Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Eilisiltana Uuden musiikin kilpailu UMK:ssa valittiin Suomen euroviisuedustajaksi Norma John -duo, johon kuuluvat lukiostamme (Kouvolan Yhteislyseo, silloin Kouvolan Lyseon lukio) ylioppilaaksi kirjoittaneet Leena Tirronen ja Lasse Piirainen. Lämpimät onnittelut vanhasta opinahjosta!

Iltalehti teki Norma Johnista mielenkiintoisen artikkelin otsikolla "Yllätysvoittaja Norma John hehkuttaa kotikaupunkiaan: 'Kouvolassa on upeaa arkkitehtuuria' ". Tuo Kouvolan arkkitehtuuri on eräänlainen sisäpiirivitsi. Nykyään itseironista Betonihelvetti-termiä käytetään jopa kaupungin markkinoinnissa. Todellisuudessa Kouvolassakin kuitenkin on monia mielenkiintoisia arkkitehtuurin helmiä, joista tässä esittelen muutamia:

Erityisen tunnettu Kouvola kuitenkin on luontokaupunkina. Keskellä kaupunkia kukkaistutukset ovat todella upeita. Kovin pitkä ei ole myöskään matka kauniisiin luonnonvaraisen ympäristön maisemiin, esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon.

Opettajien koulutuspäivänä 14. tammikuuta 2017 myös tubettaja Herbalisti suositteli Repoveden kansallispuistoa: "Kaikkien pitäs olla käyny Repovedellä. Se on hyvä mesta."

Kiitos Herbalistille erinomaisesta esiintymisestä opettajien koulutuspäivillä.

Kouvolassa muuten on Repoveden lisäksi monia muitakin kauniita luontokohteita. Tervetuloa tutustumaan, kaikki kiinnostuneet!

Lue myös nämä

Repovesi oli viime vuonna Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Niivermäen luontopolku

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta: Syksyn ruska on nyt kauneimmillaan!

Kouvolan Lyseon lukio 110 vuotta

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa terveysvaikutuksiltaan likimain yhtä savuketta vuorokaudessa.
Credit: Berkeley Earth.

Ilmansaasteista haitallisimpia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset (PM_2.5). Nämä pienhiukkaset voivat kulkeutua hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin ja edelleen verenkiertoon, jolloin ne voivat aiheuttaa tai pahentaa keuhkosyöpää, astmaa, sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.

Pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa terveysvaikutuksiltaan likimain yhtä savuketta vuorokaudessa (mikäli saastetilanne jatkuu samanlaisena koko vuorokauden ja mikäli henkilö hengittää koko vuorokauden näin saastunutta ilmaa). Vaikutusta toki pienentää merkittävästi se, että sisäilma on yleensä huomattavasti puhtaampaa.

Usein ilmansaatetilanne on pahimmillaan talvella, jolloin lämmitykseen käytetään paljon polttoaineita. Myös jotkin uusiutuvat energialähteet (puu, biomassa) tuottavat ilmansaasteita. Tilannetta pahentaa vielä se, jos pakkasella inversio eli ilman kerrostuminen pitää saasteet lähellä maanpintaa.

Reaaliaikaisen PM_2.5-kartan voi katsoa tästä linkistä (harmaina näkyviltä alueilta ei ole saatavissa julkisia tuntikohtaisia ilmanlaatutietoja):

Berkeley Earth - Real-time Map of Air Pollution

Kun hiirtä liikuttaa kartan päällä, kartan vasemmassa ylänurkassa näkyvät kyseisen paikan tarkemmat tiedot. Tiedoista voi laskea, kuinka monen päivittäisen savukkeen polttamista ilmansaastetilanne sillä hetkellä vastaa: konsentraatio (Conc.) 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa yhtä savuketta vuorokaudessa.

Kannattaa katsoa myös muita ilmanlaatukarttoja:

Ilmanlaatuportaali - Ilmanlaatu nyt Suomessa

Plume Air Report (sivun alalaidassa suorat linkit kaupunkikohtaisiin tietoihin, esimerkiksi Beijing)

Air Pollution in the World - Real-time Air Quality Index (AQI) (lisätietoja kartasta)

Air Pollution in World: Real-time Air Quality Index Visual Map

Air Quality and Pollution in India

Lue myös tämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Repovesi oli viime vuonna Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto

Vuoden 2016 kävijämäärien perusteella järjestyksessä lueteltuina Suomen seitsemän suosituinta kansallispuistoa ja samalla ainoat sadan tuhannen käynnin rajan ylittäneet ovat seuraavat:

1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 538 800 käyntiä
2. Nuuksion kansallispuisto 339 400 käyntiä
3. Urho Kekkosen kansallispuisto 295 000 käyntiä
4. Oulangan kansallispuisto 200 600 käyntiä
5. Kolin kansallispuisto 181 100 käyntiä
6. Pyhä-Luoston kansallispuisto 153 000 käyntiä
7. Repoveden kansallispuisto 148 500 käyntiä

Vuonna 2015 Repovesi oli Suomen kuudenneksi suosituin kansallispuisto. Nyt Pyhä-Luosto kiilasi Repoveden edelle, vaikka Repovedelläkin kävijämäärä kasvoi vuodessa lähes kuudella prosentilla.

