Berkeley Earth: Maapallo on nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, eikä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitetta voida enää saavuttaa

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi

Kalifornialainen Berkeley Earth julkaisi eilen tietonsa vuoden 2024 maailmanlaajuisista lämpötiloista. Tulosten mukaan päättynyt vuosi oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi, selvästi edellistä ennätyslämmintä vuotta 2023 lämpimämpi. Vuonna 2024 maapallon keskilämpötila oli Berkeley Earthin mukaan peräti 1,62 ± 0,06 celsiusastetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kalenterivuoden keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan 1,6 asteella ja vasta toista kertaa vähintään 1,5 asteella.

Mittaushistorian lämpimimmät vuodet Berkeley Earthin mukaan. Vuosista on esitetty keskilämpötilan poikkeama verrattuna esiteolliseen aikaan (1850–1900) ja keskilämpötilan epävarmuus. Credit: Berkeley Earth.

Viimeisimmät kymmenen vuotta ovat olleet yli 170-vuotisen mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta

Vuosien 2022 ja 2024 globaalien keskilämpötilojen ero on suurin kahden vuoden aikana tapahtunut nousu 1870-luvun jälkeen. Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on koettu kymmenen viimeisimmän vuoden aikana.

Myös pelkkiä maa-alueita tai pelkkiä merialueita tarkasteltaessa vuosi 2024 oli koko mittaushistorian lämpimin. Maa-alueet olivat peräti 2,28 ± 0,12 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Vasta toista kertaa ja samalla toista vuotta peräkkäin eroa esiteolliseen aikaan oli yli kaksi astetta. 

Maapallon maa-alueiden (punainen käyrä) ja merialueiden (sininen käyrä) keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskilämpötilaan. Diagrammista näkyy selkeästi, että maa-alueet lämpenevät merialueita nopeammin. Vuonna 2024 sekä maa- että merialueet olivat lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Credit: Berkeley Earth.

Vuoden keskilämpötilaennätys tehtiin 104 valtiossa

Alueellisessa tarkastelussa maapallon merialueista 21 % ja maa-alueista peräti 32 % oli ennätyslämpimiä. Ennätyslämpimillä alueilla asuu peräti 40 % maailman väestöstä eli noin 3,3 miljardia ihmistä. Uusi kansallinen vuoden keskilämpöennätys tehtiin Berkeley Earthin mukaan 104 valtiossa. Missään maapallolla ei ollut ennätyskylmää tai edes lähes ennätyskylmää, kun katsotaan koko vuoden keskilämpötilaa.

Vuosi 2024 oli ennätyslämmin 24 %:lla maapallon maa-alasta (tummin punainen väri). Missään ei ollut ennätyskylmää. Credit: Berkeley Earth.

Maapallo saattaa olla nyt lämpimämpi kuin 120 000 vuoteen

Lämpömittareilla mitattuna globaaleja lämpötiloja voidaan tarkastella vuodesta 1850 alkaen, mutta epäsuorasti voidaan päätellä maapallon olevan nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, mahdollisesti 120 000 vuoteen.

Globaali keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Credit: Berkeley Earth.

Lämpimyyttä selittävät ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niño -ilmiö, aurinkosykli, tulivuorenpurkaus ja rikkipäästöjen vähentäminen

Suurin osa mittaushistorian aikana havaitusta lämpenemisestä on tapahtunut vasta vuoden 1970 jälkeen. Selittävänä tekijänä on ihmiskunnan kasvihuonekaasujen päästöistä aiheutuva ilmastonmuutos, joka on lämmittää maapalloa noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Lyhytaikaisista selittävistä tekijöistä vuosien 2023 ja 2024 lämpöpiikkiin vaikutti erityisesti El Niño -ilmiö, jonka huippu koettiin vuoden 2023 lopulla ja päättyminen kesäkuussa 2024. 

Lisäksi 11-vuotinen aurinkosykli on nyt lähellä huippuaan ja hieman voimakkaampi kuin edellinen huippu, joten silläkin on pieni osuus ennätyslämpötiloihin. Myös tammikuussa 2022 tapahtunut Hunga Tonga -tulivuoren purkaus on saattanut vaikuttaa globaaleihin lämpötiloihin, koska monista muista tulivuorenpurkauksista poiketen siitä vapautui runsaasti lämmittävää vesihöyryä ja vain vähän viilentävää rikkiä. Pieni lämmittävä vaikutus saattaa olla myös ihmisten terveyden suojelemiseksi vuonna 2020 tehdyillä laivaliikenteen rikkipäästöjen rajoituksilla, koska rikki toimii ilmakehässä lämmittävää auringonsäteilyä poispäin heijastavana pienhiukkasena ja myös pilvien muodostajana. Aiemmin laivaliikenteestä tulleet rikkipäästöt ovatkin saattaneet estää lämpenemistä, joka muuten olisi tapahtunut kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena.

Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkauksessa tammikuussa 2022 vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia vesihöyryä stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. Credit: Berkeley Earth.

Kaikki tutkimuslaitokset yksimielisiä ennätyslämpimästä vuodesta

Berkeley Earthin lisäksi myös useat muut tutkimuslaitokset julkaisivat eilen tuloksensa vuodesta 2024. Kaikki tutkimuslaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että vuosi 2024 oli koko mittaushistorian lämpimin. Eri tutkimuslaitokset kuitenkin käyttävät hieman erilaisia aineistoja, joten lämpötilaero esiteolliseen aikaan vaihtelee jonkin verran. Vain Berkeley Earthin ja Copernicuksen tuloksissa ero esiteolliseen aikaan oli vähintään 1,60 astetta. Kaikki kuitenkin päättelevät eroa olleen ainakin 1,45 astetta. Suurimmat erot tulevat itse asiassa siitä, kuinka lämpimäksi vertailukohtana käytetty esiteollinen aika (vuodet 1850–1900) on laskettu. 

Berkeley Earth on käyttänyt 170-vuotisen lämpötiladatan laskemiseen maa-alueilta kaikkiaan 22 miljoonaa kuukauden keskilämpötilaa 50 746 sääasemalta ja lisäksi merialueilta 483 miljoonaa laivojen tai poijujen tekemää mittausta. Epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi vanhimpien havaintojen nykyistä pienempi kattavuus ja mittauslaitteiden tarkkuus, mutta kokonaisuudessaan epävarmuus on paljon pienempi kuin mittaushistorian aikana havaittu lämpötilan muutos. Vuoden 2024 tiedot perustuvat 18 447 sääasemaan (186 000 kuukauden keskilämpötilaa) ja 14,2 miljoonaan havaintoon meriltä. 

Eri tutkimuslaitosten tulokset siitä, kuinka paljon esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi 2024 oli. Credit: Berkeley Earth.

Globaali keskilämpötila vuosina 1850–2024 verrattuna esiteollisen ajan keskiarvoon (= diagrammin nollataso) eri tutkimuslaitosten mukaan. Credit: Berkeley Earth.

Vuosi 2025 tulee olemaan hieman edellisvuotta viileämpi, mutta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on karannut käsistä

Tammikuussa 2025 alkoi ENSO-ilmiön viilentävä La Niña -vaihe, mutta sen odotetaan olevan melko heikko. Berkeley Earth ennustaakin, että vuodesta 2025 tulee 63 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi.

Pariisin ilmastosopimuksessa on ollut tavoitteena rajoittaa maapallon keskilämpötilan kohoaminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tavoitteessa tarkastellaan pitkän aikavälin keskiarvoa, joten 1,5 asteen rajan ylittyminen nyt kahtena vuonna peräkkäin ei vielä tarkoita tavoitteen epäonnistumista. Berkeley Earth on kuitenkin sitä mieltä, että tavoite ei ole enää saavutettavissa, vaan pitkän aikavälin keskilämpötila ylittää 1,5 asteen rajan seuraavien 5–10 vuoden aikana. Jotta ilmasto ei lämpenisi kovin paljon tätä enempää, tarvitaan nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Lähteet

Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2024, posted on January 10, 2025 by Robert Rohde

Berkeley Earth Press Release: Paris Agreement Target of 1.5°C Will Be Exceeded as Increased Warming Pushed 2024 to Another All-Time Record

Lisenssi (teksti suomennettu, lyhennetty ja asiajärjestystä vaihdettu)

CC BY-NC 4.0

Lue myös tämä

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen

Globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuosien 1850–1900 keskiarvoon (= diagrammien nollakohta). Vasemmalla on esitetty vuodesta 1967 alkaen yksittäisten vuosien keskilämpötilat ja oikealla vuodesta 1850 alkaen viiden vuoden jaksojen keskilämpötilat. Copernicuksen käyttämä ERA5-lämpötiladata on esitetty tummanpunaisella ja muut lämpötila-aineistot vaaleammalla värillä. Diagrammit näkee suurempina, kun klikkaa kuvan päältä. Credit: C3S/ECMWF.

Eurooppalainen Copernicus-tutkimuslaitos julkaisi hetki sitten tietonsa (ERA5-lämpötiladata) vuodesta 2024, joka oli globaalisti ennätyskuuma ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen:

– vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi

– globaali keskilämpötila 15,10 celsiusastetta (0,72 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon, 0,12 astetta yli edellisen ennätysvuoden 2023 ja 1,60 astetta yli esiteollisen ajan eli vertailukauden 1850–1900)

– ensimmäinen yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi 

– yhtenätoista yksittäisenä kalenterikuukautena keskilämpötila yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi (poikkeus vain heinäkuu)

– koko mittaushistorian globaalisti lämpimin vuorokausi 22. heinäkuuta (keskilämpötila 17,16 astetta)

– kaikilla manneralueilla mittaushistorian lämpimin vuosi lukuun ottamatta Antarktista ja Australiaa lähisaarineen

– jokainen kuukausi tammikuusta kesäkuuhun lämpimämpi kuin yksikään vastaava kuukausi koko mittaushistoriassa

– jokainen kuukausi heinäkuusta joulukuuhun mittaushistorian toiseksi lämpimin ko. kalenterikuukausi (ennätyslämpimät kuukaudet edelliseltä vuodelta), paitsi elokuu yhtä lämmin kuin edellisen vuoden ennätyslämmin elokuu

– sekä pohjoisen pallonpuoliskon talvi (joulukuu 2023 – helmikuu 2024), kevät että kesä globaalisti mittaushistorian lämpimimmät ko. kolmen kuukauden jaksot

– vesihöyryn kokonaismäärä ilmakehässä mittaushistorian korkein (5 % yli vertailukauden 1990–2020 keskiarvon ja enemmän kuin 1 % yli edellisen ennätyksen vuonna 2016), mikä edisti helleaaltoja ja rankkasateita

– ilmakehässä hiilidioksidin (422,1 ppm) ja metaanin (1897 ppb) pitoisuudet ennätyskorkeita

Kuukausien globaalit keskilämpötilat tammikuun 1940 alusta joulukuun 2024 loppuun verrattuna esiteolliseen aikaan (vuodet 1850–1900). Kyseessä ovat siis anomaliat eli poikkeamat esiteollisen ajan keskilämpötiloista. Vuosi 2024 on esitetty paksulla punaisella käyrällä ja vuosi 2023 paksulla pinkillä käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Vaakasuorat katkoviivat esittävät esiteollisen ajan keskilämpötilaa sekä 1,5 ja 2,0 astetta sitä lämpimämpiä tasoja. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. 

Kaikki kymmenen viimeisintä vuotta (2015–2024) ovat olleet koko mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukossa. Heinäkuusta 2023 alkaen kaikki kalenterikuukaudet heinäkuuta 2024 lukuun ottamatta ovat olleet yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Vuosien 2023 ja 2024 lämpimyyteen vaikutti ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen lisäksi El Niño -ilmiö.

Vuoden 2024 lämpötilakeskiarvon anomalia eli poikkeama vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilasta alueittain maapallolla. Lämpötiladata: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Euroopassakin vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin. Keskimääräinen lämpötila oli 10,69 astetta, mikä on 1,47 astetta enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskilämpötila ja 0,28 astetta enemmän kuin edellinen ennätys vuodelta 2020.

Sekä kevät (maalis-toukokuu) että kesä (kesä-elokuu) olivat Euroopassa mittaushistorian lämpimimmät. Kevät ylitti vertailukauden 1991–2020 keväiden keskilämpötilan 1,50 asteella ja kesä vertailukauden kesien keskilämpötilan 1,54 asteella.

Hiilidioksidin (vasemmalla) ja metaanin (oikealla) keskimääräiset globaalit (maa-alueiden yläpuolella 60º S–60º N) satelliiteista mitatut pitoisuudet ilmakehässä kuukausittain vuosina 2003–2024 (katkoviiva) ja 12 kuukauden keskiarvoina (yhtenäinen viiva). Credit: C3S / CAMS / ECMWF / University of Bremen / SRON.

Myös NASA, NOAA, brittiläinen Met Office, Berkeley Earth ja WMO julkaisevat omat tilastonsa ennätysvuodesta 2024 tänään.

Lähteet

Copernicus: 2024 is the first year to exceed 1.5°C above pre-industrial level

Copernicus: Global Climate Highlights

Lue myös nämä

Vuosi 2024 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi ja 2023 toiseksi lämpimin

Viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 on yltänyt kyseisen kuukauden globaalin mittaushistorian lämpöennätykseen ja viimeisin 12 kuukautta on ollut yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Kesä 2024 oli mittaushistorian lämpimin sekä Euroopassa että globaalisti

Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmän vuorokauden ennätys meni juuri uusiksi peräkkäisinä päivinä

Vuosi 2024 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi ja 2023 toiseksi lämpimin

Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin vuosi. Vuoden 2024 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) siis oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian korkein. Vuosi 2024 oli alustavien tietojen mukaan 0,62 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,17 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,77 astetta vuosisadassa. 

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat olleet 2024 (+0,62 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2023 (+0,54 °C), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C) ja 2019 (+0,31 °C).

Lähde

Japan Meteorological Agency: Global Average Surface Temperature Anomalies

Lue myös nämä

Viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 on yltänyt kyseisen kuukauden globaalin mittaushistorian lämpöennätykseen ja viimeisin 12 kuukautta on ollut yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Vuodesta 2024 on tulossa mittaushistorian lämpimin vuosi ja ensimmäinen yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi

Viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 on yltänyt kyseisen kuukauden globaalin mittaushistorian lämpöennätykseen ja viimeisin 12 kuukautta on ollut yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Sinisellä käyrällä on esitetty esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvoon verrattuna 12 kuukauden globaalin lämpötilan liukuva keskiarvo 1850-luvulta lokakuun 2024 loppuun asti. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Sinisellä varjostettu alue käyrän ympärillä kuvaa 95 prosentin luotettavuusrajoja. Punainen käyrä on havainnoista tasoitettu 30 vuoden LOESS-käyrä, josta näkyy pitkän aikavälin trendi. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Berkeley Earth.

 

Globaalin keskilämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo on tällä hetkellä 1,64 ± 0,07 °C esiteollisen ajan keskilämpötilan yläpuolella. Poikkeama pitkäaikaisesta trendistä on nyt yksi mittaushistorian suurimmista. Vain vuosien 1878–1888 super-El Niñon aikana poikkeama trendistä on ollut selvästi tämänhetkistä isompi, mutta silloin lämpötilat olivat yli asteen nykyistä viileämpiä. 

Lokakuu 2024 oli globaalisti vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin lokakuu – tai oikeastaan jaetulla ykkössijalla. Tämän vuoden lokakuu nimittäin oli vain 0,02 astetta viileämpi kuin ennätyslämmin lokakuu 2023, ja näin pieni ero on pienempi kuin lämpötiladatan epävarmuus. Kaikki aiemman lokakuut ennen vuotta 2023 ovat olleet ainakin 0,25 astetta viileämpiä.

Niinpä voidaan sanoa, että viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 kuukautta on ollut mittaushistorian siihen mennessä lämpimimpiä ko. kuukausia joko ykkössijalla tai jaetulla ykkössijalla. Poikkeuksena on vain syyskuu 2024. Lisäksi lokakuu 2024 oli 16. peräkkäinen kuukausi, jolloin globaali keskilämpötila kohosi vähintään 1,5 astetta esiteollisen ajan yläpuolelle.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on ollut rajoittaa maapallon lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, kun globaalia lämpötilaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Yhden tai kahden vuoden aikana tapahtuva 1,5 asteen ylitys ei vielä tarkoita sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite olisi ylittynyt. Koska viimeisimmän kahden vuoden aikana useat kuukaudet ovat ylittäneet 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, tuo 1,5 asteen raja kuitenkin lähestyy. 

Vuonna 2023 alkoi El Niño -ilmiö, joka lämmitti vuosia 2023 ja 2024. Tyypillisesti toinen vuosi El Niñon alkamisen jälkeen on ensimmäistä lämpimämpi. Tällä hetkellä vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi on ollut 2023, mutta vuodesta 2024 tulee sitä lämpimämpi yli 99 prosentin todennäköisyydellä. Vuoden 2024 viimeisten kuukausien aikana mahdollisesti kehittyvän viilentävän La Niña -ilmiön ajoitus ja voimakkuus eivät riittäne estämään sitä, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi.

Nyt olemme tämänhetkisen lämpenemispiikin huipulla tai lähellä sitä, koska globaali keskilämpötila tulee hieman viilenemään vuosien 2023–2024 El Niñon hiipumisen myötä. Vaikka yksittäiset kuukaudet ja yksittäiset vuodet tulevat todennäköisesti olemaan hieman tämänhetkistä viileämpiä, lämpötilat pysyvät esiteolliseen aikaan verrattuna korkeina ja globaali pitkän aikavälin lämpenemistrendi jatkuu. Todennäköisesti globaalin keskilämpötilan pitkäaikainen keskiarvo ylittää 1,5 astetta 2020-luvun lopulla tai 2030-luvun alussa, jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada pikaisesti vähennettyä.

Lähde

Berkeley Earth: October 2024 Temperature Update, posted on November 21, 2024 by Robert Rohde

Lue myös nämä

Vuodesta 2024 on tulossa mittaushistorian lämpimin vuosi ja ensimmäinen yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi

Kesä 2024 oli mittaushistorian lämpimin sekä Euroopassa että globaalisti

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä

WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin

Suomen talven 2024-2025 sääennuste

Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2024-2025 säästä. Ennusteet ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa. Koska Suomi sijaitsee näin pohjoisessa, lyhyet kireät pakkasjaksot ovat silti mahdollisia. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Pakkasiin oleellisesti vaikuttavien NAO-värähtelyn ja varsinkin polaaripyörteen ennakointi kovin paljon etukäteen on melko hankalaa. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa, vaikka viime vuosina kolmen kuukauden ennusteet ovatkin toimineet melko hyvin, itse asiassa usein kuukausiennusteita paremmin. Vuodenaikaisennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten päivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin. Ennusteiden lisäksi kannattaa seurata NAO-indeksiä ja polaaripyörteen kehittymistä. Selostan myös niitä tässä blogitekstissäni.

NOAA/NWS: Suomen talvi 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin tavanomaista lämpimämpää on joulukuussa

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun 2024 alusta heinäkuun 2025 loppuun asti ovat Suomessa 1-2 astetta lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Talvi joulukuun 2024 alusta helmikuun loppuun on ennusteen mukaan paikoin jopa 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Kaakkois-Suomessa.

Joulukuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jolloin koko Suomessa ollaan 2-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Lähimpänä tavanomaista ovat helmikuu- ja huhtikuu, mutta silloinkin koko kuukauden keskilämpötila on kaikkialla Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä korkeampi.  

Kolmen kuukauden jaksoista joulu-helmikuu on Suomessa tavanomaiseen verrattuna runsassateisin, kun taas maalis-toukokuu näyttää vähäsateisimmilta.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on joulukuu, mutta myös helmikuu erottuu sateisema kuukautena. Sen sijaan vähäsateisin varsinkin Etelä-Suomessa on maaliskuu.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Suomen talvi ja kevät 2025 keskimääräistä leudompia, mutta helmi-huhtikuussa Pohjois-Suomessa keskimääräistä kylmempää

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) eilen julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksoista joulu-helmikuu ja maalis-toukokuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Myös tammi-maaliskuussa suurimmassa osassa Suomea lienee keskimääräistä leudompaa, mutta todennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin em. jaksoilla. Sen sijaan helmi-huhtikuussa Etelä-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä kylmempää.

Sademäärissä on paljon alueellista vaihtelua, mutta maalis-toukokuussa suuressa osassa Suomea näyttäisi olevan keskimääräistä kuivempaa. 

Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa sateinen ja yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi joulu-helmikuun että tammi-maaliskuun jaksojen olevan koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista tammikuu ja helmikuu ovat koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Maalis- ja huhtikuussa poikkeama jää 1-2 asteeseen.

Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla. Yksittäisistä kuukausista sateisimpina erottuvat joulukuu ja tammikuu.

Britannian ilmatieteen laitos: Kaikki talvikuukaudet koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Myös Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan joulu-helmikuun sekä tammi-maaliskuun jaksot ovat koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Etelä-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös helmi-huhtikuussa, kun taas Pohjois-Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Yksittäisistä kuukausistakin joulukuu, tammikuu ja helmikuu ovat yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Kahden seuraavan kuukauden poikkeamat ovat 1-2 astetta.

Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.

Ranskan ilmatieteen laitos: Sateinen ja yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi koko Suomessa

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa joulu-helmikuu sekä tammi-maaliskuu ovat koko Suomessa vähintään kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Päinvastoin kuin brittiennusteessa Pohjois-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös helmi-huhtikuussa, kun taas Etelä-Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Joulukuun alusta maaliskuun loppuun kaikki yksittäisetkin kuukaudet ovat lähes koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Sademäärät ovat varsinkin joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa keskimääräistä suurempia.

Italian ilmatieteen laitos: Sateista ja joulu- sekä tammikuussa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun ja maaliskuun välillä ovat Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpiä. Kahdella ensimmäisellä jaksolla varsinkin Keski-Suomessa voi olla jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista joulukuu ja tammikuu ovat tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä, kun suuressa osassa Suomea on yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Muutkin kuukaudet ovat koko Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpiä, paitsi huhtikuussa suuressa osassa Lappia on vain 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. 

Sademäärät ovat keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla, selvimmin tammi-maaliskuussa.

Saksan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähintään asteen keskimääräistä lämpimämpi talvi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) mukaan lämpimin jakso on joulu-helmikuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on yli 2 astetta ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäisistä kuukausista joulukuu ja tammikuu ovat pohjoisinta Lappia luukuun ottamatta koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Muuten yksittäisten kuukausien poikkeamat jäävät 1-2 asteeseen, paitsi huhtikuussa Etelä-Suomessa saattaa jälleen olla yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden sademäärät näyttävät keskimääräistä suuremmilta, paitsi helmi-huhtikuussa keskimääräistä sateisempaa on vain Länsi-Lapissa.

ECMWF: Koko talvi Suomessa keskimäärin yli 2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, erityisesti tammikuu tavanomaiseen verrattuna lämmin koko Suomessa

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo joulu-helmikuun ja tammi-maaliskuun olevan koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmi-huhtikuussa maassamme on kaikkialla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yksittäistä kuukausista tammikuu on koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu- ja helmikuussa on muuten sama tilanne, mutta varsinkin Lapin pohjoisosissa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Maalis- ja huhtikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat keskimääräistä suurempia lähes koko Suomessa. Pienin poikkeama on helmi-huhtikuussa ja suurin varsinkin Lapissa joulu-helmikuussa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Talven lämpimyys ja sateisuus näkyvät tässä ennusteessa vieläkin selvemmin kuin muissa ennusteissa

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki kolme seuraavaa kolmen kuukauden jaksoa ovat muuten koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta helmi-huhtikuussa Länsi-Lapin poikkeama jää 1-2 asteeseen. Kaikki yksittäisetkin kuukaudet joulukuusta maaliskuuhun ovat keskimäärin yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta huhtikuussa poikkeama on Järvi-Suomen alueella yli 2 astetta, Pohjois- sekä Keski-Lapissa 0,5-1 astetta ja muualla Suomessa 1-2 astetta.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla keskimääräistä runsaampia suuremmalla todennäköisyydellä kuin muissa ennusteissa. Helmi-huhtikuussa sademäärät eivät enää poikkea keskimääräisestä niin suurella todennäköisyydellä kuin alkutalvesta, mutta edelleen on keskimääräistä sateisempaa.

Kanadan ilmatieteen laitos: Lopputalvi selvimmin keskimääräistä lämpimämpi ja Etelä-Suomessa paikoin mahdollisesti keskimääräistä vähäsateisempi

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot joulukuun alun ja huhtikuun lopun välillä ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu, jolloin Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yllättäen lähimpänä tavanomaisia lukemia on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Sademäärät ovat tavanomaiseen verrattuna korkeimpia joulu-helmikuussa. Sen jälkeen Etelä-Suomessa voi olla paikoin jopa keskimääräistä vähäsateisempaa.

Japanin ilmatieteen laitos: Suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä korkeampia kolmella seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla. Myös kaikki yksittäiset kuukaudet joulukuun alusta huhtikuun loppuun ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Paikoin voi olla jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ainoastaan huhtikuussa poikkeama saattaa jäädä Kainuun tienoilla 0,5-1 asteeseen.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähes kaikkialla keskimääräistä suurempia. Joulu-helmikuussa sateisuus painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, tammi-maaliskuussa lähinnä Lappiin.

Lue tästä jouluaaton 2024 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja -2 asteen lämpötilaa. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Pakkasiin vaikuttavia polaaripyörteen ja NAO-värähtelyn muutoksia on hankala ennakoida kovin paljon etukäteen

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Suomen talvilämpötiloihin vaikuttaa merkittävästi Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre, joka pitää kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen ja ylimeteorologi Henri Nymanin kirjoitukset.

Talvisäähämme vaikuttaa myös NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.

Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.

Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Näistä hyvä esimerkki on polaaripyörteen hajoaminen. Vuodenaikaisennusteille onkin tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Esimerkiksi yhtä kylmä helmi-maaliskuun vaihde kuin vuonna 2018 toistuu Suomessa keskimäärin vain kerran tai pari vuosisadassa. Maaliskuu oli 2000-luvun neljänneksi kylmin. The Weather Company ennusti Suomeen kylmää maaliskuuta jo tammikuussa, mutta muiden tutkimuslaitosten tietoihin tällainen ennuste ilmestyi vasta helmikuun puolivälissä polaaripyörteen hajoamisen myötä. The Weather Company oli ennusteissaan odottanut polaaripyörteen hajoamista pitkään, joskin sekin alkoi jo vähän epäröidä, kun polaaripyörre ei aluksi näyttänytkään hajoavan talven aikana

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. 

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa 83 senttimetriä lunta

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Suomen ja koko maailman kylmyysennätykset

Vuodesta 2024 on tulossa mittaushistorian lämpimin vuosi ja ensimmäinen yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi kalenterivuosi

Vuosien 1940–2024 globaalit lämpötila-anomaliat (keskilämpötilat vertailukauteen 1850–1900 eli esiteolliseen aikaan nähden). Vuoden 2024 tieto on ennakkoarvio, joka perustuu tammi-lokakuun jaksoon. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Lokakuu 2024 oli eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen hetki sitten julkaiseman tiedotteen mukaan globaalisti 1,65 astetta esiteollisen ajan lokakuita lämpimämpi. Copernicuksen käyttämässä ERA5-lämpötila-aineistossa viimeisimmästä 16 kuukaudesta peräti 15 on ollut yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Viimeisin 12 kuukautta (marraskuun 2023 alusta lokakuun 2024 loppuun) oli 0,74 astetta lämpimämpi kuin vertailukausi 1991–2020 ja 1,62 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika (ilmastotieteessä 1850–1900).

Tämän vuoden kymmenen ensimmäistä kuukautta (tammikuun 2024 alusta lokakuun 2024 loppuun) olivat keskimäärin 0,71 astetta lämpimämpiä kuin vertailukausi 1991–2020, joten kyseessä on mittaushistorian lämpimin tammi-lokakuun jakso. Tähänastisen mittaushistorian lämpimimmän vuoden 2023 tammi-lokakuiden keskilämpötila ylittyi tänä vuonna 0,16 asteella. Näin vuodesta 2024 on tulossa käytännöllisesti katsoen varmasti mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi.

Copernicuksen ERA5-aineistossa vuosi 2023 oli 1,48 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Vuodesta 2024 on tulossa yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, todennäköisesti yli 1,55 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Tässä on melkoisesti pohdittavaa COP29-ilmastokokoukselle, joka järjestetään Azerbaidžanin Bakussa 11.-22. marraskuuta.

Lähde

Copernicus: 2024 virtually certain to be the warmest year and first year above 1.5°C

Lue myös nämä

Kesä 2024 oli mittaushistorian lämpimin sekä Euroopassa että globaalisti

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä

WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpimin