 |
| Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin keskimääräinen EU:n asukas nykyisin (tänä vuonna julkaistut tiedot kerätty vuodelta 2016), luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 2,86 maapalloa. Vuonna 2007 tarve olisi ollut 3,19 maapalloa. Lähde: Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2019 Edition, Downloaded May 9th, 2019 from http://data.footprintnetwork.org. |
Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät EU:n ihmisten keskimääräisellä elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja noin 9. toukokuuta tai 10. toukokuuta yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana. Tämä on 2,5 kuukautta aiemmin kuin koko maapallon ylikulutuspäivä. Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.
Laskelmat perustuvat tänä vuonna julkaistuihin YK:n tietoihin, jotka on kerätty vuodelta 2016. Todellisuudessa täysin tarkan päivämäärän laskeminen on kuitenkin mahdotonta.
EU:n ihmisten kulutustasolla tarvittaisiin yli 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. EU käyttää yhä lähes 20 prosenttia maapallon biokapasiteetista, vaikka sen väestö on vain 7 prosenttia koko maailman väkiluvusta. Vuodesta 1961 vuoteen 2016 EU:n 28:n jäsenvaltion ekologinen jalanjälki on kasvanut 1,6 miljardista 2,3 miljardiin globaalihehtaariin. EU:n ekologinen alijäämä onkin lähes 1,3 miljardia globaalihehtaaria. Tämä EU:n alijäämä on yhtä suuri kuin Kiinan koko biokapasiteetti.
Positiivista on kuitenkin se, että EU:n kulutustaso on hieman laskenut vuodesta 2007, jolloin olisi tarvittu lähes 3,2 maapalloa ja ylikulutuspäivä oli jo 23. huhtikuuta. EU:n kansalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on siis pienentynyt nyt keskimäärin 19 prosenttia. Suurin osa tästä johtuu heikosta taloudellisesta kehityksestä, mutta osittain tätä on edistänyt myös energiantuotannon siirtyminen kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Valtiokohtaisessa tarkastelussa EU:n valtioista aikaisin ylikulutuspäivä oli Luxemburgilla, tänä vuonna jo 16. helmikuuta. Suomen ylikulutuspäivää vietettiin noin 5.-6. huhtikuuta. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten kulutustasolla, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Viimeisenä EU-valtiona ylikulutuspäivää viettää Romania 12. kesäkuuta.
Maailman kaikista valtioista suurimmat ekologiset jalanjäljet suhteuttamatta kulutusta asukaslukuun on Kiinalla (5,2 miljardia globaalihehtaaria), Yhdysvalloilla (2,6 miljardia globaalihehtaaria), Intialla (1,5 miljardia globaalihehtaaria), Venäjällä (740 miljoonaa globaalihehtaaria) ja Brasilialla (580 miljoonaa globaalihehtaaria). Näistä Venäjällä ja Brasilialla biokapasiteetti on kulutusta suurempi, joten niillä on ekologista ylijäämää. Koko EU:n ekologinen jalanjälki on 2,3 miljardia globaalihehtaaria. Jos EU olisi valtio, se siis olisi maailman tilastossa sijalla kolme luonnonvarojen kuluttajana.
Hiili muodostaa 60 prosenttia EU:n ekologisesta jalanjäljestä. Silti eurooppalaiset veronmaksajat tukevat fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta verovaroin 112 miljardilla eurolla joka vuosi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvätkin jo myös Euroopassa. Tulvat, kuivuudet, helleaallot ja muut sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet EU:n taloudelle 453 miljardin euron kustannukset vuosina 1980-2017. Läheskään kaikkia sään ääri-ilmiöitä ei kuitenkaan voida sanoa ilmastonmuutoksesta johtuviksi.
EU:n ekologisen jalanjäljen laskemiseen tähtäävissä toimissa ei pitäisi kiinnittää huomiota ainoastaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Esimerkiksi ilmansaasteet aiheuttavat EU:ssa vuosittain noin 430 000 ennenaikaista kuolemaa, joten niitäkin tulisi vähentää edelleen. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin pienenemiseen. EU on esimerkiksi maailman suurin kala- ja äyriäisruokien markkina-alue maailmassa. Yli 60 prosenttia meren antimista on tuontitavaraa. Välimeri on maailman ylikalastetuin meri. Sen arvioiduista kalakannoista 62 prosenttia on vaarassa vähentyä.
Ajattelemisen aihetta Eurooppa-päivään 9. toukokuuta ja EU:n ylikulutuspäivään 10. toukokuuta!
Lähteet
WWF report 2019: EU Overshoot Day, Living beyond nature's limits, 10 May 2019
Global Footprint Network
Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2019 Edition
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti