Historiallisen lämmin helmikuu 2024: Lämpöennätyksiä jo 160 valtiossa

Viime kuukausina Suomessa on ollut keskimääräistä kylmempää, kun samaan aikaan suuressa osassa maapalloa on ollut jopa ennätyslämmintä. Kartassa on esitetty maapallon eri alueiden lämpötilat tammikuussa 2024 verrattuna pitkän aikavälin (tammikuut 1991-2020) keskiarvoihin. Samankaltainen tilanne on jatkunut helmikuussakin. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, Monthly Global Climate Report for January 2024, published online February 2024, retrieved on February 18, 2024.

Helmikuusta 2024 on tulossa globaalisti yhdeksäs peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi. Helmikuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla oli maailmanlaajuisesti neljä peräkkäistä vuorokautta (8.-11. helmikuuta), jotka olivat vähintään kaksi astetta lämpimämpiä kuin esiteollinen aika. Copernicuksen mukaan 9. helmikuuta mitattiin korkein lukema +2,03 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahden asteen raja ylitettiin vasta viime marraskuussa.

Jo 160 valtiossa on tehty koko mittaushistorian helmikuiden lämpöennätyksiä vähintään yhdellä sääasemalla. Ennen vuotta 2023 koko mittaushistorian yhdenkään kuukauden aikana ei tehty näin monia lämpöennätyksiä. Kaikkiaan lämpöennätyksiä on tehty tämän vuoden helmikuussa jo tuhansissa mittauspisteissä.

Itävallassa on ollut Alpeilla (Schmittenhöhe) jopa 1950 metrin korkeudella +12,9 astetta. Keski-Euroopan yölämpötilat ovat tällä viikolla olleet korkeampia kuin ajankohdan tyypilliset päivälämpötilat.

Tämän viikonlopun aikana on ollut merkittäviä helleaaltoja esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Länsi-Afrikassa, Itä-Aasiassa, Australiassa ja Oseaniassa. Indonesian Kotabarussa mitattiin yön alimmaksi lämpötilaksi ennätykselliset 27,3 astetta ja Mikronesian Chuukissa 27,8 astetta. Australiassa on ollut useilla paikkakunnilla lähes 50 asteen lämpötiloja, esimerkiksi Carnarvonissa 49,9 astetta.

Norsunluurannikolla mitattiin tällä viikolla Dimbokron kaupungissa 41,3 astetta. Se on kaupungin korkein ja koko Norsunluurannikon toiseksi korkein lukema koko mittaushistoriassa (0,2 astetta alle Odiennen ennätyksen helmikuussa 1998). Kaikkiaan Afrikassa on tehty tämän helleaallon aikana satoja paikallisia ennätyksiä, kun lämpötilat ovat kohonneet jopa 43-45 asteeseen.

Thaimaan Phuketissa maksimilämpötila oli eilen 37,9 astetta ja aiemmin tällä viikolla 38,5 astetta. Tänä vuonna siellä on oltu joka päivä lähellä ennätystasoa. Mittaushistorian virallinen ennätys on 39,2 astetta. Ennen 1990-lukua Phuketissa ei ollut koskaan mitattu yli 37 asteen lämpötiloja. Nyt niitä on säännöllisesti jopa kylmän kauden aikana.

Kiinassa mitattiin tänään maan mittaushistorian suurin lämpötilaero 90,3 astetta, kun samaan aikaan Turhongissa oli -52,3 astetta ja Badussa 38,0 astetta.

Tällä hetkellä korkeisiin lämpötiloihin vaikuttavat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä. Kevään ja kesän aikana tämä lämmittävä El Niño on vähitellen hiipumassa, joten runsaat lämpöennätykset tulevat pian loppumaan, kunnes muutaman vuoden kuluttua käynnistyy jälleen uusi El Niño -ilmiö. On kuitenkin huomattava, että ilmastonmuutoksen vuoksi luontaisesti viileät La Niña -vuodet ovat nykyisin lämpimämpiä kuin ennätyksellisen lämpimät El Niño -vuodet aiemmin.

Lähteet

M. Herrera: Extreme Temperatures Around The World

M. Herrera: Extreme Temperatures Around The World

The Guardian: February on course to break unprecedented number of heat records

Lue myös nämä

Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä

AMOC-järjestelmän keikahduspisteen ylittyminen ilmastonmuutoksen seurauksena voisi johtaa Pohjoismaissa helmikuiden kylmenemiseen jopa 35 asteella sadassa vuodessa

