keskiviikko 12. marraskuuta 2025

Enni Rukajärvi kertoi tänään Kouvolan Yhteislyseossa urheilijan vaikutusmahdollisuuksista kestävään kehitykseen


Vuonna 2014 Sotšin olympialaisista hopeamitalistina palannut lumilautailija Enni Rukajärvi toivoi kysyttäessä lahjaksi Kuusamon kaupungilta vain puhdasta luontoa. Tänään Rukajärvi kertoi tuosta tapauksesta Kouvolan Yhteislyseossa, ettei kyseessä ollut suunniteltu kannanotto vaan suoraan sydämestä tullut kommentti. 

Rukajärvi oli havahtunut puhtaan luonnon tärkeyteen, kun hän oli oivaltanut ilmastonmuutoksen ja kaivosteollisuuden haitalliset seuraukset. Hän onkin aktiivisesti mukana Protect Our Winters (POW) -liikkeen toiminnassa. Eilen Rukajärvi kertoi tästä Kouvolan Yhteislyseon suuressa kestävän kehityksen paneelissa ja tänään erillisessä Urheilijat vaikuttajina -luennossa.

Aktiiviuransa aikana Rukajärvi alkoi itse pohtia sponsoreidensa toimintaa ja valikoida niitä tarkemmin. Kestävän kehityksen puolestapuhujaksi profiloituminen toi mukanaan uusia kumppanuuksia, kun yritykset halusivat korostaa omaa puhtauttaan. Samalla tämä on urheilijalle tärkeää vaikuttamistyötä, jossa urheilija toimii hyvänä esimerkkinä perheelleen, kavereilleen, seuraajilleen, faneilleen ja suurelle yleisölle. Sponsorointisopimuksia solmittaessa on kuitenkin tärkeää erottaa todellinen ympäristöystävällisyys viherpesusta, joka on vain näennäisesti ympäristöystävällistä toimintaa. Rukajärven mukaan urheilijan tulee kannustaa sponsoreita ja lajiliittoja nykyistä kunnianhimoisempiin kestävän kehitykseen toimiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään.

Tehokkaaseen vaikuttamiseen ja viestintään Rukajärvi antoi seuraavat ohjeet:

1. Puhu omasta näkökulmastasi.

2. Ole valmis oppimaan ja keskustelemaan.

3. Muista mainita lähteet.

4. Hyödynnä ensisijaisia lähteitä. (Luennolla Rukajärvi antoi harjoitustehtäväksi etsiä alkuperäislähteet uutiselle, jonka mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lämmitä Suomen talvia, vaan Suomen talvi-ilmasto saattaa viilentyä, kun AMOC-järjestelmän keikahduspiste ylittyy.)

5. Vältä liioittelua, pysy faktoissa.

6. Sisällytä yhteen postaukseen vain yksi toimintakehotus (call to action).

7. Näytä esimerkkiä.

Ilmastonmuutos haittaa urheilulajeja monella tavalla. Kuumuuden lisääntyminen altistaa urheilijat lämpöstressille ja aiheuttaa terveysriskejä. Sisälajienkin harrastaminen voi käydä entistä kalliimmaksi, jos harjoitussalivuorot kallistuvat siksi, että tarvitaan runsaasti sähköä kuluttavaa jäähdytystä. Myös sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja maastopalojen lisääntyminen häiritsevät harjoittelua ja tuhoavat urheiluun tarvittavaa infrastruktuuria. Lumirajan siirtyminen korkeammalle vuoristoissa ja jäätiköiden sulaminen uhkaavat vuoristoalueiden hiihtokeskuksia. Talvikauden lyheneminen vaikeuttaa harjoittelua ja kisojen järjestämistä. Urheilumatkailun hiilijalanjälki kasvaa, kun harjoittelua ja kilpailua siirretään entistä kauemmaksi lumivarmoihin tai muuten vakaampiin kohteisiin.

Vaikka jokainen voi toimia vaikuttajana omilla toimillaan, Rukajärvi peräänkuulutti erityisesti rakenteellisia muutoksia. Useammat ihmiset pyöräilisivät, jos kaupungit olisivat paremmin suunniteltuja. Harvemmat lentäisivät, jos junat olisivat saavutettavia ja halvempia. Autoilua olisi vähemmän, jos julkinen liikenne toimisi paremmin. Uusiutuvaan sähköön siirtyminen olisi halvempaa, jos fossiilisten polttoaineiden tuet poistettaisiin. Fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin vähemmän, jos niiden mainonta ja sponsorointi olisi kiellettyä. Kasvisruoka olisi edullisempaa, jos sitä tuettaisiin yhtä paljon kuin lihantuotantoa. Nämä ovat suurelta osin poliittisia päätöksiä, mutta näihinkin asioihin yksittäinen ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä vaaleissa sellaisia eri puolueiden ehdokkaita, jotka ajavat päätöksenteossa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Enni Rukajärvi toimii itse monin tavoin erinomaisena esimerkkinä ja roolimallina. Upeiden ajatusten lisäksi kiinnitin huomiota käyttäytymiseen. Tietynlainen Rukajärven tavaramerkki on pipon käyttäminen myös sisällä. Joka kerta ruokailussa (lounaan tai kahvin ajaksi) hän kuitenkin otti pipon pois päästä. Arvostan!

Lue myös nämä

Mikko "Peltsi" Peltola, Enni Rukajärvi, Panu Halme, Petri Luukkainen ja Sami Lundgren osallistuivat Kouvolan Yhteislyseon suureen kestävän kehityksen paneeliin

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

Pystytäänkö talviolympialaisia järjestämään vielä tämän vuosisadan lopulla?

Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...

tiistai 11. marraskuuta 2025

Mikko "Peltsi" Peltola, Enni Rukajärvi, Panu Halme, Petri Luukkainen ja Sami Lundgren osallistuivat Kouvolan Yhteislyseon suureen kestävän kehityksen paneeliin

Kouvolan Yhteislyseo on saanut Vihreä lippu -ympäristösertifikaatin. Tätä juhlistettiin tänään Vihreän lipun nostolla lipputankoon ja Mikko ”Peltsi” Peltolan juontamalla kestävän kehityksen paneeliskeskustelulla, johon osallistui valtakunnallisen huipputason keskustelijoita. Mukana olivat lumilautailija Enni Rukajärvi, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessoriksi marraskuun alussa nimitetty Jyväskylän yliopiston biologi Panu Halme, elokuvaohjaaja ja -tuottaja Petri Luukkainen sekä UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. 


Kouvolan Yhteislyseossa opiskelijat toimivat aktiivisesti ympäristöraadissa

Kansallinen Vihreä lippu -toimikunta on myöntänyt Kouvolan Yhteislyseolle Vihreän lipun kaksivuotisen käyttöoikeuden tunnustuksena ansiokkaasta ympäristö- ja kestävyyskasvatuksesta sekä kestävän elämäntavan edistämisestä. Vihreä lippu -toimikunta arvioi Kouvolan Yhteislyseon toimintaa seuraavasti: ”Teillä on onnistunut projekti takananne, voitte olla todella ylpeitä itsestänne! Järjestitte paljon erilaista teemaan sopivaa tapahtumaa, nostitte aihetta myös eri oppiaineissa ja pääsitte hyvin tavoitteisiinne. Ehdoton vahvuutenne on, että olette saaneet teeman vahvasti näkymään koulunne arjessa, loistavaa työtä! Projektissa nousi etenkin ympäristökuorman vähentäminen, vaikka siinä oli paljon esimerkiksi terveyttä edistäviä teemoja. Täyden 10 suoritus siis!”

Vihreä lippu on Suomen suurin kestävän kehityksen ohjelma ja kansainvälinen ympäristömerkki oppilaitoksille. Kouvolan Yhteislyseossa Vihreä lippu -toimintaa koordinoi ympäristöraati, johon kuuluu tällä hetkellä ohjaavien opettajien lisäksi 13 opiskelijaa. Mukana toiminnan toteutuksessa ovat kuitenkin useat eri opettajat ja lähes kaikki oppiaineet.

Toiminta alkoi viime lukuvuonna, jolloin esimerkiksi parannettiin lukion kierrätysjärjestelmää, järjestettiin opiskelun lomassa erilaisia tempauksia, kuunneltiin tietokirjailija Satu Lidmanin luento, katsottiin Kino 123 -elokuvateatterissa Havumetsän lapset -elokuva ja kerättiin taksvärkissä noin 5 000 euroa saimaannorpan suojeluun. 

Tämän syksyn aikana Kouvolan Yhteislyseon Vihreä lippu -toiminnassa on jo retkeilty Punkaharjulla, ostettu suojelumetsää Iitin Hiirettelänvuorelle, vietetty vähäsähköistä koulupäivää Energiansäästöviikolla ja järjestetty yrittäjyysleirillä musiikinopettajan ideoima ReFashion-muotishow, jossa joukkueet suunnittelivat ja toteuttivat asukokonaisuuden kierrätysvaatteista ja -kankaista. Talven aikana ympäristöraatilaiset aikovat laajentaa toimintaa yhteistyöhön paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa.

Jo ennen Vihreä lippu -toimintaa Kouvolan Yhteislyseossa on järjestetty Studia Generalia -luentoja 3–4 kertaa lukuvuodessa vuodesta 2021 alkaen. Luennoitsijoina ovat olleet esimerkiksi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, taloustieteilijä Mikko Spolander ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.

Tämän päivän paneelikeskustelu antoi paljon ajateltavaa uuden suurlukion 1 200 opiskelijalle


Kouvolan Yhteislyseo on 1.8.2025 alkaen toiminut hallinnollisesti yhtenä lukiona, johon kuuluvat entinen Kouvolan Yhteislyseo, Kouvolan iltalukio ja Kuusankosken lukio. Tämän päivän paneelikeskustelussa pureuduttiin ilmastonmuutokseen, metsätalouteen, metsäteollisuuteen, ruokainnovaatioihin ja arkielämän kestävään kehitykseen. Paneelin yleisönä oli 1 200 Yhteislyseon opiskelijaa, joista Kuusankosken toimipisteen opiskelijat seurasivat lähetystä striimin kautta. Kyseessä oli uuden suurlukion ensimmäinen yhteinen tapahtuma. Seuraavassa muutamia poimintoja päivän paneelin annista.

Panu Halme liikkuu paljon polkupyörällä. Jos Tavarataivas-elokuvan tapaan kaikki tavarat pitäisi laittaa konttiin ja hakea vain yksi tavara kerrallaan, hän hakisikin vaatteiden jälkeen ensimmäisenä polkupyörän. Halme kertoi, että hyvän elämän takaamiseksi maapallolla yksi ihminen voi lentää keskimäärin korkeintaan kaksi kertaa vuosikymmenessä. Halme ehdottikin, että kouluissa pitäisi olla nykyistä pidempi, esimerkiksi kahden tai kolmen viikon talviloma, jolloin etelänlomalle ehtisi hyvin myös junalla. Kolmen viikon talviloma olisi järjestettävissä esimerkiksi lopettamalla syysloma ja lyhentämällä joululomaa. Halme itse ei ole lentänyt kuuteen vuoteen, vaan perhe on tehnyt esimerkiksi kuukauden mittaisia etelänlomia junalla. Myös 25 yliopisto-opiskelijan kanssa tehty matka Brysseliin toteutettiin junalla.

Enni Rukajärvi on kompensoinut lentojensa päästöjä esimerkiksi maksamalla rahaa soiden ennallistamiseen. Rukajärvi myös valitsee Lappiin suuntautuvilla laskettelumatkoillaan kulkuneuvoksi yöjunan lentokoneen sijaan, vaikka juna olisi kalliimpi. Sami Lundgrenin tänä vuonna tekemän YK-kokousmatkan päästöt puolestaan kompensoi YK. 

Panu Halme noudattaa planetaarista ruokavaliota, jota myös Petri Luukkainen pitää hyvänä vaihtoehtona. Luukkaisen mielestä lihaa voisi syödä kananugetin verran päivässä. Tulevaisuudessa myös laboratoriossa kasvatetun lihan käyttö voisi lisääntyä, mutta maataloutta on silti vaikea syrjäyttää. Erityisesti Luukkainen kiinnittäisi huomiota ruokahävikin vähentämiseen. Halmeen mielestä tuhoisin elintarvike on jättikatkarapu. Sen viljelyn takia tuhotaan mangrovemetsiä, jotka ovat sademetsiäkin tärkeämpiä ekosysteemejä. Myös Enni Rukajärvi suosii kasvisruokaa sekä järvikalaa ja käyttää vain harvoin lihaa. Sami Lundgren ei ole syönyt lihaa 40 vuoteen.

Panelistit tähdensivät kuluttajien henkilökohtaisissa kestävän elämäntavan valinnoissa myös turhan kulutuksen välttämistä. Esimerkiksi Enni Rukajärvi käyttää edelleen vanhaa iPhone-puhelinta, vaikka toivoisikin puhelimeen parempilaatuista kameraa.

Mielenkiintoisin väittely käytiin metsätalouden ja metsäteollisuuden vaikutuksista. Sami Lundgren mainitsi, että Repoveden kansallispuisto on syntynyt nimenomaan UPM:n lahjoitusten ja suojelualueiden pohjalta. Lisäksi Lundgren tähdensi sitä, että UPM:n metsistä kaikkiaan 16 prosenttia on jollakin tasolla suojeltua. UPM omistaa Suomessa puoli miljoonaa hehtaaria metsää ja pyrkii Lundgrenin mukaan hoitamaan niitä mallikelpoisesti siten, että muut metsänomistajat voisivat jäljitellä UPM:n metsänhoitotapaa. Ratkaisevaa on se, miten käytetään muita kuin UPM:n omistamia metsiä.

Myös Panu Halme kannattaa puun käyttämistä esimerkiksi rakentamiseen. Halme kuitenkin muistutti, että metsätalous on suurin lajien uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. Kehuja suomalainen metsätalous sai siitä, että meillä metsätaloudessa kasvatetaan lähes pelkästään suomalaisia puulajeja, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa kasvatetaan esimerkiksi amerikkalaisia puulajeja. Sen sijaan ojituksia on tehty Suomessa aivan liikaa, suhteessa pinta-alaan enemmän kuin missään muussa valtiossa (Suomessa on tehty lähes 1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia, mikä vastaa kahta edestakaista matkaa maapallolta kuuhun, joten kolmasosa kaikista maapallon metsäojista on Suomen alueella). Ojitetuilla soilla kasvatettujen metsien hakkuut voivat aiheuttaa turpeen tuhoutumisen, millä voi olla merkittäviä ilmasto-, vesistö- ja lajistovaikutuksia.

Vaikka UPM, Stora Enso ja Metsä Group hoitaisivatkin omia metsiään hyvin, Halmeen mielestä tämä ei riitä. Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, joten metsäjättien pitäisi tarkemmin ohjata eri metsänomistajien toimintaa ja lopettaa puun ostaminen ojitetuilta alueilta. Erityisesti suuria metsänomistajia, kuten kuntia, seurakuntia ja eläkerahastoja, tulisi painostaa kestävämpään metsätalouteen. Parasta olisi, jos uudisojitukset ja rajut kunnostusojitukset kiellettäisiin lailla.

Kun nuorten ääni saadaan kuulumaan, maailma on muutaman vuosikymmenen kuluttua nykyistä parempi paikka elää

Petri Luukkaisen mielestä ympäristöasioiden ymmärtäminen on nyky-yhteiskunnassa kuin englannin kielen hallitsemisen perustaso. Ilman sitä ei tule toimeen.

Panu Halme tähdensi kodin käyttäytymismalleja esimerkiksi liikkumisessa ja ruokailussa. Toisaalta nuorten pitäisi pystyä vaikuttamaan näihin asioihin. Halmeen mukaan nuorten näkyminen yhteiskunnan kriittisenä äänenä on erittäin tärkeää. Halme vetosi YK:n lapsen oikeuksien komiteaan, jonka mukaan ympäristökriisit ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia kohtaan. Vuonna 2050 Suomessa saattaa olla 1,3 miljoonaa ympäristöpakolaista ilmastokriisin seurauksena. Halmeen mielestä Suomen nuoret ovat liian kilttejä eivätkä vaadi aikuisilta tarpeeksi, kun nykyinen hallitseva sukupolvi hoitaa ympäristöasioita surkeasti. Nuorten tulisi puhua ja vaikuttaa näihin asioihin enemmän. 

Myös Sami Lundgren oli sitä mieltä, että paneelin nuoret kuuntelijat pystyvät muuttamaan maailmaa, kunhan he vaan tekevät asiat tarpeeksi isosti. Hän itsekin on ponnistanut Kouvolan seudulta aina YK:hon asti. Lisäksi varsinaisen paneelin jälkeisessä keskustelussa Lundgren tähdensi vuoropuhelun merkitystä erilaisten ihmisten kesken. Hän itse on esimerkiksi kutsunut UPM:n toimintaa vastustaneet Elokapinan mielenosoittajat kahvittelemaan. Keskustelu oli ollut mielenkiintoista ja rakentavaa.

Petri Luukkaisenkin mielestä päättäjiltä ja vanhemmilta voisi vaatia enemmän, mutta synkkyyden kaninkoloon ei pitäisi pudota. Synkistelyn sijaan tarvitaan myös toivoa ja hyviä tekoja eikä vain kovia puheita. Sami Lundgrenkin muistutti, että useinkaan asiat eivät ole niin negatiivisesti miltä näyttää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuu edelleen ruohonjuuritasolla paljon hyvää, vaikka valtion johto toimiikin tällä hetkellä vastoin kestävää kehitystä.

Panu Halmeen mukaan yhä isommat johtajat puhuvat ympäristöasioista vakavasti esimerkiksi politiikassa. Tämä kävi ilmi esimerkiksi pääministerin johdolla käydyissä keskusteluissa, joihin Halme oli pyydetty asiantuntijaksi. Kaikissa puolueissa ympäristöasiat ovat aiempaa näkyvämmin esillä, joten on toivoa myös asioiden saattamisesta käytäntöön. Enni Rukajärvi tähdensi nuorten tärkeyttä ympäristötrendien luojina ja korosti myös äänestämisen merkitystä. 

Mikko "Peltsi" Peltola innosti nuoria myös itse lähtemään mukaan päätöksentekoon. Rukajärvi ja Peltola vaikuttavat esimerkiksi Protect Our Winters (POW) -liikkeessä. Rukajärvi haluaa toimia hyvänä esikuvana nuorille, joten aktiiviuransa aikana hän lopetti esimerkiksi arvojensa vastaisen mainosyhteistyön Red Bullin kanssa.

Panu Halme otti muutoksen mahdollisuudesta esimerkiksi koronapandemian, jolloin maailman toimintoja muutettiin radikaalisti parissa viikossa, kun nuoria vanhemmat päättäjät kokivat viruksen uhkaksi iäkkäälle väestölle. Vastaavat muutokset ovat mahdollisia myös ympäristöongelmien vuoksi. Halme ennustikin, että muutaman vuosikymmenen kuluttua maailma on nykyistä parempi paikka elää. Sitä ennen voi olla edessä kovia aikoja. Ratkaisevaa on se, että pelkän puhumisen sijaan pitäisi pystyä toimimaan ja estämään ympäristöongelmia. Ikävätkään faktat eivät aiheuta liiallista ympäristöahdistusta, jos on olemassa keinoja vaikuttaa asioihin.

Aiempia vierailijoita Kouvolan Yhteislyseossa

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Luontomies Juha Kauppinen kertoi Kouvolan Yhteislyseossa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen (Outi Ampuja)

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan (Jussi Nikula)

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan (Eveliina Lundqvist vieraili lukiossamme, linkin kirjoitus kuitenkin liittyy hänen kirjaansa eikä ko. vierailuun)

Lue myös nämä

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi! (myös POW:n blogissa)

Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Pikadokumentti: Isojen poikien ilmastopelissä

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Lentääkö vai eikö lentää: Ilmastosynnitön heittäköön ensimmäisen kiven

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa