Kuva: Pixabay. |
Suomen vuoden 2019 ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on tänään 5. huhtikuuta.
Todellisuudessa täysin tarkan päivämäärän laskeminen on mahdotonta. Tieto kuitenkin tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuun tienoilla yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana. Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.
Suomalaistenkin suurin yksittäinen syy ylikulutukseen ovat energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Myös ruuantuotanto on merkittävä vaikuttava tekijä. Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti.
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee yhä aiemmin, viime vuonna elokuun alussa
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta yhä aiemmin. Vuonna 2018 maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 1. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta käytti vain seitsemässä kuukaudessa kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiinkin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat.
Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2019 laskelmissa käytetään vuoden 2016 tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea".
Sekä valtiokohtaiset ylikulutuspäivät että globaali ylikulutuspäivä ovat siis vain karkeita arvioita. Esimerkiksi Suomen ylikulutuspäivän ilmoitettiin viime vuonna olleen 11. huhtikuuta, mutta uusimpien tilastojen mukaan Suomen ylikulutuspäivä viime vuonna oli 13. huhtikuuta. Eri vuosina alun perin ilmoitetut ylikulutuspäivät eivät siis ole sellaisenaan vertailukelpoisia. Korjattujen tietojen mukaan Suomen ylikulutuspäivät viime vuosina ovat olleet 5.4.2019, 13.4.2018, 11.4.2017, 7.4.2016 ja 13.4.2015.
Ekonomisen velan lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös ekologiseen velkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta yhä enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta yhä aiemmin. Vuonna 2018 maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 1. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta käytti vain seitsemässä kuukaudessa kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiinkin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat.
Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2019 laskelmissa käytetään vuoden 2016 tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea".
Sekä valtiokohtaiset ylikulutuspäivät että globaali ylikulutuspäivä ovat siis vain karkeita arvioita. Esimerkiksi Suomen ylikulutuspäivän ilmoitettiin viime vuonna olleen 11. huhtikuuta, mutta uusimpien tilastojen mukaan Suomen ylikulutuspäivä viime vuonna oli 13. huhtikuuta. Eri vuosina alun perin ilmoitetut ylikulutuspäivät eivät siis ole sellaisenaan vertailukelpoisia. Korjattujen tietojen mukaan Suomen ylikulutuspäivät viime vuosina ovat olleet 5.4.2019, 13.4.2018, 11.4.2017, 7.4.2016 ja 13.4.2015.
Ekonomisen velan lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös ekologiseen velkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta yhä enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä. Voidaan jopa väittää, että on alkanut antroposeeni eli ihmisen aikakausi, kokonaan uusi geologinen epookki. Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.
Henkilökohtaisen ylikulutuspäivän ja maapallojen tarpeen voi laskea Ecological Footprint Calculator -testin avulla.
Keskeiset lähteet
Earth Overshoot Day
Ecological Footprint Explorer
WWF: Suomalaiset ovat kuluttaneet osansa maapallon luonnonvaroista tänään
Lue myös nämä
Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti