 |
| Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940-2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Vuosien 1991-2020 globaali vuorokausikohtainen keskiarvo on merkitty harmaalla katkoviivalla. Data: ERA5, via Climate Pulse. Credit: C3S/ECMWF. |
Eilen uutisoitiin, että viime sunnuntai (21. heinäkuuta 2024) oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin vuorokausi. Globaali keskilämpötila nousi 17,09 asteeseen. Juuri julkaistujen alustavien tietojen mukaan ennätys kuitenkin meni uusiksi jo tämän viikon maanantaina (22. heinäkuuta 2024), kun lämpötila kohosi 17,15 asteeseen. Professori Eliot Jacobsonin mukaan kyseessä saattaa olla maapallon kuumin vuorokausi ainakin sataantuhanteen vuoteen. Mittaushistoria ei toki ulotu läheskään näin pitkälle ajalle, mutta maapallon lämpötilaa on pystytty päättelemään epäsuorasti.
Ennen heinäkuuta 2023 globaali vuorokauden keskilämpötilaennätys mittaushistorian aikana oli 16,8 astetta (13. elokuuta 2016). Päivämäärästä 3. heinäkuuta 2023 alkaen on ollut kaikkiaan 58 vuorokautta (heinä-elokuussa 2023 ja kesä-heinäkuussa 2024), jolloin globaali keskilämpötila on ylittänyt aiemman ennätyksen 16,8 astetta. Tämä ennätysten sarja on itse asiassa paljon merkittävämpää kuin yksittäiset ennätykset, joita on pienten erojen ja analyysiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi vaikea laittaa kiistattomasti täysin oikeaan järjestykseen.
Päivitys 27.7.2024. Tarkastettujen ja vahvistettujen tietojen mukaan viime vuorokausien globaalit keskilämpötilat ovat olleet seuraavat: 21. heinäkuuta 17,09 astetta, 22. heinäkuuta 17,16 astetta, 23. heinäkuuta 17,15 astetta ja 24. heinäkuuta 17,10 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä päivää on koettu tällä viikolla ja neljä globaalisti lämpimintä päivää viimeisimmän viikon sisällä.
Lähteet
Copernicus: New record daily global average temperature reached in July 2024
Lue myös tämä
5 kommenttia:
Hei !
En ole pitkään aikaan kommentoinut mitään kirjoitusta, mutta eilen TV:ssä Yle säämies
esitteli jotain käyriä pohjois Suomen kuumista lämpömittaus ennätyksistä.
Niimpä oli pakko katsoa Ilmatieteenlaitoksen mittauspisteitä Inarin, ja Utsjoen kuntien alueella. Luettelosta löytyi mittauspisteitä yhteensä 13 kpl jotka olivat merkinnällä sää.
Niistä yhtään ei ollut aloittanut 1800-luvulla, vuosina 1900 - 1949 oli aloittanut 1 ja vuosina 1950 - 1999 oli aloittanut 7 mittausasemaa. Loput 5 (38,4%) mittausasemaa oli aloittanut vuoden 2000 jälkeen ( näistä ensimmäinen vuonna 2008).
Epäilenkin vahvasti että kyseiset 5 mittausasemaa ovat tarkan tutkimisen jälkeen sijoitettu lämmöllisesti parhaimpiin paikkoihin.
Meni ehkä vähän ohi alkuperäisestä aiheesta. Mutta tuollaiset tarinat että on lämpimin päivä 100 000 vuoteen, kertoo kyllä paljon tarinoijan tutkijanetiikasta. Koska tarina täytyy olla täysin ns. aivopieru.
Terveisin Ari Pirkanmaalta.
Kiitos kommentistasi.
Kirjoituksessani oleva diagrammi perustuu ERA5-dataan, joka puolestaan pohjautuu sekä satelliittihavaintoihin että maanpinnan säähavaintoasemiin. ERA5-datassa maapallo on jaettu 31 km x 31 km kokoisiin ruutuihin, joista jokaiselle pystytään laskemaan tietokonemallilla lämpötila. Siksi yksittäisten sääasemien lopettamiset tai uusien sääasemien perustamiset eivät ratkaisevasti vaikuta ERA5-aikasarjassa. Voit lukea ERA5-datasta tarkemmin tästä ja tästä linkistä.
Tämä väite on kovin rohkea eikä perustu eksplisiittisiin faktoihin: ”Epäilenkin vahvasti että kyseiset 5 mittausasemaa ovat tarkan tutkimisen jälkeen sijoitettu lämmöllisesti parhaimpiin paikkoihin.” Suomessa on toki siirretty, lopetettu ja perustettu sääasemia. Tarkoitus on ensisijaisesti tuottaa mahdollisimman käyttökelpoista ja aluetta hyvin kuvaavaa tietoa kansalaisten jokapäiväiseen käyttöön. Esimerkiksi Puumalan sääasema on siirretty aiempaa kylmempään paikkaan.
Mihin sitten perustuu väite mahdollisesti kuumimmasta vuorokaudesta sataantuhanteen vuoteen? Kannattaa katsoa tässä vertaisarvioidussa tutkimuksessa oleva diagrammi.
Kiitoksia vastauksesta.
Tuollainen Puumalan mittarin siirto ei ole silmiini aiemmin osunut, tai sitten en vain muista.
Tuota diagrammia tuli katseltua aika kauan, itse teksti oli minulle liian tieteellistä vaikka käsittääkseni siinä kyllä keskityttiin tulevaisuuden ennusteisiin.
Itse diagrammi näytti oudolta, kun siitä puuttui mielestäni kaikki holoseenin lämpökaudet.
Suomen Lapissahan on tuolloin ollut 2-3 C nykyistä lämpimämpää, joka ei ole rajoittunut yksistään Pohjolaan vaan on ollut paljon laajempaa mm Kilimanjaro on ollut jäätön.
Lukemissani arkeologian kirjoissa on tullut vastaan kaikennäköistä outoa.
Lahden läheltä on löytynyt vesipähkinän siitepölyä ja kuoria, olivat useamman tuhannen vuoden takaa.
Viikingit viljelivät Grönlannissa jonkinlaista vehnää, ei taida onnistua nykyään.
Lähihistoriasta, vuonna 1942 Gröönlantiin jäätikölle laskeutui lentokoneita joista yksi (P-38) haettiin pois 1990, oli 82 m jäätä päällä. Viimeinen lukemani tieto v 2014 on että koneet olivat n 100 m syvyydessä, rahoitus loppui joten sinne jäivät odottamaan.
Yksittäisiä ja paikallisiahan nuo tiedot ovat, mutta kun niitä tulee vastaan aika usein.
Terveisin Ari Pirkanmaalta.
Jos aiemmin linkkaamani teksti tuntuu liian vaikealta, kannattaa katsoa geotieteiden valintakokeessa 2023 ollut liite. Siellä on tuo sama diagrammi suomennettuna ja suomeksi selostettuna myös tuon diagrammin taustoja.
Itse asiassa tuossa diagrammissa kyllä tarkasti katsottuna näkyvät holoseenin lämpökaudet, mutta ne hukkuvat osittain pitkään tarkastelujaksoon ja aiempiin huomattavasti lämpimämpiin kausiin. Holoseenin lämpötiloistakin on toki useita hieman erilaisia mallinnuksia.
Kannattaa lukea tästä linkistä ilmastotieteilijä, professori Andrew Desslerin perustelut sille, miksi voimme olettaa, että viime viikolla todennäköisesti oli maapallon lämpimin vuorokausi 120 000 vuoteen. Samalla Dessler kuitenkin toteaa, että käytännön kannalta tätä tärkeämpää on se, että nyt ilmasto on lämpimämpi kuin 30, 40, 50 tai 100 vuotta sitten. Infrastruktuurimme on rakennettu vastaamaan muutamien vuosikymmenten takaista ilmastoa. Kun nyt on lämpimämpää ja edelleen lämpenevää, ilmaston muuttumiseen täytyy sopeutua hankalalla ja kalliilla infrastruktuurin päivittämisellä.
Lähetä kommentti