Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on tänä vuonna noin 22. elokuuta. Ihmiskunta on siis alle kahdeksassa kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Positiivista on kuitenkin se, että ylikulutuspäivä on myöhentynyt viime vuodesta noin kolmella viikolla. Tähän on vaikuttanut koronapandemiasta johtuva kulutuksen vähentyminen. Tämä on hyvä osoitus siitä, että kulutuksen pienentäminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Todelliseen kestävään kehitykseen päästään kuitenkin vain järkevällä suunnittelulla, ei katastrofien kautta, jotta voidaan taata sekä ekologinen tasapaino että ihmisten hyvinvointi.
 |
| Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1970-2020. Pystyakselin harmaana näkyvä päivämäärä (January 1st) tarkoittaa seuraavaa vuotta. Mitä korkeampi pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2020 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 22. elokuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Esimerkiksi viime vuoden ylikulutuspäivä näyttäisi uusimpien tilastojen mukaan olleen 31. heinäkuuta eikä 29. heinäkuuta 2019, kuten viime vuonna laskettiin. Tarkkoja päivämääriä tärkeämpää onkin kehitystrendin tarkastelu. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,6 maapallo ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day. |
Lauantaina 22. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2020 (Earth Overshoot Day 2020). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, joka tekee ympäri maailmaa yhteistyötä useiden yliopistojen tai muiden luonnontieteellisten tahojen kanssa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2020-22.8.2020 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto.
Positiivinen asia on se, että tänä vuonna ylikulutuspäivä tulee yli kolme viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten. Tähän on vaikuttanut COVID-19-pandemia, jonka seurauksena ekologinen jalanjälki on pienentynyt 9,3 prosenttia viime vuodesta. Suurin vaikutus on ollut hiilijalanjäljen (-14,5 prosenttia) ja metsäteollisuustuotannon jalanjäljen (-8,4 prosenttia) pienentymisellä, koska ylikulutuspäivää laskettaessa otetaan huomioon myös ympäristön kyky sitoa ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasupäästöt.
Energiankäyttö pienentyi tammi-elokuussa 2020 arvioiden mukaan globaalisti noin 9,5 prosenttia, koska laskelmien mukaan yhteiskunnan täydellinen sulkeutuminen (full lockdown) pienentää energiankulutusta 25 prosenttia, osittain sulkeutuminen 17 prosenttia ja pienemmät rajoitukset noin 8 prosenttia. Tämä kaikki on hyvä osoitus siitä, että kulutuksen pienentäminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Todelliseen kestävään kehitykseen päästään kuitenkin vain järkevällä suunnittelulla, ei katastrofien kautta, jotta voidaan taata sekä ekologinen tasapaino että ihmisten hyvinvointi.
 |
| Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Yhdysvaltojen elintasolla, maapalloja tarvittaisiin peräti viisi. Kuvassa on esitetty muistakin esimerkkivaltioista, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos koko ihmiskunta eläisi vastaavalla elintasolla. Diagrammista puuttuvat esimerkiksi kaikkein eniten luonnonvaroja asukasta kohden kuluttavat Qatar (8,8 maapalloa), Luxemburg (7,9 maapalloa) ja Arabiemiirikunnat (5,5 maapalloa). Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Credit: Earth Overshoot Day. |
Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2020 ylikulutuspäivän laskelmissa käytetään YK:n vuodelta 2016 keräämiä tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä aina vasta noin kolmen vuoden viiveellä. Esimerkiksi YK:n tilastot vuodelta 2017 julkaistaan todennäköisesti elokuun 2020 loppupuolella. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa YK:n tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla, joiden avulla on päästy ekstrapoloimaan uusinta kehitystä. Näiden uudempien tilastotietojen avulla on pystytty tarkentamaan myös viime vuoden ylikulutuspäivän ajankohtaa, jonka arvioitiin vuosi sitten olleen noin 29. heinäkuuta. Uusimpien tilastojen perusteella se näyttäisi kuitenkin olleen 31. heinäkuuta 2019. Itse laskentametodeja ei siis ole muutettu, kuten joskus aiemmin on tehty, vaan tällä kertaa viime vuoden päivämäärän muuttuminen perustuu entistä ajantasaisempiin tilastotietoihin.
Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.
 |
| Kuinka monta ko. valtiota vaadittaisiin tuottamaan ko. valtion kuluttamat luonnonvarat? Japanilaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen vaadittaisiin peräti 7,7 Japania. Suomalaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi noin 0,5 Suomea. Asukasta kohden laskettuna luonnonvaroiltaan melko rikas ja harvaan asuttu Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Kulutustasomme on kuitenkin niin korkea, että mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin 3,8. Credit: Earth Overshoot Day. |
Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 1970-luvun alkupuolella.
Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos
 |
| Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 11. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 5. huhtikuuta. Credit: Earth Overshoot Day. |
Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org.
Lähteet
Earth Overshoot Day
Ecological Footprint Explorer
Lue myös nämä
Ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on 29. heinäkuuta 2019
Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa
Tänään on Suomen ylikulutuspäivä: Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa
Huomenna on EU:n ekovelkapäivä eli luonnonvarojen ylikulutuspäivä: Kulutus on laskenut vuodesta 2007, mutta valtiona EU olisi yhä maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttava valtio
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Väitös: "...tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja..."
VastaaPoistaJos moinen puhe ja propaganda olisi totta, niin miksi:
* Maailaman metsät on vankistuneet enemmän kuin heikentyneet?
* Maailman pellot tuottaa enemmän satoa kuin koskaan ennen?
* Erilaista lihakarjaa kasvaa yhä enemmän kansojen ravintotilanteen parantamiseksi?
* Meristä ja vesistä saadaan aina vaan suurempia saaliita ihmisten hyväksi?
* Yleisesti ottaen ihmisten ravitsemus, terveydentilanne, koulutus, tasa-arvo jne on edistynyt joka vuosikymmen merkittävästi?
Minua ihmetyttää moinen todella tapahtuneen ja kauhpropagandan välinen ero. Ja minua kauhistuttaa, kuinka alttiita fiksuimmatkin ihmiset ovatkaan uskomaan kaikenlaisia kauhupelotteluja. Onko se ihmisen sieluun rakennettu, että on ryvettävä maailmanlopun tunnelmissa. Ja lapsetkin peloteltava sairaiksi uuden ajan kauhutarinoilla.
Oikeasti ainoa seikka, joka voisi olla huolestuttava, on kasvava CO2-pitoisuus. Näin jos pitää sitä pelottavana ja huolestuttavana. Ilman tätä mörköä, ei näillä maailmanlopun laskelmilla olisi ripaustakaan arvoa. Joidenkin kannalta oiva keksintö siis tuo CO2-huoli.
Katsoin eilen ylioppilasteatterin ohjaajan haastattelua. Hän kertoi uudesta produktiostansa ja maailmanlopun tunnelmista kun "luonnonvarat loppuu". Mutta oli vaan silkoa sisällä, taiteilijoille tyypillistä kauhistelua. Tosiasiassa oli ihan pihalla konkretiasta: Ei taatusti olisi osannut mainita edes yhtä loppuvaa luonnonvaraa. Ainakaan puuvillamekot ei ilmeisesti ole loppumassa, vaikka ne onkin niin niin vettä ym syöviä tuotteita. Osaakohan tämän lukijat, olisi kiinnostavaa tietää.
Kiitos jälleen kommentistasi. Kävimme lähes päivälleen kaksi vuotta sitten saman keskustelun (ks. kommentit linkin tekstissä). Taidamme molemmat toistaa jatkuvasti samoja juttujamme. En jaksa kopioida vastauksiani uudelleen, vaan ne voi lukea em. linkin kommenteista. Sen sijaan pyydän sinua vastaamaan kysymyksiini, jotka jäivät auki edellisessä keskustelussamme. Samoin voisit antaa tieteelliset lähteet tänään kirjoittamiisi väitteisiin, esimerkiksi siihen, että hiilidioksidin määrä olisi ainoa huolestuttava ongelma. Unohdat esimerkiksi biodiversiteettikadon kokonaan. On helppo heitellä kaikenlaisia väitteitä ilman mitään tieteellisiä perusteluja. Asiallista ylikulutuspäivän kritiikkiä kannattaa lukea tästä linkistä.
VastaaPoistaHuomasin, että Lapin lataamossa olet käynyt. Sit vaan koulua kohden. Haluanpa kehua, et mie olin v. -97 3 viikon reppuvaellusreissulla Altai-vuoristossa Beluha-vuorta ym katsomassa. Jotkut meistä kävi siellä jäätiköilläkin, mie en siitä osasta innostunut.
VastaaPoistaKyllä, kiitos BIOS:n artikkeli, jonka linkkasit sisälsi paljonkin hyviä huomioita tästä suosimastasi 'ylikulutuspäivälaskurista'. Voi, oispa miulla vielä energiaa kehittää siitä edelleen tosi murskaava analyysi ao. laskurista.
Mutta aivan kuin sinä olisit tyynen tylysti todennut, että et uskonut faktaluettelooni:
* Maailman metsät on vankistuneet enemmän kuin heikentyneet?
* Maailman pellot tuottaa enemmän satoa kuin koskaan ennen?
* Erilaista lihakarjaa kasvaa yhä enemmän kansojen ravintotilanteen parantamiseksi?
* Meristä ja vesistä saadaan aina vaan suurempia saaliita ihmisten hyväksi?
* Yleisesti ottaen ihmisten ravitsemus, terveydentilanne, koulutus, tasa-arvo jne on edistynyt joka vuosikymmen merkittävästi?
Etkö siis usko, että näin on tapahtunut jo jopa lukuisten vuosikymmenten aikana? Ja esimerkiksi tähän uutisen metsäasia tietoihin: (Huomioi tulkinassa: Kartan vaaleat alueet, kuten Amazon, ei ole juurikaan muuttunut suuntaan tai toiseen.) https://www.is.fi/tiede/art-2000006257007.html Vaan haluat että mie jotenkin vielä tieteellisesti todistaisin Nasa:n, FAO:n, WHO:n ym tulokset. Tiedän, että greenpeace-klaanilaiset poimii tuloksia kuin piru raamattua. On, että koska hyvä uutinen ei ole uutinen, niin et ole asioista lukenut. Sen sijaan vain palottelukatsauksia, joita pelottelusta hyötyvät tarkoituksella levittävät.
Teen kolme ehdotusta:
1. Älä piilota kommentointia hyperpiiloon, vaan laita kommentointi paremmin esiin. Keskustelut ne kiinnostaa lukijoitakin. Ja innostaa kommentointiinkin.
2. Sinulla alkaa uusi kouluvuosi kohta. Innosta muutaman koululainen tutkimaan FAO:n erilaisia ruokatilastoja. Ja julkaiskaa juurikin ravitsemus, sato ym tiedot blokissasi.
3. Kerro, minkä luonnonvaran loppuminen siuta huolestuttaa, niin mie voi ehkä helpottaa tilannetta. Esimerkkinä mainitsen, että esimerkiksi äskettäin tapetilla ollut lannoitukseen käytettävä forsfori ei ole loppumassa maailmasta. Sitä riittää, mutta hinta voi toki nousta, kun kaikista helpoimmat kaivokset kolutaan ensin. Tästä taas seuraa, että ehkäpä fosforin liikalannoitus vähenee, kun hinta nousee. Hyvä siis niinkin. Maailmaan voi myös vaikka syntyä mutapohattojen luokka, kun erinnäisiä mutapohjiin sakkautuneita ravinteikkaita mutia nostetaan pelloille. Ja voinen kertoa, että minun nuoruuteni suurin huoleni oli ruokamullan häviäminen, heikkeneminen jne. Silloisten ennusteiden mukaan mm. liki koko USA:n Keski-Länsi olisi jo huuhtoutunut Meksikon lahteen. Intian kohtalosta puhumattakaan. Ja Barry Commonerin erinomainen kirja Ympyrä sulkeutuu, oli "raamattuni". Ja onpa paljon edelleenkin, kunhan muistaa uusia tiedot ajan tasalle.
Kun puhuu tarkemmasta yhdestä täsmä-asiasta kerrallaan, pystyy paremmin kommunikoimaan, kuin pitkillä linkkilistoilla.
Kuten sanoin: Paha CO2-peikko on kuvitteellinen, vain hyvin pieni peikko. Ja enemmän hyvää tuova. Haittoja en ole tunnistanut ensimmäistäkään, vaikka spekulatiivista puhetta on pilvin pimein. Mutta, jos nyt ei puhuttaisi siitä, vaan niistä muista luonnonvaroista, jotka kuulemma on ylikulutuksessa.
Ehkä myös tulemme jatkokeskustelemaan vielä "biodiversiteettikadosta". Jos minä sanon tähän, että nyt Suomemme biodiversiteetti on suurempi kuin koskaan jääkauden jälkeen, niin mitä teet. Dissmissaat tiedon, koska sinulle on toitotettu, että ihmisen toiminta vähentää biodiversiteettiä. Mahtaneeko vaikuttaa mitään mm havainto, että ihmisten eniten mylläämässä Helsingissä on maan suurin biodiversiteetti. Vähemmän muokatussa Kainuussa ja muutoinkin pohjoisen soilla on suppeampi, jopa köyhä biodiversiteetti. Jos siis biodiversiteettistä halutaan puhua.
Biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen kuuluu kolme tasoa: lajimonimuotoisuus, lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. Oleellista on se, että kun sattumanvaraisesti poimitaan ekosysteemistä esimerkiksi kaksi lajia, ne eivät todennäköisesti ole samoja lajeja. Siksi esimerkiksi viljapelto tai talousmetsä eivät ole monimuotoisia, vaikka sinne olisi saattanutkin levitä joitakin yksilöitä aivan uutta lajia. Jääkauteen verrattuna Suomen biodiversiteetti on toki lisääntynyt, mutta sittemmin se on taas pienentynyt ihmisen toiminnan vaikutuksesta, vaikka biodiversiteetti edelleen onkin jääkautta korkeammala tasolla.
VastaaPoistaIlmaston lämpenemisen myötä Suomeen on levinnyt ja tulee yhä lisää uusia lajeja. Äkkiä ajatellen biodiversiteetti näyttäisi lisääntyvän. Samaan aikaan kuitenkin muut tekijät pienentävät ekosysteemien biodiversiteettiä, samoin ilmastonmuutoksen haitallisuus pohjoisille lajeille. On siis väärin väittää, että Suomen biodiversiteetti kasvaisi. Oleellista ei ole vain koko Suomen alueella esiintyvä lajimäärä, vaan se, että elinympäristöt ovat laajalti monimuotoisia.
Suomen biodiversiteetistä on hyvä kansantajuinen tiivistelmä Oulun yliopistossa tehdyssä biologian LuK-tutkielmassa, jossa todetaan mm. seuraavaa: ”Kun muutoksia vuodesta 2000 (Rassi ym. 2001) vuoteen 2010 (Rassi ym.2010) tarkastellaan elinympäristöittäin, kehityssuunta on kielteinen niissä kaikissa. Myönteistä kehitystäkin on tapahtunut, mutta silti tilanne on huonontunut suuremmalla määrällä lajeja kuin mitä se on parantunut. - - Metsätalouden ja luontaisen häiriödynamiikan puuttumisen vuoksi metsien puulajisto on yksipuolistunut jo pitkään (Rassi ym. 2010). - - Vaikka luonnon suojelemiseksi on paljon erilaisia ideoita, keinoja ja toimintaohjelmia, monimuotoisuuden häviämistä ei ole edes Suomen tasolla, saatikka sitten maailmanlaajuisesti, saatu pysäytettyä. Perimmäinen syy tämän taustalla on ekologisten ja taloudellisten intressien törmääminen. Esimerkiksi metsätalous on Suomessa selvästi liian intensiivistä, sillä vaikka suojelualueita on perustettu ja metsänhoidossa noudatetaan tiettyjä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkiviä toimintaohjeita, on metsälajien uhanalaistumiskehitys silti kielteistä.”
