Kaikki tietävät Suomen itsenäistyneen vuonna 1917. Sen sijaan vähemmän tunnettua on se, että Suomen senaatin Kouvolalle kaksi vuotta aiemmin myöntämä
taajaväkisen yhdyskunnan asema astui voimaan vuonna 1917. Näin myös Kouvola viettää 100-vuotisjuhlavuotta vuonna 2017. Kauppalaksi Kouvola muuttui vuonna 1922 ja kaupungiksi vuonna 1960.
Ainakin minulle totena kerrotun legendan mukaan Kouvola sai nimityksen
"Suomen turhin kaupunki" Pahkasika-huumorilehdessä siksi, että kyseisen lehden toimittajat oli heitetty Kouvolassa ulos
Speden saluuna -ravintolasta. Nimitys jäi elämään vielä senkin jälkeen, kun lehti oli jo lopetettu.
Kouvolaa on sanottu mielestäni perusteetta myös
betonihelvetiksi (nykyään tämä on myös kouvolalaista itseironiaa jopa markkinointimielessä). Kun Kouvolaa 1900-luvun puolivälissä ja sen jälkeen rakennettiin paljon, betoni oli halpa rakennusmateriaali. Kuitenkin betonista onnistuttiin tekemään monia näyttäviäkin rakennuksia. Lisäksi myös vanhoja puutaloja on onneksi säästynyt, vaikka ehkä liian paljon tuhottiinkin. Luontokin on Kouvolassa paljon lähempänä kuin oikeissa betonihelveteissä.
Seuraavat kuvat (kuvaaja
Jari Kolehmainen, ellei muuta ole mainittu) puhukoot puolestaan. Kun klikkaat hiiren ykköspainikkeella kuvan päältä, näet kuvat suurempina diaesitystilassa.
|
Urheilupuiston uimahalli nykyisin. Valmistuttuaan vuonna 1965 se oli Suomen 15. ja silloisen Kymen läänin ensimmäinen uimahalli. |
|
Vuonna 1968 valmistunut Kouvolan kaupungintalo kuvattuna vuonna 2015. Näyttääkö tämä betonihelvetiltä? |
|
Tuulensuoja on Kouvolan vanha kaupungintalo. |
|
Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-sali edustaa modernia arkkitehtuuria. |
|
Vuonna 1977 valmistunutta Kouvolan modernia Keskuskirkkoa verrattiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen "identtisiä kaksosia" esittelevällä Kuin kaksi marjaa -palstalla Kouvolan Etola-kauppaan. |
|
Kouvola on kuuluisa upeista kukka-asetelmistaan. Tässä esimerkki Helvi Hongan patsaan ja pääkirjaston edestä. |
|
KooKoon kotijäähalli Lumon Areena valmistui vuonna 1982. |
|
Jäähallin vieressä sijaitseva Urheilupuisto on kaunis liikunta- ja oleskelualue, jossa voi esimerkiksi pelata frisbeegolfia. |
|
Kouvolassa on useita kauniita puistoja. Kuvassa Pentsojan puisto. |
|
Kaunisnurmen museokortteli pienine puoteineen on Kouvolan viehättävintä keskusta-aluetta. |
|
Rautatieläisten kaivo museokorttelissa. VR pystytti ainakin neljä tällaista kaivoa 1900-luvun alussa omistamiensa asuintalojen lähistölle asukkaiden käyttövedensaantia varten. |
|
Anu Pentikin Ogoh-Ogoh -veistoksia (2011/2012) voi ihailla Poikilo-taidemuseon pihalla. |
|
Töröstinmäen kuntopolun vieressä olevalla kalliolla on kaksi historiallista nähtävyyttä: kolmiomittaustorni ja keväällä 1944 pystytetyn Raija-radioluotaimen (radiomittaustutkan) perustukset. Raija on muunnos saksalaisnimestä Freya. Riitta-tutka-asema (saks. Riese) sijaitsi melko lähellä Lepoahossa. |
|
Kouvola on Kymijoen kaupunki. |
|
Kymijoen varrella Alakylän ja Korian sillan välillä kulkee Alakylän luontopolku, jonka varrelta löytyy myös kotamainen laavu nuotiopaikkoineen. Alakylän luontopolulta erkanee Lepoahon luontopolku. |
|
Myös Käyräjoen (Jokelanjoen) rantamaisemat Valkealassa ovat kauniita. |
|
Kettumäen kansanpuistossa Kuusankoskella voi ihailla 1900-luvun alussa tehtyjä rakennuksia. |
|
Myös Kettumäen kansanpuiston vieressä sijaitseva kotiseututalo on arvokas osa Kouvolan historiaa. Sitä sanotaan Lars Sonckin parhaiten säilyneeksi kansallisromanttiseksi pyöröhirsirakennukseksi Suomessa. Alunperin se rakennettiin Kymintehtaan kansakouluksi vuonna 1897. Kettumäelle se siirrettiin vuosina 1955-1957. |
|
Kymin huvila Ahlmannintien Kuusankosken päässä (Kymintehtaan läheisyydessä) on Pohjois-Kymenlaakson vanhin käytössä oleva asuintalo. Alunperin talo rakennettiin isännöitsijän asunnoksi vuonna 1873. |
|
Nykyisin Kymin huvilassa toimii lounas- ja tilausravintola. Sitä käytetään myös juhlatilana, ja majoitustakin on tarjolla. |
|
Werla. Verlan ruukkikylä Jaalassa kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. |
|
Alakylä ja Utti ovat sotahistoriallisten muistomerkkien aluetta. Kuvassa on Utissa valtatie 6:n varrella (Vennan tien kohdalla) sijaitseva "mainehikkaan" Utin taistelun (28. kesäkuuta 1789) muistomerkki. Myös nimi Tykkimäki syntyi Utin taistelun aikaisista mäen itärinteen tykkiasemista. |
|
Harvassa kaupungissa pääsee suuren kauppakeskuksen vierestä luontopolulle. Kouvolassa tämä onnistuu! Kauppakeskus Veturin kupeessa sijaitsee upea Niivermäen luontopolku näkötorneineen. |
|
Kouvolan todellinen helmi on Repoveden kansallispuisto. |
|
Reovedellä tämän kallion juurella sijaitsevassa louhikossa oli vielä 1960-luvun alussa kertomusten mukaan joitakin riukuja jäljellä desantin kämpästä. Desantti oli ilmeisesti pudotettu Repoveden korpeen tarkkailemaan Mikkelin-radan liikennettä. Mahdollisesti hänelle oli annettu tehtäväksi räjäyttää Hillosensalmen silta, mikä ei kuitenkaan onnistunut. |
Myös oma blogini juhlii tänä vuonna. Tämä opetus- ja ympäristöblogi
täyttää kymmenen vuotta 9. tammikuuta 2017.
Kouvolan iltalukio puolestaan viettää
45-vuotisjuhlavuottaan kuluvalla lukukaudella.
Lue myös nämä
Parhaat ja huonoimmat kadunnimet: Kurvinpussi, Vuorimunkintie, Ritarinkierros vai Sotatie?
Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016
Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia
Repovesi nyt Suomen kuudenneksi suosituin kansallispuisto
Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin
Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana
Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015
Myllypuron luontopolulla 28.9.2014
Olipa kerran vuosi 2015
Niivermäen luontopolku
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta: Syksyn ruska on nyt kauneimmillaan!
Kouvolan Lyseon lukio 110 vuotta
Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!
Mielenkiintoista:
VastaaPoistaKatso vaihtokuvista, miltä Kouvola näytti 100 vuotta sitten — ja miltä samat paikat näyttävät nyt