Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Tässä tulee viikon positiivinen uutinen. Vuoden 2015 luonnonkatastrofitilastojen ja pitkäaikaisten trendien mukaan luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on selvästi vähentynyt. Hasardiriskin ymmärtäminen, riskien ehkäisy ja katastrofivalmiuteen panostaminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä tässä positiivisessa kehityksessä. Globaalisti ennätyslämpimän vuoden 2015 aikana kuivuus oli suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut katastrofi. Yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin huhtikuinen maanjäristys. Toiseksi eniten ennenaikaisiin kuolemiin vaikuttivat helleaallot. Kuitenkin riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luonnonkatastrofeissa.

Kymmenen vuonna 2015 eniten kuolonuhreja aiheuttanutta luonnonkatastrofia. Maanjäristykset harmaalla, helleaallot punaisella, maanvyöry ruskealla ja tulvat sinisellä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Vuosi 2015 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat ennätyskorkeiksi, ja sään ääri-ilmiöt vaikuttivat monilla alueilla.

Vuoden aikana kehittyi voimakas El Niño -sääilmiö, jonka avustamana sää ja ilmasto olivat osallisina 92 prosenttiin viime vuoden luonnonkatastrofeista. Pakistanissa ja Intiassa koettiin vuoden aikana ennätykselliset sadekaudet ja myös 3 500 kuolemantapausta aiheuttanut helleaalto.

Äärilämpötilat, erityisesti helleaallot, olivatkin viime vuonna ankaria. Ne vaikuttivat 1,2 miljoonaan ihmiseen ja olivat osallisina kaikkiaan 7 346 ihmisen kuolemaan erityisesti Ranskassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Belgialaisen CRED-tutkimuskeskuksen johtaja Debarati Guha-Sapir toteaa: "Äärilämpötilojen aiheuttamaa kuolleisuutta on paljolti aliarvioitu ja vaikutuksia pitäisikin tutkia paremmin." Toistaiseksi tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuolleisuuteen ovat hieman ristiriitaisia ja koskevat vain pieniä alueita.

Ennätyslämmin vuosi 2015 lisäsi kuivuutta, joka oli nyt suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut ja ruokapulaa voimistanut katastrofi

Miljoonina esitetty ihmismäärä, kuinka monen ihmisen elämään eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmät tapahtumat vaikuttivat vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Vaikuttavuutta arvioitaessa ei ole laskettu kaikkia katastrofialueella asuvia ihmisiä vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa). Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Viime vuonna suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut luonnonhasardi oli globaalisti ennätyslämpimän vuoden osaltaan kiihdyttämä kuivuus. Se vaikutti YK:n mukaan 50,5 miljoonan ihmisen elämään (nousua noin 40 % kymmenen vuoden keskiarvosta) kaikkiaan 32 merkittävässä kuivuustapauksessa. Tämä on enemmän kuin kaksinkertaisesti kymmenen vuoden keskiarvo, joka on 15 kuivuutta vuodessa. Vaikuttavuutta arvioitaessa mukaan on laskettu ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa).

Kuivuuden seurannaisvaikutukset tuntuvat pitkälle vuoden 2016 puolelle, kun noin 24 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan kuivuuden ja ruokapulan takia Afrikan sarvessa (Somalian niemimaalla) ja eteläisessä Afrikassa.

Normaalisti suurimpaan ihmismäärään vaikuttavat tulvat viime vuonna toisella sijalla

Eri tyyppeihin liittyvien maailmanlaajuisesti merkittävimpien luonnonkatastrofien lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Toiseksi suurimpaan ihmismäärään vaikuttivat tulvat, joiden vaikutus yleensä on suurin. Lukumääräisesti tulvat kuitenkin olivat edelleen yleisin merkittävä luonnonkatastrofi. Tilastoitujen 152 tulvan vaikutuspiirissä oli 27,5 miljoonaa ihmistä, joista 3 310 kuoli.

Tilanne on kuitenkin huomattavasti kohentunut aiemmasta, sillä kymmenen vuoden aikana tulvat ovat vuosittain vaikuttaneet keskimäärin 85,1 miljoonaan ihmiseen ja aiheuttaneet 5 938 kuolemaa. Tulvissa kuolleiden määrä oli siis selvästi vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Tulvasuunnittelu ja jatkuva nopeisiin varoitusjärjestelmiin investointi näyttävät tuottaneen tulosta.

Onnistuneen varautumisen ansiosta myrskyissä kuoli merkittävästi viimeaikaista vähemmän ihmisiä

Eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmissä tapahtumissa kuolleiden lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Vulkanismi (tulivuoret ja muut tuliperäiset toiminnot) ei aiheuttanut vuonna 2015 yhtään kuolonuhria. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK). 

Aasiassa ja erityisesti Tyynenmeren alueella kärsittiin viime vuonna monista myrskyistä, joista 48 voimistui trooppiseksi sykloniksi. Merenpinnan kohoaminen ja pintaveden lämpeneminen pahensivat tilannetta. Maailmanlaajuisesti myrskyt aiheuttivat 996 kuolemaa ja vaikuttivat 10,6 miljoonan ihmisen elämään. Kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on 17 778 myrskyjen aiheuttamaa kuolemantapausta ja vaikutus 34,9 miljoonaan ihmiseen.