Kuvien vuodet 1750-1850 eivät tarkoita kalenterivuosien vuosilukuja vaan tietokonesimulaation vuosia simulaation aloituksesta. Kyseisinä vuosina 1750-1850 simulaatiossa tapahtuu AMOC-järjestelmän romahtaminen. Kuvassa A on esitetty kahden metrin korkeudelta mitatun lämpötilan muutostrendi vuosisadassa, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Pienillä ympyröillä merkityillä alueilla tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä [P > 0.05, kaksisuuntainen t-testi]. Kuvassa B on esitetty kahden metrin korkeudelta mitattu helmikuun lämpötilan muutostrendi vuosisadassa, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Punaisilla pisteillä on merkitty C- ja D-kohdissa mainitut kaupungit. Kuvassa C on näkyy värikkäillä käyrillä viidestä kaupungista lämpötilan kehitys (asteikko vasemmalla) verrattuna simulaatiovuoteen 1600. Lisäksi harmaalla käyrällä on esitetty AMOC-järjestelmän voimakkuus (asteikko oikealla). Vaaka-akselin lukuarvot osoittavat tietokonesimulaation vuosia simulaation aloituksesta, eivät kalenterivuosien vuosilukuja. Keltaisella pohjavärillä merkittyjen simulaatiovuosien aikana tapahtuu AMOC-järjestelmän romahdus, jonka ajalta tutkimuksessa on laskettu lämpötilan muutostrendi. Kuvassa D on esitetty viidestä kaupungista kuukausikohtaisten lämpötilojen muutostrendi asteina vuosisataa kohti, kun AMOC-järjestelmä romahtaa. Credit: René M. van Westen, Michael Kliphuis and Henk A. Dijkstra. Physics-based early warning signal shows that AMOC is on tipping course. Science Advances 9 Feb 2024. License: CC BY 4.0 DEED.

Atlantin valtameren alueella kiertävästä merivirtajärjestelmästä käytetään nimitystä AMOC (Atlantic Meridional Overturning Circulation). Siihen kuuluu esimerkiksi Meksikonlahdelta alkava lämmin Golfvirta (saks. Golf = lahti), jonka pohjoiseen kohti Norjan rannikkoa haarautuvasta osasta käytetään nimitystä Pohjois-Atlantin virta. Tuulten mukana näiden lämpimien merivirtojen lämpöä siirtyy myös maa-alueille.

Pintavirtausten lisäksi merissä on lähellä pohjaa kulkevia virtauksia ja pinta- sekä pohjavirtauksia yhdistäviä pystyvirtauksia, jotka johtuvat meriveden lämpö- ja suolaisuuseroista. Näin muodostuu termohaliinikierto (termo = lämpötila, haliini = suolaisuus), joka on osa AMOC-järjestelmää.

Vesi on tiheimmillään ja siis raskainta neljässä celsiusasteessa. Kun lämmin pintavesi jäähtyy, se siis muuttuu raskaammaksi. Veden tiheys lisääntyy myös silloin, kun sen suolaisuus kasvaa. Napa-alueilla näin tapahtuu, kun vesi jäätyy. Merivedestä nimittäin jäätyy vain suolaton osa, jolloin jäljelle jäävän nestemäisen veden suolaisuus ja tiheys kasvavat. Näin esimerkiksi Pohjois-Atlantilla Grönlannin itäpuolella merivettä painuu alaspäin, jolloin käynnistyy pintavettä kylmempi syvänmeren virtaus. 

Ilmastonmuutoksen seurauksena veden jäähtyminen ja jäätyminen hidastuvat. Kaikkein suurin vaikutus on kuitenkin sillä, että Grönlannin mantereelta tulevat makeat sulamisvedet vähentävät meriveden suolapitoisuutta. Nämä tekijät yhdessä voivat aiheuttaa AMOC-järjestelmän hidastumisen tai ääritapauksessa jopa pysähtymisen, mikä heikentää myös Golfvirtaa ja lämmön siirtymistä esimerkiksi Skandinavian alueelle. Ilman lämpötila laskisi ja jään muodostuminen lisääntyisi. Jäätiköt puolestaan toimisivat tehokkaina auringonsäteilyn heijastajina aivan kuin suuret peilit, mikä viilentäisi ilmastoa entisestään.

AMOC-järjestelmän hidastuminen voi olla yksi ilmastosysteemin keikahduspisteistä eli sellaisista tapahtumista, joiden seurauksena hitaalta näyttävä muutos alkaakin edetä nopeammin ja systeemi romahtaa. Tätä voi verrata humalaisen ihmisen hoiperteluun. Liikkeet näyttävät hyvin epävarmoilta ja kaatuminen on monesti lähellä, mutta vasta tietyn pisteen ylittymisen jälkeen tapahtuu lopullinen maahan mätkähtäminen. Ilmastosysteemin useiden keikahduspisteiden arvioidaan olevan lähellä jo silloin, kun maapallo lämpenee 1,5-2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan 50 prosentin todennäköisyys AMOC-järjestelmän hidastumiselle saavutetaan vuosien 2060 ja 2080 välillä.

