ECMWF: Melko varmasti tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi kesä
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, Pohjanlahden rannikolla viileää ja muualla Suomessa täysin tavanomaisia lämpötiloja. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa tilanne säilyy lähes samana, joskin tavanomaisten lämpötilojen vyöhyke kutistuu lähinnä Pohjanmaan maakuntiin. Varsinaiset kesäkuukaudet (kesä-elokuu) ovat siis isossa osassa Suomea vähän keskimääräistä lämpimämpiä, mutta poikkeamat pitkän aikavälin keskiarvoista eivät ole suuria.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, Pohjanlahden rannikolla viileää ja muualla Suomessa täysin tavanomaisia lämpötiloja. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa tilanne säilyy lähes samana, joskin tavanomaisten lämpötilojen vyöhyke kutistuu lähinnä Pohjanmaan maakuntiin. Varsinaiset kesäkuukaudet (kesä-elokuu) ovat siis isossa osassa Suomea vähän keskimääräistä lämpimämpiä, mutta poikkeamat pitkän aikavälin keskiarvoista eivät ole suuria.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna viileimpiä ovat touko- ja kesäkuu, lämpimimpiä elokuu ja syyskuu, joskin silloinkin Länsi-Suomen lämpötilat pysyvät vain pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisissa lukemissa.
Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Jos on jotakin poikkeamaa, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Kanadan ilmatieteen laitos: Suomen toukokuu keskimääräistä kylmempi, kesäkuukaudet melko tavanomaisia, syyskuu keskimääräistä lämpimämpi
Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että touko-heinäkuu on koko Suomessa lähes tavanomainen. Kaakkois-Suomen tienoilla on kuitenkin viitteitä 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä ja aivan länsirannikolla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä viileämmästä säästä. Kesä-elokuussakin Suomessa ollaan melko tavanomaisissa lämpötiloissa, mutta muualla kuin aivan läntisimmissä Suomessa on mahdollisuus 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0,2-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, mutta todennäköisyys tähän on kaikista pienin länsirannikolla.
Yksittäisistä kuukausista toukokuu on lähes koko Suomessa 0,2-0,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Kesäkuussa Etelä-Suomessa voi olla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Lapissa saman verran keskimääräistä viileämpää. Heinäkuussa suuressa osassa Suomea on mahdollisuus 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Elokuussa vain Lapissa saattaa olla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta syyskuussa pitkäaikaiset keskiarvot ylittyvät suurimmassa osassa Suomea 1-2 asteella, meren rannikkoalueilla 0,5-1 asteella.
Sademäärät ovat monin paikoin, varsinkin Lapissa, keskimääräistä suurempia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Saksan ilmatieteen laitos: Vain syyskuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa touko-heinäkuun jakso on lähellä tavanomaisia lämpötiloja. Itä-Suomessa sekä Lapissa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden rannikolla 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Kesä-elokuussa Lapin lämpötilat näyttäisivät korkeintaan asteen verran keskimääräistä korkeammilta, mutta Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa. Pohjanlahden rannikolla voi edelleen olla hieman keskimääräistä viileämpää. Heinä-syyskuussa on aivan länsirannikkoa lukuun ottamatta 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Lapissa.
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa touko-heinäkuun jakso on lähellä tavanomaisia lämpötiloja. Itä-Suomessa sekä Lapissa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden rannikolla 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Kesä-elokuussa Lapin lämpötilat näyttäisivät korkeintaan asteen verran keskimääräistä korkeammilta, mutta Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa. Pohjanlahden rannikolla voi edelleen olla hieman keskimääräistä viileämpää. Heinä-syyskuussa on aivan länsirannikkoa lukuun ottamatta 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Lapissa.
Yksittäisistä kuukausista toukokuu, heinäkuu ja elokuu ovat suurimmassa osassa Suomea lämpötiloiltaan tavanomaisia, joskin heinä- ja elokuussa Lapissa saattaa olla 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesäkuussa Länsi-Suomessa on viileää ja Itä-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain syyskuu on koko Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Lapissa.
Kolmen kuukauden sademäärät saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.
IRI: Varsinkin loppukesä keskimääräistä lämpimämpi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) toissapäivänä julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan sekä touko-heinäkuun että kesä-elokuun jakso ovat Suomessa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä, joskaan todennäköisyys (varmuus) tälle ei ole kovin suuri. Sen sijaan heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa koko Suomessa. Erityisesti Itä-Lapissa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys on varsinkin heinä-syyskuussa suuri.
Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Keskimääräistä kuivempaa voi olla touko-heinäkuussa etelärannikolla ja kesä-elokuussa länsirannikolla. Tavanomaiseen verrattuna sateisimmalta näyttää heinä-syyskuun jakso, varsinkin Järvi-Suomessa ja Lapissa.
Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä ja alkusyksy
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Toukokuussa Suomessa on 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Käsivarren Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Pohjanlahden rannikolla saatetaan jäädä lähelle tavanomaisia keskiarvoja.
Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.
Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa lämmin kesä, varsinkin loppukesä ja varsinkin Lapissa
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa koko Suomen kesä näyttää keskimääräistä lämpimämmältä melko suurella todennäköisyydellä. Varsinkin Lapissa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun muualla poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen.
Jo toukokuussa Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun samaan aikaan muualla jäädään pitkäaikaisten keskiarvojen lukemiin. Sen sijaan kesäkuussa ja elokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain meren rannikoilla poikkeama näyttää jäävän pienemmäksi. Heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Itä-Lapissa mahdollisesti 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussa aivan koko Suomessa on tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) kaikki kolmen kuukauden jaksot ja toukokuuta lukuun ottamatta myös kaikki yksittäiset kuukaudet ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin Perämeren ympäristössä voi olla viileämpää. Toukokuussa Lapissa ja Itä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjanlahden rannikolla vähän keskimääräistä viileämpää ja muualla täysin tavanomaisia lämpötiloja.
Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Pieniä viitteitä on kuitenkin siitä, että keväällä on ajankohdan tavanomaisiin lukemiin verrattuna sateisempaa kuin loppukesästä ja Etelä-Suomessa sateisempaa kuin Lapissa. Koko Suomea tarkasteltaessa tavanomaiseen verrattuna kuivin kuukausi on syyskuu.
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi kesä, varsinkin Lapissa
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä - ja myös yksittäiset kuukaudet - ovat koko Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, vieläpä melko suurella todennäköisyydellä. Suurin osa Suomea on kesäkuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Elo- ja syyskuussa näin suuri poikkeama näkyy vain Lapissa, kun taas muualla poikkeama jää pääosin 0,5-1 asteeseen, rannikoilla jopa sen alle.
Sademäärät vaihtelevat alueittain hyvin paljon. Pääsääntöisesti aivan eteläisimmässä Suomessa voi olla keskimääräistä kuivempaa, Lapissa keskimääräistä sateisempaa.
Britannian ilmatieteen laitos: Yksittäisissä kuukausissa vaihtelua, mutta kaikki kolmen kuukauden jaksot keskimääräistä lämpimämpiä, erityisesti alkukesä
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa näyttää monien muiden tutkimuslaitosten ennusteita varmemmalta, että kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin alkukesä. Touko-heinäkuussa koko Suomessa Pohjanlahden rannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Näin suuria poikkeamia saavutetaan kesä-elokuussa vain Lapissa sekä Itä-Suomessa. Heinä-syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta.
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa näyttää monien muiden tutkimuslaitosten ennusteita varmemmalta, että kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin alkukesä. Touko-heinäkuussa koko Suomessa Pohjanlahden rannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Näin suuria poikkeamia saavutetaan kesä-elokuussa vain Lapissa sekä Itä-Suomessa. Heinä-syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta.
Useista muista ennusteista poiketen myös toukokuu vaikuttaa suurella todennäköisyydellä keskimääräistä lämpimämmältä. Touko-, kesä- ja heinäkuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Elo- ja syyskuussa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen.
Kolmen kuukauden sademäärät ovat tavanomaisia.
Japanin ilmatieteen laitos: Suomessa noin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä, mutta vain heinäkuussa keskimääräistä lämpimämpää kaikilla Suomen alueilla
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat Suomessa kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla noin 0,5-1 astetta keskimääräistä korkeampia, paitsi touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa ainakin pohjoisimmassa Lapissa saatetaan jäädä tavanomaisiin lämpötiloihin.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat Suomessa kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla noin 0,5-1 astetta keskimääräistä korkeampia, paitsi touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa ainakin pohjoisimmassa Lapissa saatetaan jäädä tavanomaisiin lämpötiloihin.
Toukokuussa Suomessa ei näy selkeää signaalia normaalista poikkeavista lämpötiloista, joskin eteläisimmässä Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesäkuussa Suomessa on Pohjois-Lappia lukuun ottamatta 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinäkuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Elokuu ja syyskuu ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat todennäköisemmin keskimääräistä pienempiä kuin keskimääräistä suurempia.
NOAA/NWS: Kesäkuu näyttää parhaalta kesäkuukaudelta ja syyskuu tavanomaiselta, mutta loppuvuosi on keskimääräistä lämpimämpi
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista touko-heinäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, samoin kesä-elokuu aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sen sijaan heinä-syyskuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Elo-lokakuussa on paikoin ja syys-marraskuussa taas koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Käsivarren Lapissa poikkeama kuitenkin jää 0,5-1 asteeseen.
Toukokuun alusta lokakuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on kesäkuu, jolloin koko Suomessa on 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Minkään muun kuukauden aikana kaikkialla Suomessa ei ole keskimääräistä lämpimämpää, vaikka pienillä alueilla voikin olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa keskimääräistä lämpimämmän sään alue keskittyy Lappiin. Syyskuussa koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, kunnes lokakuussa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa täysin tavanomaisia, mutta muilla kolmen kuukauden jaksoilla on viitteitä keskimääräistä runsaammista sademääristä, varsinkin syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa.
Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa vain kesäkuu on keskimääräistä kuivempi. Tavanomaiseen verrattuna runsassateisin on lokakuu.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi ja juhannuspäiväksi lähes pilvetöntä +23 asteen säätä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, poutaa ja korkeimmillaan 15-16 asteen lämpötiloja. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Päättynyttä talvea lukuun ottamatta vuodenaikaisennusteet ovat viime vuosina olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.
Esimerkiksi toukokuun 2023 alussa vuodenaikaisennusteet olivat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kesä 2023 tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi, mutta kesäkuuta ennustettiin melko viileäksi ja loppukesää lämpimämmäksi. Todellisuudessa kesä 2023 olikin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa elokuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin, mutta eniten hellepäiviä Suomessa koettiin kesäkuussa. Vastaavasti talven 2023-2024 säästä kirjoitin lokakuussa 2023 näin: "Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa." Vasta joulukuussa ennusteet pystyivät ennakoimaan sen, että talvikuukausista voikin tulla keskimääräistä kylmempiä. Vuodenaikaisennusteille onkin tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