Kaikkiaan Suomessa on 39 kansallispuistoa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kunniaksi kesäkuussa avataan uusi kansallispuisto Hossaan.

Lue myös nämä

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Tänään on kansainvälinen onnellisuuden päivä: Juhlitaan katsomalla Suomen luontoa ylistävä ohjelma Repovedeltä!

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Mitä sitten tarkoittaa esiteollinen aika? Tätä on selvitetty uudessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa. Lopullinen artikkeli on vielä julkaisujonossa, mutta sen käsikirjoitus julkaistiin eilen.

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutostutkimuksen kannalta optimaalisin ajanjakso, josta voidaan käyttää nimitystä esiteollinen aika, on 1720-1800. Samassa tutkimuksessa on päätelty, että esiteollinen aika oli 0,55-0,80 celsiusastetta viileämpi kuin ajanjakson 1986-2005 globaali keskilämpötila. Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015.

IPCC AR5 -arviointiraportin luonnoksessa esiteollisen ajan lämpötilana pidettiin jakson 1850-1900 keskilämpötilaa, mutta lopullisessa raportissa esiteollisen ajan lämpötilalle ei annettu tarkkoihin vuosiin perustuvaa määritelmää. Raportin mukaan aikaväli 1850-1900 oli 0,61 astetta viileämpi kuin aikaväli 1986-2005 ja 0,78±0,03 astetta viileämpi kuin aikaväli 2003-2012. Arviot perustuivat HadCRUT4 -lämpötiladataan.

Myöhemmin julkaistujen tutkimusten mukaan IPCC:n arvio lämpenemisestä saattaa olla hieman liian pieni. Cowtanin ja Wayn (2014) datasarjan mukaan aikaväli 1850-1900 oli 0,65 astetta ja Berkeley Earthin mukaan 0,71 astetta viileämpi kuin aikaväli 1986-2005.

Eilen julkaistun tutkimusartikkelin käsikirjoituksen mukaan aikaväli 1850-1900 on huono valinta esiteolliseksi ajaksi, koska ihmiskunnan ilmastoa lämmittävä vaikutus oli jo silloin näkyvillä kasvihuonekaasupäästöjen ja maankäytön muutosten seurauksena. Toisaalta 1880-luku ja 1890-luku olivat aiempia vuosikymmeniä viileämpiä lukuisten tulivuorenpurkausten aiheuttamien pienhiukkaspäästöjen seurauksena. Todellinen esiteollinen aika saattoikin olla vertailukautta 1850-1900 lämpimämpi tai kylmempi sen mukaan, kumpi edellä mainituista tekijöistä vaikutti voimakkaammin.

Ilmastotutkimuksen kannalta paras ajanjakso esiteolliseksi ajaksi on sellainen, jolloin luonnolliset ilmastoon vaikuttavat tekijät olivat mahdollisimman samanlaiset kuin nykyisin ja jolloin ihmiskunnan vaikutus oli vielä mitättömän pieni. Täysin optimaalista vertailukautta esiteolliseksi ajaksi on kuitenkin täysin mahdoton löytää. Maankäytön muutokset ja muu ihmistoiminta (esimerkiksi biomassan polttaminen ja metsien hakkaaminen) ovat voineet vaikuttaa ilmastoon jo vuosituhansien ajan. Kasvihuonekaasujen määrät vaihtelivat (muutaman ppm:n verran) jo ennen vuotta 1700. Tällaiset ihmiskunnan pienet vaikutukset eivät kuitenkaan ole tässä asiayhteydessä merkittäviä.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa ilmastolliseksi vertailuajanjaksoksi ehdotettiin keskiajan hiljaista kautta (The Medieval Quiet Period) 725-1025 jKr, jolloin pitkän aikaa sekä tulivuoritoiminta että muutokset auringossa olivat vähäisiä. Luonnolliset ilmastoon vaikuttavat tekijät eivät ole millään muulla 300 vuoden jaksolla viimeisimmän 2000 vuoden aikana vaihdelleet yhtä vähän kuin tuolloin. Tuota ajanjaksoa seurasi selvimmin pohjoisella pallonpuoliskolla näkynyt keskiajan lämpökausi noin vuosina 1000-1200. Koko keskiajan voidaan historiallisessa mielessä katsoa kestäneen Rooman tuhosta 476 jKr renessanssin syntyyn noin 1500 jKr.

