Ihmiskunta tuottaa yli 60 kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin tulivuoret

Ihmiskunta tuottaa vuosittain ainakin 60 kertaa niin paljon kasvihuonekaasu hiilidioksidia kuin tulivuoret. Suurissa tulivuorenpurkauksissa vapautuva hiilidioksidimäärä voi vastata ihmiskunnan päästöjä sen muutaman tunnin ajan, jonka verran purkaukset kestävät. Tulivuorenpurkaukset ovat kuitenkin aivan liian harvinaisia ja lyhytkestoisia kilpaillakseen vuositasolla ihmisten tuottaminen päästöjen kanssa. Jo pelkästään yksittäiset Yhdysvaltojen osavaltiot voivat tuottaa vuodessa hiilidioksidia enemmän kuin koko maapallon tulivuoret.

Esimerkiksi 250 miljoonaa vuotta sitten laajat ja pitkäkestoiset tulivuorenpurkaukset saattoivat silti merkittävästi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, merten happamoitumiseen ja joukkosukupuuttoon, joka hävitti noin 95 prosenttia kaikista merieliölajeista. Lyhyellä aikavälillä tulivuorenpurkauksilla kuitenkin on usein ilmastoa viilentävä vaikutus, koska ne syöksevät ilmakehään auringonsäteitä heijastavaa vulkaanista tuhkaa ja pienhiukkasia (aerosoleja).

Esimerkiksi 10.-11. huhtikuuta vuonna 1815 purkautunut indonesialainen Tambora-tulivuori aiheutti noin puolen asteen globaalin viilenemisen, minkä seurauksena vuonna 1816 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa koettiin "vuosi ilman kesää". Tamboran raju purkaus oli ehkä eniten kuolonuhreja aiheuttanut tulivuorenpurkaus ja ihmiskunnan historian suurin tunnettu maapallolla tapahtunut räjähdys. Sen ääni kuului yli 2 500 kilometrin päähän, missä sen arveltiin olevan kaukaista kanuunoiden jyrinää. Energiamäärän arvioidaan vastaavan ainakin 800 megatonnia TNT:tä, vaikka huomioon otettaisiin vain suurin räjähdys yksinään. Tämä räjähdys oli noin 20 kertaa suurempi kuin suurin koskaan räjäytetty ydinpommi ja nelisen kertaa voimakkaampi kuin Krakataun valtava räjähdys vuonna 1883. Tamboran energiamäärä nousee peräti 33 000 megatonniin, jos mukaan lasketaan kaikki aktiivisimmat päivät.

Tamboran purkaus oli kuitenkin melko lyhytkestoinen. Vuonna 934 Islannin Eldgja ja vuonna 1783 Laki purkautuivat rauhallisemmin mutta niin pitkään, että niiden kummankin kaasupäästöt olivat noin kaksi kertaa Tamboran päästöjä suuremmat.

VEI-asteikolla Tamboran purkaus kuuluu samaan luokkaan 7 kuin esimerkiksi minolaisen kulttuurin tuhonnut Theran purkaus Kreikalle kuuluvalla Santorinin saarella vuonna 1620 eKr. VEI-asteikon luokkaan 8 yltävät vain todelliset supertulivuoret, esimerkiksi noin 70 000 - 120 000 vuotta sitten purkautunut indonesialainen Toba, jonka aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena suurin osa silloin eläneistä nykyihmisistä kuoli sukupuuttoon. Tästä pullonkaulailmiöstä jäi Afrikkaan jäljelle ilmeisesti vain muutama tuhat ihmisyksilöä, joista koko nykyinen ihmiskunta periytyy.

Ihmiskunnan toimien seurauksena kaikkialla maapallolla on nyt ylitetty hiilidioksidipitoisuudessa 400 ppm:n raja, viime viikolla etelänavallakin. Teollisen vallankumouksen alkaessa pitoisuus oli noin 280 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet ovatkin nyt korkeimmillaan neljään miljoonaan vuoteen.

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Tässä tulee viikon positiivinen uutinen. Vuoden 2015 luonnonkatastrofitilastojen ja pitkäaikaisten trendien mukaan luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on selvästi vähentynyt. Hasardiriskin ymmärtäminen, riskien ehkäisy ja katastrofivalmiuteen panostaminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä tässä positiivisessa kehityksessä. Globaalisti ennätyslämpimän vuoden 2015 aikana kuivuus oli suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut katastrofi. Yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin huhtikuinen maanjäristys. Toiseksi eniten ennenaikaisiin kuolemiin vaikuttivat helleaallot. Kuitenkin riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luonnonkatastrofeissa.

Kymmenen vuonna 2015 eniten kuolonuhreja aiheuttanutta luonnonkatastrofia. Maanjäristykset harmaalla, helleaallot punaisella, maanvyöry ruskealla ja tulvat sinisellä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Vuosi 2015 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat ennätyskorkeiksi, ja sään ääri-ilmiöt vaikuttivat monilla alueilla.

Vuoden aikana kehittyi voimakas El Niño -sääilmiö, jonka avustamana sää ja ilmasto olivat osallisina 92 prosenttiin viime vuoden luonnonkatastrofeista. Pakistanissa ja Intiassa koettiin vuoden aikana ennätykselliset sadekaudet ja myös 3 500 kuolemantapausta aiheuttanut helleaalto.

Äärilämpötilat, erityisesti helleaallot, olivatkin viime vuonna ankaria. Ne vaikuttivat 1,2 miljoonaan ihmiseen ja olivat osallisina kaikkiaan 7 346 ihmisen kuolemaan erityisesti Ranskassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Belgialaisen CRED-tutkimuskeskuksen johtaja Debarati Guha-Sapir toteaa: "Äärilämpötilojen aiheuttamaa kuolleisuutta on paljolti aliarvioitu ja vaikutuksia pitäisikin tutkia paremmin." Toistaiseksi tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuolleisuuteen ovat hieman ristiriitaisia ja koskevat vain pieniä alueita.

Ennätyslämmin vuosi 2015 lisäsi kuivuutta, joka oli nyt suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut ja ruokapulaa voimistanut katastrofi

Miljoonina esitetty ihmismäärä, kuinka monen ihmisen elämään eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmät tapahtumat vaikuttivat vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Vaikuttavuutta arvioitaessa ei ole laskettu kaikkia katastrofialueella asuvia ihmisiä vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa). Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Viime vuonna suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut luonnonhasardi oli globaalisti ennätyslämpimän vuoden osaltaan kiihdyttämä kuivuus. Se vaikutti YK:n mukaan 50,5 miljoonan ihmisen elämään (nousua noin 40 % kymmenen vuoden keskiarvosta) kaikkiaan 32 merkittävässä kuivuustapauksessa. Tämä on enemmän kuin kaksinkertaisesti kymmenen vuoden keskiarvo, joka on 15 kuivuutta vuodessa. Vaikuttavuutta arvioitaessa mukaan on laskettu ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa).

Kuivuuden seurannaisvaikutukset tuntuvat pitkälle vuoden 2016 puolelle, kun noin 24 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan kuivuuden ja ruokapulan takia Afrikan sarvessa (Somalian niemimaalla) ja eteläisessä Afrikassa.

Normaalisti suurimpaan ihmismäärään vaikuttavat tulvat viime vuonna toisella sijalla

Eri tyyppeihin liittyvien maailmanlaajuisesti merkittävimpien luonnonkatastrofien lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Toiseksi suurimpaan ihmismäärään vaikuttivat tulvat, joiden vaikutus yleensä on suurin. Lukumääräisesti tulvat kuitenkin olivat edelleen yleisin merkittävä luonnonkatastrofi. Tilastoitujen 152 tulvan vaikutuspiirissä oli 27,5 miljoonaa ihmistä, joista 3 310 kuoli.

Tilanne on kuitenkin huomattavasti kohentunut aiemmasta, sillä kymmenen vuoden aikana tulvat ovat vuosittain vaikuttaneet keskimäärin 85,1 miljoonaan ihmiseen ja aiheuttaneet 5 938 kuolemaa. Tulvissa kuolleiden määrä oli siis selvästi vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Tulvasuunnittelu ja jatkuva nopeisiin varoitusjärjestelmiin investointi näyttävät tuottaneen tulosta.

Onnistuneen varautumisen ansiosta myrskyissä kuoli merkittävästi viimeaikaista vähemmän ihmisiä

Eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmissä tapahtumissa kuolleiden lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Vulkanismi (tulivuoret ja muut tuliperäiset toiminnot) ei aiheuttanut vuonna 2015 yhtään kuolonuhria. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK). 

Aasiassa ja erityisesti Tyynenmeren alueella kärsittiin viime vuonna monista myrskyistä, joista 48 voimistui trooppiseksi sykloniksi. Merenpinnan kohoaminen ja pintaveden lämpeneminen pahensivat tilannetta. Maailmanlaajuisesti myrskyt aiheuttivat 996 kuolemaa ja vaikuttivat 10,6 miljoonan ihmisen elämään. Kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on 17 778 myrskyjen aiheuttamaa kuolemantapausta ja vaikutus 34,9 miljoonaan ihmiseen.

Ennaltaehkäisevien toimien ja poliittisten päätösten ansiosta Intiassa, Filippiineillä, Malawissa ja Meksikossa myrskyjen aiheuttamien kuolonuhrien määrä jäi vuonna 2015 ennätysalhaiseksi. Myrskyissä kuolleita oli näissä maissa vain 923, kun kymmenen vuoden keskiarvo vuotta kohden on 9 525 kuolemaa. Hasardiriskin ymmärtäminen, katastrofivalmiuteen panostaminen ja riskien ehkäisy ovat olleet keskeisessä roolissa siinä rohkaisevassa kehityksessä, joka johti myrskyissä menehtyneiden määrän merkittävään vähenemiseen viime vuonna. Esimerkiksi varoitusjärjestelmät ja evakuointimenetelmät ovat kehittyneet.

Havaintohistorian ensimmäinen trooppinen sykloni rantautui konfliktien repimään Jemeniin. Kaikkien aikojen voimakkain läntisellä pallonpuoliskolla kehittynyt hurrikaani Patricia osui harvaan asutuille Meksikon alueille. Yli 600 ihmistä kuoli rankkasateita seuranneessa maavyöryssä Guatemalan epävakailla rinnealueilla.

Riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luononkatastrofeissa, vaikka maapallon väkiluku on kasvanut

Merkittävissä luonnonkatastrofeissa kuolleiden lukumäärät tuhansina koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Guatemalan katastrofi yhdessä ainakin 8 831 kuolonuhria aiheuttaneen Nepalin maanjäristyksen kanssa osoittaa jälleen sen, kuinka tärkeää on kehittää riskien ennaltaehkäisyä. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja rakentamismääräysten noudattaminen mahdollisilla katastrofialueilla ovat välttämättömiä tuhojen vähentämiseksi. Itse maanjäristykset eivät juurikaan tapa ihmisiä, vaan maanjäristysten seurauksena sortuvat rakennukset aiheuttavat kuolonuhreja, mikä näkyi sekä huhtikuussa 2015 Nepalissa että myös helmikuussa 2016 Taiwanissa.

El Niño toi mukanaan Atlantin hiljaisen hurrikaanikauden, mutta silti maailmanlaajuisesti koettiin 90 suurta myrskyä, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 99 myrskyä vuodessa. Viimeisimpien 21 vuoden aikana myrskyt ovat tappaneet yli 242 000 ihmistä, joten ne ovat pitkällä aikavälillä eniten kuolonuhreja aiheuttanut säähasardi.

Kaikkiaan 98,6 miljoonaa ihmistä kärsi viime vuonna jollakin tavoin 346 merkittävästä katastrofista ja ainakin 22 773 ihmistä kuoli (kymmenen vuoden keskiarvo 76 424 kuolemaa vuodessa). Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Tiedoissa on aukkoja erityisesti pienten katastrofien osalta. Lisäksi laskelmista puuttuvat epidemiat ja hyönteisten vaikutukset.

Merkittävien tulvien ja myrskyjen määrä on lisääntynyt, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta

Merkittävien maanjäristysten, tulvien, myrskyjen ja kuivuusjaksojen lukumäärä koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Tämän blogikirjoituksen diagrammeissa lähteenä on EM-DAT -tietokanta. Siihen on tallennettuna merkittävät katastrofit eli sellaiset tiedossa olevat katastrofit, joissa täyttyy ainakin yksi seuraavista kriteereistä: vähintään kymmenen kuollutta, vaikutus vähintään sataan ihmiseen, hätätilan julistaminen tai kansainvälisen avun pyytäminen. Tilastoitujen katastrofien määrän lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi ihmispopulaation kasvu ja saatavissa olevan tiedon parantuminen.

Luonnonkatastrofeissa myös vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuonna yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin maanjäristys, jossa ihmishenkiä menetettiin vähintään 8 831. Aiemmin historiassa yksi trooppinen sykloni on voinut aiheuttaa 300 000, maanjäristys yli 800 000 ja tulva jopa 3,7 miljoonaa kuolemaa. Myös 2000-luvulla yksittäisessä maanjäristyksissä on ollut yli 200 000 kuollutta (Indonesian/Sumatran tapaninpäivän maanjäristys sekä tsunami v. 2004 ja Haitin maanjäristys vuonna 2010). Myanmarin Nargis-syklonissa vuonna 2008 kuolleita oli lähes 140 000, ja Euroopan helleaalto kesällä 2003 aiheutti noin 70 000 ennenaikaista kuolemaa.

Luonnonkatastrofeja tapahtuu eniten Aasiassa

Merkittävien luonnonkatastrofien lukumäärät maanosittain vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Viisi valtiota, joissa viime vuonna esiintyi lukumääräisesti eniten luonnonkatastrofeja, olivat Kiina (26 katastrofia), Yhdysvallat (22), Intia (19), Filippiinit (15) ja Indonesia (11). Rahassa mitattuna eniten vahinkoja kärsineet valtiot järjestyksessä lueteltuina ovat Yhdysvallat, Kiina, Nepal, Iso-Britannia ja Intia. Yhteensä suurimmat luonnonkatastrofit aiheuttivat maapallolla viime vuonna 66,5 miljardin Yhdysvaltojen dollarin taloudelliset menetykset (kymmenen vuoden keskiarvo 140 miljardia dollaria vuodessa).

Taloudellisten menetysten tarkastelu on kuitenkin sikäli vinoutunutta, että siinä painottuvat kehittyneet teollisuusmaat. Niissä tuhojen taloudellinen arvo on tyypillisesti korkeampi kuin monissa vähiten kehittyneissä maissa, jotka saattavat kuitenkin menettää koko vuoden bruttokansantuotteensa yhdessä katastrofissa.

Lähteet

UN News Centre: New UN report reveals devastating human toll of disasters in 'hottest year on record'

United Nations Office for Disaster Risk Reduction: Disaster lessons from the hottest year on record

Thomson Reuters: Disaster lessons from the hottest year on record

Daily Mail: Droughts dominate disasters in record-hot 2015, storm deaths low

Lue myös nämä

CRED-tutkimuskeskus (etusivulle päivittyvät pienellä viiveellä viikoittain sekä luonnonkatastrofit että teknologiset katastrofit, myös helppokäyttöinen interaktiivinen työkalu omien diagrammien ja taulukoiden tekoa varten)

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Nasa, NOAA, Berkeley Earth, Japanin ilmatieteen laitos ja MetOffice yksimielisiä: Vuosi 2015 ennätyslämmin ja rikkoi jopa ennätysennätyksen

NOAA hetki sitten: Vuosi 2015 ennätyslämmin ennätyssuurella erolla edelliseen ennätykseen verrattuna, vuoden aikana kymmenen ennätyslämmintä kuukautta

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna [2013] ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja

Islannin aktiivisin tulivuori Grimsvötn purkautuu jälleen

Kuva Eyjafjallajökull-jäätiköllä aiemmin tapahtuneesta purkauksesta. (c) Jochen Scheffl - Fotolia.com

Islannin aktiivisin tulivuori Grimsvötn alkoi purkautua jälleen lauantaina 21.5.2011 kello 17.30 UTC. Tulivuori sijaitsee Vatnajökull-jäätikön alla Kaakkois-Islannissa.

Edellisen kerran Grimsvötn osoitti purkautumisen merkkejä marraskuussa 2010, mutta varsinaisesti se purkautui viimeksi vuonna 2004.

Nyt Grimsvötn-tulivuoresta on noussut tuhkaa 50 000 jalan eli yli 15 kilometrin korkeuteen, mikä on Islannin suurin korkeus 64 vuoteen (vuonna 1947 tapahtuneen Hekla-tulivuoren purkautumisen jälkeen). Tulivuoren ympärille on jo satanut puoli senttimetriä paksu tuhkakerros. Grimsvötn ei ole ainakaan sataan vuoteen purkautunut näin voimakkaasti. Tämä purkaus on jopa voimakkaampi kuin alkukeväästä 2010 lentokaaoksen aiheuttanut Eyjafjöll-tulivuoren purkaus.

Tällä kertaa lentoliikenteelle ei kuitenkaan ole odotettavissa vastaavia ongelmia kuin keväällä 2010. Nyt tuhka on karkeampaa, joten se tulee nopeammin alas ilmasta.

Yahoon uutisissa on kuvasarja Grimsvötnin uusimmassa purkauksesta, BBC:n nettisivuilla uutisjuttu purkauksesta ja Vulcano Livessä tuoreimmat päivitykset purkauksesta.

Lisätietoja tulivuorten purkauksista

Jarin blogi: Tulivuoret

Ilmastotieto: Tulivuorten vaikutus ilmastoon

Tulivuori saattaa purkautua jälleen Islannissa

Etna-tulivuoren höyryävä sivukraateri Sisiliassa.

Islannin aktiivisin tulivuori Grimsvötn saattaa purkautua muutaman päivän kuluttua. Tähän viittaa Telegraph-lehden uutisen mukaan se, että vuoren päällä oleva Vatnajökull-jäätikkö on alkanut sulaa. Välttämättä jäätikön osittainen sulaminen ei kuitenkaan aina enteile tulivuoren todellista purkautumista, vaikka vuoren vulkaaninen aktiivisuus onkin lisääntynyt.

Missään tapauksessa ennustettavissa ei ole yhtä suurta tuhkapilveä kuin viime keväänä Eyjafjöll-tulivuoren purkautuessa. Eyjafjöll sijaitsee noin sata kilometriä Vatnajökull-jäätikön kaakkoispuolella. Nyt mahdolliset lentorajoitukset ulottuisivat vain Islannin lähialueille, laajimmillaan enintään Skandinaviaan asti. Viimeksi Grimsvötn purkautui marraskuussa 2004 (kuvia täällä), jolloin tuhka haittasi lentoliikennettä vain Islannissa.

Ilta-Sanomissa asiaa kommentoi Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava geologi, suomalaissyntyinen Heidi Soosalu.

Indonesiassa tuhkaa on levittänyt huomattavasti voimakkaamman Merupi (Merapi) -tulivuoren purkaus, josta on aavemaisia kuvia National Geographic -lehden sivuilla.


Lisätietoja tulivuorten purkauksista

Vulcano Live: Grimsvötn-tulivuoren edelliset purkaukset ja päivitettyä tietoa uusimmista purkauksista

Jarin blogi: Tulivuoret

Ilmastotieto: Tulivuorten vaikutus ilmastoon


PS. Tiedätkö, mitä kraateri alunperin on tarkoittanut?

Se on tarkoittanut muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten laaja-aukkoista viinin sekoitusmaljaa.

Uhkaako Eyjafjöll kesämuotia ja uuden auton hankkimista?

Islannin tulivuorenpurkauksen tilannekatsaus ja hienoja valokuvia

Islantilaisella Eyjafjallajökull-jäätikköalueella purkautuvasta Eyjafjöll-tulivuoresta ovat julkaisseet upeita kuvia sekä The Reykjavik Grapevine että NASA. Purkauksen tuhka ja rikkidioksidi näkyvät myös Aura-satelliitin kuvissa. Tällä hetkellä purkaus näyttää rauhoittuneen. Runsaan tuhkapilven sijaan purkausaukosta pulppuaa nyt laavaa. Kukaan ei tosin varmasti tiedä, onko rauhoittuminen lopullista vai väliaikaista. Vaikka purkaus loppuviikosta jälleen kiihtyisikin, tuuliennusteet näyttävät Suomen kannalta suotuisilta (tuuli kääntyy Islannista kohti Grönlantia), eikä uutta erityisen sankkaa tuhkapilveä ilmeisesti olekaan odotettavissa Pohjois-Eurooppaan ainakaan ihan heti. Tosin parina lähipäivänä vanha tuhka voi Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan vielä pyöriä Suomen yllä.

"Ja pahempaa on luvassa" - vai onko?

Uutisissa on kerrottu dramaattisia otsikoita siitä, että koko Islannin asutetun historian ajan Eyjafjöll-tulivuoren purkautumista on aina seurannut vieressä (20 kilometrin päässä) sijaitsevan paljon suuremman Katla-tulivuoren purkautuminen Myrdarsjökull-jäätiköllä kuten kävi vuonna 1823 (Eyjafjallajökull alkoi purkautua joulukuussa 1821, Katla 26.6.1823). Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Eyjafjöll on purkautunut viimeisimmän tuhannen vuoden aikana vain kolme kertaa. Tilastollisesti tarkasteluaineisto on siis mitättömän pieni. Lisäksi Katla on muutenkin aktiivinen tulivuori, joka on purkautunut useasti Eyjafjöll-pikkusiskosta riippumattomasti (viimeksi vuonna 1918). Vuoden 1755 purkauksessa Katla pölläytti ilmaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä tuhkaa, josta tuli lähialueille jopa useamman metrin paksuisia kerroksia. Tällä hetkellä mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että Katla olisi aktivoitumassa.

Purkauksen vaikutukset globalisoituneen maapallon kulutusyhteiskuntaan

Maailman talous on nykyään todella riippuvainen lentoliikenteestä. Nyt lentoliikennekaaosta on ollut vain viikon ajan. Silti sillä nähdään suuria vaikutuksia muuhunkin kuin lentoyhtiöiden talouteen.

Esimerkiksi Saksassa autojen valmistajat ovat ilmoittaneet joutuneensa sulkemaan tuotantolinjoja. Jopa lomautuksilla on peloteltu. Syynä on se, etteivät rahtikoneet ole pystyneet tuomaan valmistuksessa tarvittavia osia.

Tiedotusvälineissä on otsikoitu myös Euroopan kesämuodin olevan vaarassa. Monien kansainvälisten ketjujen kesävaatteet ovat jumittuneet Aasian lentokentille. Esimerkiksi Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa odottaa yli miljoona kiloa vaatteita ja muita tekstiilejä pääsyä Euroopan markkinoille.

Tuhkapilven on jopa pelätty sysäävän maailman uuteen lamaan, koska lentorahtikuljetukset eivät toimi. Tällä hetkellä tosin lentoliikenne näyttää vähitellen palautuvan normaaliksi.

Taloudellinen paine lentorajoitusten purkamiseen on ilmeisesti ollut hyvin suuri. Virallisissa ohjeissa lentämiskieltoa on höllennetty niillä alueilla, joilla tuhkapilvi ei ole erityisen sankka. Myös lentokonevalmistajat ovat vähitellen todenneet, ettei täydelle lentokiellolle tuhkapilvessä ehkä olekaan perusteita, jos moottoreiden huollosta ja tarkastuksesta huolehditaan entistä tarkemmin. Ilmavoimien mukaan myöskään suomalaiset Hornet-hävittäjät eivät vaurioituneet tuhkapilveen lennettyään niin paljon kuin aiemmin pelättiin. Moottorin osille riittää ehkä pelkkä puhdistus ja vain joitakin osia jouduttaneen vaihtamaan.

Ekologiselta kannalta katsottuna lähes viikon lentokatkos Pohjois- ja Keski-Euroopassa on ollut myönteinen asia. Valtava määrä kasvihuonekaasuja on jäänyt päästämättä ilmakehään. Ehkä tämä on ollut myös hyvää harjoitusta tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja myöhemmin vielä selvemmin öljyn loppuminen voivat rajoittaa lentoliikennettä huomattavasti enemmän tai jopa lopettaa sen. Toivottavasti tämä kaaos johtaa myös entistä runsaampiin videoneuvotteluihin jatkuvien liike- ja kokousmatkojen sijaan.

Blogissani uusi kävijäennätys - mutta miksi?

Viimeisimmän viikon aikana blogissani on vieraillut laskurin mukaan yli 1400 erillistä kävijää, jotka viettivät blogissa aikaa keskimäärin 3 minuuttia 18 sekuntia. Sivulatauksia viikossa tehtiin yli 3500. Tämä on blogini uusi ennätys. Ilmeisestikin siis suomenkieliselle tiedonvälitykselle tuhkapilvestä oli suuri tarve. Samaa asiaa toki kerrottiin monilla muillakin sivustoilla. Omaan blogiini kirjoittelin lähinnä yhteenvetoja muualla julkaistuista tiedoista.

Loppujen lopuksi mieltäni jäi kuitenkin häiritsemään tämä kysymys: Miksi tästä tuhkapilvestä tuli niin suosittu aihe? Vain siksikö, että monella oma (tai tuttavan) kotiinpaluu ulkomaanmatkalta viivästyi useita vuorokausia, ja että monella odotettu etelänloma peruuntui kokonaan tai siirtyi?

Omakohtaiset asiat ymmärrettävästi koskettavat. Kuitenkin olen kirjoittanut sekä täällä omassa blogissani että yhdessä muiden kanssa Ilmastotieto-blogissa maapallon tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämmistäkin asioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos, kesän 2010 sääennuste ja tuhkapilven vaikutus

Ilmastonmuutos on kaikkein vakavin uhka maapallolla. Se ei vielä kosketa ihmisiä kovin henkilökohtaisesti, mutta pian siitäkin voi tulla henkilökohtainenkin ongelma. Objektiivinen tiedonvälitys aiheesta on kuitenkin vaikeaa, koska siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Tarkemmin sanottuna ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen fysikaalinen perusta on hyvin selkeä, mutta seurausten ennustaminen ja tarkka arviointi on erittäin vaikeaa.

Tiedotusvälineisiin mahtuu usein vain yksi suuri aihe kerrallaan. Vuosi sitten se oli nasuflunssa, viimeisimmän viikon aikana tuhkapilvi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu valitettavan vähän, vaikka koko alkuvuosi 2010 on maailmanlaajuisesti tarkastellen ollut poikkeuksellisen lämmin.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen vuodenaikaennusteen ("kesän 2010 sääennuste") mukaan toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu 2010 näyttäisivät olevan melkein koko Suomessa (läntisintä ja lounaisinta rannikkoa lukuun ottamatta) 0,5-1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät vaikuttavat normaaleilta paitsi Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa voi olla normaalia sateisempaa. Tarkempi analyysi löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta.

Tuossa vuodenaikaisennusteessa ei ole otettu huomioon Islannin tuhkapilven vaikutusta. Ellei purkaus voimistu uudelleen, tuhkapilven vaikutus jäänee mitättömän pieneksi. Koska tuhkaa ei paljonkaan noussut stratosfääriin asti, tuhka ilmeisesti tulee sateiden mukana melko nopeasti alas. Täyttä yksimielisyyttä asiantuntijoiden keskuudessa ei kuitenkaan näytä olevan siitä, kuinka kauan tuhka voi troposfäärissä säilyä.

On huomattava, että tämä vuodenaikaennuste kuvaa säätä, ei ilmastoa. Sään ennustaminen on pitkälle aikavälille huomattavasti vaikeampaa kuin ilmaston muuttumisen ennustaminen. Säähän liittyy niin paljon hetkittäistä vaihtelua.

Usein tiedotusvälineissä liioitellaan ja yksinkertaistetaan myös ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustuloksia ja kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksia. Otsikoiden on lehtien välisessä uutiskilpailussa oltava näyttäviä ja dramaattisia. Kuitenkin asia on liioittelemattakin poikkeuksellisen vakava. Tässäkin on silti se ongelma, ettei huomio saa keskittyä pelkästään ilmastonmuutokseen. On monia muitakin ympäristöongelmia, joita pitäisi muistaa ratkoa samanaikaisesti.

Toivottavasti luontoäiti opetti Eyjafjöllin avulla ihmiskuntaa edes vähän. Mielestäni ei olisi kovin iso murhe, vaikka nuo kesän muotivaatteet jäisivät pysyvästikin Aasiaan. Tuhlailevalle, teknologiasta riippuvaiselle länsimaiselle kulutusyhteiskunnalle pitäisi tehdä jotakin...

Päivitettyä tietoa Eyjafjöll-tulivuoren purkauksesta ja vulkaanisesta tuhkapilvestä

Lue uusimmat tiedot ja ennusteet tuhkapilvestä. Katso myös mielenkiintoinen video autosta, joka ajaa tuhkapilven läpi, ja ihaile Islannin tulivuoren salamointikuvia. Entä miksi suomalaisetkin pääsivät maailmankartalle tuhkapilviuutisoinnin yhteydessä?

