Kiinassa mitattiin +52,2 astetta, mikä on mittaushistorian korkein lämpötila missään leveyspiirin 40° N pohjoispuolella
Kiinassa mitattiin toissapäivänä valtion koko mittaushistorian uusi lämpöennätys 52,2 celsiusastetta, mikä on itse asiassa korkein missään leveyspiirin 40° N pohjoispuolella mitattu lämpötila. Aiempi Kiinan ennätys oli 50,3 astetta. Kuumuuden pelätään jälleen johtavan kuivuuteen ja satomenetyksiin, kuten viime vuonna, jolloin kuivuus oli pahin 60 vuoteen.
Myös Etelä-Euroopassa on menossa vakava helleaalto, ja lähes puolet Euroopasta kärsii kuivuudesta. Yli 40 asteen lämpötiloja ja uusia lämpöennätyksiä on mitattu monilla havaintoasemilla, Roomassakin 42,9 astetta, mikä ylittää vain vuoden vanhan aiemman ennätyksen peräti kahdella asteella. Lähipäivinä jopa Euroopan mittaushistorian lämpöennätys 48,8 astetta on vaarassa ylittyä jossakin Välimeren alueella.
Yhdysvalloissa puolestaan helleaallon lämpötilat voivat lähipäivinä yltää melkein koko maapallon kuumimpaan mitattuun lämpötilaan, joka on joko 54,4 (vuodelta 2020, luotettava) tai 56,7 celsiusastetta (vuodelta 1913, kyseenalainen). Arizonan eteläosassa sijaitsevassa Phoenixissa yhdeksänä peräkkäisenä vuorokautena yön alin lämpötila on ollut 34,4 astetta tai enemmän.
Vaikka Suomessa on uutisoitu lähinnä Kaukoidän ja Välimeren alueen helteistä, myös koko maapallo on nyt ennätyslämmin. Esimerkiksi Antarktiksella on ollut paikoin selvästi tavanomaista lämpimämpää.
Viimeisimmät kaksi viikkoa ovat olleet globaalisti koko mittaushistorian lämpimimmät kaksi viikkoa, ja 6. heinäkuuta oli koko mittaushistorian lämpimin vuorokausi
 |
| Koko maailman vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden heinäkuun 17. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on July 18th, 2023. |
Koko maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 17 celsiusasteen rajan 3. heinäkuuta 2023, kun keskilämpötila oli 17,01 astetta. Siitä lähtien kaikkien vuorokausien (3.-17.7.2023) globaali keskilämpötila on ollut yli 17 astetta. Olemme siis juuri kokeneet maapallon koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimimmät kaksi viikkoa. Korkeimmillaan lämpötila oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskiarvo oli 17,23 astetta, siis 1,02 astetta lämpimämpi kuin kyseisen ajankohdan keskilämpötila aikavälillä 1979–2000. Aiempi vuorokauden keskilämpötilan ennätys oli 16,92 astetta (13. elokuuta 2016 ja 24. heinäkuuta 2022).
Kannattaa huomata, että nämä lukuarvot perustuvat NOAA:n tietoihin (Climate Forecast System version 2 ja Climate Forecast System Reanalysis), jotka eivät ole Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) virallisia tilastoja. Myös muut tutkimuslaitokset ovat kuitenkin julkaisseet hyvin samankaltaisia tuloksia. Esimerkiksi eurooppalainen Copernicus (ECMWF) ilmoitti maapallon keskilämpötilaksi 4. heinäkuuta 17,03 astetta, mikä oli Copernicuksen mukaan mittaushistorian uusi ennätys.
Lämpötilat saattavat edelleen kohota vielä muutaman seuraavan viikon aikana. Heinäkuu nimittäin on yleensä globaalisti lämpimin kuukausi. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon talviaikaan (tammi-helmikuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta viileämpiä kuin heinä-elokuussa.
Myös Euroopassa ennätyslämmintä
 |
| Euroopan vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden heinäkuun 17. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ).Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on July 18th, 2023. |
Myös Euroopassa on ennätyslämmintä. Eilen (17. heinäkuuta 2023) keskilämpötila oli 22,34 astetta, korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuorokautena koko mittaushistorian aikana. Ennen tämän vuoden heinäkuuta ennätys oli 22,18 astetta viime vuodelta (9. elokuuta 2022), jolloin Euroopassa oli mittaushistorian siihen mennessä lämpimin kesä. Edellinen ennätys oli vasta vuodelta 2021.
Euroopan mittaushistorian lämpimin kesä 2022 aiheutti jopa yli 60 000 ennenaikaista kuolemaa
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin. Vertaisarvioidun lääketieteellisen Nature Medicine -lehden mukaan Euroopan viime kesän helteet aiheuttivat todennäköisesti yli 60 000 ennenaikaista kuolemantapausta (95 prosentin luottamusvälillä 37 643–86 807 ennenaikaista kuolemaa) aikavälillä 30.5.–4.9.2022, Suomessakin mahdollisesti lähes 200. Optimilämpötila, jolloin kuolleisuus oli vähäisintä, oli tutkimuksen mukaan 17–19 astetta (keskimäärin 18,32 astetta naisilla ja 18,55 astetta miehillä) siten, että vanhemmissa ikäluokissa optimilämpötilat olivat hieman korkeampia kuin nuorilla (0–64-vuotiailla 17,39 astetta, 65–79-vuotiailla 18,33 astetta ja yli 80-vuotiailla 18,56 astetta). Vaikka lukumääräisesti suurin osa helteen vaikutuksesta kuolleita onkin vanhuksia, myös nuoremmilla helle lisää kuolemien riskiä. Itse asiassa miehillä helteen vaikutus on suhteellisesti suurin ikäluokassa 0–64 vuotta (+41 prosenttia), naisilla puolestaan yli 80-vuotiaissa (+27 prosenttia). Tutkimus saattaa tosin aliarvioida helteiden vaikutusta kuolleisuuteen, koska tutkimuksessa käytettiin kultakin alueelta jokaisen viikon keskilämpötilaa ja viikon aikana kuolleiden määrää, eikä tarkempia yksittäisten hellepiikkien (hellepäivien) tietoja. Lisäksi on huomattava, että tutkimuksessa ei eritelty kuolinsyitä vaan tarkasteltiin kuolleiden kokonaislukumääriä.
Kesäkuu 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesäkuu
 |
| Harmaalla käyrällä ja ympyröillä on esitetty kesäkuiden 1891–2023 globaalin keskilämpötilan poikkeamat ajanjakson 1991–2020 kesäkuiden keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä käyrällä on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos. |
Tänä kesänä helleuutisointi on toden teolla käynnistynyt Suomessa vasta heinäkuussa, mutta globaalisti jo kesäkuu oli lämpimin. Ainakin neljän eri tutkimuslaitoksen mukaan kesäkuu 2023 oli koko mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Esimerkiksi Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli globaalisti 0,51 astetta vuosien 1991–2020 kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpi, 1,06 koko 1900-luvun kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpi ja vuodesta 1891 alkavan mittaussarjan lämpimin kesäkuu. Pitkällä aikavälillä kesäkuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,73 astetta vuosisadassa. Japanilaisessa lämpimimpien kesäkuiden tilastossa jaetulla toisella sijalla ovat kesäkuut 2022, 2019 ja 2016, jotka kaikki olivat 0,28 astetta vuosien 1991–2020 kesäkuiden keskiarvoa lämpimämpiä.
Myös valtameret ovat ennätyslämpimiä, ja merijäätä on ennätyksellisen vähän
 |
| Koillis-Atlantin kesäkuiset meriveden lämpötilan poikkeamat vuosina 1979–2023 verrattuna ajanjaksoon 1991–2020. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Tiedot: ERA5. Lähde: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Kolme kuukautta peräkkäin (huhtikuusta kesäkuuhun) myös valtameret ovat olleet ennätyslämpimiä, mikä on puolestaan johtanut merijään voimakkaaseen sulamiseen. Kesäkuussa merijäätä olikin vähemmän kuin koskaan aiemmin. Lämpimät merivedet puolestaan ovat vaikuttaneet trooppisten pyörremyrskyjen syntymiseen. Niitä nimettiin kesäkuussa yhdeksän, mikä on enemmän kuin keskimäärin näin aikaisin pohjoisen pallonpuoliskon kesällä.
 |
| Koillis-Atlantin meriveden keskimääräiset päivittäiset lämpötilat vuosina 1979-2023. Vuosi 2023 on esitetty mustalla käyrällä ja muut vuodet punaisella tai sinisellä (eri vuosikymmenten vuodet eri värisävyillä). Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Tiedot: ERA5. Lähde: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Sekä koko Atlantin valtameri että erityisesti Koillis-Atlantti olivat kesäkuussa ennätyslämpimiä. Koillis-Atlantti oli kesäkuussa keskimäärin peräti 1,36 astetta lämpimämpi kuin kesäkuiden 1991–2020 keskiarvo. Globaali meriveden keskilämpötila (alueella 60° S–60° N) nousi eilen toista kertaa mittaushistoriassa 21 asteeseen. Nämä molemmat 21 asteen ylitykset ovat tältä vuodelta. Ainakin ensimmäisen ylityksen jälkeen lämpötila myös pysyi 21 asteen yläpuolella useamman vuorokauden ajan. Pohjois-Atlantillakin lämpötila kohosi eilen ennätyksellisesti noin 24,5 asteeseen.
 |
| Tällä hetkellä 44 prosenttia tutkitusta valtamerten pinta-alasta kärsii meren helleaallosta (MHW), mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1991 alkavan tilastoinnin aikana. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla. Lähde: image provided by the NOAA/OAR/ESRL PSL, Boulder, Colorado, USA. |
Ilmastonmuutos ja El Niño vaikuttavat yhdessä ennätyslämpötiloihin
Tämänhetkistä maapallon lämpimyyttä selittää ilmastonmuutoksen lisäksi luonnollisesti muutamien vuosien välein toistuva El Niño -ilmiö. Se vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuiseen säähän, ekosysteemeihin, maatalouteen, trooppisiin sykloneihin eli trooppisiin pyörremyrskyihin, kuivuuteen, pensaspaloihin, tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin. Se tuo esimerkiksi tulvia Yhdysvaltojen länsiosiin sekä maastopaloja Indonesian sademetsiin ja Australian pensasalueille.
Vaikka El Niño onkin luonnollinen ilmiö ja vaikka se on esiintynyt koko ihmiskunnan historian ajan, globaali lämpötilan kohoaminen todennäköisesti kaksinkertaistaa kaikkein voimakkaimpien El Niño -ilmiöiden toistuvuuden. Erityisen voimakas El Niño syntyy, kun meren pintalämpötila nousee yli 28 asteeseen tavallisesti viileämmällä ja sateettomalla Tyynenmeren itäreunalla. Normaalisti tällaiset olosuhteet syntyvät kerran 20 vuodessa. Kun kasvihuonekaasut lisääntyvät ja maapallon keskilämpötila nousee, tällaiset olosuhteet syntyvätkin tutkimusten mukaan noin kerran vuosikymmenessä.
Tällä hetkellä olisi todennäköisesti keskimääräistä lämpimämpää ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lämpötilat ovat vieläkin korkeampia kuin ilman ilmastonmuutosta. Itse asiassa nykyisin jopa luontaisesti viileät La Niña -vuodet ovat lämpimämpiä kuin El Niño -vuodet aikoinaan. Kahdeksan viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä
Lue myös nämä
Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin
Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä
Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin
Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti
Kuolemanlaaksossa mitattiin eilen lämpötilaksi +54,4 astetta
Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?
Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta
Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?
