Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi
Kalifornialainen Berkeley Earth julkaisi eilen tietonsa vuoden 2024 maailmanlaajuisista lämpötiloista. Tulosten mukaan päättynyt vuosi oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi, selvästi edellistä ennätyslämmintä vuotta 2023 lämpimämpi. Vuonna 2024 maapallon keskilämpötila oli Berkeley Earthin mukaan peräti 1,62 ± 0,06 celsiusastetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kalenterivuoden keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan 1,6 asteella ja vasta toista kertaa vähintään 1,5 asteella.
 |
| Mittaushistorian lämpimimmät vuodet Berkeley Earthin mukaan. Vuosista on esitetty keskilämpötilan poikkeama verrattuna esiteolliseen aikaan (1850–1900) ja keskilämpötilan epävarmuus. Credit: Berkeley Earth. |
Viimeisimmät kymmenen vuotta ovat olleet yli 170-vuotisen mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta
Vuosien 2022 ja 2024 globaalien keskilämpötilojen ero on suurin kahden vuoden aikana tapahtunut nousu 1870-luvun jälkeen. Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on koettu kymmenen viimeisimmän vuoden aikana.
Myös pelkkiä maa-alueita tai pelkkiä merialueita tarkasteltaessa vuosi 2024 oli koko mittaushistorian lämpimin. Maa-alueet olivat peräti 2,28 ± 0,12 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Vasta toista kertaa ja samalla toista vuotta peräkkäin eroa esiteolliseen aikaan oli yli kaksi astetta.
 |
| Maapallon maa-alueiden (punainen käyrä) ja merialueiden (sininen käyrä) keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskilämpötilaan. Diagrammista näkyy selkeästi, että maa-alueet lämpenevät merialueita nopeammin. Vuonna 2024 sekä maa- että merialueet olivat lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Credit: Berkeley Earth. |
Vuoden keskilämpötilaennätys tehtiin 104 valtiossa
Alueellisessa tarkastelussa maapallon merialueista 21 % ja maa-alueista peräti 32 % oli ennätyslämpimiä. Ennätyslämpimillä alueilla asuu peräti 40 % maailman väestöstä eli noin 3,3 miljardia ihmistä. Uusi kansallinen vuoden keskilämpöennätys tehtiin Berkeley Earthin mukaan 104 valtiossa. Missään maapallolla ei ollut ennätyskylmää tai edes lähes ennätyskylmää, kun katsotaan koko vuoden keskilämpötilaa.
 |
| Vuosi 2024 oli ennätyslämmin 24 %:lla maapallon maa-alasta (tummin punainen väri). Missään ei ollut ennätyskylmää. Credit: Berkeley Earth. |
Maapallo saattaa olla nyt lämpimämpi kuin 120 000 vuoteen
Lämpömittareilla mitattuna globaaleja lämpötiloja voidaan tarkastella vuodesta 1850 alkaen, mutta epäsuorasti voidaan päätellä maapallon olevan nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, mahdollisesti 120 000 vuoteen.
 |
| Globaali keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Credit: Berkeley Earth. |
Lämpimyyttä selittävät ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niño -ilmiö, aurinkosykli, tulivuorenpurkaus ja rikkipäästöjen vähentäminen
Suurin osa mittaushistorian aikana havaitusta lämpenemisestä on tapahtunut vasta vuoden 1970 jälkeen. Selittävänä tekijänä on ihmiskunnan kasvihuonekaasujen päästöistä aiheutuva ilmastonmuutos, joka on lämmittää maapalloa noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Lyhytaikaisista selittävistä tekijöistä vuosien 2023 ja 2024 lämpöpiikkiin vaikutti erityisesti El Niño -ilmiö, jonka huippu koettiin vuoden 2023 lopulla ja päättyminen kesäkuussa 2024.
Lisäksi 11-vuotinen aurinkosykli on nyt lähellä huippuaan ja hieman voimakkaampi kuin edellinen huippu, joten silläkin on pieni osuus ennätyslämpötiloihin. Myös tammikuussa 2022 tapahtunut Hunga Tonga -tulivuoren purkaus on saattanut vaikuttaa globaaleihin lämpötiloihin, koska monista muista tulivuorenpurkauksista poiketen siitä vapautui runsaasti lämmittävää vesihöyryä ja vain vähän viilentävää rikkiä. Pieni lämmittävä vaikutus saattaa olla myös ihmisten terveyden suojelemiseksi vuonna 2020 tehdyillä laivaliikenteen rikkipäästöjen rajoituksilla, koska rikki toimii ilmakehässä lämmittävää auringonsäteilyä poispäin heijastavana pienhiukkasena ja myös pilvien muodostajana. Aiemmin laivaliikenteestä tulleet rikkipäästöt ovatkin saattaneet estää lämpenemistä, joka muuten olisi tapahtunut kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena.
 |
| Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkauksessa tammikuussa 2022 vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia vesihöyryä stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. Credit: Berkeley Earth. |
Kaikki tutkimuslaitokset yksimielisiä ennätyslämpimästä vuodesta
Berkeley Earthin lisäksi myös useat muut tutkimuslaitokset julkaisivat eilen tuloksensa vuodesta 2024. Kaikki tutkimuslaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että vuosi 2024 oli koko mittaushistorian lämpimin. Eri tutkimuslaitokset kuitenkin käyttävät hieman erilaisia aineistoja, joten lämpötilaero esiteolliseen aikaan vaihtelee jonkin verran. Vain Berkeley Earthin ja Copernicuksen tuloksissa ero esiteolliseen aikaan oli vähintään 1,60 astetta. Kaikki kuitenkin päättelevät eroa olleen ainakin 1,45 astetta. Suurimmat erot tulevat itse asiassa siitä, kuinka lämpimäksi vertailukohtana käytetty esiteollinen aika (vuodet 1850–1900) on laskettu.
Berkeley Earth on käyttänyt 170-vuotisen lämpötiladatan laskemiseen maa-alueilta kaikkiaan 22 miljoonaa kuukauden keskilämpötilaa 50 746 sääasemalta ja lisäksi merialueilta 483 miljoonaa laivojen tai poijujen tekemää mittausta. Epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi vanhimpien havaintojen nykyistä pienempi kattavuus ja mittauslaitteiden tarkkuus, mutta kokonaisuudessaan epävarmuus on paljon pienempi kuin mittaushistorian aikana havaittu lämpötilan muutos. Vuoden 2024 tiedot perustuvat 18 447 sääasemaan (186 000 kuukauden keskilämpötilaa) ja 14,2 miljoonaan havaintoon meriltä.
 |
| Eri tutkimuslaitosten tulokset siitä, kuinka paljon esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi 2024 oli. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Globaali keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskiarvoon (= diagrammin nollataso) eri tutkimuslaitosten mukaan. Credit: Berkeley Earth. |
Tammikuussa 2025 alkoi ENSO-ilmiön viilentävä La Niña -vaihe, mutta sen odotetaan olevan melko heikko. Berkeley Earth ennustaakin, että vuodesta 2025 tulee 63 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi.
Pariisin ilmastosopimuksessa on ollut tavoitteena rajoittaa maapallon keskilämpötilan kohoaminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tavoitteessa tarkastellaan pitkän aikavälin keskiarvoa, joten 1,5 asteen rajan ylittyminen nyt kahtena vuonna peräkkäin ei vielä tarkoita tavoitteen epäonnistumista. Berkeley Earth on kuitenkin sitä mieltä, että tavoite ei ole enää saavutettavissa, vaan pitkän aikavälin keskilämpötila ylittää 1,5 asteen rajan seuraavien 5–10 vuoden aikana. Jotta ilmasto ei lämpenisi kovin paljon tätä enempää, tarvitaan nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Lähteet
Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2024, posted on January 10, 2025 by Robert Rohde
Lisenssi (teksti suomennettu, lyhennetty ja asiajärjestystä vaihdettu)
Lue myös tämä
