk/news/release/archive/2015/2014-global-temperature" rel="nofollow">Met Office</a> on kertonut vuoden 2014 olleen maailmanlaajuisesti yksi mittaushistorian kuumimmista. Tieto perustuu MetOfficen ja Itä-Anglian yliopiston (the University of East Anglia) ilmastontutkimusyksikön (CRU) HadCRUT4-aineistoon. <br /><br />Vuoden 2014 anomalia eli poikkeama vertailukauden (1961-1990) keskimääräisestä lämpötilasta oli +0,563 astetta, mikä on lähes sama kuin aiemmalla ennätysvuodella 2010 (+0,555 astetta). Vuoden 2014 globaalin keskilämpötilan anomalia sijoittuu 95 prosentin todennäköisyydellä välille +0,56 plus/miinus 0,1 astetta. <br /><br />Virhemarginaalin vuoksi on mahdotonta laittaa yksittäisiä vuosia täysin varmaan lämpimyysjärjestykseen. Voimme kuitenkin sanoa luotettavasti, että vuosi 2014 kuuluu mittaushistorian kymmenen kuumimman vuoden joukkoon ja on lisänä kahden viime vuosikymmenen lähes ennätyskuumille lämpötiloille. Nämä lämpötilat olisivat Met Officen tutkimuksen mukaan erittäin epätodennäköisiä ilman ihmiskunnan vaikutusta ilmastoon.<br /><br />Tällä viikolla myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkistaa vuodesta 2014 omat päätelmänsä, joissa yhdistetään Nasan, NOAA:n ja Met Officen mittaukset.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-65716258076754391652015-01-24T14:17:13.601+02:002015-01-24T14:17:13.601+02:00Ilmastoskeptikoiden keinona on liioitella tieteell...Ilmastoskeptikoiden keinona on liioitella tieteellistä epävarmuutta (joka tosin jossakin määrin on aina olemassa). Näin saadaan peiteltyä sitä, mitä todella tiedetään. Todellisuudessa vuosi 2014 on 1,5-3 kertaa (toiseksi lämpimintä) vuotta 2010 todennäköisemmin mittaushistorian lämpimin vuosi, vaikka epävarmuustekijät otetaan huomioon. On siis hyvin kohtuullista pitää vuotta 2014 mittaushistorian kuumimpana, mikä lienee tärkein ilmastouutinen pitkään aikaan. Samalla täytyy kuitenkin muistaa se, että paljon tärkeämpää on pitkällä aikavälillä näkyvä lämpenemistrendi kuin yksittäisen vuoden ennätys.<br /><br />Lue lisää täältä:<br /><br /><a href="http://www.washingtonpost.com/news/energy-environment/wp/2015/01/23/sorry-skeptics-nasa-and-noaa-were-right-about-the-2014-temperature-record/" rel="nofollow">The Washington Post 23.1.2015</a> <br /><a href="http://dotearth.blogs.nytimes.com/2015/01/21/how-warmest-ever-headlines-and-debates-can-obscure-what-matters-about-climate-change/" rel="nofollow">Dot Earth 21.1.2015</a><br /><a href="http://www.realclimate.org/index.php/archives/2015/01/thoughts-on-2014-and-ongoing-temperature-trends/" rel="nofollow">Real Climate 23.1.2015</a>Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-30765258790251501752015-01-21T19:30:04.823+02:002015-01-21T19:30:04.823+02:00Eilisiltana Mashable näkyy julkaisseen hyvän selit...Eilisiltana <a href="http://mashable.com/2015/01/20/climate-skeptics-warmest-year/" rel="nofollow">Mashable</a> näkyy julkaisseen hyvän selityksen siitä, mitä nämä todennäköisyysprosentit vuoden 2014 ennätyslämpimyydestä tarkoittavat. Seuraavassa referoin artikkelin keskeisimpiä kohtia. <br /><br />Nasan GISS-johtaja Gavin Schmidt sanoo, että tietenkin globaalissa lämpötiladatassa on jonkin verran epävarmuutta, minkä Nasa on pitkään myöntänyt. Mutta vaikka nämä epävarmuustekijät otetaan huomioon, tiedot edelleen osoittavat, että 2014 oli todennäköisesti lämpimin vuosi.<br /><br />”Kukaan ei kiistä, että on olemassa epävarmuutta arvioitaessa maailman keskilämpötila-anomaliaa – [mittausten] alueellinen kattavuus, mittausmenetelmien muuttuminen ajan myötä, sääasemien paikan muuttaminen jne. – ja arvioimme, että yksittäisen vuoden tulokseen liittyy plus-miinus 0,05 celsiusasteen epävarmuus eli 0,09 fahrenheitastetta”, Schmidt sanoi sähköpostitse.<br /><br />”2014 ON lämpimin vuosi GISTEMP-, NOAA- ja Berkeley Earth -analyyseissä”, hän sanoi viitaten eri tutkijaryhmien erillisiin aineistoihin, mukaan lukien hänen oman tutkimuskeskuksensa nimellä ”GISTEMP” tunnettu aineisto.<br /><br />Schmidt sanoi, että on huomattavasti luotettavampaa - joskaan ei täysin varmaa - että 2014 on lämpimämpi vuosi verrattuna vuoteen 2010, joka oli edellinen ennätyksen haltija GISTEMP-aineistossa.<br /><br />Schmidt jatkoi: ”On todennäköisesti ollut lämpimin vuosi maapallolla. Tarkkoja arvioita todennäköisyydestä [että 2014 oli mittaushistorian lämpimin vuosi] on vaikea laskea, vaikka yksinkertainen laskelmamme - olettaen, etteivät virheet korreloi vuodesta toiseen - viittaa ~38 %:iin, [joka on] noin puolitoista kertaa enemmän kuin 2010”, hän sanoi. ”Samoilla oletuksilla todennäköisyys, että 2014 oli lämpimämpi kuin 2010, on noin 60 %.”<br /><br />Schmidt sanoi, että epävarmuustekijöistä ”ilmiselvästi ja selkeästi keskusteltiin Nasan/NOAA:n tiedotustilaisuudessa perjantaina.” Hän viittasi toimittajille ja yleisölle esitettyyn <a href="http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/briefings/201501.pdf" rel="nofollow">diaan</a> sekä lehdistötilaisuuden <a href="http://www.noaanews.noaa.gov/audio/NOAA_NASA%202014%20Climate%20Call_011615.mp3" rel="nofollow">äänitallenteeseen</a>, jossa vuoden 2014 mahdollisuutta olla lämpimin vuosi käsitellään noin kohdassa 13:47.<br /><br />Ashvillen kansallisen ilmastotietokeskuksen (National Climatic Data Center) ilmastontutkimusjaoksen johtaja Deke Arndt Pohjois-Carolinasta kertoi, että lukuisat bloggaajat ja toimittajat olivat tulkinneet virheellisesti hänen virastonsa luonnehdinnan epävarmuudesta.<br /><br />Arndt sanoo, että monet toimittajat ja erityisesti skeptikkobloggaajat tekevät perusvirheen tulkitessaan sitä, mitä virhemarginaali (luotettavuusraja) merkitsee.<br /><br />”Koko toimittajayhteisölle, hyväntahtoisille kollegoille ja bloggaajille tekisi hyvää muistaa, että virhemarginaalilla on oma muotonsa”, Arndt sanoi.<br /><br />Virhemarginaali ”EI tarkoita sitä, että jokainen lämpötila ilmoitetun alueen sisällä olisi yhtä todennäköinen”, Arndt sanoo.<br /><br />”Se selvästi ja epäilyksettä tarkoittaa jotain perustavanlaatuisesti muuta. Gavinin <a href="https://twitter.com/ClimateOfGavin/status/556140695162200064/photo/1" rel="nofollow">dia</a> esityksestä näyttää tämän melko kauniisti”, hän sanoi.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-75824494408447505422015-01-21T12:32:29.774+02:002015-01-21T12:32:29.774+02:00Tuo em. laskelma 0,05 asteen lämpenemisestä per vu...Tuo em. laskelma 0,05 asteen lämpenemisestä per vuosi ja siitä, ettei sadankaan vuoden jälkeen yhtäkään vuotta voi julistaa kiistatta lämpimimmäksi, edelyttää tietenkin lämpenemisen olevan melko tasaista. Jos yksittäinen vuosi on hyvin lämmin voimakkaan El Niñon vaikutuksesta, vuosi tietenkin hetkellisesti nousee kiistatta lämpötilastojen ykköseksi. Pian se ei kuitenkaan enää erotu uusista, entistä lämpimämmistä vuosista ja jää jopa niitä viileämmäksi. Näin on käynyt jo nyt esimerkiksi "Super-El Niñon" 1997-1998 lämmittämälle vuodelle 1998.<br /><br />Tarkennan myös tätä virkettäni: "Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin." Paremmin se kuuluu näin: "Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu yksittäinen vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin."<br /><br />On realistisempaa sanoa, että "vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimin" kuin sanoa, että "vuosi 2010 oli mittaushistorian lämpimin". Kuitenkin myös väite vuoden 2014 ennätyslämpimyydestä voi siis mennä pieleen, mutta joka tapauksessa vuosi 2014 sijoittuu mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon. Vielä huomattavasti todennäköisemmin pieleen menee väite vuoden 2010 ennätyslämpimyydestä, vaikka 2010 on Nasan ja NOAA:n mukaan toiseksi paras ehdokas globaalisti ennätyslämpimäksi vuodeksi.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7832499480648887299.post-6240706229592142212015-01-21T11:16:00.634+02:002015-01-21T11:16:00.634+02:00Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä...Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2014 kohdalla nuo prosentteina ilmoitetut todennäköisyydet olla lämpimin vuosi ovat kaikkein korkeimmat, selvästi korkeammat kuin seuraavaksi kuumimmilla vuosilla. <br /><br />Kuitenkin <a href="http://csas.ei.columbia.edu/2015/01/16/global-temperature-in-2014-and-2015/" rel="nofollow">tilastotieteellisesti laskettuna Nasan tilastojen lämpimimmät vuodet</a> 2014 (+0,675 astetta verrattuna vertailukauden 1951-1980 keskiarvoon), 2010 (+0,661 astetta) ja 2005 (+0,651 astetta) sijoittuvat jaetulle ensimmäiselle sijalle lämpimimpien vuosien tilastossa, koska erot ovat niin pieniä. <br /><br />Tilanne on hieman sama kuin vaaligallupeissa tutkittaessa puolueiden tai yksittäisten ehdokkaiden kannatusta. Puolueet ja ehdokkaat asetetaan järjestykseen, vaikka virhemarginaalin rajoissa kaikkien järjestys ei ole täysin varma. Tilannetta voi verrata myös juoksukilpailuun, jossa mitalit jaetaan maalikamerakuvan perusteella, vaikka kaikilla mitalisteilla on sama aika. Mittaustarkkuuden rajoissa eroa ei löydy, mutta maalikamerakuvan perusteella juoksijat voidaan asettaa järjestykseen, vaikkei järjestys ole täysin varma (osa ihmisistä voi tulkita maalikameran kuvaa eri tavoin).<br /><br />Uutinen mittaushistorian kuumimmista vuosista olisi voitu otsikoida myös näin: ”2014, 2010 ja 2005 ovat 135-vuotisen mittaushistorian kuumimmat vuodet”. Otsikko olisi samalla tähdentänyt sitä, ettei yksittäisellä ennätysvuodella ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että kaikki ennätykset sijoittuvat mittaushistorian loppupäähän. Pitkän aikavälin trendi on yksittäisiä vuosia ratkaisevampi. Toisaalta vuosi 2014 erottuu näistä laskennallisesti mittaushistorian kuumimmaksi vuodeksi (samaan tapaan kuin puolue tai ehdokas gallupissa), vaikkei ero seuraavaan olekaan mittaustarkkuuden rajoissa täysin varma.<br /><br />Vastaavasti tilastollisesti analysoituna Nasan lämpötilastoissa jaetulle neljännelle tilalle (tai sijoille 4-10) sijoittuvat kaikki seuraavat vuodet: 2007 (+0,619), 1998 (+0,607), 2002 (+0,603), 2013 (+0,596), 2009 (+0,589), 2003 (+0,589) ja 2006 (+0,587).<br /><br />Jos kuvitellaan globaalin keskilämpötilan nousevan siten, että jokainen tuleva vuosi on todellisuudessa keskimäärin 0,05 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja mittaustarkkuuden rajat ovat +/-0,05 astetta, maapallo lämpenisi peräti viisi astetta sadassa vuodessa. Silti yhtäkään vuotta ei voisi julistaa kiistatta mittausten lämpimimmäksi vuodeksi. Yksittäisten lämpöennätysten sijaan ratkaisevaa onkin <a href="https://tamino.wordpress.com/2015/01/20/its-the-trend-stupid-3/" rel="nofollow">lämpenemistrendin jatkuminen</a>. Tarkemmin vuotta 2014 on analysoitu <a href="http://www.yaleclimateconnections.org/2015/01/a-deeper-look-2014s-warming-record-and-the-continued-trend-upwards/" rel="nofollow">tässä linkissä</a>.<br /><br />Myös <a href="http://berkeleyearth.org/" rel="nofollow">Berkeley Earth</a> laskee <a href="http://static.berkeleyearth.org/memos/Global-Warming-2014-Berkeley-Earth-Newsletter.pdf" rel="nofollow">vuoden 2014 olevan mittaushistorian kuumin</a>, 0,596 astetta yli vertailukauden (1961-1990) keskiarvon, kun maa- ja merialueet yhdistetään. Virhemarginaali tässä luvussa kuitenkin on +/-0,049 astetta, joten mittaustarkkuuden rajoissa vuodet 2014, 2010 ja 2005 sijoittuvat jaetulle ensimmäiselle sijalle (tai todellisuudessa siis johonkin järjestykseen sijoille 1-3, jos vuosien erot pystyttäisiin riittävän luotettavasti erottelemaan). Todellisuudessa vuodet 2014, 2010 ja 2005 tuskin ovat olleet täsmälleen yhtä lämpimiä. Paras ehdokas lämpimimmäksi vuodeksi on 2014.Jari Kolehmainenhttps://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com