Tulivuorista pääsee ilmaan yleensä vesihöyryä, hiilidioksidia, rikkidoksidia (muuttuu rikkihappoaerosoleiksi), vetykloridia, fluorivetyhappoa ja vulkaanista tuhkaa. Vetykloridi ja fluorivetyhappo aiheuttavat happamia sateita. Tuhkaa muodostuu erityisen paljon pinnalle purkautuvan magman eli kivisulan kohdatessa jäätä, aivan kuten on tapahtunut nyt Eyjafjöll-tulivuoren purkautuessa Eyjafjallajökull-jäätiköllä. Tuhkan muodostuminen voi loppua, jos purkauskanava sulattaa jäättömän kraatterin päällä olevaan jäätikköön. Vielä suurempi tuhkamäärä saattaa kuitenkin syntyä, mikäli Eyjafjöll töytäisee liikkeelle 20 kilometrin päässä sijaitsevan isomman Katla-vuoren purkauksen. Sen päällä on Helsingin Sanomien mukaan jopa 700 metriä jäätä.

Meteorologi, Ph.D. Jeff Mastersin mukaan 1666 metriä korkean Eyjafjöllin ilmaan sylkemän tuhkapatsaan korkeus on viime päivinä oleellisesti pienentynyt. Viime viikolla tuhkaa nousi 6-11 kilometrin korkeuteen, josta jetvirtaus eli suihkuvirtaus on kuljettanut sitä Suomeenkin. Tuo on myös juuri suihkumoottorikoneiden lentokorkeus, joten tuhkapilvi on oleellisesti haitannut lentokoneiden lentämistä.

Nyt vulkaaninen tuhka kohoaa vain 1800 metriin. Tämä on jetvirtauksen eli suihkuvirtauksen alapuolella, joten tuhka ei enää leviä yhtä helposti pitkiä matkoja. Myös tuhkan määrä näyttäisi nyt joko lopullisesti tai väliaikaisesti vähentyneen. Vielä lähipäivinä tuhkaa kuitenkin tulee meille ennusteiden mukaan runsaastikin. Viikonloppuna ennusteet näyttäisivät ilmavirtausten kääntyvän siten, että tuhka alkaa levitä Islannista kohti pohjoisnapaa.

Suurimmat tuhkahiukkaset jäävät lähelle tulivuorta ja pienemmät voivat kulkeutua pitkällekin. St. Helensin toukokuun 1980 purkauksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan hiukkasten koko alle 100 kilometrin etäisyydellä tulivuoresta oli noin 4 mm, noin 150 kilometrin päässä noin 0,1 mm ja 300-700 kilometrin päässä noin 0,04 mm. Tutkimuksesta, vulkaanisesta tuhkasta ja yleensäkin purkauksista on kerrottu tarkemmin USGS-tulivuorisivuilla.

Rajuissa tulivuorenpurkauksissa näkyy myös salamointia, jonka syitä ei täysin tiedetä. Salamointi kuitenkin liittynee tuhkapilven hiukkasten lataukseen. Hiukkasten hankautuessa toisiaan vasten kehittyy jännitekenttä, jossa salamat välähtelevät. Asiasta kertovat tarkemmin Tähdet ja avaruus -lehti sekä Suomen Kuvalehti.

Eyjafjöllin salamointikuvia voi ihailla esimerkiksi Flickr-sivustolla, Nine MSN Newsin sivulta, Telegraphin sivulta ja Daily Mailin sivulla. YouTube-videossa näkyy havaijilaisen tulivuoren salamointia.

Uutinen tuhkapilveen Suomessa lentäneiden Hornet-hävittäjien mahdollisista moottorivaurioista on levinnyt ympäri maapalloa. Asiasta ovat kirjoittaneet myös kanadalaiset Global Montreal ja Vancouver Sun, tanskalainen Politiken-lehti sekä saksalainen Spiegel jne.

Edelliseen blogipostaukseeni olen koonnut paljon linkkejä Eyjafjöll-tulivuoresta ja tuhkapilvestä (reaaliaikaiset satelliittikuvat, live-webkamerat, animaatiot, tuhkapilven kulkuennusteet, valokuvat jne.).

Tietoja Eyjafjöllin purkauksesta löytyy kootusti myös uudelta Wikipedian sivulta ja IAVCEI RSC -sivulta, John Seachin sivulta sekä Suomen Kuvalehden kuvakoosteesta. Todella upea kuvasarja on TechOat-sivulla. Tuhkapilven leviämistä voi seurata myös Kölnin yliopiston tuhka-animaatiosta.

YouTubesta voit katsoa mielenkiintoiset videot, kun kuljettaja ajaa autolla tuhkapilven läpi.

PS. Viime päivinä Ilmastotieto-blogissa on julkaistu useita mielenkiintoisia kirjoituksia. Käykääpä tutustumassa.

Vulkaaninen tuhkapilvi vaivana tänäänkin

Eilen kirjoittelin perustietoja vulkaanisesta tuhkasta, Islannin tulivuorenpurkauksesta ja pahimmista tunnetuista vulkaanisen tuhkan aiheuttamista katastrofeista blogipostauksessani "Vulkaaninen tuhkatorstai". Tässä hieman päivitysmateriaalia:

NASA:n satelliittikuva tuhkapilvestä Pohjois-Euroopan yllä (sama isokokoisena)

Reaaliaikainen satelliittikuvasarja ja live-kameran kuva Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuoresta

Eumetsat-satelliittikuvat
(valitse kohdasta "Frames in animation" kuvien määrä animaatiossa)

Animaatio satelliittikuvista

Animaatio tuhkapilven liikkeistä

Toinen animaatio tuhkapilven liikkeestä

Kolmas animaatio

Video Islannin tuhkapilvestä

Tarkka selostus sanoin ja havainnollisin kuvin Islannin purkauksen vaiheista

Geologi, Dr. Erik Klemetti selostaa purkausta

Brittiläisen MetOfficen uusin ennustekartta tuhkapilven leviämisestä

Ilmatieteen laitoksen tuorein ennuste tulivuorenpurkauksen päästöjen kulkeutumisesta

Ilmatieteen laitoksen tiedote tuhkapilven terveys- ja ilmastovaikutuksista

Puolustusvoimien tiedote tuhkapilven vaikutuksista lentoturvallisuuteen

Kuva Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuoresta ennen tätä purkausta

Nettikamerat (webkamerat) Islannin tulivuorista
(Etna ja oikean laidan linkeistä Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuori)

Nettikamerat Eyjafjallajökull-jäätikön lähistöllä

Islannin meteorologian laitoksen kuvat tuhkapilvestä ja purkauksesta

Interaktiivinen kartta purkausalueesta

Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhkan kemiallinen koostumus

Hienoja kuvia ja tarkkoja tietoja aiemmista vulkaanisista tuhkapilvistä
(Tefra eli kaikki tulivuoresta ilmaan nouseva aines voidaan jaotella neljään osaan hiukkaskoon mukaan: vulkaaninen pöly alle 0,063 mm, vulkaaninen tuhka alle 2 mm, lapillit alle 64 mm, pommit yli 64 mm.)

Toba-tulivuoren purkaus Sumatralla 70 000 vuotta sitten
(aiheutti kuuden vuoden pimeyden tai hämäryyden ja oli vähällä tappaa ihmisen esi-isät sukupuuttoon, ns. pullonkaulavaihe ihmisen evoluutiossa)

Lisää aiheeseen liittyviä linkkejä

Vulkaaninen tuhkatorstai

Lue, kuinka tulivuorenpurkaus auttoi Moosesta ja kuinka tuhkaa voi sataa tulivuoren ympärille kymmeniä metrejä paksu kerros. Vulkaaninen tuhkapilvi voi pimentää päivät yönmustiksi usean vuorokauden ajaksi, viilentää koko maapalloa ja aiheuttaa nälänhädän kokonaiselle maapallon puoliskolle. Tai ainakin näin on ilmeisesti tapahtunut joskus ihmiskunnan historian aikana.

Etna Sisiliassa.

Tulivuorenpurkaus Islannissa 15.4.2010

Lähes kaikki Pohjois- ja Länsi-Euroopan lentokentät on suljettu ja lentoliikenne lopetettu tänään. Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentokenttä on auki ja sekin todennäköisesti suljetaan parin tunnin sisällä. Syynä on Islannissa Eyjafjallajökull-jäätiköllä tapahtuva Eyjafjöll-tulivuoren purkautuminen. Räjähdysmäinen purkaus on viimeisimmän vuorokauden aikana laajentunut jäätikön alle. Sulan magman ja jään kohdatessa syntyy ns. lasituhkaa, joka nousee ilmaan. Sama tulivuori on purkautunut kolmesti aiemmin viimeisimmän 1100 vuoden aikana: vuosina 920, 1612-1613 ja 1821-1823.

Mitä vulkaaninen tuhka on ja mitä se aiheuttaa?

Vulkaaninen tuhka muodostuu pienistä laavahipuista, vulkaanisesta lasista ja mineraaleista. Kaikkein räjähtävimpien purkausten tuhka voi nousta muutamassa kymmenessä minuutissa stratosfääriin 20 kilometrin korkeudelle asti ja levitä tuulien mukana satojen kilometrien päähän. Lähialueille tuhkaa voi sataa jopa metrin paksuinen kerros tunnissa. Vulkaaninen tuhka voi olla painavampaa kuin lumi, jolloin se saattaa romahduttaa heikkoja rakennuksia. Se myös vahingoittaa viljelyksiä, pilaa vesivarastoja ja samentaa vesistöjä.

Sinänsä vulkaaninen tuhka ei ole suoraan terveydelle vaarallista. Purkauksen lähialueilla tällaisten pienhiukkasten hengittäminen on kuitenkin haitallista. Kauemmaksi tuhka kulkeutuu niin korkealla ilmakehässä, ettei sillä pitäisi olla haittavaikutuksia edes astmaatikoille.

Vulkaanisen tuhkan vaikutukset lentoliikenteeseen

Nykyaikana vulkaaninen tuhka haittaa eniten lentoliikennettä, sillä se leijailee usein juuri lentokorkeudella. Tuhka paitsi samentaa näkyvyyttä on haitallista myös suihkukoneiden moottoreille. Lasimainen tuhka voi jopa sulaa moottoreissa ja pysähdyttää ne kokonaan. Vulkaanisessa tuhkassa raekoko on alle 2 millimetriä (0,001 - 2 mm) ja lisäksi siinä voi olla hyvinkin teräviä kulmia, joten se voi monella tavalla vaurioittaa lentokoneiden moottoreita.

Viimeisimpien 30 vuoden aikana vulkaaninen tuhka onkin lentokonevalmistaja Boeingin mukaan vaurioittanut yli 90 lentokonetta, joista osa on saanut moottorihäiriön. Esimerkiksi vuonna 1982 British Airwaysin kone joutui Indonesiassa tuhkapilveen. Kaikki neljä moottoria sammuivat joksikin aikaa, ja kone ehti vajota ilmassa monia kilometrejä, kunnes moottorit jälleen käynnistyivät. Vastaavasti vuonna 1989 Alaskassa tuhkapilveen lentänyt KLM:n Boeing 747 vajosi 7,5 kilometristä 3,6 kilometriin ennen kuin lentokapteeni sai pysähtyneet moottorit jälleen käynnistettyä. Myös tuhkapilvessä olevat kaasut voivat olla haitallisia päästessään lentokoneen matkustamoon.

Maailmanhistorian suurimmat tuhkapilvet ja niiden vaikutukset

Krakataun tulivuoren purkautuminen Indonesiassa vuonna 1883 oli poikkeuksellisen voimakas. Kiviä lensi 55 kilometrin korkeuteen ja vuoren huipulla olleet kivet lensivät 1300 kilometrin päähän. Räjähdys kuultiin 500 kilometrin päässä Australiassa asti. Naapurisaarille satoi kaikkiaan 60 metriä tuhkaa. Tuhka pimensi taivaan vielä 100 kilometrin päässä kahden vuorokauden ajaksi siten, että päivällä oli pimeää kuin yöllä. Mereen tapahtuva purkaus synnytti tsunamin, joka tappoi 36 000 ihmistä.

Raamatussa kerrotaan, kuinka Egyptiä koetteli kymmenen vitsausta faaraon kiellettyä Moosesta ja israelilaisia palaamasta Israeliin. Egypti esimerkiksi joutui kolmeksi päiväksi täydelliseen pimeyteen. Syynä tähän tapahtumaan on geologien mukaan voinut olla Kreikalle kuuluvalla Santorinin saarella noin 3500 vuotta sitten tapahtunut raju tulivuorenpurkaus. Tulivuori lennätti ilmaan 13-18 kuutiokilometriä vulkaanista ainesta. Muutamia vuosia sitten viiden Niilin kerrostumiin tehdyn kairauksen maanäytteistä löytyi vulkaanista tuhkaa, jonka iäksi määritettiin 3512 - 3595 vuotta. Tämä sopii hyvin yhteen 800 kilometrin päässä sijaitsevan Santorin purkauksen kanssa ja myös koostumus vastasi muualta (Kreeta, Rodos) kerättyjä Santorinin näytteitä. Sama purkaus saattoi tuhota myös Kreetan minolaisen kulttuurin.

Vulkaanisen tuhkan vaikutus säähän

Tulivuoren tuhka voi säilyä stratosfäärissä yli kaksikin vuotta ja kiertää useita kertoja ilmavirtausten mukana maapallon ympäri. Tuhka estää auringon säteilyä, mikä voi viilentää maapalloa. Esimerkiksi vuonna 1991 Pinatubon purkautuminen pölläytti ilmaan 17 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, minkä todettiin laskeneen maapallon keskilämpötilaa 0,5 - 1 astetta noin 1-2 vuoden ajaksi. Osa tutkijoista yhdistää myös Suomen 1860-luvun nälkävuodet tulivuorten tuhkapilviin. Vuonna 1815 Indonesiassa tapahtunut Tambora-tulivuoren purkaus taas ilmeisesti aiheutti nälänhädän lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla vuotta myöhemmin eli 1816. Säät viilenivät noin kolmen vuoden ajaksi.

Suurimmat viilentävät vaikutukset säähän on trooppisten alueiden purkauksilla, joissa syntyy runsaasti rikkidioksidia. Rikkidioksidista syntyvät rikkihappohiukkaset estävät tehokkaasti auringon säteilyn pääsyä maahan. Kvartsia sisältävät purkaukset eivät vaikuta yhtä paljon. Trooppisten alueiden purkaukset vaikuttavat eniten siksi, että tropiikissa ilmakehän kiertoliike nostaa tuhkapilven helposti stratosfääriin noin 20 kilometrin korkeudelle asti. Stratosfäärissä ei ole sääilmiöitä, joten sateet eivät tuo tuhkaa sieltä alas, vaan tuhkaa säilyy siellä hyvin pitkään. Sen sijaan kauempana päiväntasaajasta ilmakehän kiertoliike on erilainen, eikä tuhka nouse yhtä ylös.

Esimerkiksi Islannin tulivuorten tuhka kohoaa tyypillisesti troposfäärin (ilmakehän alin kerros) yläosaan, noin 6-11 kilometrin korkeuteen. Sieltä tuhka tulee herkemmin (sateen mukana) alas. Siksi Islannin tulivuorilla ei yleensä ole suuria vaikutuksia säähän. Tähän on tosin todettu olleen poikkeuksena Laki-tulivuori, jonka räjähdysmäiset purkaukset kestivät kahdeksan kuukautta vuosina 1783-1784. Ilmaan pääsi noin 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, ja tuhkapilvi nousi stratosfääriin 15 kilometrin korkeuteen. Maapallon keskilämpötila putosi asteella. Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötila laski 4,8 astetta ja talvella 1784 jäätä oli Meksikonlahdella asti! Ilmaston väliaikainen viileneminen aiheutti myös Suomessa katovuodet 1783-1785.

Kukaan ei osaa ennustaa, kuinka kauan nyt meneillään oleva Islannin purkaus jatkuu. Tuhka ei kuitenkaan toistaiseksi näytä nousevan stratosfääriin asti, eikä se ilmeisesti säilykään ilmakehässä kovin monia viikkoja. Purkaus voi päättyä huomenna tai jatkua toista vuottakin. Suuria ilmastovaikutuksia purkauksella ei kuitenkaan tämänhetkisten tietojen mukaan näyttäisi olevan.

Ilta- ja aamuruskot saattavat meillä Suomessakin olla nyt poikkeuksellisen kauniita ja värikkäitä, kun ilmakehässä on vulkaanista tuhkaa. Taidankin laittaa huomenna kellon ajoissa soimaan ja nousta katsomaan auringon nousua.

Merkittävä Islannin purkauksesta tulee silloin, jos se laajenee myös vieressä (20 kilometrin päässä) olevaan paljon suurempaan Katla-tulivuoreen Myrdarsjökull-jäätiköllä kuten kävi vuonna 1823 (Eyjafjallajökull alkoi purkautua joulukuussa 1821, Katla 26.6.1823). Katla on Islannin aktiivisin tulivuori ja se on purkautunut 20 kertaa tuhannen vuoden aikana, viimeksi vuonna 1918. Ainakin paikallisesti Pohjois-Euroopassa purkauksella voi silloin olla selkeästi säätä viilentävä vaikutus. Savu- ja tuhkapilven muodostuminen kuitenkin vähenee merkittävästi siinä vaiheessa, jos purkaus jatkuu niin kauan, että koko tulivuoren jäätikkö sulaa.

Lisätietoja

Lisätietoja tulivuorista kannattaa katsoa herkkulinkeistäni. Ennustekartat vulkaanisen tuhkan leviämisestä löytyvät MetOfficen ja Eurocontrolin/CFMU:n nettisivuilta (esimerkiksi ennuste 15.4. klo 18.00). Erillisestä kartasta näkyy Euroopan lentoliikenteeltä suljettu ilmatila. Aamulehti on tehnyt Islannin purkauksesta, tuhkapilvestä ja lentoliikennekaaoksesta erittäin hyvän uutiskoosteen. Kannattaa lukea lisää myös meteorologi, PhD Jeff Mastersin Wunderground-blogista.