keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Versailles'n puutarha. Kuvan © tverkhovinets - Fotolia.

Ihmiset muodostavat humanosfäärin

Maapallolla voidaan erottaa kolme suurta sfääriä eli kehää: geosfääri, biosfääri ja humanosfääri. Geosfääri syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten ja se voidaan hieman yksinkertaistaen jakaa litosfääriin (kivikehä), atmosfääriin (ilmakehä) ja hydrosfääriin (vesikehä), josta voidaan vielä erottaa kryosfääri (lumen ja jään kehä). Biosfääri eli elonkehä tai elämän kehä kehittyi puolestaan noin 4 miljardia vuotta sitten. Sen sijaan humanosfääri eli ihmisten kehä on vain noin 200 000 vuoden ikäinen, mutta silti se on nykyään globaalia muutosta dominoiva voima maatalous- ja teollisuusvallankumousten seurauksena.

Onko antroposeeni eli ihmisen aikakausi uusi epookki?

Vuosi sitten julkaistussa Science-lehdessä kansainvälinen 24 tieteilijän joukko esittää perusteluja sille, että antroposeenin (antropos = ihminen, seeni tai alkuperäismuodossaan kainos = uusi) eli ihmisen aikakauden voidaan sanoa alkaneen geologisestikin ajatellen. Viimeisimmästä jääkauden jälkeen noin 11 500 vuotta sitten alkaneesta holoseenista olisi siis siirrytty antroposeeniin. Jotta antroposeenin voisi todella sanoa alkaneen, ihmiskunnan olisi pitänyt jättää omat selkeät jälkensä sedimentteihin (maankuoren kerrostumiin) ja jäätiköihin.

Ihmisen toiminnasta johtuvia muutoksia luonnossa näyttääkin olevan niin paljon, että uudelle geologiselle epookille todella on tarvetta. Antroposeeni-termin keksi kemian Nobel-palkinnon saanut Paul J. Crutzen vuonna 2000. Epookki puolestaan tarkoittaa geologisessa ajanlaskussa kautta eli periodia (engl. period) lyhyempää ja vaihetta (engl. stage tai age) pitempää ajanjaksoa, joka kestää muutamasta miljoonasta pariinkymmeneen miljoonaan vuotta. Tästä linkistä kannattaa katsoa geologisesta ajanlaskusta tarkka kaavio, jota voi zoomata suuremmaksi hiiren vasemmalla painikkeella.

Antroposeenista on kirjoitettu jo monissa tieteellisissä artikkeleissa. Onpa aiheesta perustettu jopa erillinen tiedelehti. Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari kuvailee artikkelissa Ihminen on kuin asteroidin törmäys tilannetta näin: "Kaupungit ja pellot peittävät enemmän maan pinnasta kuin viime jääkauden jäätiköt. Kaivinkoneet siirtävät enemmän maata kuin tulvat, aallot ja maanjäristykset. Ihmiset ja kotieläimet painavat yli kolmekymmentä kertaa enemmän kuin kaikki suuret villieläimet."

Science-lehti esittää lisää perusteluja antroposeenin virallisen alkamisen puolesta. Sen alkamiseen ovat vaikuttaneet maanviljelyksen leviäminen metsäkatoineen (varhaisantroposeeni), kolumbiaaninen vaihto (Kristoffer Kolumbuksen löytöretkistä alkanut kasvi- ja eläinlajien mannertenvälinen siirtyminen Vanhan ja Uuden maailman välillä), teollinen vallankumous alkaen noin vuodesta 1800 ja ihmispopulaation kasvun sekä teollistumisen ja kulutuksen kiihtyminen 1900-luvun puolivälissä. Antroposeenin voisi katsoa alkaneen ehkä 1950-luvun paikkeilla.

Mariaanien hautaan saakka edennyt antroposeeni tuottaa myös teknofossiileja

Globaali uusien materiaalien käyttäminen tuottaa maaperään uusia "teknofossiileja", joita muodostuu esimerkiksi alumiinista, betonista ja muovista. Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä. Metsäkato ja teiden rakentaminen ovat lisänneet eroosiota. Jokisuistot eli deltat ovat kutistuneet, kun rakennetut padot estävät sedimenttien kulkeutumista veden mukana.

PCB-yhdisteet, torjunta-ainejäämät, lyijyllisen bensiinin päästöt ja muut myrkylliset aineet alkoivat lisääntyä noin vuosina 1945-1950. Nykyään Mariaanien haudassa elävien äyriäisten PCB-pitoisuudet ovat jopa viisinkertaisia Itämeren loheen ja silakkaan verrattuna. Myös ihmiskunnan tuottama melusaaste on levinnyt meriinkin. Peltojen typpi- ja fosforilannoitteiden seuraukset näkyvät järvissä ja Grönlannin jäätiköllä, jossa nitraattipitoisuudet ovat korkeampia kuin kertaakaan aiemmin viimeisimmän sadan tuhannen vuoden aikana.

Trinity-koe eli ensimmäisen atomipommin räjäyttäminen 16. heinäkuuta vuonna 1945 Yhdysvaltojen Alamogordossa aloitti paikalliset ydinlaskeumat vuosiksi 1945-1951, kun taas ydinkokeiden globaalit vaikutukset näkyivät vuosina 1952-1980 (huippu vuonna 1964) ihmisperäisinä radioaktiivisina aineina.

Fossiiliset polttoaineet tuottavat päästöjä. Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet poikkeavat holoseenista noin vuodesta 1850 alkaen ja entistä selvemmin noin vuodesta 1950 alkaen. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,6-0,9 astetta vuodesta 1900 nykypäivään, pääasiassa viimeisimpien 50 vuoden aikana, ja on nyt ylittämässä holoseenikaudella viimeisimpien 14 000 vuoden aikana havaitun vaihtelun. Globaalisti merenpinta nousi 3,2 ± 0,4 mm vuodessa aikavälillä 1993-2010 ja on nyt nousemassa myöhäisholoseenin arvojen yläpuolelle.

Myös biologiset muutokset ovat selviä. Lajien sukupuuttonopeus on ollut luonnollista nopeampi noin vuodesta 1500 alkaen ja kiihtynyt edelleen 1800-luvulta eteenpäin. Ihmisen levittämät vieraslajit ja maatalouden sekä kalastuksen muutokset ovat vaikuttaneet maapallon luontaiseen kehitykseen.

Ison-Britannian Geologian tutkimuskeskuksen tohtori Colin Waters toteaa: "Ihmiset ovat jo pitkään vaikuttaneet ympäristöön, mutta viime aikoina uusien materiaalien kuten alumiinin, betonin ja muovin käyttö on levinnyt nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä jättää jälkensä sedimentteihin."

Kapitaloseeni, oligoantroposeeni, angloseeni

Antroposeeni on kuitenkin hyvin kiistelty termi, ja sille onkin tarjottu myös vaihtoehtoja, joista esittelen seuraavassa muutamia. Ei nimittäin ole olemassa yhtä ainoata globaalia ihmistyyppiä, joka on antroposeenin taustalla. Toiset ihmisryhmät ovat vaikuttaneet - ja vaikuttavat edelleen - enemmän kuin toiset.

Antroposeenin taustalla oleva talouskasvu on keskittynyt melko harvojen käsiin. Siksi on ehdotettu esimerkiksi nimityksiä kapitaloseeni, oligantroposeeni tai oligoantroposeeni (olig tai oligo = harva, muutama). Kapitaloseeni-käsitettä käytti ilmeisesti ensimmäisenä Andreas Malm seminaarissa vuonna 2009 ollessaan Lundin yliopiston jatko-opiskelija. Seminaarin jälkeen myös Jason Moore omaksui tämän nimityksen. Lisäksi Kalifornian yliopiston tutkija Donna Haraway keksi Malmista ja Mooresta riippumattomasti saman käsitteen ja alkoi käyttää sitä julkisilla luennoillaan vuodesta 2012 alkaen. Kapitaloseeni viittaa talouskasvun merkitykseen luonnon tuhoutumisessa, mutta toisaalta kapitaloseenia on arvosteltuna terminä liian poliittiseksi ja yksipuolisesti kapitalismia leimaavaksi.

Nimitys angloseeni kertoo ihmisen aikakauden taustalla olevasta brittiläisestä teollisesta vallankumouksesta ja kolonialistisesta maapallon käyttämisestä.

Suomalaisen Jussi Parikan antrobseeni ja mediafossiilit

Suomalaisen professori Jussi Parikan termi antrobseeni taas viittaa älypuhelinten, tablettien ja läppäreiden elektroniseen median aikakauteen, joka hyödyntää harvinaisia maametalleja ja joka tuottaa pitkäikäisiä jätteitä. Esineiden internet voi kärjistää tilannetta entisestään. Jussi Parikka puhuu jopa "mediafossiileista".

Lihan tehotuotanto ja öljypalmuviljelmät ovat osa plantaasiseenia

Tanskalaisessa Aarhusin (Århusin) yliopistossa vuonna 2014 pidetyssä tutkijaseminaarissa osallistujat kehittelivät yhdessä nimityksen Plantationocene, jonka voisi ehkä suomentaa plantaasiseeniksi tai viljelyseeniksi. Tämä kuvaa muutosta, jossa ihmiskunta muutti pientilat, laitumet ja metsät ryöstöviljellyiksi, intensiivistä maataloutta edustaviksi plantaaseiksi, mikä puolestaan toimi mallina hiilipohjaiselle koneteollisuudelle. Tätä taas voidaan pitää merkittävänä käännekohtana siirryttäessä holoseenista antroposeeniin. Plantaasiseeni jatkuu vieläkin yhä tehokkaampana lihantuotantona, maanviljelyn monokulttuurina (yhden lajin viljelmät) ja monimuotoisen, luonnonmukaisen kasvillisuuden muuttamisena vaikkapa öljypalmuviljelmiksi.

Professori Anna Tsing on sitä mieltä, että holoseenin ja antroposeenin rajakohtana toimi monimuotoisuuskeskusten (biodiversiteetiltään runsaiden alueiden) hävittäminen. Tämän seurauksena eliöillä ei ole ollut pakopaikkaa, eikä luonto ole kyennyt uusiutumaan entiseen tapaan esimerkiksi aavikoitumisen tai avohakkuun jälkeen. Vielä holoseenikaudella oli runsaasti monimuotoisia ympäristöjä, joihin eliöt saattoivat paeta joko luonnollisia tai ihmiskunnan aiheuttamia katastrofeja, mutta nyt valtaosa näistä monimuotoisuuskeskuksista on tuhottu.

Onko antroposeeni sittenkin vain tapahtuma eikä uusi epookki?

Donna Haraway on yhdessä monien muiden tutkijoiden kanssa sitä mieltä, ettei antroposeeni itse asiassa olekaan kokonainen uusi epookki vaan ainoastaan kahden epookin rajana toimiva tapahtuma. Antroposeenin aiheuttaman vaihettumisjakson jälkeen on tulossa jotakin kokonaan uutta. Harawayn mielestä meidän on varmistettava, että antroposeeni jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi välivaiheeksi. Juuri nyt maapallolla on paljon pakolaisia, sekä ihmisiä että muita eliöitä, joilla ei ole turvapaikkaa mihin mennä.

Mikko Pelttari kuvailee asiaa näin: "Täältä ei pääse pois. Korallien valkaistuminen Suurella valli­riutalla on kriisi. Kriisi on Lähi-idän kuivuus tai Himalajan jäätikköjen sulaminen, mutta antroposeeni ei ole. Antroposeenista ei palata vanhaan normaaliin. - - Tiede alkaa ymmärtää, mitä ilmastonmuutos tai luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat. Antroposeeni muistuttaa, miten nämä asiat liittyvät yhteen tekemättä niistä helpompia kuin ne ovat. - - Kun luonto hakee uusia tasapainojaan, meille aikalaisille antroposeeni on hätätila. Vasta muotoutuva ihmisen aika on avoin ja epävarma. Rohkeuden ohella tarvitsemme yhä laajempaa tietoa menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tarvitsemme tiedettä ja monipuolista asiantuntemusta sekä elämää ja sitä tutkiskelevaa taidetta, ei vastapuolina vaan vastapainoina."

Radio Moreenin Totuusradion ohjelmat antroposeenista

Tunti 1

Tunti 2

Lue myös nämä

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin

Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun!

Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Milloin maailmanloppu tulee?

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

Kadonnut: järvi, Tuntomerkit: pinta-ala 68 000 neliökilometriä

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ei kommentteja: