Tänä vuonna maapallon ylikulutuspäivä on 30. heinäkuuta ja ylikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on torstaina 30. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,73 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt.

Vuosien 1972–2026 korjatut globaalit ylikulutuspäivät vuoden 2026 laskennassa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Kun vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa ihmiskunta käytti vuosittain uusiutuvia luonnonvaroja vain maapallon vuosituotannon verran, nyt luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittaisiin 1,73 maapalloa. Kaaviossa punaisella merkityt kuukaudet tarkoittavat niitä kuukausia, jolloin maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto on jo käytetty loppuun. Vain sinisellä merkittyjen kuukausien aikana ihmiskunta tulee toimeen kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannolla. Credit: Earth Overshoot Day.

Torstaina 30. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä 2026. Ihmiskunta on siis 1.1.2026–30.7.2026 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. 

Tänä vuonna ylikulutuspäivä näyttäisi olevan kuusi päivää myöhemmin kuin viime vuonna, mutta todellisuudessa tilanne on huonontunut viime vuodesta. Tarkentuneet tilastot (erityisesti valtamerien hiilensidontakyvyn arvioiminen aiempaa suuremmaksi) myöhentävät viime vuoden ylikulutuspäivää kahdeksalla vuorokaudella, mutta todellisuudessa tapahtunut kulutuksen lisääntyminen aikaistaa tämän vuoden ylikulutuspäivää kahdella vuorokaudella. Niinpä nettovaikutus on se, että ylikulutuspäivä näyttää olevan tänä vuonna kuusi vuorokautta myöhemmin kuin viime vuoden laskennallinen ylikulutuspäivä, mutta ylikulutus on silti suurempaa kuin kertaakaan aiemmin ylikulutuspäivien historiassa.

Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan. Ylikulutuksen seurauksia ovat metsäkato, eroosio, luontokato ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään. 

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä). Käyrien vaaleammalla värisävyllä merkitty loppuosa perustuu ennakkoarvioihin eikä todellisiin tilastoihin. Credit: David Lin, Ph.D, Mathis Wackernagel, Ph.D.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä tilastoitavasta asiasta riippuen vasta noin 1–3 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa. Eniten epävarmuuksia liittyy kuluvaan vuoteen 2026.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. 

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. 

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

FT Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja

Press Release: Earth Overshoot Day 2026 falls on July 30

David Lin, Ph.D, and Mathis Wackernagel, Ph.D: Estimating the Date of Earth Overshoot Day 2026

York University, The Ecological Footprint Initiative

Footprint Data Foundation

Earth Overshoot Day

Ecological Footprint Explorer

Lue myös nämä

Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä olisi jo huhtikuun alussa ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin neljä maapalloa

Vuonna 2025 maapallon ylikulutuspäivä on ennätyksellisen aikaisin, jo 24. heinäkuuta

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Tekstihaku tekoälyllä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän ja kuvan luominen tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku tavallisella hakukoneella

Ai Generated Girl by qiaominxu via Pixabay. Kuvaa ei ole luotu erikseen tätä blogikirjoitusta varten.

Tammikuussa julkaistun selvityksen mukaan tekoälyn käyttäminen tuotti vuonna 2025 globaalisti hiilidioksidipäästöjä 33-80 miljoonaa tonnia, mikä vastaa koko New Yorkin kaupungin hiilijalanjälkeä. Toisin sanottuna tekoälyn käytön globaalit kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kahdeksaa prosenttia lentoliikenteen päästöistä.

Tekoäly vie jopa puolet datakeskusten kokonaissähkönkulutuksesta, joka on nykyisin noin 460 terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes kuusinkertainen koko Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkönkulutus voi ennusteen mukaan olla jo 945 terawattituntia vuodessa. Suurin syy tähän kasvuun on tekoälyn lisääntyvä käyttö. Datakeskusten yhteenlasketut globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2025–2030 vastaavat ennusteen mukaan 40 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisista päästöistä tai yli 540 miljoonan bensiinikäyttöisen auton vuosittaisia ​​päästöjä.

Yksi Metan omistama datakeskus Iowassa kuluttaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin seitsemän miljoonaa kannettavaa tietokonetta, jotka ovat käynnissä päivittäin kahdeksan tuntia. Keskimäärin 60 % tai tekoälyn tekemisissä prosesseissa jopa 90 % energiasta kuluu digitaalisen tiedon käsittelyyn ja varastointiin. Palvelinten jäähdytyksen vaatima osuus energiasta vaihtelee paljon eri datakeskuksissa ja voi olla 7–40 %.

Tällä hetkellä yli 40 % maailman datakeskusten kapasiteetista sijaitsee Yhdysvalloissa, joskin myös Euroopassa on lukuisia datakeskuksia. Suurin osa Euroopan datakeskuksista on vain muutamassa kaupungissa (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi, Dublin). Irlannissa datakeskukset kuluttavat yli 20 % maan sähköstä. Uusia datakeskuksia perustetaan yhä enemmän Pohjoismaihin. Tämä johtuu muiden syiden ohella siitä, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on suhteellisen halpaa sähköä ja runsaasti uusiutuvaa energiaa. Suomessa sai vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta pörssisähköä (veroineen keskimäärin 5,1 senttiä kilowattitunnilta). Tätä halvempaa sähkö oli vain Norjassa ja Ruotsissa. 

Sekä tekoälyn koulutus että käyttö vaativat sähköä, jolloin syntyy päästöjä. Toisaalta tekoälyn avulla monia toimintoja on mahdollista optimoida, mikä saattaa vähentää sähkön ja muun energian kulutusta. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimointi tekoälyn avulla voi auttaa säästämään energiaa. Auton tekoäly (ns. eco driving) puolestaan optimoi kiihdytykset ja jarrutukset, mikä voi vähentää energiankulutusta 15–20 %. Itseajavien robottiautojen sähkönkulutus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä kulutusta lisäävät laitteistot että kulutusta optimoiva ajotapa. Tutkimusten mukaan autonomiset toiminnot voivat kaiken kaikkiaan lyhentää sähköisen robottiauton toimintamatkaa eri ajo-olosuhteissa noin 10–30 %.

On syytä pohtia, mihin tekoälyä kannattaa oikeasti hyödyntää. Tekoälyjärjestelmissä, kuten ChatGPT:ssä, käytetyt grafiikkasuorittimet (GPU:t) vaativat runsaammin energiaa ja tuottavat enemmän lämpöä kuin perinteiset mikrosirut. Esimerkiksi yksi tekstihaku ChatGPT:llä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku. 

Googleenkin on nykyään integroitu tekoälytila, joka tekee tekoälykoosteita, eikä sitä enää saa pois päältä pysyvällä asetuksella. Tekoälyn tekemän yhteenvedon pystyy kuitenkin välttämään, kun lisää Googlen hakukenttään hakusanojen perään välilyönnin ja -ai. Tämä pakottaa Googlen näyttämään perinteiset linkit ilman tekoälyn yhteenvetoa. Googlen tilalla voi myös käyttää muita hakukoneita, joissa tekoälytila ei ainakaan toistaiseksi ole automaattisesti päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi DuckDuckGo, Ecosia ja Brave.

Kuvien luominen vaatii vielä tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku ja voi käyttää yhtä paljon sähköä yhtä kuvaa kohden kuin matkapuhelimen lataaminen. Yhden tekoälyvideon luominen puolestaan voi kuluttaa yli sata kertaa enemmän sähköä kuin yhden kuvan luominen. Mitä korkeampi resoluutio halutaan, sitä suurempi on virrankulutus. Resoluution pienentäminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi, mutta toisaalta tämä heikentää visuaalista terävyyttä ja liikkeen tarkkuutta.

Lähteet

Albert, Charles: Sustainable AI Energy Consumption in the Data Center Era. Vivatech 02.25.2026.

Chung, Jae-Won & Wu, Ruofan & Ma, Jeff J. & Chowdhury, Mosharaf: Where Do the Joules Go? Diagnosing Inference Energy Consumption. arXiv:2601.22076v2 [cs.LG] 30 Jan 2026.

Consultancy.org: The hidden cost of AI. New report warns over energy use and environmental impact. 11 February 2026.

de Vries-Gao, Alex: The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns, Volume 7, Issue 1, 101430.

Food and Water Watch: A No Brainer. How AI’s Energy and Water Footprints Threaten Climate Progress. February 2026.

Helen: Sähkön hintaennuste 2026. Miten sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän? 11.2.2026.

International Energy Agency (IEA): Energy and AI. 2025.

Leppert, Rebecca: What we know about energy use at U.S. data centers amid the AI boom. October 24, 2025.

Rajashekara, Kaushik: Energy impacts of autonomous vehicles – Present and the future. iEnergy, 2024, 3(2): 73-74.

Ralls, Eric: What you ask AI can dramatically change how much energy it uses. Earth.com 02-27-2026.

University of Michigan: AI energy use: New tools show which model consumes the most power, and why. February 23, 2026.

Lue myös nämä

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä olisi jo huhtikuun alussa ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin neljä maapalloa

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026.

Suomen vuoden 2026 ylikulutuspäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 1. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuun alussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Noin puolet maamme pinta-alasta riittäisi kattamaan suomalaisten kulutuksen, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo huhtikuussa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt. 

Nyt julkaistut lukuarvot perustuvat vuodelta 2024 laskettuihin alustaviin tietoihin, jotka on julkaistu vuonna 2025. Vuonna 2024 Suomen ylikulutuspäivä oli 12. huhtikuuta ja vuonna 2025 puolestaan 6. huhtikuuta. Eri vuosien päivämääriä ei kuitenkaan voi suoraan vertailla keskenään, koska myös tilastoaineiston ja laskentatapojen tarkentuminen vaikuttavat asiaan.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2026

Global Footprint Network

Lue myös nämä

Vuonna 2025 maapallon ylikulutuspäivä on ennätyksellisen aikaisin, jo 24. heinäkuuta

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Vuonna 2025 maapallon ylikulutuspäivä on ennätyksellisen aikaisin, jo 24. heinäkuuta

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on aikaisemmin kuin koskaan ennen, jo torstaina 24. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,8 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt.

Vuosien 1971–2025 korjatut globaalit ylikulutuspäivät vuoden 2025 laskennassa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Kun vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa ihmiskunta käytti vuosittain uusiutuvia luonnonvaroja vain maapallon vuosituotannon verran, nyt luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittaisiin 1,8 maapalloa. Kaaviossa punaisella merkityt kuukaudet tarkoittavat niitä kuukausia, jolloin maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto on jo käytetty loppuun. Vain sinisellä merkittyjen kuukausien aikana ihmiskunta tulee toimeen kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannolla. Credit: Earth Overshoot Day.

Torstaina 24. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä 2025. Ihmiskunta on siis 1.1.2025–24.7.2025 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. 

Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan. Ylikulutuksen seurauksia ovat metsäkato, eroosio, luontokato ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään. Kun ylikulutus alkoi vuonna 1970, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 47 miljoonasosaa (ppm) esiteollisen ajan yläpuolella, kun nyt se on 100 ppm suurempi kuin vuonna 1970 eli 147 ppm esiteollisen ajan yläpuolella.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä tilastoitavasta asiasta riippuen vasta noin 1–3 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa. Eniten epävarmuuksia liittyy kuluvaan vuoteen 2025.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä) sekä siihen sisältyvä hiilijalanjälki (harmaa käyrä). Credit: David Lin, Ph.D, Mathis Wackernagel, Ph.D.

Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on aikaistunut kahdeksalla vuorokaudella, mutta tästä seitsemän vuorokautta johtuu laskentamenetelmien muutoksesta, kun tiedot ovat tarkentuneet. Suurin vaikutus on sillä, että nykyisten tietojen mukaan merien hiilensidontakyky on aiemmin yliarvioitu. Lisäksi asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on nyt hieman aiempaa suurempi ja biokapasiteetti hieman aiempaa pienempi.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2025 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2025.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. 

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. 

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

FT Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja

Press Release: Earth Overshoot Day 2025 falls on July 24

York University, The Ecological Footprint Initiative

Footprint Data Foundation

Earth Overshoot Day

Ecological Footprint Explorer

Lue myös nämä

Suomalaisten kulutustasolla maapallon vuoden 2025 ylikulutuspäivä olisi jo 6. huhtikuuta ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin 3,6 maapalloa

Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Suomalaisten kulutustasolla maapallon vuoden 2025 ylikulutuspäivä olisi jo 6. huhtikuuta ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin 3,6 maapalloa

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2025 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2025.

Suomen vuoden 2025 ylikulutuspäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 6. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Noin puolet maamme pinta-alasta riittäisi kattamaan suomalaisten kulutuksen, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo huhtikuussa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt. 

Lukuarvot perustuvat vuodelta 2023 laskettuihin alustaviin tietoihin, jotka on julkaistu vuonna 2025. Vuonna 2024 Suomen ylikulutuspäivä oli 12. huhtikuuta. Eri vuosien päivämääriä ei kuitenkaan voi suoraan vertailla keskenään. Itse asiassa Suomen ja monen muunkin valtion kohdalla tilastoaineiston tarkentuminen on vaikuttanut tämän ja viime vuoden päivämäärien eroihin enemmän kuin todellinen kulutuksen muutos. Keskeisimmät tausta-aineiston muutokset liittyvät YK:n (FAO) päivitettyihin laidun- ja viljelymaatilastoihin, tarkennettuihin globaalin hiilibudjetin arvioihin valtamerten hiilensidontakyvystä ja hiilijalanjäljen korjauksiin tavaroiden tuonnin ja viennin perusteella (YK:n Comtrade-tilasto). Datan muutokset ovat aikaistaneet Suomen ylikulutuspäivää vuodesta 2024 vuoteen 2025 seitsemällä päivällä. Pelkkä kulutustason muutos ilman taustatietojen vaihtumista olisi myöhentänyt Suomen ylikulutuspäivää yhdellä vuorokaudella. Näiden yhteisvaikutuksena Suomen ylikulutuspäivä on aikaistunut kuudella vuorokaudella viime vuodesta.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2025

Global Footprint Network

Lue myös nämä

Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä on 12. huhtikuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2024 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Earth Overshoot Day.

Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 12. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (11,8 globaalihehtaaria/asukas) on yli kaksinkertainen kulutuksen ekologiseen jalanjälkeemme (5,4 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Suomen ekologinen ylijäämä on 6,4 globaalihehtaaria/asukas. Puolet maamme pinta-alasta riittäisi kattamaan suomalaisten kulutuksen, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo huhtikuussa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt, joiden sitomiseen tarvitaan 3,0 globaalihehtaaria/suomalainen. Lukuarvot perustuvat vuodelta 2022 laskettuihin alustaviin tietoihin.

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden. Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2022 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by Global Footprint Network.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2024

York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2023 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by Global Footprint Network.

Lue myös nämä

Maapallon ylikulutuspäivä 2023 on 2. elokuuta

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Maapallon ylikulutuspäivä 2023 on 2. elokuuta

Tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2023 on noin 2. elokuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä, ylikulutuspäivää täytyisi saada myöhennettyä 19 päivää vuodessa seuraavien seitsemän vuoden ajan.

Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1971-2023. Mitä matalampi vihreä pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2023 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 2. elokuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,7 maapalloa ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day.

Keskiviikkona 2. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2023. Ihmiskunta on siis 1.1.2023-2.8.2023 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2023 ylikulutuspäivän laskelmat pohjautuvat YK:n vuodelta 2019 keräämiin tilastotietoihin, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on myöhentynyt viidellä vuorokaudella. Toistaiseksi on epäselvää, johtuuko tämä talouskasvun hidastumisesta vai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehdyistä toimista. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti 43 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2030, ylikulutuspäivää täytyisi kuitenkin saada myöhennettyä 19 päivää vuodessa seuraavien seitsemän vuoden ajan.

Jos vähähiilisten sähkönlähteiden (tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinenergia) osuus nousisi globaalisti 39 prosentista 75 prosenttiin, ylikulutuspäivä myöhentyisi 26 vuorokaudella. Vastaavasti globaalin ruokahävikin puolittaminen myöhentäisi ylikulutuspäivää 13 vuorokaudella. 

Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 10. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 31. maaliskuuta. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. 

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Viime vuosikymmenten kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, luontokato ja ilmastonmuutos.

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee tästä linkistä.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

FT Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja

York University, The Ecological Footprint Initiative

Footprint Data Foundation

Earth Overshoot Day

Ecological Footprint Explorer

Lue myös nämä

Suomen vuoden 2023 ylikulutuspäivä on 31. maaliskuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 4,1 maapalloa

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Kouvolan Yhteislyseossa kävi tänään pitämässä Studia Generalia -luennon monitieteistä tutkimusta tekevä biologi suoraan maailman huipulta, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari E. Sääksjärvi, joka on tunnettu Amazonian ja biodiversiteetin tutkijana. Tämä blogikirjoitukseni referoi Sääksjärven luentoa, josta myös opiskelijat innostuivat suuresti. Yleisökysymyksiä tulikin poikkeuksellisen paljon.

Professori Ilari E. Sääksjärven luento Kouvolan Yhteislyseossa: Tuntematon maa - luontokato etenee

Sekä luontokato että ilmastonmuutos uhkaavat lajeja

Maailman talousfoorumi nosti viime vuonna luontokadon ilmastonmuutoksen rinnalle tulevaisuuden suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Luontokato tai luonnon köyhtyminen kuitenkin alkoi jo muutamia satoja vuosia sitten. Pahimmillaan seuraavien vuosikymmenten aikana voi kuolla sukupuuttoon miljoonia lajeja, jolloin kyseessä olisi maailmanhistorian kuudes massa- eli joukkosukupuutto. Ilari E. Sääksjärven mukaan kuudes massasukupuutto onkin käynnistymässä kovaa vauhtia.

Ilmastonmuutos ja monet muut tekijät yhdessä aiheuttavat luontokatoa. Esimerkiksi Lapissa luontokato voi vaikuttaa näkyvästi, kun vaikkapa tiettyjen lajien kannalta tärkeät lumenviipymäalueet vähenevät tunturien rinteiltä. Suomessa elävistä vajaasta 50 000 lajista on arvioitu reilut 22 000 lajia, joista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Valitettavasti uhanalaisten lajien osuus on kasvussa.

Myös luonnolliset tekijät, esimerkiksi sattuma ja lajien muuttuminen evoluutiossa, aiheuttavat sukupuuttoja. Meteoriitit, luonnolliset ilmaston vaihtelut ja merenpinnan korkeuden muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että arviolta 99 prosenttia lajeista on hävinnyt maapallon historian aikana. Taustasukupuuttojen eli luonnollisten sukupuuttojen nopeus on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin hidas, vaikka ajoittain on ollut isoja massasukupuuttoja. Ihmiskunta on kiihdyttänyt sukupuuttonopeuden mahdollisesti tuhatkertaiseksi luonnolliseen verrattuna.

Maapallolla elävistä lajeista tunnetaan ehkä vain pieni osa, joten uusia lajeja löydetään jatkuvasti

Sääksjärvi esitteli esimerkiksi vasta pari viikkoa sitten löydetyn uuden lajin.

Jotta luontokatoa voidaan seurata, täytyy tietää nykyisin elävät lajit. Maapallolla kuitenkin riittää edelleen biologeille hyvin paljon tutkittavaa. Arviot maapallolla elävien lajien määrästä vaihtelevat kolmesta miljoonasta 200 miljoonaan. Ehkä noin 80 prosenttia maapallon lajeista on tieteelle edelleen tuntemattomia. Vaikka valtaosa tuntemattomista lajeista on esimerkiksi hyönteisiä ja hämähäkkejä, vuosittain löydetään myös uusia nisäkäslajeja.

Kouvolastakin pääsee Sääksjärven mukaan 24 tunnissa matkustamaan sellaiselle alueelle, josta voi löytää päivittäin tieteelle aiemmin tuntemattomia lajeja. Niitä löytyy myös jokaisella Sääksjärven johtaman tutkimusryhmän matkalla Amazonian alueelta. Joka vuosi Turun yliopiston biologit löytävät, kuvailevat ja nimeävät keskimäärin sata tieteelle aiemmin tuntematonta lajia. 

Sademetsiä tuhoavat monet eri tekijät

Erityisen paljon lajeja on Andien vuoriston ja Amazonin sademetsän välisellä vaihettumisvyöhykkeellä, joka on leveydeltään muutamia satoja kilometrejä. Sademetsässä voi olla yhden hehtaarin alueella jopa 300-400 eri puulajia. Käytännössä jokainen ympärillä näkyvä puu saattaa olla eri lajia. 

Myös Amazonin sademetsässä luontokato on kuitenkin edennyt. Kun Sääksjärvi aloitti koulutaipaleensa vuonna 1983, Amazonia oli käytännössä vielä koskematon. Nyt 15 prosenttia alueen sademetsistä on hävitetty. Sademetsiä tuhotaan esimerkiksi soijapapuviljelmien tieltä, kun suuret määrät soijaa tarvitaan lihakarjan rehuksi. Myös huumeidentuotanto, kultakaivokset ja suuret infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi isot tiet, uhkaavat sademetsiä. Sademetsien puita kaadetaan myös raaka-aineeksi. Keskusteluissa todettiin, että huonekalujen lisäksi esimerkiksi viulujen jousissa saatetaan käyttää sademetsäpuuta.

Tutkimusretket sademetsissä ovat hyvin mielenkiintoisia

Pisimmillään Sääksjärven tutkimusryhmäläiset saattavat viettää maastossa 2-3 kuukautta. Sääksjärvi ei kuitenkaan pidä sademetsässä liikkumista vaarallisena, koska vaaralliset eläimet pyrkivät välttelemään ihmistä. Esimerkiksi myrkkykäärmeitä näkee harvoin. Tutkimusmatkoilla vaarallisin laji onkin ihminen, koska matkoilla joutuu vierailemaan myös suurkaupungeissa, joissa saattaa olla hyvinkin vaarallisia alueita. Jos ihmistä ei lasketa mukaan, vaarallisimpia eläimiä lienevät esimerkiksi malariaa ja denguekuumetta levittävät hyttyset.

Tutkimushankkeita varten tarvitaan monenlaisia lupia, esimerkiksi lupia maastotyöskentelyyn, näytteiden keräämiseen ja näytteiden maastavientiin. Usein luvat edellyttävät yhteistyötä paikallisen väestön kanssa, mitä Sääksjärvi pitää erittäin hyvänä asiana. Turkuunkin on otettu perulaisia opiskelijoita, ja jo tutkittuja näytteitä voidaan palauttaa takaisin Etelä-Amerikkaan. 

Amazonin alueella elää useita alkuperäiskansoja ja siellä puhutaan noin 300 eri kieltä. Sääksjärvi on myös asunut alkuperäiskansan luona, ja uusia lajeja on myös nimetty eri heimojen mukaan kunnianosoituksena alkuperäiskansoja kohtaan. 

Mitä biodiversiteetti, luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto tarkoittavat?

Kuvassa oleva samettihämähäkki Loureedia phoenixi löydettiin vuonna 2020 Iranista. Tieteellisen nimen lajiosa viittaa Joker-elokuvan pääosan esittäjään Joaquin Phoenixiin, joka on puhunut luontokadon estämisen tärkeydestä. Hämähäkin kuviointi muistuttaa elokuvan Jokeri-hahmon kasvonaamiota.

Sääksjärvi ja ekologian professori Janne S. Kotiaho määrittelevät, että biodiversiteetti eli elonkirjo eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämää sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa. Kun ihminen toiminnallaan hävittää elämää, luonto köyhtyy ja aiheutuu luontokatoa eli luonnon köyhtymistä. Järjestelmällinen ihmisen aiheuttama luontokato on johtanut siihen, että puhutaan biodiversiteettikriisistä, joka hoitamattomana johtaa kuudenteen massasuku­puuttoon. Luontokatoa aiheuttavat 1) elinympäristöjen muutokset, 2) eliölajien suora hyödyntäminen, 3) ilmastonmuutos, 4) saasteet ja roskaantuminen sekä 5) uusille alueille ihmisen mukana leviävät vieraslajit.

Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon pysäyttäminen vaativat monitieteistä yhteistyötä

Biodiversiteetti ei ole ainoastaan biologiaa, vaan biodiversiteettitutkimusta tekevät nykyisin myös kauppatieteilijät, taloustieteilijät, yhteiskuntatieteilijät, ruokajärjestelmän tutkijat, matkailututkijat ja monen muun eri alan edustajat. Biologi voi kyllä kertoa faktat luontokadon etenemisestä, mutta muiden alojen edustajia tarvitaan, kun halutaan selvittää luontokadon seurauksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa luontokadon pysäyttämiseen. Tarvitaan myös johtajuuden muokkaamista eri tasoilla.  

Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon estäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Ihmislajin talous ja terveys perustuvat hyvin toimivaan luontoon, luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Biodiversiteetti on tärkeää esimerkiksi yhteiskunnan vakauden, huoltovarmuuden ja koko ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Luontokato lisää esimerkiksi pandemioita ja ympäristöpakolaisuutta.

Sääksjärveä pelottaa eniten luontokadon nopeus ja se, ettei luontokatoa ole toistaiseksi onnistuttu pysäyttämään millään maapallon alueella. Tavoitteena kuitenkin on pysäyttää luontokato jo vuoteen 2030 mennessä. Peloista huolimatta Sääksjärvi pitää tätä Suomessakin realistisena mahdollisuutena ja haluaa uskoa luontokadon pysäyttämiseen, vaikka luontokato on edelleen kiihtymisvaiheessa. Kaikki tarpeellinen tieto luontokadon syistä ja tarvittavista toimenpiteistä on kuitenkin olemassa. Täytyy vain saada aikaiseksi konkreettisia tekoja eri tasoilla. Siksi biodiversiteettitutkimukseen tarvitaan monitieteellistä työtä.

Luontokato pystytään pysäyttämään jopa tällä vuosikymmenellä

Järjestelmätason muutosten lisäksi jokainen voi vaikuttaa asiaan omilla teoillaan. Metsänomistajilta ei voi vaatia koko metsän jättämistä luonnontilaiseksi, mutta joitakin alueita metsästä voisi jättää käsittelemättä. Omakotitaloissa asuvat puolestaan voivat jättää osan tontista luonnontilaiseksi alueeksi, perustaa kukkaniittyjä ja hankkia hyönteishotelleja.

Keskeistä on torjua luontokatoa ja ilmastonmuutosta yhdessä. Tavoitteena tulee olla luonnon kokonaisheikentymättömyys, luonnonvarojen käytön kestävyys, luontoa säästävä yhteiskuntarakenne, globaali vastuu ja biodiversiteettiymmärryksen lisääminen. Parhaimmillaan positiiviset esimerkit yhteiskunnallisesta ja poliittisesta toiminnasta ympäristön hyväksi luovat toivoa ja voimaannuttavat. Erityisen tärkeää kuitenkin olisi nykyaikanakin muistaa puolin ja toisin kunnioittava keskustelu sekä kuuntelu.

Sääksjärvi päätti esityksensä tärkeään viestiin: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua." 

Lisätietoja

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

BIODIFUL-tutkimushanke

Suomen Luontopaneeli

Lue myös nämä

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tänä vuonna noin 70 uutta eläinlajia: Hauskoja tieteellisiä nimiä julkisuuden henkilöiden mukaan!

Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan

Aiempia perusteellisempi tutkimus osoittaa hyönteisten yksilö- ja lajimäärien romahtamisen Saksassa kymmenen vuoden aikana

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Aiempia vierailijoita Kouvolan Yhteislyseossa

Luontomies Juha Kauppinen kertoi Kouvolan Yhteislyseossa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Suomen vuoden 2023 ylikulutuspäivä on 31. maaliskuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 4,1 maapalloa

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2023 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Earth Overshoot Day.

Suomen vuoden 2023 ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä osuu maaliskuun lopulle. "Tarkka" päivämäärä on 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo maaliskuun lopussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 4,1 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (12,1 globaalihehtaaria/asukas) on lähes kaksinkertainen kulutuksen ekologiseen jalanjälkeemme (6,4 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Suomen ekologinen ylijäämä on 5,7 globaalihehtaaria/asukas. Suomalaisten kulutuksen riittäisi siis kattamaan noin puolet oman maamme pinta-alasta, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt, joiden sitomiseen tarvitaan 4,1 globaalihehtaaria/suomalainen.

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden. Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2022 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by Global Footprint Network.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2023

York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. National Footprint and Biocapacity Accounts, 2022 edition. Produced for the Footprint Data Foundation and distributed by Global Footprint Network.

Lue myös nämä

Maapallon ylikulutuspäivä 2022 on 28. heinäkuuta

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?