 |
| Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos. |
Japanin ilmatieteen laitoksen julkaisemien alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian korkein. Vuosi 2023 oli 0,53 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,08 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,76 astetta vuosisadassa.
Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat olleet 2023 (+0,53 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0.31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).
Aikaväli 3.7.-31.7.2023 oli koko mittaushistorian kuumin 29 vuorokauden jakso. Kaikkein kuumin yksittäinen vuorokausi oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskilämpötila kohosi ERA5-havaintosarjan mukaan 17,08 asteeseen ja Climate Reanalyzerin (Climate Change Istitute, University of Maine) mukaan 17,23 asteeseen. Heinäkuun ensimmäisellä ja kolmannella viikolla globaali keskilämpötila ylitti väliaikaisesti Pariisin ilmastosopimuksen raja-arvon +1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Climate Reanalyzerin mukaan heinä-elokuussa oli peräti 56 peräkkäistä vuorokautta (2.7.–26.8.2023), jotka kaikki olivat globaalilta keskiarvoltaan lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistoriassa (aiempi ennätys 16,80 astetta 13.8.2016).
Globaali meriveden pintalämpötila pysytteli ennätyskorkealla suurimman osan vuodesta. Esimerkiksi Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin yhdeksän kuukauden ajan, alkaen maaliskuun 6. päivästä.
Vuosi 2023 myös päättyi monin paikoin hyvin korkeisiin lämpötiloihin. Esimerkiksi Australiassa (Roebourne Aero) mitattiin vuoden lopussa 49,5 asteen lämpötila, mikä on toiseksi korkein koskaan koko maapallolla mitattu joulukuun lämpötila (korkein 19.12.2019). Myös melkein koko Kanadassa mitattiin ennätyslämpötiloja lähes koko joulukuun ajan.
Lue myös nämä
Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?
WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpiminViimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso
Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosiMiksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?
Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin
Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso
2 kommenttia:
Hei !
Heräsi kommentoinnin halu näin viikon kuluttua, kun muistin yhtäkkiä lehtikirjoituksen.
Aamulehdessä oli 29.12.2023 juttu "Venäjän eristäminen jäädytti ilmastotutkijoiden yhteistyön"
Jutussa haastateltiin jäätikkötieteilijä Andrew Hodsonia, joka kertoi että käytännössä juuri
mitään dataa ei Venäjän alueelta ole saatu Ukrainan sodan alettua. Jo aiemmin 2019 lähtien yhteistyä tutkijoiden kesken on vaikeutunut, koska yhteistyöstä voi Venäjällä saada maanpetos /
vakoilusyytteen. Venäjän arktinen alue on kuitenkin 20-30 % kylmistä alueista, joten luulisi näkyvän tuloksissa , vaikka satelliiteista jotain saadaankin.
Noista merien lämpötiloista vielä, Copernicuksen sivuilla on samannäköistä merien lämpökäyrää mutta sen ilmoitetaan olevan 60S - 60N leveyspiirien väliltä, eli kylmät alueet puuttuvat.
Terveisin Ari Pirkanmaalta.
Tuo mainitsemasi teksti on suora suomennos jo aiemmin monissa kansainvälisissä lehdissä julkaistusta artikkelista.Kyllä lämpötiladataa ja muita tällaisia perustietoja saadaan koko ajan Venäjänkin mittausasemilta. Esimerkiksi tästä linkistä näet Japanin ilmatieteen laitoksen julkisesti julkaisemia tietoja joulukuusta 2023. Tutkijoilla on käytettävissään tarkemmatkin tiedot. Lisäksi maanpinnalla olevien sääasemien tietoja on mahdollista täydentää satelliiteista saatavilla tiedoilla, joten tietoa lämpötiloista olisi kyllä saatavilla, vaikka sääasemien tiedot loppuisivatkin. Hankalampaa on saada tietoa esimerkiksi ikiroudan muutoksista, mutta senkin muutoksia voidaan jonkin verran päätellä myös satelliiteista. Ilmastonmuutoksen seuraamisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada myös tarkkaa maanpinnalta mitattua tietoa ikiroudan muutoksista.
Lähetä kommentti