Toki täytyy silti nostaa hattua uuden sukupolven metsänomistajille ja maanviljelijöille, jotka yhä enemmän pyrkivät ottamaan huomioon myös luonnon- ja ympäristönsuojeluarvot.
Helsingissä ja yleensäkin kaupungeissa on usein runsaasti eri lajeja, kun perinteisten suomalaisten lajien lisäksi on usein myös paljon vieraslajeja. Siinä mielessä biodiversiteetti on suuri. Eri asia on sitten se, miten hyvin muut biodiversiteetin tasot toteutuvat. Sitä paitsi kaupunki ei mahdu elättämään kovin suuria yksilömääriä eri eliölajeja. Lisäksi ei ole oikein katsoa vain hyvin rajattua aluetta, kun puhutaan maapallon biodiversiteettikadosta.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut raportin, joka on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Raportin mukaan noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto jopa vain vuosikymmenissä. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Emme voi siis katsoa pelkkää Helsinkiä. Jos ja kun siellä sekä muuaalla Suomessa lajit alkavat muuttua yhä samanlaisemmiksi kuin muualla maapallolla (ja perinteiset pohjoisten alueiden lajit vähenevät), biodiversiteetti pienenee globaalisti ajateltuna. Erityisesti tähän vaikuttavat maankäytön muutokset. Kannattaa katsoa esimerkiksi tämä linkki hyönteisten yksilö- ja lajimäärien romahtamisesta Saksassa.
Toistan nyt itseäni, kuten sinäkin. Älä ammu sanansaattajaa, sillä vaikka seuraavat linkit eivät tieteellisiä olekaan, ne perustuvat tieteellisiin artikkeleihin ravinnontuotannosta, metsäkadosta ja biodiversiteetistä:
VastaaPoista”Currently, degradation of the Earth’s land surface through human activities is negatively impacting the well-being of at least 3.2 billion people, pushing the planet towards a sixth mass species extinction, and costing more than 10 per cent of the annual global gross product in loss of biodiversity and ecosystem services. Loss of ecosystem services through land degradation has reached high levels in many parts of the world.”
Lähde: IPBES: The assessment report on LAND DEGRADATION AND RESTORATION
”Vuonna 2017 saatiin kuitenkin synkkiä uutisia. YK:n elintarvike- ja maatalousohjelma FAO:n koostamassa vuotuisessa ruokaturvaraportissa arvioitiin, että pitkästä aikaa maailman nälkäisten määrä oli kääntynyt nousuun. Nälkäisten määrä oli kasvanut vuodessa lähes 40 miljoonalla.”
Lähde: KEPA: Miksi nälkä kasvaa, vaikka ruokaa on maailmassa yllin kyllin?
”Global deforestation is on an upward trend, jeopardising efforts to tackle climate change and the massive decline in wildlife. The world lost more than one football pitch of forest every second in 2017, according to new data from a global satellite survey, adding up to an area equivalent to the whole of Italy over the year. The scale of tree destruction, much of it done illegally, poses a grave threat to tackling both climate change and the massive global decline in wildlife. The loss in 2017 recorded by Global Forest Watch was 29.4m hectares, the second highest recorded since the monitoring began in 2001.”
Lähde: The Guardian: One football pitch of forest lost every second in 2017, data reveals
”Lack of data means the “red list”, produced by the International Union for Conservation of Nature, has only assessed 5% of known species. But for the best known groups it finds many are threatened: 25% of mammals, 41% of amphibians and 13% of birds. Species extinction provides a clear but narrow window on the destruction of biodiversity – it is the disappearance of the last member of a group that is by definition rare. But new studies are examining the drop in the total number of animals, capturing the plight of the world’s most common creatures. The results are scary. Billions of individual populations have been lost all over the planet, with the number of animals living on Earth having plunged by half since 1970.”
Lähde: The Guardian: What is biodiversity and why does it matter to us?
Aiemmin annoit minulle luettavaksi Tiede-lehden artikkelin "Maailman metsät voivat entistä paremmin". Linkki on erinomainen, eikä se myöskään ole millään tavalla ristiriidassa kirjoittamieni tietojen kanssa. Asiaa on tiivistetty Tiede-lehden ko. artikkelissa hyvin esimerkiksi tässä: ”Kyse ei ole pinta-alasta vaan biomassasta. Toisin sanoen puusto tihentyy, runsastuu ja maapallo vihertyy, vaikka sademetsiä yhä hakataan kiivasta tahtia erityisesti Brasiliassa, Indonesiassa ja Nigeriassa. Vahvimmin tätä selittää hyvinvointi. Keskituloisissa ja rikkaissa maissa puuston määrä on kääntynyt kasvuun osittain jo 1800-luvun puolella. Suomalaisten päälöydös on se, että metsien uutta elpymistä ei selitä ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi, kuten aiemmin on uumoiltu, vaan hyvinvointi. Jopa Intiassa ja Kiinassa metsien häviäminen on kääntynyt metsien kasvuksi 1990-luvun jälkeen. - - Pääosin kyse on siitä, että yhteiskuntien kehittyessä ja vaurastuessa myös maankäyttö tehostuu. Huonommin tuottavia peltoja hylätään ja niiden annetaan metsittyä. Viljelytekniikoiden kehittyessä samalta maakaistaleelta saadaan enemmän ruokaa, eikä metsiä tarvitse hakata pelloiksi. Apua on myös luonnonsuojelualueiden perustamisesta. - - Kauppi uskoo, että maapallon metsien biomassa saattaa kokonaisuutena olla siirtymässä jopa plussan puolelle. 'Se on mahdollista, mutta varmasti ei voi sanoa. Metsät tihentyvät ja puustoa voi tulla lisää entisille paikoilleen. Keskimäärin puut ovat joko isompia tai kasvavat entistä tiheämmässä ', Kauppi sanoo. Metsien pinta-ala kuitenkin vähenee yhä. - - 'Hyvinvoinnin lisäämästä metsien elpymisestä huolimatta biodiversiteetin kehitys jatkuu synkkänä, jos Afrikan ja eräiden muiden alueiden kehitys ei käänny parempaan', Kauppi huomauttaa.”
VastaaPoistaSiis myös ko. lähteen mukaan globaali metsäpinta-ala pienenee, vaikka globaali metsien biomassa saattaakin ehkä olla siirtymässä plussan puolelle. Biomassa on siis lisääntynyt lähinnä kehittyneissä maissa, ei vielä välttämättä globaalisti. Globaalisti luonnon monimuotoisuuden kehitys jatkuukin toistaiseksi synkkänä.
Vaikka käyttäisi kuinka luotettavia lähteitä tahansa (esim. NASA, FAO, WHO), lähdeviitteet on syytä antaa siksi, että lukija pääsee katsomaan, kuinka alkuperäistä tutkimusmateriaalia on kommentissa tulkittu (ellei sitten kyseessä ole lainausmerkeillä varustettu suora sitaatti, mutta silloinkin täytyy tietää, minkä tahon tekstiä on siteerattu). Lisäksi täytyy aina muistaa, että yksittäinen tutkimus on vain yksittäinen tutkimus, jonka mukaan ei vielä pidä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vasta lukuisten tutkimusten antama kokonaiskuva on se, mikä loppupeleissä ratkaisee.
Nyt antamassasi Ilta-Sanomien artikkelissa NASA toteaa maapallon vihreän pinta-alan lisääntyneen 20 viimeisimmän vuoden aikana lähinnä Kiinassa ja Intiassa. Kiinassa ja Intiassa metsät kuitenkin katosivat nopealla tahdilla 1970-1980-luvuilla kaupungistumisen ja maatalouden kasvun seurauksena, joten nyt tapahtunut vihertyminen on vain paluuta aiempaan. Juuri 1970-luvulla ihmiskunnan uusiutuvien luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kantokyvyn, aivan kuten tässä ylikulutuspäivää selittävässä blogikirjoituksessani totesin.
VastaaPoistaTässäkin tulee taas esiin alkuperäislähteen merkitys. Ilta-Sanomat on laittanut otsikkoon näin: "Nasa teki yllättävän havainnon maailman metsistä". Samoin kartan kuvatekstiin on kirjoitettu näin: "Nasan julkaisemalla kartalla vihreät kohdat ovat alueita joissa metsien määrä on lisääntynyt". Nasan alkuperäisen tekstin mukaan kyse ei kuitenkaan ole pelkästään metsistä, vaan vihreää pinta-alaa mitattaessa on katsottu myös maatalouden viljelykäytössä olevia vihreitä alueita. Tämän NASAn tutkimuksen perusteella ei siis voi sanoa, että metsäpinta-ala olisi lisääntynyt.
NASAn tekstissä tärkeää on huomata myös se, että vihertymistä ei voi laittaa (yksin) lisääntyneen hiilidioksidin ansioksi: "When the greening of the Earth was first observed, we thought it was due to a warmer, wetter climate and fertilization from the added carbon dioxide in the atmosphere, leading to more leaf growth in northern forests, for instance. Now, with the MODIS data that lets us understand the phenomenon at really small scales, we see that humans are also contributing."
Esimerkiksi viljelytekniikoiden kehittyminen on vaikuttanut maapallon vihertymiseen. Kun puhutaan luonnonvarojen ylikulutuksesta, onkin tärkeää huomata, että ihmislaji on hyvin sopeutumiskykyinen. Voimme jatkuvasti kehittää uudenlaisia teknologisia edistysaskelia, joiden avulla voimme hillitä haitallisia muutoksia ja myös sopeutua haitallisiin muutoksiin. Tällaisten ylikulutuspäivien laskeminen on kuitenkin tärkeää, jotta asioihin aletaan kiinnittää huomiota ja tulee motivaatiota kehittää yhä uudenlaista tekniikkaa juuri keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Minä en siis näe tällaisista asioista uutisoimista kauhupropagandana ja turhana pelotteluna, vaan kyse on nimenomaan havahtumisesta oikeanlaiseen toimintaan. Tiedämme, että ihmislaji pystyy kulttuurievoluution avulla sopeutumaan hyvinkin vakaviin muutoksiin. Erinomaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi otsonikadon ja metsien happamoitumisen torjuminen sekä Suomen vesistöjen puhdistuminen. Vaikkapa Kymijoki ja Saimaa olivat 1950-1960-luvuilla veden laadultaan monin paikoin paljon huonompia kuin nyt. Aiemmin uutisoidut kauhukuvat esimerkiksi otsonikadosta ja happamoitumisesta eivät ole toteutuneet, koska sekä tieteilijät, poliitikot että tavalliset ihmiset havahtuivat toimimaan ja vaikuttamaan. Toivottavasti näin käy myös ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon kohdalla. Meillä on jo monia hyviä edistysaskelia esimerkkeinä ja uusia innovaatioita keksitään jatkuvasti.
Kysyt minulta, minkä luonnonvaran loppuminen minua huolestuttaa. Vastaukseni on, että EI MINKÄÄN. Jos nimittäin puhutaan yksittäisistä luonnonvaroista. Ihmiskunta kehittää uusia tekniikoita, joissa tarvitaan yhä vähemmän (uusiutumattomia) raaka-aineita. Samoin kierrätys tehostuu.
VastaaPoistaMikään yksittäinen luonnonvara ei ole loppumassa. Ylikulutuspäivässä on kyse siitä, että "kaikkea" (älä tulkitse kirjaimellisesti) kulutetaan vähän liikaa. Kulutamme hitaasti mutta varmasti sitä pääomaa, jonka pitäisi mahdollistaa kasvu tulebaisuudessa. Lähitulevaisuudessa mikään yksittäinen luonnonvara ei kuitenkaan ole kokonaan loppumassa. Tuskin kauempana tulevaisuudessakaan, koska aletaan käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita ja tehostaa kierrätystä. Huolestuttavinta on hiilidioksidia sitovan kasvillisuuden liian pieni määrä. Kun katsotaan kasvihuonekaasujen tuotantomääriä, maapallon pitäisi vihertyä paljon enemmän kuin nyt on tapahtunut. Biodiversiteettikato kietoutuu tähän samaan vyyhtiin. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato kiihdyttävät toisiaan.
Ehdotukseesi numero yksi vastasin jo tammikuussa.
Ole hyvä ja ja vastaa sinä nyt minun kysymyksiini, jotka jo toukokuussa esitin:
1. Mainitsepa yksikin kumottu myytti, jonka olen esittänyt.
2. Ole hyvä ja osoita minulle lähde, jossa 1970-luvulla väitettiin sademetsien tuhoutuvan parissa vuosikymmenessä. Kuka näin väitti ja millaisilla sademetsien käyttöoletuksilla? Sanoihan esimerkiksi Rooman klubi 1970-luvulla myös, että metallien raaka-aineet loppuvat hyvin nopeasti (hopea 16 vuodessa, tina 17 vuodessa, sinkki 23 vuodessa, lyijy 26 vuodessa jne.), jos kulutus jatkuu vuoden 1970 tasolla eikä uusia esiintymiä löydetä. Arvio perustui siis sillä hetkellä tunnettuihin varantoihin. Koska uusia esiintymiä on löydetty ja entistä köyhempiäkin esiintymiä on kannattanut hinnan noustessa ottaa käyttöön, metallit eivät ole loppuneet. Rooman klubi oli silti arviossaan oikeassa, jos katsotaan sitä, mihin arvion sanottiin perustuvan (= senhetkiset tunnetut esiintymät). Siitä huolimatta Rooman klubia on kritisoitu, että arvio oli väärä. Syytös kuitenkin perustuu virheelliseen siteeraukseen, jossa väitetään Rooman klubin sanoneen metallien loppuvan muutamassa vuosikymmenessä, mutta ei muisteta mainita arvion perusteita. Samalla tavalla virheellisesti on kritisoitu pari vuosikymmentä myöhemmin esitettyjä ennusteita siitä, että metsäekosysteemit tulevat kärsimään laajoista happamoitumisongelmista, jos ongelmaan ei puututa. Kriitikoilta kuitenkin unohtuu se, kuinka tehokkaasti happamoittavia päästöjä on saatu rajoitettua. Millaisilla perusteilla kertomasi 1970-luvun arvio Amazonin sademetsien häviämisestä on siis tehty ja mitä aluetta ennuste tarkalleen koski? Tämä on oleellinen tieto tietää.
Tässä muuten FAO:n tämän vuoden raportin tiedot maapallon kalakantojen kalastuksen kestävyydestä:
VastaaPoista"In order to measure the progress towards SDG 14, a key indicator is the proportion of fish stocks that are within biologically sustainable levels. This can help estimate the sustainability of the world's marine capture fisheries. Unfortunately, the percentage of fish stocks that are within biologically sustainable levels have decreased from 90 percent in 1974 to 65.8 percent in 2017."
Lähde: 2020 Sustainability in action world fisheries and aquaculture, Food and Agriculture Organization of the United Nations Rome, 2020