Kuitenkin myös keskiajan hiljaisella kaudella oli käynnissä hidas vuosituhansien pituinen viileneminen (globaalit ilman ja meriveden lämpötilat sekä meriveden pinta laskivat), mikä johtui ehkä maapallon kiertoradan muutoksista tai lisääntyneestä tulivuoritoiminnasta. Siksi ilmastollinen vertailukausi kannattaa eilen julkaistun tutkimusartikkelin käsikirjoituksen mukaan valita lähempää nykyhetkeä. Sopivimmaksi ajanjaksoksi esiteollisesta ajasta puhuttaessa ehdotetaankin vuosia 1720-1800.

Ennen vuotta 1720 vallitsi pieni jääkausi, mihin vaikuttivat 1600-luvun lukuisat tulivuorenpurkaukset ja 1700-luvun alussa päättynyt auringon hiljainen kausi eli Maunderin minimi. Vuoden 1800 jälkeen taas ilmastoa viilensivät Daltonin minimi ja lukuisat tulivuorenpurkaukset (esimerkiksi Tambora 1815). Ihmiskunnan lämmittävä vaikutus alkoi lisääntyä sen jälkeen, kun James Watt patentoi höyrykoneen vuonna 1769. Myös maatalous alkoi muuttua, mutta ihmiskunnan vaikutus pysyi pienenä vielä usean vuosikymmenen ajan.

Vuosina 1720-1800 luonnolliset ilmastoon vaikuttavat säteilypakotteet olivat lähellä nykyistä tasoa. Ihmiskunnan vaikutus oli vielä pientä ja tulivuoritoiminta hiljaista (Indonesian Makian 1761, Islannin Laki 1783). Myöskään merivirtauksissa havaittavat oskillaatiot eli värähtelyt eivät tuolloin olleet poikkeuksellisia.

Käytännössä ei kuitenkaan ole suurta eroa sillä, pidetäänkö esiteollisena aikana vuosia 1720-1800 vai 1850-1900. Jälkimmäinen kausi oli ainoastaan noin 0,05 astetta edellistä lämpimämpi, mikä ei ole tilastollisesti merkitsevä ero. Tutkimusartikkelin käsikirjoitus ei siis ehdota Pariisin ilmastosopimuksen tiukentamista vertailukautta vaihtamalla. Pikemminkin tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmastosopimuksissa pitäisi luopua koko käsitteestä esiteollinen aika ja verrata tulevaa ilmaston kehitystä johonkin myöhäisempään jaksoon (esimerkiksi 1986-2005), josta on saatavilla kattavampaa lämpötila-aineistoa.

Jos esiteollinen aika määritellään vuosien 1720-1800 lämpötilan mukaiseksi, ajanjakson 1986-2005 globaali keskilämpötila oli 0,55-0,80 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla. Jaksolla 1720-1800 vulkaaninen aktiivisuus saattoi olla jopa ajanjaksoa 1986-2005 (suuri Pinatubon purkaus 1991) hiljaisempaa, joten ilman ajanjaksolla 1986-2005 esiintynyttä tulivuoritoiminnan viilentävää vaikutusta lämpenemistä olisi saattanut tapahtua enemmänkin. Toisaalta luontaisesti 20-30 vuoden välein vaihtelevan Tyynen valtameren oskillaation eli värähtelyn (PDO) tällä hetkellä meneillään oleva positiivinen vaihe lämmittää maapalloa hieman, mikä voi johtaa ylisuuriin tulevaisuuden lämpötilan kohoamisennusteisiin, ellei tätä oteta huomioon. Luonnolliset tekijät ovatkin voineet joko edistää tai hidastaa ihmiskunnan aiheuttamaa lämpenemistä, eikä asiaan oteta tässä tutkimuksessa tarkempaa kantaa.

Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015. Ilmeisesti vuosi 2016 oli vieläkin lämpimämpi. Seuraavat vuodet kuitenkin tulevat todennäköisesti olemaan luonnollisista tekijöistä (La Niña) johtuen vuotta 2015 viileämpiä, vaikka pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos jatkuu.

Joissakin tutkimuksissa (Cowtan et al. 2015 ja Richardson et al. 2016) on osoitettu, että mikäli nopeimmin lämpeneviltä (arktisilta) alueilta olisi olemassa kattava lämpötilasto, globaalin keskilämpötilan muutos vuodesta 1850 nykypäivään olisi 24±15 % suurempi kuin miltä HadCRUT4-lämpötila-ainestossa näyttää. Mikäli näin on, globaalin keskilämpötilan nousu esiteolliselta ajalta kauteen 1986-2005 onkin ollut 0,05-0,10 astetta edellä arvioitua suurempi.

Lähteet

Hawkins, E., P. Ortega, E. Suckling, A. Schurer, G. Hegerl, P. Jones, M. Joshi, T. Osborn, V. Masson-Delmotte, J. Mignot, P. Thorne, and G. van Oldenborgh, 2017: Estimating changes in global temperature since the pre-industrial period. Bull. Amer. Meteor. Soc. doi:10.1175/BAMS-D-16-0007.1, in press.

AMS Journals Online Estimating changes in global temperature since the pre-industrial period

Climate Lab Book: Defining ‘pre-industrial’

Lue myös nämä

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

Hyviä ja huonoja uutisia: Auringon aktiivisuus alimmillaan 100 vuoteen, ilmaston lämpeneminen väliaikaisesti ehkä hidastunut, ilmastonmuutos saattaa silti pian voimistua

"Tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa"

Joulukuussa 2017 saa ensi-iltansa uusi Tähtien sota -elokuva "Star Wars: The Last Jedi". On mielenkiintoista nähdä, tuottaako Tähtien sota -hypetys myös uusia tieteellisiä lajinimiä. Aiemmin Tähtien sota -elokuvien mukaan on jo nimetty useita oikeita eliölajeja.

Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. (Lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.)

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodan Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hyvin tämän linkin valokuvassa.

2. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaan bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan tämä bakteeri siis on samankaltainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

3. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Tähtien sota -hahmojen Chewbacca, Darth Vader ja Yoda mukaan.

4. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö tuo mieleen Darth Vaderin.

5. Agathidium vaderi

Myös Agathidium vaderi -kovakuoriainen on tietenkin saanut nimensä Darth Vaderista.

6. Darthvaderum greensladeae

Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Näitä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

7. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli purppura Yoda on Yodan mukaan nimensä saanut mato. Laji elää ainakin Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti ulkonäkönsä takia siksi, että sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

8. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto muistuttaa Yodan päätä.

9. Tetramorium jedi

Myös madagaskarilainen Tetramorium jedi -muurahainen sai nimensä Tähtien sodasta.

10. Aptostichus sarlacc

Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti. Hämähäkki elää Tähtien sodan monsterin tavoin maanalaisissa koloissa.

11. Han solo

Han solo on Kiinasta löytynyt trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.

Lähteitä ja lisätietoja

Star Wars: A Fish Called Greedo

Daily Mail: Meet Greedo the catfish - Ugly bug-eyed species named after Star Wars character

Scizzle Blog: Nine Star Wars-Inspired Creatures Found on Planet Earth

Lue myös nämä

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Kymmenvuotiaan ympäristöblogini kiinnostavimmat tekstit

Tämä opetus- ja ympäristöblogini täytti 9. tammikuuta 2017 kymmenen vuotta. Sen kunniaksi järjestin äänestyksen blogini kautta aikojen kiinnostavimmasta tekstistä. Äänestykseen osallistui 384 henkilöä. Ääniä saivat seuraavat kirjoitukset (otsikko on linkki alkuperäiseen kirjoitukseen ja kunkin otsikon alla on äänestäjien kirjoittamia kommentteja):


1. Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet (44 ääntä)

"Hauska juttu, joka toi mieleeni ajat, kun luin pojalleni 'iltasatuna' faktoja harvinaisista eläimistä, kuten potto :)"

"Mielenkiintoinen ja hauska juttu. :)"

"Viihdearvo huipussaan. :)"

"Taksonomia on kiinnostavaa ja tekstissä on mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen."

"Kiinnostava, oivaltava"

"Se oli hauska lukea."

"mielenkiintoinen aihe johon ei törmää joka päivä, kiinnosti"

"Eläimet ovat aina kiinnostaneet minua ja lajinimiä tutkiessa on kiva nähdä miten mitkäkin eläimet ovat yhteydessä toisiin!:) Oudot nimet tuovat vielä hauskuutta asiaan."

"Uutta ja hauskaa nippelitietoa!"

"Sanat ja nimitykset kiinnostavat muutenkin."

"outous kiehtoo"

"hauskaa asiaa"

"Oli erittäin hauskaa luettavaa."

"Leikkimielinen, mutta kuitenkin informatiivinen teksti."

"Tämä oli mielenkiintoisin kirjoitus ja on jäänyt mieleen."


2. Milloin maailmanloppu tulee? (42 ääntä)

"Aihe on aina kiinnostanut minua ja varmasti monia muitakin! Tässä tekstissä asiaa tutkitaan monista näkökulmista ja ajatellaan asiaa realistisesti! Kirjoitustyyli on asiallista ja hauskan vivahteen omaavaa."

"Teksti oli mielen kiintoinen mielestäni se sai minut jopa hieman huolestumaan ja todella ajattelemaan. Olen itsekkin miettinyt maailmaa kuinka luontoa pilataan eikä arvosteta ja eläimiä kuolee sukupuuttoon minusta se in tosi surullista ja toivoisin että jotenkin joku markkinoisi tätä tärkeää asiaa yleisesti sillä eivät ihmiset ajattele pienetkin asiat voisivat ehkä saada pienen muutoksen edes vähän esimerkiksi kulutuksen vähentäminen ja esim roskien lajittelu josta monilla ei ole minkäänlaista hajuakaan... minusta teksti oli todella laaja ja antoi paljon erilaista näkökulmaa ja mietittävää toivoisin itse että voisin tehdä jotain maailman ja eläinten hyväksi mutta en oikein tiedä mitä..."

"Aihe oli kiinnostava, teksti mielenkiintoinen ja kiva lukea."

"Kaikkia kiinnostava aihe. Johon ei ole vastausta ja jos olisi emme haluaisi kuulla sitä."

"Mielenkiintoinen aihe, jolle hyviä näkökulmia. Tärkeää luettavaa kaikille."

"Milloin maailman loppu tulee? -teksti on mielenkiintoisin, sillä ihmiset ovat ennustaneet maailman lopun päivämäärä kautta aikojen uskonnollisin ja tieteellisin perustein. Aihe on aina kiinnostanut/pelottanut ihmisiä ja herättänyt paljon keskustelua. Nykypäivänä kuitenkin fakta on se, että maapallon ekosysteemi on mennyt erittäin huolestuttavaan kuntoon (saasteet, ilmastonmuutos, ihmisen liiallinen energian ja luonnonvarojen kulutus, sukupuuttoon kuolleet lajit, luonnon katastrofit yms.). Biosfäärin mahdollista romahtamista voidaan kuitenkin hidastaa jos ihmisyksilöt parantaisivat arkisia tapojaan luontoystävällisempään suuntaan."

"Aihe on kiinnostava ja jokainen varmasti miettii sitä joskus. Tekstissä oli paljon tietoa ja syitä ekosysteemin kuormittumiselle. (Lisäyksenä vielä sanoisin aiheeseen, että karja- ja maitotalous tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet ja täten on suurena syynä ilmastonmuutokseen.)"

"Maailmanloppu on yleisestikin mielenkiintoinen aihe, ja teksti on hyvin kirjoitettu."

"Suunnittelen lomamatkaa ja on hyvä tietää, ettei maailmanloppu tule ennen lomaa."


3. Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua (41 ääntä)

"Herätti todella ymmärtämään miten pieneltä vaikuttava juttu voi ollakin melkoisen suuri..."

"Ajatuksia herättävä teksti!"

"Maitopurkki on jokapäivän arkinen asia. Ei tule miettineeksi sen ympäristövaikutuksia, sehän viedään kierrätykseen käytön jälkeen, mutta sen ympäristöystävällisyys ei olekaan ihan yksiselitteinen."

"Mielestäni kaikki 'ihmisten tekemä haitta' ympäristölle on mielenkiintoista luettavaa, ja saa usein lukijankin ajattelemaan omia kulutustottumuksiaan."

"Olipas juttua, tosi mielenkiintoista."

"tuo on niin totta ja valitettavaa"

"Itse olen myös pohtinut korkkien turhuutta ja on kiva huomata että joku muukin on samaa mieltä. Vertaus autolla ajettuihin kilometreihin on hyvä konkreettinen esimerkki."

"Muovikorkki on ihme turhake ja tämä on faktaa koko juttu"

"Uskomaton asia, jota ei vain ole tullut ajatelleeksi."

"En ole tullut ajatelleksi kuinka paljon tällaiset asiat kuormittavat ympäristöä."

"Arjen 'helpottamiseksi' kuluttajalle on tehty turhakkeita jotka myyvät hyvin. Kuluttaja siirtyy mutkattomasti muovin ostajaksi pahvin ollessa 'huonompi' vaihtoehto. Ei monikaan viitsi edes pientä vaivaa nähdä ekologisuuden puolesta."

"Monta vaihtoehtoa, tämä poikkeaa keskiverrosta."

"Vakuuttava ja havahduttava teksti."

"Järkeenkäyvää, informatiivista ja helposti luettavaaa tekstiä!"

"Yllättävä tieto ja hyvin kirjoitettu"

"Asia on helpompi ymmärtää kun se konkretisoidaan kunnolla. Kyllä tätä maailmaa tuhotaan pienin mutta niin miljoonin tavoin."

"En ole tullut ajatelleeksi tuota asiaa. Menee meidän perheen muovikorkilliset purkit vaihtoon eli jatkossa korkittomia purkkeja."

"Ympäristöhaittojen konkretisointi on on kiehtovaa ja saa pohtimaan omia valintoja."

"Postauksessa oli hyviä pointteja muovikorkkien vaikutuksista, joita ei itse ole edes osannut miettiä. Kirjoitus oli hyvin mielenkiintoinen ja se kuinka hullun määrän suomalaiset juovat keskimäärin maitoa. Itse olen luopunut siitä melkein kokonaan."'

"Onko se maitopurkin korkki valmistettu öljystä vai onko se biomuovia?"
(Vastaus kommentoijan kysymykseen: Viimeksi kysyin asiaa Valiolta vuonna 2015. Uusiutuvista materiaaleista on tehty maitopurkin kartonkiaihio ja varsinainen korkkiosa. Korkin kaulaosa sekä kartonkiaihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo on öljypohjaista materiaalia, joka ei ole uusiutuvaa. Korkkien uusiutuva raaka-aine on sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana syntyvää kasvietanolia, josta valmistetaan uusiutuvaa muovia. Raaka-aineen valmistustekniikka on brasilialaisen yrityksen kehittämä ja patentoima.)


4. Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä (30 ääntä)

"Oli kyllä mielenkiintoista tietää että miten ilmansaasteet vaikuttavat ja miten paljon missäkin maassa on saasteita joita voidaan verrata tupakan polttoon. Surullista että esimerkiksi vaikkapa kiinassa kun on niin paljon saasteita niin jo ihan pienetkin vastasyntyneet vauvat altistuvat ns. yli kuudenkymmenen tupakin polttamiseen päivittäin :( Surullista mutta totta. Tämä teksti herätti siihen että valittee vähän tarkemmin mihin maahan tulevaisuudessa tekee lomamatkoja."

"Jutussa tärkeä juttu, antaa aihetta ajatella."

"Jokaista koskettavaa asiaa"

"Uskomatonta mutta totta tämä juttu"

"Herätti kiinnostusta! Ja sai tajuamaan saasteisen ilman haittoja."

"Ilmansaasteet on kyllä vakava ongelma, joten teksti on aina ajankohtainen. Itse asun pienessä kaupungissa rannikolla ja täällä on hyvä ilmanlaatu, mutta suuremmissa kaupungeissa keskustassa alkaa kyllä otaa henkeen pakokaasut."

"Jospa saisi päättäjät ajattelemaan asioita!"


5. Vuosikatsaus: Säävuosi 2016 (29 ääntä)

"Asiapitoinen kooste."

"Säätiedot ovat aina ajankohtaisia."

"Sää on nykymaailman puhutuimpia ja muuttuvimpia kohteita. Blogissa ko. asiaa käsitellään kiinnostavasti."


6. Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin" (28 ääntä)

"Niin hyvä kirjoitus että piti lukea läpi peräti kahteen kertaan"

"Mielenkiintoinen teksti, aiheesta on hyvä puhua ja edelleen ajankohtainen asia."

"Tärkeä ja ajankohtainen aihe."

"Erinomainen ja yhteiskunnallinen teksti."

"Mitä enemmän eläinten oikeuksista puhutaan, sitä enemmän ihmiset ehkä oppivat ajattelemaan ja toimimaan toisin"

"Surullinen tunteita herättävä kirjoitus."

"Erittäin mielenkiintoinen aihe ja teksti, joka antaa varmasti ajattelemisen aihetta itse kullekin."

"Tuotantoeläinasiat ovat mietityttäneet paljon ja koitan koko ajan lisätä vegaanisten ruokien määrää ruokavaliossani. Tässä kirjoituksessa tuli perusteellisesti käsiteltyä asian historiaa ja nykytilannetta, paljon myös uutta tietoa ja uutta näkökulmaa."

"Havahduttavaa, kuinka pitkälle olemme menneet tällä selektiivisellä moralismilla! Kuitenkin toivoa on, kun uskaltaa antautua 'hulluuden hetkille': Kuka uskaltaa sitoutua itsensä kehittämiseen? Vegaanius on pieni askel mutta näyttää tietä."

"Eläinten oikeudet ovat aina kiinnostaneet ja olen lukenut henkilön kirjoituksia aiemmin"

"Kirjoituksessa tuotiin esiin monia erilaisia näkökantoja joita historiassa on ollut eläimistä. Antaa paljon ajattelemisen aihetta ja viittauksia eri suuntiin joista voi itse etsiä lisää tietoa. Inspiraatiota herättävä."

"Kirjoituksessa oli hyviä pointteja, esimerkiksi turkistarhauksesta. ja kaikki eläimiin liittyvät asiat kiinnostavat minua."

"Ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe. Hyvin kirjoitettu teksti."


7. Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden (26 ääntä)

"Valitsin tekstin kiinnostavimmaksi siksi, koska on erittäin tärkeää tajuta kuinka luonnolle raskasta on matkustaa lentokoneella ja varsinkin pitkiä matkoja. Pidän myös itsekkin matkustelemisesta, mutta on harmillista, että se on luonnolle niin surkeaa..."

"Lento on yllättävän saastuttavaa"

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Tavallaan myös shokeeraava, sillä lentopäästöjen vähennys tuntuu olevan ihmisille vaikea pala 'sulateltavaksi'; vaikka vaikutukset tiedetään, lentomatkustuksen määrä vain kasvaa."