Ennaltaehkäisevien toimien ja poliittisten päätösten ansiosta Intiassa, Filippiineillä, Malawissa ja Meksikossa myrskyjen aiheuttamien kuolonuhrien määrä jäi vuonna 2015 ennätysalhaiseksi. Myrskyissä kuolleita oli näissä maissa vain 923, kun kymmenen vuoden keskiarvo vuotta kohden on 9 525 kuolemaa. Hasardiriskin ymmärtäminen, katastrofivalmiuteen panostaminen ja riskien ehkäisy ovat olleet keskeisessä roolissa siinä rohkaisevassa kehityksessä, joka johti myrskyissä menehtyneiden määrän merkittävään vähenemiseen viime vuonna. Esimerkiksi varoitusjärjestelmät ja evakuointimenetelmät ovat kehittyneet.

Havaintohistorian ensimmäinen trooppinen sykloni rantautui konfliktien repimään Jemeniin. Kaikkien aikojen voimakkain läntisellä pallonpuoliskolla kehittynyt hurrikaani Patricia osui harvaan asutuille Meksikon alueille. Yli 600 ihmistä kuoli rankkasateita seuranneessa maavyöryssä Guatemalan epävakailla rinnealueilla.

Riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luononkatastrofeissa, vaikka maapallon väkiluku on kasvanut

Merkittävissä luonnonkatastrofeissa kuolleiden lukumäärät tuhansina koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Guatemalan katastrofi yhdessä ainakin 8 831 kuolonuhria aiheuttaneen Nepalin maanjäristyksen kanssa osoittaa jälleen sen, kuinka tärkeää on kehittää riskien ennaltaehkäisyä. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja rakentamismääräysten noudattaminen mahdollisilla katastrofialueilla ovat välttämättömiä tuhojen vähentämiseksi. Itse maanjäristykset eivät juurikaan tapa ihmisiä, vaan maanjäristysten seurauksena sortuvat rakennukset aiheuttavat kuolonuhreja, mikä näkyi sekä huhtikuussa 2015 Nepalissa että myös helmikuussa 2016 Taiwanissa.

El Niño toi mukanaan Atlantin hiljaisen hurrikaanikauden, mutta silti maailmanlaajuisesti koettiin 90 suurta myrskyä, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 99 myrskyä vuodessa. Viimeisimpien 21 vuoden aikana myrskyt ovat tappaneet yli 242 000 ihmistä, joten ne ovat pitkällä aikavälillä eniten kuolonuhreja aiheuttanut säähasardi.

Kaikkiaan 98,6 miljoonaa ihmistä kärsi viime vuonna jollakin tavoin 346 merkittävästä katastrofista ja ainakin 22 773 ihmistä kuoli (kymmenen vuoden keskiarvo 76 424 kuolemaa vuodessa). Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Tiedoissa on aukkoja erityisesti pienten katastrofien osalta. Lisäksi laskelmista puuttuvat epidemiat ja hyönteisten vaikutukset.

Merkittävien tulvien ja myrskyjen määrä on lisääntynyt, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta

Merkittävien maanjäristysten, tulvien, myrskyjen ja kuivuusjaksojen lukumäärä koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Tämän blogikirjoituksen diagrammeissa lähteenä on EM-DAT -tietokanta. Siihen on tallennettuna merkittävät katastrofit eli sellaiset tiedossa olevat katastrofit, joissa täyttyy ainakin yksi seuraavista kriteereistä: vähintään kymmenen kuollutta, vaikutus vähintään sataan ihmiseen, hätätilan julistaminen tai kansainvälisen avun pyytäminen. Tilastoitujen katastrofien määrän lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi ihmispopulaation kasvu ja saatavissa olevan tiedon parantuminen.

Luonnonkatastrofeissa myös vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuonna yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin maanjäristys, jossa ihmishenkiä menetettiin vähintään 8 831. Aiemmin historiassa yksi trooppinen sykloni on voinut aiheuttaa 300 000, maanjäristys yli 800 000 ja tulva jopa 3,7 miljoonaa kuolemaa. Myös 2000-luvulla yksittäisessä maanjäristyksissä on ollut yli 200 000 kuollutta (Indonesian/Sumatran tapaninpäivän maanjäristys sekä tsunami v. 2004 ja Haitin maanjäristys vuonna 2010). Myanmarin Nargis-syklonissa vuonna 2008 kuolleita oli lähes 140 000, ja Euroopan helleaalto kesällä 2003 aiheutti noin 70 000 ennenaikaista kuolemaa.

Luonnonkatastrofeja tapahtuu eniten Aasiassa

Merkittävien luonnonkatastrofien lukumäärät maanosittain vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Viisi valtiota, joissa viime vuonna esiintyi lukumääräisesti eniten luonnonkatastrofeja, olivat Kiina (26 katastrofia), Yhdysvallat (22), Intia (19), Filippiinit (15) ja Indonesia (11). Rahassa mitattuna eniten vahinkoja kärsineet valtiot järjestyksessä lueteltuina ovat Yhdysvallat, Kiina, Nepal, Iso-Britannia ja Intia. Yhteensä suurimmat luonnonkatastrofit aiheuttivat maapallolla viime vuonna 66,5 miljardin Yhdysvaltojen dollarin taloudelliset menetykset (kymmenen vuoden keskiarvo 140 miljardia dollaria vuodessa).

Taloudellisten menetysten tarkastelu on kuitenkin sikäli vinoutunutta, että siinä painottuvat kehittyneet teollisuusmaat. Niissä tuhojen taloudellinen arvo on tyypillisesti korkeampi kuin monissa vähiten kehittyneissä maissa, jotka saattavat kuitenkin menettää koko vuoden bruttokansantuotteensa yhdessä katastrofissa.

Lähteet

UN News Centre: New UN report reveals devastating human toll of disasters in 'hottest year on record'

United Nations Office for Disaster Risk Reduction: Disaster lessons from the hottest year on record

Thomson Reuters: Disaster lessons from the hottest year on record

Daily Mail: Droughts dominate disasters in record-hot 2015, storm deaths low

Lue myös nämä

CRED-tutkimuskeskus (etusivulle päivittyvät pienellä viiveellä viikoittain sekä luonnonkatastrofit että teknologiset katastrofit, myös helppokäyttöinen interaktiivinen työkalu omien diagrammien ja taulukoiden tekoa varten)

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Nasa, NOAA, Berkeley Earth, Japanin ilmatieteen laitos ja MetOffice yksimielisiä: Vuosi 2015 ennätyslämmin ja rikkoi jopa ennätysennätyksen

NOAA hetki sitten: Vuosi 2015 ennätyslämmin ennätyssuurella erolla edelliseen ennätykseen verrattuna, vuoden aikana kymmenen ennätyslämmintä kuukautta

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna [2013] ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja

Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja

Viime vuonna maapallolla oli ennätysmäärä, 41 kappaletta, sääkatastrofeja, joissa yksittäisen katastrofin vahingot ylsivät vähintään miljardiin dollariin. Kaikkien luonnonkatastrofien rahalliset tuhot olivat tilastohistorian seitsemänneksi suurimmat. Poikkeukselliseksi tilanteen tekee se, että näin suuret tuhot sattuivat El Niño -neutraalina vuonna. Kallein säävahinko oli Keski-Euroopan tulva kesäkuussa. Eniten kuolonuhreja aiheutti supertaifuuni Haiyan, joka oli keskituulennopeuksiensa perusteella mittaushistorian voimakkain maa-alueelle iskenyt hirmumyrsky. Rahalla mitattujen tuhojen kasvavaan trendiin voivat vaikuttaa ihmisten entistä kalliimman omaisuuden hankkiminen, väestönkasvu, muuttoliike aiempaa haavoittuvammille alueille ja ilmastonmuutos.

Vuonna 2013 vähintään miljardin Yhdysvaltojen dollarin vahingot aiheuttaneet sääkatastrofit. Lähde: Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Earth's Record 41 Billion-Dollar Weather Disasters of 2013.

 

Viime viikolla julkaistujen tietojen mukaan viime vuonna eli vuonna 2013 maapallolla oli ennätysmäärä (41 kappaletta) sääkatastrofeja, joissa yksittäisen katastrofin vahingot vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan ylsivät vähintään miljardiin Yhdysvaltojen dollariin.

Huolimatta ennätysmäärästä vähintään miljardin dollarin tuhoja sääkatastrofien yhteen lasketut rahalliset vahingot (192 miljardia dollaria) olivat neljä prosenttia alle kymmenen vuoden keskiarvon (200 miljardia dollaria) ja selvästi vähäisemmät kuin vuonna 2012, jolloin pelkästään Sandy-hurrikaani aiheutti 65 miljardin dollarin tuhot. Tilastoinnissa aiempien vuosien tuhot on muutettu viime vuoden kustannustasoa vastaaviksi.

Kun muutkin kuin sääkatastrofit otetaan huomioon, vuonna 2013 oli 43 vähintään miljardin dollarin katastrofia, selvästi yli kymmenen vuoden keskiarvon (28) ja ainakin 2000-luvun toiseksi suurin lukumäärä (47 vuonna 2010).

Vuodesta 2003 lähtien vain vuosina 2006, 2007 ja 2009 luonnonkatastrofien aiheuttamat globaalit tuhot ovat jääneet alle sataan miljardiin dollariin. Vuosi 2013 aiheutti 2000-luvun kuudenneksi suurimmat rahalliset tuhot ja vuodesta 1950 alkavan mittaushistorian seitsemänneksi suurimmat tuhot.

Läheskään kaikki tuhot eivät olleet vakuutettuja. Vuonna 2013 vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia 45 miljardin dollarin tuhoista, mikä on 22 prosenttia alle kymmenen vuoden keskiarvon (58 miljardia dollaria). Tämä on pienin summa vuodesta 2009 lähtien, mutta kahdeksanneksi suurin summa tilastojen (vuodesta 1950) alusta alkaen.

Viime vuonna noin 300 sääkatastrofia, hieman enemmän kuin tavanomaisesti

Kaikkiaan viime vuonna tilastoitiin 296 sääkatastrofia, mikä on hieman yli vuosien 2003-2012 keskiarvon (259). Tilastoinnissa ovat mukana sellaiset katastrofit, jotka aiheuttavat vähintään 50 miljoonan dollarin tuhot (muutettuna vuoden 2013 kustannustasolle), vähintään 25 miljoonan dollarin vakuutetut tuhot, vähintään 10 kuollutta, vähintään 50 loukkaantunutta tai vähintään 2 000 tuhoutunutta rakennusta.

Tulvat aiheuttivat 35 prosenttia viime vuoden rahallisista tappioista. Vaikka 84 prosenttia taloudellisista menetyksistä tapahtui Yhdysvaltojen ulkopuolella, 45 prosenttia vakuutetuista tuhoista sijoittui Yhdysvaltojen alueelle.

Globaalisti vuoden 2013 kallein säävahinko oli touko-kesäkuussa tapahtunut Keski-Euroopan tulva, jonka kustannukset nousivat 22 miljardiin dollariin. Näistä vakuutettuja tuhoja oli 5,3 miljardia dollaria.

Luonnonkatastrofeissa kuoli yli 21 000 ihmistä, selvästi vähemmän kuin tavanomaisesti

Eniten kuolonuhreja aiheuttanut sääkatastrofi viime vuonna oli Haiyan-supertaifuuni, joka rantautui kategorian 5 (Saffirin-Simpsonin asteikon voimakkain luokitus) trooppisena pyörremyrskynä ja tappoi lähes 8 000 ihmistä lähinnä Filippiineillä, joitakin Kiinassa ja Vietnamissa. Haiyan oli keskituulennopeuksien perusteella mittaushistorian voimakkain maa-alueelle iskenyt hirmumyrsky. Tuulet puhalsivat yli 310 km/h.

Kaikkiaan luonnonkatastrofeissa kuoli viime vuonna 21 250 ihmistä, joista 80 prosenttia oli Aasiassa. Kuolleiden määrä oli kuitenkin 81 prosenttia pienempi kuin keskiarvo (109 000 kuollutta) vuosina 2003-2012. Keskiarvoa ovat kohottaneet muutamat suuret yksittäistapaukset, kuten maanjäristykset (Haiti vuonna 2010, Kiina 2008, Indonesia 2004), Nargis-syklonin aiheuttama maanvyöry Myanmarissa vuonna 2008 ja helleaalto Euroopassa vuonna 2003.

Trooppiset pyörremyrskyt siirtyneet Atlantilta muille valtamerille

Yhteensä 15 trooppista pyörremyrskyä saapui viime vuonna maalle, mikä on yksi vähemmän kuin vuosien 1980-2012 keskiarvo. Yhdysvallat säästyi viime vuonna hurrikaaneilta, ja Yhdysvalloissa tehtiin uusi ennätys, kun kahdeksaan peräkkäiseen vuoteen sinne ei ole rantautunut ainuttakaan kategoriaa kolme olevaa tai sitä voimakkaampaa hurrikaania. Viimeisin on ollut lokakuun 2005 Wilma-hurrikaani. Edellinen ennätys oli seitsemän vuotta syyskuusta 1900 lokakuuhun 1906. Vuoden 2012 Sandy ylsi tuhoistaan huolimatta maa-alueella vain heikoimpaan ykköskategoriaan.

Vuonna 2013 Atlantin alueella oli vähiten hurrikaaneja sitten vuoden 1982. Sen sijaan läntisellä Tyynellämerellä ja pohjoisella Intian valtamerellä trooppisia pyörremyrskyjä oli tavanomaista enemmän. Useat tieteelliset tutkimukset osoittavatkin saman asian eli trooppisten pyörremyrskyjen lisääntymisen toisilla merialueilla silloin, kun ne vähenevät toisaalla. Tähän voivat vaikuttaa erilaiset oskillaatiot eli värähtelyt (ENSO, AMO, PDO, SOI).

Kuudessa valtiossa historian kallein sääkatastrofi

Ainakin kuudessa valtiossa tapahtui vuonna 2013 maan historian kallein sääkatastrofi, vaikka aiempien säätuhojen seuraukset on muutettu viime vuoden kustannustasoa vastaaviksi:

-Saksan tulva kesäkuussa 16 miljardia dollaria (edellinen ennätys 15 miljardia Elben tulvassa elokuussa 2002),

-Filippiinien supertaifuuni Haiyan marraskuussa 13 miljardia dollaria (edellinenkin ennätys viime vuonna, 2,2 miljardia Manilan lähistön tulvissa elokuussa 2013),

-Itävallan tulva kesäkuussa 4 miljardia dollaria (edellinen ennätys 3,1 miljardia elokuun 2002 tulvissa),

-Tšekin tulva kesäkuussa 1,5 miljardia dollaria (edellinen ennätys 0,3 miljardia elokuun 2002 tulvissa),

-Uuden-Seelannin kuivuus tammi-toukokuussa 1,6 miljardia dollaria (edellinen ennätys 0,3 miljardia tammikuun 2001 helleaallossa) ja

-Kambodžan tulvat loka-marraskuussa 1,0 miljardia dollaria (edellinen ennätys 0,5 miljardia elokuun 2011 tulvassa).
 

Kymmenen eniten taloudellisia menetyksiä aiheuttanutta katastrofia vuosina 1950-2013 todellisina (tapahtumahetken) Yhdysvaltojen dollareina sekä muutettuna vuoden 2013 kustannustasolle. Lähde: Aon Benfield: Annual Global Climate and Catastrophe Report - Impact Forecasting 2013.

Onko ilmastonmuutos vaikuttanut tuhojen lisääntymiseen?

Tohtori Jeff Masters kirjoittaa näin: ”Yhden vuoden aikana tapahtuneet 41 kappaletta miljardin dollarin sääkatastrofia on suuri määrä. Tämä on erityistä siksi, että vuosi 2013 oli El Niñon suhteen neutraali vuosi, ja edellinen ennätys 40 kappaletta miljardin dollarin sääkatastrofia sattui vuonna 2010, jolloin oli sekä voimakas El Niño että voimakas La Niña samana vuonna. Voimakas El Niño tai La Niña näyttää lisäävän suuria tuhoja aiheuttavia sään ääri-ilmiöitä, joten 41 tuhoa El Niño -neutraalina vuonna lisää huoltani siitä, että ilmastonmuutos voi olla osasyyllinen tähän hurjaan tilanteeseen. On kuitenkin vaikea osoittaa tuhojen aiheuttamien tappioiden perusteella sitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa säähän. Tuhotappioiden kasvavan trendin ajatellaan ensisijaisesti johtuvan taloudellisen hyvinvoinnin lisääntymisestä, väestönkasvusta ja ihmisten muuttamisesta haavoittuvammille alueille, vaikkakin tutkimukset, joissa tuhotappiot yritetään suhteuttaa näihin tekijöihin, ovat hyvin epävarmoja. Löytääkseen näyttöä ilmastonmuutoksesta on parempi katsoa, kuinka ilmakehä, valtameret ja jäätiköt muuttuvat – ja niistä löytyy paljon todisteita.”

Tohtori Kevin E. Trenberth puolestaan on todennut näin: "Vastaus yleiseen kysymykseen, aiheuttiko tietyn säätapahtuman ilmastonmuutos, on se, että kysymys on väärä. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin säätapahtumiin, koska niiden tapahtumaympäristö on aiempaa lämpimämpi ja kosteampi."

Kymmenen eniten kuolonuhreja aiheuttanutta luonnonkatastrofia vuosina 1950-2013. Lähde: Aon Benfield: Annual Global Climate and Catastrophe Report - Impact Forecasting 2013. Aiemmista maanjäristyksistä suurimpia kuolonuhrimääriä ovat aiheuttaneet seuraavat: Syyria v. 526 (n. 250 000 kuollutta), Kiina v. 1290 (100 000), Kiina v. 1556 (830 000), Kaukasia v. 1667 (80 000), Japani v. 1730 (137 000), Intia v. 1737 (300 000), Italia v. 1908 (83 000), Kiina v. 1920 (200 000), Japani v. 1923 (143 000), Kiina v. 1927 (200 000), Kiina v. 1932 (70 000), Turkmenistan v. 1948 (110 000) ja Kiina v. 1976 (260 000). Tuhoisimmat tulvat ovat olleet Alankomaissa v. 1228 (kuolleita noin 100 000), Kiinassa v. 1642 (Henan, 350 000), Kiinassa v. 1887 (Keltainenjoki, 1 000 000), Kiinassa v. 1911 (Jangtse, 100 000), Kiinassa v. 1931 (Keltainenjoki, 3 700 000) ja Kiinassa v. 1939 (pohjoisosissa, 200 000).

Lähteet

Aon Benfield: Annual Global Climate and Catastrophe Report - Impact Forecasting 2013

Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Earth's Record 41 Billion-Dollar Weather Disasters of 2013

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Australiassa historian kuumin vuosi, kevät, kesä, kuukausi, viikko ja päivä

Japanin ilmatieteen laitos: Vuosi 2013 globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Ainakin puolet viime vuonna [2012] havaituista sään ääri-ilmiöistä johtui osaksi ilmastonmuutoksesta

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin

Kannattaa katsoa maakohtaiset TOP 10 -hasardit ja yhteenvedot luonnon sekä teknisistä hasardeista vuosina 1900-2014 osoitteesta http://www.emdat.be/country-profile. Tiedot sopivat hyvin tarkasteltaviksi hasardimaantieteen kurssilla GE3, kun pohditaan haasteiden, riskien ja mahdollisuuksien maailmaa.

Kouvolassa tänään maanjäristys

Kouvolassa tapahtui tänä aamuna 1.12.2011 kello 8.04 maanjäristys, jonka magnitudi oli Seismologian laitoksen mukaan 2,8-2,9.

Järistys kesti 5-10 sekuntia ja se oli toistaiseksi Suomen tämän vuoden voimakkain maanjäristys. Järistyskeskus oli lähellä maanpintaa, vain muutaman kilometrin syvyydessä Miehossa (60.909 N, 26.695 E).

Samoihin aikoihin järisi myös Oulun seudulla (kello 8.06 magnitudi 1,0 ja kello 9.12 taas 1,1).

Kouvolassa on aiemmin tänä vuonna järissyt aamulla 13.10., jolloin järistyskeskukset sijaitsivat Vekaranjärven alueella (voimakkuudet 1,8 ja 1,9 magnitudia).

Lisätietoa maanjäristyksistä:

Jari blogi - biologiaa ja maantiedettä

Delicious

Diigo

Paljonko maapallon akselikulma muuttui ja Japani siirtyi järistyksen seurauksena?

CNN-uutiskanavan koostevideo Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista.


CNN:n välittämä video maanjäristyksen ja tsunamin alkuhetkistä. Japanilaisen NHK-televisiokanavan toimittaja on juuri lopettelemassa kalastajien haastattelua, kun katastrofi iskee. Esimerkiksi tie repeää melkein jalkojen alla. Ilmeisesti samaa videokuvaa muuten näytettiin eilen Suomen TV1:n uutisissa, kun puhuttiin Japanin jälkijäristyksistä.

BBC:n tuoreen uutisen mukaan maapallon akselikulma muuttui (maapallon pyörimisakseli siirtyi) 16,5 cm, vuorokausi lyheni 1,8 sekunnin miljoonasosaa ja Japani liikahti hetkellisesti jopa neljä metriä perjantain 11.3.2011 maanjäristyksen seurauksena. Väitteen Japanin liikahtamisesta sanotaan perustuvan 1200 GPS-paikannusaseman tietoihin, ei yksittäiseen mittaukseen.

Periaatteessa maapallon akselikulman muutos vaikuttaa vuodenaikoihin. Mitä suurempi akselikulma on, sitä suurempi on vuodenaikojen ero (talvet kylmempiä, kesät lämpimämpiä). Näin pieni akselikulman muutos, joka nyt ilmeisesti on tapahtunut, ei kuitenkaan vaikuta käytännössä yhtään mitenkään.


Seismologian tutkimuslaitosten (IRIS) YouTube-video Japanin liikahtamisesta.

Kaikki tarkat tiedot ovat kuitenkin vielä alustavia ja osin ristiriitaisia. Lopullisia tuloksia saamme varmasti odotella vielä jonkin aikaa. Tässä lainaus omasta blogipostauksestani sunnuntailta: "Kouvolan Sanomien 13.3.2011 julkaisemassa uutisessa haastateltu seismologi Matti Tarvainen Helsingin yliopiston Seismologian instituutista ei usko Japanin pääsaaren siirtyneen maanjäristyksen vuoksi 2,4 metrillä (geologi Kenneth Hudnutin laskelma, USGS eli USA:n geologinen tutkimuskeskus). Tarvaisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että lähellä siirrosaluetta ollut GPS-paikannusasema on voinut siirtyä 2,4 metriä. Tuollaisessa yksittäisessä kohdassa maanpinta voi liikkua paljonkin. Tarvainen vahvistaa tiedon maapallon pyörimisakselin siirtymisestä 5-6 cm, ehkä enemmänkin (NASA:n mukaan maapallon akselikulma muuttui 17 cm), koska suuri määrä massaa vaihtoi paikkaa maapallolla. Tämän seurauksena myös maapallon pyörimisnopeus kasvoi ja vuorokauden pituus lyheni pari mikrosekuntia."

Myös tiedot Japanin järistyksen voimakkuudesta vaihtelevat. Pitkään magnitudiksi ilmoitettiin 8,9. Nyt sitä on ehdotettu mittaustulosten perusteella nostettavaksi lukemaan 9,0. Tulokset ovat kuitenkin vielä alustavia, epävirallisia.

Lisätietoja kannattaa katsoa seismologian tutkimuslaitosten (IRIS) sivuilta. Sieltä löytyy lisää videoita, animaatioita, Powerpoint-esitys, linkkejä jne. Erittäin havainnollisesta kartasta näkyvät maapallon viimeisimmät maanjäristykset lähes reaaliaikaisesti tästä hetkestä viiden vuoden taakse asti.

Suosittelen myös The New York Times -lehden kattavaa pakettia vaihe vaiheelta havainnollisin kuvamateriaalein Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista. Materiaalista löytyy myös hyviä opetusvinkkejä aiheen käsittelemiseksi kouluissa oppitunneilla. Mielenkiintoinen on esimerkiksi interaktiivinen kartta Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista.

Aiemmat blogikirjoitukseni samasta aiheesta:

Superkuu, Japanin maanjäristys ja superhölynpöly

VIDEO: Japanissa 8,9 richterin maanjäristys ja tsunami

Uusimmat tiedot Japanin maanjäristyksestä ja ydinvoimalaonnettomuudesta:

Kyodo News

Japanin meteorologian laitos

Japanin pääministerin viralliset nettisivut

Suora englanninkielinen televisiolähetys Japanista

Reaaliaikainen geigermittari (säteilymittari) Tokiossa

Superkuu, Japanin maanjäristys ja superhölynpöly

Kuva: (c) NASA

Alkavalla viikolla kannattaa tähyillä taivaalle, sillä kuu näkyy silloin poikkeuksellisen suurena superkuuna. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuu on kiertokulussaan lähellä maapalloa juuri samaan aikaan, kun lauantaina 19.3.2011 on myös täysikuu. Täysikuu on tuolloin ”vain” 356 577 kilometrin etäisyydellä maapallosta (lähempänä kuin kertaakaan 18 vuoteen), kun keskimääräinen etäisyys on 364 397 kilometriä. Lauantaina kuun lasketaankin näkyvän 15 % suurempana ja 30 % kirkkaampana ”äärimmäisenä superkuuna” kuin ollessaan kauimpana maasta.

Netistä löytyvän laskentataulukon avulla voi katsoa, milloin kuu on eri vuosina ja eri kuukausina kuukausittaisessa kiertokulussaan lähimpänä maapalloa (perigee) ja milloin kauimpana maapallosta (apogee). (Lasermittausten mukaan kuu lisäksi etääntyy maapallosta noin 3,8 cm vuodessa.)

Kansainvälisissä tiedotusvälineissä on spekuloitu sillä, että tuleva superkuu olisi voinut osaltaan vaikuttaa Japanin suuren maanjäristyksen ja tsunamin syntyyn. Kuulla nimittäin tiedetään olevan pieni vaikutus maapallon seismiseen aktiivisuuteen (maanjäristyksiin). Kun uudenkuun ja täysikuun aikaan aurinko, kuu ja maapallo ovat samassa linjassa, sekä kuun että auringon vetovoima vetävät maapallon vesiä samaan suuntaan. Näin syntyy normaalia suurempia nousuvesi eli tulvavuoksi.

Vuoroveden muutos puolestaan vaikuttaa vähäisessä määrin litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) aktiivisuuteen. Sekä uudenkuun että täysikuun aikaan maanjäristysaktiivisuuden on havaittu nousevan vajaalla prosentilla ja tulivuorten aktiivisuuden hieman enemmän. Paljon suurempi vaikutus on joka päivä toistuvalla vuorovesivaihtelulla. Kun laskuveden aikaan vettä on vähemmän ja vesimassan paino on siis pienempi, litosfäärilaatat pääsevät liikkumaan helpommin. Laskuveden aikaan maanjäristyksen todennäköisyys voikin olla 10 % suurempi kuin muihin aikoihin vuorokaudesta. (Kuun vetovoima vaikuttaa myös ihmisen painoon. Nousuvesi eli vuoksi keventää ihmisen painoa muutaman gramman. Poliisin rikostilastoissa taas väitetään näkyvän pieni piikki täysikuun aikaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole mikään todiste kuuhulluudesta. Ehkäpä täysikuu vain houkuttelee rosvot liikkeelle, koska silloin näkee paremmin vaikkapa tehdä murtoja. Toisaalta täysikuun valo myös lisää kiinnijäämisriskiä, mikä voi näkyä tilastoissa, vaikkei täydenkuun aikaan tapahtuisikaan yhtään normaalia enempää rikoksia.)

Sen sijaan kuun etäisyys maapallosta ei vaikuta maanjäristyksiin. Joko vaikutusta ei ole lainkaan tai sitten se on niin pieni, ettei sitä pystytä havaitsemaan. Superkuun vaikutus maanjäristyksiin ja muihin maapallon katastrofeihin onkin siis pelkkää superhölynpölyä. Alunperin koko termi superkuu onkin astrologinen eikä tieteellinen. Sinänsä ajatus superkuun mahdollisista vaikutuksista on kuitenkin teoreettisesti ajatellen mielenkiintoinen, vaikkei sillä käytännössä olekaan havaittu olevan vaikutuksia. Sitä paitsi, jos superkuu olisi vaikuttanut Japanin maanjäristykseen, maanjäristyksen olisi pitänyt tapahtua vasta reilua viikkoa myöhemmin.

Lisätietoa superkuusta löytyy Yahoon välittämistä avaruusuutisista ja kiinnostavia yleistietoja kuusta taas Delicious-linkeistäni.

Onko Japanin maanjäristyksestä kerrottu muutakin hölynpölyä kuin superkuun vaikutus? Kouvolan Sanomien 13.3.2011 julkaisemassa uutisessa haastateltu seismologi Matti Tarvainen Helsingin yliopiston Seismologian instituutista ei usko Japanin pääsaaren siirtyneen maanjäristyksen vuoksi 2,4 metrillä (geologi Kenneth Hudnutin laskelma, USGS eli USA:n geologinen tutkimuskeskus). Tarvaisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että lähellä siirrosaluetta ollut GPS-paikannusasema on voinut siirtyä 2,4 metriä. Tuollaisessa yksittäisessä kohdassa maanpinta voi liikkua paljonkin.

Tarvainen vahvistaa tiedon maapallon pyörimisakselin siirtymisestä 5-6 cm, ehkä enemmänkin (NASA:n mukaan maapallon akselikulma muuttui 17 cm), koska suuri määrä massaa vaihtoi paikkaa maapallolla. Tämän seurauksena myös maapallon pyörimisnopeus kasvoi ja vuorokauden pituus lyheni pari mikrosekuntia. Muutoksia lienee tapahtunut myös maapallon magneettikentässä.

NASA:n mukaan Japanin järistys (tänään vahvistettu magnitudiksi 9,0) lyhensi vuorokauden pituutta 1,8 mikrosekuntia (sekunnin miljoonasosaa). Lisäksi jälkijäristykset aiheuttavat pienen lisävaikutuksen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Chilen järistyksen (v. 2010) vaikutus vuorokauden lyhentymiseen oli 1,26 mikrosekuntia ja Sumatran järistyksen (tapaninpäivänä 2004) 6,8 mikrosekuntia. Lisäksi on huomattava, että vuorokauden pituus vaihtelee normaalistikin vuoden mittaan noin yhdellä millisekunnilla (1000 mikrosekunnilla) sen mukaan, missä massa maapallolla sijaitsee. Vuosittaista vaihtelua aiheuttaa mm. jetstream-suihkuvirtauksen vaihtelu.

Perjantaisessa järistyksessä litosfäärilaatat liikahtivat New Scientist -lehden mukaan pystysuunnassa 20-40 metriä kaikkiaan 300-400 kilometriä leveältä alueelta. NASA:n sivuilta voi katsoa myös satelliittikuvia Japanin maanjäristys- ja tsunamialueelta.

Aivan erinomaisen havainnollinen on ABC News -uutisten sivu. Kun vierität hiirtä ilmakuvien päällä, näet näkymiä Japanin eri alueilta ennen ja jälkeen maanjäristyksen ja tsunamin. Vastaava kuvasarja löytyy myös The New York Times -lehden sivuilta.

VIDEO: Japanissa 8,9 Richterin maanjäristys ja tsunami

Japanissa on tänään ollut 8,9 richterin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Oheisessa CNN:n videossa autot kulkeutuvat tsunamiaallon mukana. Guardian-lehden välittämässä videossa samoin käy jopa taloille Sendain kaupungissa. Lisää videoita voi katsoa täältä ja täältä sekä täältä. Maanjäristys sai aikaan kaaosta supermarketissa, ja tsunami syöksyi myös Sendain lentokentälle. Olen koonnut videolinkkejä tapahtumista myös Delicious-kokoelmaani.

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin mukaan magnitudiltaan 8,9 richterin järistys tapahtui merellä Honshun saaren itäpuolella, Sanriku Okin alueella, 370 km Tokiosta kello 7.46 Suomen aikaa. Järistyskeskus oli 24 kilometrin syvyydellä. Seismogrammikuvia voi katsoa täältä.

Japanin meteorologinen keskus ilmoitti voimakkuudeltaan 7,9-8,8 olevasta järistyksestä 10-20 kilometrin syvyydellä.

Järistys aiheutti 3-10 metriä korkean tsunamiaallon, joka voi aiheuttaa vaaraa koko Tyynenmeren alueella.

Japanissa maanjäristykset ovat yleisiä, koska Japani sijaitsee litosfäärilaattojen saumakohdassa, jossa Tyynenmeren laatta painuu Euraasian laatan alle.

Lisää uutispäivityksiä ja videoita Japanin tämän päivän tilanteesta voi katsoa täältä.

Laajasti yleiseen tietouteen tsunamit tulivat ns. tapaninpäivän tsunamin 26.12.2004 seurauksena. Sen käynnisti Sumatralla tapahtunut, pisin koskaan havaittu maanjäristys (magnitudi 9,0-9,1), joka kesti noin 10 minuuttia (aiempi ennätys 4-5 minuuttia Alaskasta vuodelta 1964). Sumatran järistyksen seurauksena meren pohjaan tuli pisin koskaan havaittu repeämä (1290 km).

Sumatran kohdalla Intian litosfäärilaatta ("mannerlaatta") työntyy Burman laatan alle 15 asteen kulmassa kuutisen senttiä vuodessa. Ennen suurta järistystä laatat olivat olleet pitkään lukkiutuneina noin sadan kilometrin matkalta. Tapaninpäivänä Burman laatta kohosi lännen suuntaan noin 3-5 metriä ja siirtyi vaakasuunnassa parikymmentä kilometriä noin 1300 kilometrin matkalta. Länteen lähti liikkeelle ensin tsunamiaalto ja sitten vedenpinnan painanne, itään taas ensin painanne ja sitten aalto. Sumatralla aallonkorkeus oli 10-15 metriä, Thaimaan länsirannikolla 3-5 metriä.

Magnitudiltaan voimakkain (9,5) maanjäristys on ollut Chilessä vuonna 1960. Tarkkaa tietoa suurista maanjäristyksistä löytyy U.S. Geological Surveyn nettisivuilta.

Suurimmat (eniten kuolonuhreja aiheuttaneet) maanjäristykset:

1. Vuonna 1556 Kiinassa 830 000 kuollutta

2. Vuonna 1976 Kiinassa jopa 700 000 kuollutta (virallinen tieto 255 000)

3. Vuonna 1138 Syyriassa 230 000 kuollutta

4. Vuonna 2004 Sumatralla jopa yli 250 000 kuollutta (vahvistettu tieto 227 898)

5. Vuonna 2010 Haitilla 222 570 kuollutta

Kuolonuhrien lukumäärissä ovat mukana myös mahdollisen tsunamin kaukana itse maanjäristyksestä aiheuttamat kuolemat. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 1202 Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa olisi kuollut maanjäristyksen seurauksena kaikkiaan noin miljoona ihmistä.

Suuret maanjäristykset voivat myös muuttaa maapallon akselikulmaa ja nopeuttaa tai hidastaa maapallon pyörimistä. Chilen maanjäristys 27.2.2010 (magnitudi 8,8) muutti maapallon massa-akselia (tämä on noin 10 metriä eri kohdassa kuin maapallon pohjois-eteläsuuntainen pyörähdysakseli) NASA:n arvioiden mukaan noin 8 cm, nopeutti maapallon pyörimistä ja lyhensi vuorokautta 1,26 mikrosekuntia eli sekunnin miljoonasosaa.