Eilen Science Advances -tiedelehdessä julkaistiin uusi tutkimus AMOC-järjestelmän pysähtymisen seurauksista. Tietokonesimulaation mukaan pysähtyminen vaikuttaisi maailmanlaajuisesti sekä lämpötiloihin että sademääriin. Esimerkiksi Amazonin sademetsäalueella sadekaudet muuttuisivat. Eteläisellä pallonpuoliskolla lämpötila kohoaisi ja pohjoisella pallonpuoliskolla laskisi. Erityisen selvästi ja nopeasti muutokset näkyisivät Euroopassa. Monien kaupunkien keskilämpötila laskisi 5-15 astetta. Yksittäisten kuukausien kohdalla kylmeneminen olisi vieläkin rajumpaa. Esimerkiksi Norjan Bergenissä helmikuun lämpötila voisi laskea keskimäärin 3,5 astetta vuosikymmenessä eli 35 astetta sadassa vuodessa, mitä kuitenkin lieventäisi jonkin verran samanaikaisesti tapahtuva globaali lämpeneminen.

Nykyinen ilmaston lämpeneminen keskimäärin 0,2 asteella vuosikymmenessä voisikin siis johtaa AMOC-järjestelmän keikahduspisteen ylittymisen jälkeen Euroopassa äärimmillään kolmen asteen kylmenemiseen vuosikymmenessä. Keikahduspisteen ylittyminen saattaa olla lähellä seuraavien vuosikymmenten aikajänteellä, mutta sitä ei pystytä kovin luotettavasti arvioimaan. Kun kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään merkittävästi, pystytään oleellisesti estämään myös AMOC-järjestelmän pysähtymistä. 

AMOC-järjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia myös aiempien, luonnollisten ilmastonmuutosten yhteydessä. Ajatus Golfvirran mahdollisesta heikkenemisestä ja AMOC-järjestelmän pysähtymisestä myös nykyisen ilmastonmuutoksen seurauksena ei ole uusi, vaan siitä on puhuttu esimerkiksi lukioissa jo 1980-luvulla. Silloin sitä kuitenkin pidettiin lähinnä teoreettisena ääriesimerkkinä. On mielenkiintoista nähdä, millaista keskustelua tämä alankomaalaisten tutkijoiden uusi simulaatio herättää.

Lähde

René M. van Westen, Michael Kliphuis and Henk A. Dijkstra: Physics-based early warning signal shows that AMOC is on tipping course. Science Advances 9 Feb 2024. Vol 10, Issue 6. DOI: 10.1126/sciadv.adk1189.

Lue myös nämä

Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi

Onko Golfvirta heikentynyt ja mitä tästä seuraa?

Maapallon meret ovat nyt lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa ja tammikuu oli globaalisti kahdeksas perättäinen ennätyslämmin kuukausi

Helmikuun 2024 alussa meriveden globaali vuorokausikohtaiset keskilämpötilat ovat olleet korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana 

Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979–3.2.2024 alueella 60° S–60° N.  Vuosi 2024 on esitetty paksulla mustalla käyrällä, vuosi 2023 punaisella, vuosi 2016 keltaisella ja vuosi 2015 sinisellä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla harmailla käyrillä. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Copernicus Climate Change Service kertoi tiedotteessaan hetki sitten, että maapallon merien vuorokausikohtaiset keskilämpötilat (alueella 60° S–60° N) ovat olleet helmikuun 2024 alussa korkeampia kuin yhtenäkään aiempana vuorokautena vuodesta 1979 alkavan mittaushistorian aikana. Aiemmat ennätykset tehtiin vasta 23.–24. elokuuta 2023.

Koko tammikuun 2024 merien keskilämpötila oli 20,97 astetta, korkeampi kuin kertaakaan aiemmin tammikuussa ja toiseksi korkein lukema kaikkien kalenterikuukausien tilastossa. Elokuun 2023 ennätyksestä jäätiin vain 0,01 asteen päähän.

Tammikuu oli 1,66 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja viimeisin 12 kuukautta on ollut mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso

Tammikuun 2024 lämpötila-anomalia eli poikkeama vuosien 1991–2020 tammikuihin nähden globaalisti ja Euroopassa. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Myös ilmakehän alaosan lämpötilaa tarkasteltaessa tammikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Euroopassa alueellinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Pohjoismaissa oli selvästi alueen pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää, kun taas Etelä-Euroopassa oli selvästi alueen pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää.

Kun katsotaan kalenterikuukausien tilastoja, nyt on siis ollut kahdeksan globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin. Tammikuu oli 1,66 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) tammikuiden keskilämpötila. Tämä anomalia eli poikkeama vertailukauden kuukausikohtaisesta keskilämpötilasta oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin ennen heinäkuuta 2023. Vuoden 2023 kuuden viimeisen kuukauden anomalia oli kuitenkin vieläkin suurempi.

Viimeisin 12 kuukautta (helmikuu 2023 – tammikuu 2024) on globaalisti mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, 0,64 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,52 astetta yli esiteollisen ajan. 

Lähde

Copernicus Climate Change Service: In 2024, the world experienced the warmest January on record

Lue myös nämä

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä

Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, ja historiallisia lämpötiloja mitattiin myös vuoden viimeisinä päivinä