"Konkretisoi lentämisen ja hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksia. Pelkkä 'tuotat näin paljon hiilidioksidipäästöjä kun teet asian x' ei kerro ihmisille mitään."

"Teksti on faktaa ja sisältää hyvän lähestymisnäkökulman."

"herätti keskustelua kotona"

"uutta tietoa minulle"

"Yleensä arvostellaan materialistisen kulutuksen ympäristövaikutuksia ja kirjoitus toi esiin myös herättelevällä tavalla toisenlaisen, kokemusperäisen kuluttamisen negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristölle."

"Itsekin käynyt Phuketissa ja siksi teksti osui silmään ja pisti miettimään omaa ja muidenkin ihmisten matkailua ja päästöjä ja niistä koituvia ongelmia."

"Järkyttävää tietoa, lähimatkailu kotimaassa nousee itselläni etusijalle."

"Hätkähdyttävän hyvä ja valaiseva kirjoitus! Saa ihmisen ajattelemaan asioita syvällisesti..."

"Toivoisin kaikkien miettivän tarkkaan lentämisen välttämättömyyttä ja sen seurauksia. Jakoon meni."


8. Maaoravasta tuli tikutaku! (24 ääntä)

"Opin jotain uutta."

"outo!"

"kiva kooste uusista nimistä hauskoin kommentein"

"Tietää asiansa ja teksti on mielenkiintoista minusta, ei hömppää."

"Hauska ja rento teksti! Blogitekstin lukijalle mukavaa ja humoristista lukemista. Ei tarvitse jokaista lausetta kolmea kertaa lukea uudelleen vaan voi kevyesti hymyillen siirtyä seuraavaan lauseeseen."

"mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti"

"Maaoravasta tuli tikutaku!- oli mielestäni paras teksti, koska se oli sekä viihdyttävä että opettavainen kirjoitus. Vaikka asia on jo kohta 10-vuotta vanha, olivat suurin osa uusista nimistä vieläkin outoja minulle! Ehkä paras kohta kirjoituksessa oli lista lepakoiden nimistä, olin varma kohtaa lukiessani, että kyseessä oli uudet kasvinnimet. Apinanaamasta tuli mieleen apinankukka, leikko ja peikkoleikko toivat heti mielleyhtymän kukkakimpusta ja villakot, kuten tekstissä todetaankin, ovat oikeastikin kasveja! Se on jäänyt hyvin mieleen kun olen muutamia vuosia sitten opetellut kesäkukkien nimiä ja oli vaikea oppia ettei hopealehti olekaan hopealehti, vaan hopeavillakko."


9. Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones (19 ääntä)

"Muovijäte meressä on mielestäni tärkeä aihe."

"Tykkäsin artikkelin naisesta, joka halusi parantaa maailmaa ja jakoi matkakokemuksia. Itse olen miettinyt auttavani merta, jotta se ei saastuisi lisään. Haluan, että luonnon kauneus ei häviäisi vain meidän takiamme."

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, ihmiset usein melko tietämättömiä asiasta."

"Naispuolinen Indiana Jones, muoviroska ja meri. Tässä yhdistyvät tämän hetken tärkeimmät asiat. Naiseuden luonnollisuus, jätteen ja meren merkistys elämällemme."


10. Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa! (18 ääntä)

"Siinä tulee eniten uutta yllättävää tietoa itselleni, ja osuu henk. koht. kiinnostuksiin."

"Kaikkein hauskin osio oli julkkiksien mukaan nimetyt lajit"

"Tietoa ja hauskaa"

"Linnen neuvot ovat aika hauskoja. Hän osasi ajatella asiat maalaisjärjellä."

"Mukavaa luettavaa."

"hauskat tieteelliset nimet saivat minut hymyilemään :-)"


11. Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun! (15 ääntä)

"Todella mielenkiintoista."

"Tämä aihe on valtavan tärkeä,ellei jopa elintärkeä. On hienoa,että siihen tartutaan."

"Mielenkiintoa herättävä otsikko ja hyvä teksti, kiinnostava aihe."

"Pisti ajattelemaan isosti."

"Konkreettinen ja kaunistelematon fakta meidän ylenmääräisestä elämästämme"

"Toivottavasti ihmiset lopultakin huomaisivat että luonnonvarat eivät ole loputtomiin käytössä ja että on tehtävä jotakin asian eteen"


12. Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan (11 ääntä)

"Koska se aihe on aina pinnalla."

"Teksti koskettaa aihetta, joka koskettaa minua henkilökohtaisesti vihreitä kannattavana vegetaristina (joka pyrkii välttämään kaikkia eläinperäisiä tuotteita). Kirjoituksesi inspiroi minua lukemaan kyseisen kirjan, joka löytyy minulle tavallisen kirjalajin ulkopuolelta. Tietoa tuotantoeläinten elinolosuhteista saa usein ympäri maailmaa median kautta, jolloin tiedon luotettavuuden joutuu kyseenalaistamaan. Oli mukavaa lukea tilanteesta joka on rajattu Suomeen. Teksti ympäristöaiheensa lisäksi sivusi lähdekriittisyyttä alussa, joka oli mukava lisä."

"Ajankohtainen aihe, joka ansaitsee pohdintaa ja keskustelua."

"Tutustuin kirjaan blogin innoittamana."

"kirja hätkähdytti suorasanaisuudellaan"

"Mielenkiintoisia faktoja ja yksityiskohtia eläinten kohtelusta Suomessa."

"Eläintensuojelu, varsinkin tuotantoeläinten suojelu on Suomessa täysin retuperällä. Hyvä, että epäkohtiin kiinnitetään huomiota!"

"Teksti on mielenkiintoinen ja siinä on esitelty monia näkökulmia asiaan liittyen. Sain paljon uusia näkemyksiä asiaan."


13. Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? (9 ääntä)

"aihe ratkaisi"

"mutta miten arkipäivässä saan mitattua sadepisaroiden koon, etten kutsu 'sääilmiötä' väärin"

"Hauskin"


13. Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula? (9 ääntä)

"Eläinten kaltoinkohtelu ihmisten huvitukseksi on asia, jota ei pysty millään tasolla sietämään."

"Loistava kirjoitus!"

"Artikkeli on loistava ja antaa toivoa, että myös suomalaiset valistuisivat elefanttien suojelussa. Haluan itse edesauttaa kaikkien eläinten suojelua, mutta olen eniten kiinnostunut elefanteista. Teen kaiken minkä pienenä ihmisenä voin niiden suojelemisen ja hyvinvoinnin takia! Olen mm toiminut vapaaehtoisena keväällä 2015 Wildlife SOS Indian Elephant Conservation and Care Centressä, Agrassa, Intiassa."


13. Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä? (9 ääntä)

"Hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe! En olisi tiennyt näistä asioita, jos en olisi lukenut kyseistä blogitekstiä! :)"

"Aika kattava katsaus myrkkysaantoomme."

"Herkkuja syön, mutta harvoin ajattelen mitä ne sisältää"


16. DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä (7 ääntä)

"Olen kiinnostunut näistä aiheista"

"Mielenkiintoinen ja monipuolisesti käsitelty artikkeli. Tykkäsin lukea!"

"Mielenkiintoinen ja oivaltava."

17. Kouvolassa Suomen paras kesäsää: Vuosi 2014 Utissa mittaushistorian neljänneksi lämpimin (6 ääntä)

"sää kiinnostaa aina!"

"Vaikea oli valinta, mutta loppujen lopuksi kotiseuturakkaus voitti ja oli pakko valita selkeästi Kouvolaan liittyvä teksti. :) En tällä hetkellä asu Kouvolassa, mutta jostain syystä sinne vain aina kaipaa takaisin - useimmat ihmiset eivät tosin tätä tunnetta tunnu oikein ymmärtävän..."


17. Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi? (6 ääntä)

"Hyvää jälkiviisasta analyysiä."

"Hyvin kirjoitettu, miellyttävä lukea"

"Ranskalaisin viivoin kootut asiat olivat kiinnostavia ja osa niistä oli uusia minulle. Teksti sai minut ymmärtämään, että monet asiat ovat parantuneet viime vuosikymmeninä (esim. naisten ja miesten tasa-arvoisuus), mutta myös monet asiat ovat pahentuneet siinä samalla (esim. maapallon lämpeneminen). Teksti toi mieleeni isoja kysymyksiä, joihin vastauksen voi saada vasta tulevaisuudessa. Voidaanko tulevaisuudessa laskea esimerkiksi lapsikuolleisuuden määrää edelleen?"


19. ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa (5 ääntä)

"Tärkeä asia, josta ei voi puhua liikaa."

"Mielenkiintoinen teksti ympäristöasioista kiinnostuneelle lukiolaiselle. Kirjoitus toi hyvin esille sen, että voi itse vaikuttaa omilla valinnoilla maailman parempaan tulevaisuuteen. Pidin myös siitä, että teksti antoi hyvin esimerkkejä vaihtoehtoisista kohteista."


20. Kansainvälinen tyynysotapäivä ja eettiset vuodevaatevalinnat (3 ääntä)

"Untuvan ystävälle kiinnostavaa luettavaa."


21. Join aamupalalla 90 litraa vettä! (1 ääni)

"Jo kirjoituksen otsikko oli hyvin puoleensavetävä ja teksti sisälsi mielenkiintoisia ja jopa hälyttäviä faktoja jokapäiväsestä vedenkäytöstä."


22. Jokin muu kirjoitus, otsikkoa ei mainittu (2 ääntä)