Suomen uljain vaellusreitti Paistunturin erämaassa ja Kevon kanjonissa

Tämän kesän vaellukseni suuntautui tiettömään Paistunturin erämaahan, Kevon luonnonpuistoon, Postipolulle ja Utsjoen retkeilyreitille. Saavuimme Eskelisen bussilla Sulaojalle torstai-iltana 13. kesäkuuta kello 18.10. Kuljimme reittiä Sulaoja - Ruktajärvi - Njávgoaivi (Njaugoaivi) - Akukammi - Guivi (Kuivi) - Fiellu (Fiellujohka) - Roajjasjavri - Gamajotnsuohpasaja - Njaggaljavri - Tapiola Goahti -Beahcelavojavrrit - Guoikgáhoitája - Silkeája - Genesjärvi (Kenesjärvi) - Kenestupa - Postipolku (6 km) - linja-autolla Utsjoelle - Utsjoki - Goahppelasjavri - Nammajärvi - Kirkkotuvat - Utsjoki. Viimeinen retkeilypäivä oli tiistai 18. kesäkuuta.

Kävellen tehtyä vaellusmatkaa tuli kaikkiaan noin 127 kilometriä. Rinkkani ja muiden kantamusteni paino oli noin 20 kilogrammaa, mikä on varsin siedettävä määrä, kun käytössä on hyvä rinkka. Toki louhikossa, jyrkissä ylämäissä ja vesistöjen ylityksissä rinkka aiheutti omat haasteensa.

Kevojoen ylityksiä helpottivat vaijerit, joista pystyi pitämään kiinni. Vettä oli useimmiten vain vähän yli polven korkeudelle, mutta joenpohja oli liukasta ja terävää louhikkoa. Onneksi rinkassa oli mukana uimakengät, joiden avulla jalkapohjat säästyivät vaurioilta.

Sää oli suosiollinen koko matkan ajan. Pari päivää aiemmin oli satanut kaksi senttimetriä lunta, mutta se oli jo sulanut pois vaelluksen alkaessa. Kevojokikaan ei tulvinut, vaikka virtaus olikin melko runsas. Vuonna 2017 suunnittelin tätä vaellusta samaan aikaan kuin nyt, mutta silloin lunta oli vielä niin paljon ja virtaamat niin suuria, että alueella liikkumista kehotettiin välttämään. Nyt kesäkuun 2019 puoliväli osoittautui kuitenkin erinomaiseksi ajankohdaksi. Lämpötilat vaihtelivat +3 asteen ja +17 asteen välillä, mikä oli vaelluksen kannalta erinomaista. Päivällä pystyi liikkumaan teepaidassa. Ensimmäiset sadepisarat tulivat, kun lähdimme linja-autolla Utsjoelta kohti Rovaniemeä.

Hyttysiäkään ei vielä ollut, vaikka Kevo on tunnettu usein runsaista hyttys- tai mäkäräismääristään. Räkkä eli hyönteisten massaesiintymä alkaa Kevolla yleensä kesäkuun lopulla.

Telttamme keskiyön auringon alla Paistunturin erämaassa.

Pienet joet ja tunturipurot tarjosivat sekä juomavettä että virkistystä varpaille.

Näkymä Guivin (Kuivin) huipulta 640,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Fantastinen Fiellun putous (26 metriä korkea porrasputous).

Ensimmäinen Kevojoen ylitys vaijereiden avulla. Tässä lyhytlahkeiset alushousut kastuivat. Päällyshousut olivat rinkassa.

Reitin varrella kuului useita vesiputouksia. Vain harvoja niistä kuitenkaan näki läheltä, koska luonnonpuistossa saa liikkua vain merkityillä poluilla.

Toinen Kevojoen ylitys. Tämä oli helppo!

Kaunis Kevojoki.

Kolmas Kevojoen ylitys. Ylitettävä matka oli melko pitkä, mutta muuten tämä oli helpohko ylityspaikka. Vain voimakas tuulenpuuska vaikeutti ylitystä.

Postipolku Kenesvaaralla.

Näkymä Utsjoen retkeilyreitiltä Tenolle.

Utsjoen retkeilyreitillä.

Lue myös nämä

Lumoava Lemmenjoki

Halti huiputettu!

Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Koko kesän 2019 sää Suomessa

Tässä tulevat yhdeksän tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kesän 2019 säästä. Aivan kymmeneen ennusteeseen ei vielä päästä, sillä AccuWeather ei ole toistaiseksi ehtinyt julkaista omaa ennustettaan. Julkaistujen ennusteiden mukaan Suomen kesä näyttää hyvin tavanomaiselta, ehkä vähän keskimääräistä lämpimämmältä. Ennusteiden mukaan viime kesän kaltaista (kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää) hellekesää ei ole tulossa. Tosin myös vuosi sitten ennusteet arvioivat kesän olevan lämpötiloiltaan tavanomainen tai vain vähän keskimääräistä lämpimämpi.

Huom.! Päivitän kesän aikana ennusteita tämän blogitekstin kommentteihin, joten myös kommentit kannattaa katsoa.

NOAA/NWS: Heinäkuu viileä ja sateinen, muuten tavanomaista kesää seuraavat lämmin syksy ja alkutalvi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia ovat kesä-elokuu, heinä-syyskuu ja elo-lokakuu. Kyseisen ennustelaitoksen kesäennusteille tyypilliseen tapaan Pohjanmaan tienoilla näkyy jopa pieniä viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Syys-marraskuussa länsirannikkoa lukuun ottamatta koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa koko Suomessa onkin sitten jo 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista kesä-marraskuun ajanjaksolla tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin koko Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Syyskuussa Suomen itärajalla ja Lapissa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan heinäkuu näyttää Etelä- ja Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä viileämmältä. Kaikki muut ennustetut kuukaudet ovat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia.

Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Jos sademäärät poikkeavat tavanomaisesta, todennäköisemmin sadetta saadaan ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja enemmän kuin vähemmän.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on heinäkuu. Tavanomaiseen verrattuna kuivinta on elokuussa.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Keskimääräistä lämpimämpi kesä vähän todennäköisempi kuin keskimääräistä kylmempi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla kesäkuun alusta elokuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna vähän todennäköisemmin lämpimämpää kuin kylmempää. Sademäärät ovat tavanomaisia. Paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Heinä-syyskuussa ajankohdan keskiarvoja lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen. Sademäärät ovat hyvin lähellä tavanomaista. Kaakkois-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä kuivemmasta säästä.

Elo-lokakuun jaksollakin jatkuu keskimääräistä lämpimämpi sää, joskaan todennäköisyys ei ole enää aivan yhtä suuri kuin heinä-syyskuussa. Kaikkein varmimmin lämpimyys näkyy Kaakkois-Suomessa. Sademäärät ovat jälleen tavanomaisia. Paikoin on viitteitä vähän keskimääräistä kuivemmasta säästä, erityisesti Länsi-Lapissa.

Myös syys-marraskuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Lämpimyyden todennäköisyys kasvaa etelästä kohti Pohjois-Suomea. Mikäli sademäärät poikkeamat keskimääräisestä, ne ovat todennäköisemmin keskimääräistä suurempia kuin pienempiä.

Japanin ilmatieteen laitos: Vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on vähän todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpää kuin keskimääräistä kylmempää. Varmimmin lämpimyys näkyy Lounais-Suomessa.

Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Suurimmassa osassa Suomea sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Aivan itäisimmässä Suomessa voi olla sateisempaa ja Pohjois-Suomessa kuivempaa.

ECMWF: Tavanomainen tai vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Keski- ja Pohjois-Suomessa kesä-elokuun sekä heinä-syyskuun lämpötilat ja sademäärät ovat ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Etelä-Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Elo-lokakuussa lähes koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Etelärannikolla voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Britannian ilmatieteen laitos: Tavanomaisen kesän jälkeen lämmin syksy

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan keskimäärin täysin tavanomainen. Aivan meren rannikoilla ja pohjoisimmassa Suomessa on pieniä viitteitä 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Sademäärä on tavanomainen, joskin paikoin on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta kesäsäästä.

Heinä-syyskuussa Länsi- ja Pohjois-Suomessa on viitteitä 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Sademäärä on tavanomainen.

Elo-lokakuussa koko Suomessa on jo 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärä on jälleen tavanomainen.

Ranskan ilmatieteen laitos: Suomen kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan kesä-elokuun jakso on koko Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla ennustetuilla jaksoilla.

Italian ilmatieteen laitos: Kesä ja varsinkin syksy vähän keskimääräistä lämpimämpiä

Italian ilmatieteen laitos (CMCC) sanoo koko Suomen kesä-elokuun jakson olevan keskimäärin 0-0,5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa, joskin elo-lokakuussa varsinkin Itä-Lapissa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärät ovat lähellä tavanomaista kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksolla. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, todennäköisemmin on vähän keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa.

Saksan ilmatieteen laitos: Vähän keskimääräistä lämpimämpää kesällä ja varsinkin syksyllä

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) mukaan kesä (kesä-elokuun jakso) on Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta ja Keski-Suomessa 0-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat jälleen tavanomaisia.

Copernicus Climate Change Service: Kesä vähän keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Etelä-Suomessa

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Kesä-elokuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,2-0,5 astetta ajankohdan pitkäaikaisia (1993-2016) keskiarvoja lämpimämpää. Etelä-Suomessa ja osittain myös länsirannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Täysin sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa.

Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Lue tästä juhannuksen sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin sekä juhannusaatoksi että juhannuspäiväksi lämpimimmillään 22 astetta ja puolipilvistä säätä. Metcheckin mukaan juhannusaaton ja -päivän maksimilämpötila on 16-17 astetta. Juhannuspäivänä on aurinkoisempaa kuin aattona. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesäksi tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Viileät kesäkuut

Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Huomenna on EU:n ekovelkapäivä eli luonnonvarojen ylikulutuspäivä: Kulutus on laskenut vuodesta 2007, mutta valtiona EU olisi yhä maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttava valtio

Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin keskimääräinen EU:n asukas nykyisin (tänä vuonna julkaistut tiedot kerätty vuodelta 2016), luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 2,86 maapalloa. Vuonna 2007 tarve olisi ollut 3,19 maapalloa. Lähde: Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2019 Edition, Downloaded May 9th, 2019 from http://data.footprintnetwork.org.

Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät EU:n ihmisten keskimääräisellä elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja noin 9. toukokuuta tai 10. toukokuuta yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana. Tämä on 2,5 kuukautta aiemmin kuin koko maapallon ylikulutuspäivä. Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Laskelmat perustuvat tänä vuonna julkaistuihin YK:n tietoihin, jotka on kerätty vuodelta 2016. Todellisuudessa täysin tarkan päivämäärän laskeminen on kuitenkin mahdotonta.

EU:n ihmisten kulutustasolla tarvittaisiin yli 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. EU käyttää yhä lähes 20 prosenttia maapallon biokapasiteetista, vaikka sen väestö on vain 7 prosenttia koko maailman väkiluvusta. Vuodesta 1961 vuoteen 2016 EU:n 28:n jäsenvaltion ekologinen jalanjälki on kasvanut 1,6 miljardista 2,3 miljardiin globaalihehtaariin. EU:n ekologinen alijäämä onkin lähes 1,3 miljardia globaalihehtaaria. Tämä EU:n alijäämä on yhtä suuri kuin Kiinan koko biokapasiteetti.

Positiivista on kuitenkin se, että EU:n kulutustaso on hieman laskenut vuodesta 2007, jolloin olisi tarvittu lähes 3,2 maapalloa ja ylikulutuspäivä oli jo 23. huhtikuuta. EU:n kansalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on siis pienentynyt nyt keskimäärin 19 prosenttia. Suurin osa tästä johtuu heikosta taloudellisesta kehityksestä, mutta osittain tätä on edistänyt myös energiantuotannon siirtyminen kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.

Valtiokohtaisessa tarkastelussa EU:n valtioista aikaisin ylikulutuspäivä oli Luxemburgilla, tänä vuonna jo 16. helmikuuta. Suomen ylikulutuspäivää vietettiin noin 5.-6. huhtikuuta. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten kulutustasolla, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Viimeisenä EU-valtiona ylikulutuspäivää viettää Romania 12. kesäkuuta.

Maailman kaikista valtioista suurimmat ekologiset jalanjäljet suhteuttamatta kulutusta asukaslukuun on Kiinalla (5,2 miljardia globaalihehtaaria), Yhdysvalloilla (2,6 miljardia globaalihehtaaria), Intialla (1,5 miljardia globaalihehtaaria), Venäjällä (740 miljoonaa globaalihehtaaria) ja Brasilialla (580 miljoonaa globaalihehtaaria). Näistä Venäjällä ja Brasilialla biokapasiteetti on kulutusta suurempi, joten niillä on ekologista ylijäämää. Koko EU:n ekologinen jalanjälki on 2,3 miljardia globaalihehtaaria. Jos EU olisi valtio, se siis olisi maailman tilastossa sijalla kolme luonnonvarojen kuluttajana.

Hiili muodostaa 60 prosenttia EU:n ekologisesta jalanjäljestä. Silti eurooppalaiset veronmaksajat tukevat fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta verovaroin 112 miljardilla eurolla joka vuosi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvätkin jo myös Euroopassa. Tulvat, kuivuudet, helleaallot ja muut sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet EU:n taloudelle 453 miljardin euron kustannukset vuosina 1980-2017. Läheskään kaikkia sään ääri-ilmiöitä ei kuitenkaan voida sanoa ilmastonmuutoksesta johtuviksi.

EU:n ekologisen jalanjäljen laskemiseen tähtäävissä toimissa ei pitäisi kiinnittää huomiota ainoastaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Esimerkiksi ilmansaasteet aiheuttavat EU:ssa vuosittain noin 430 000 ennenaikaista kuolemaa, joten niitäkin tulisi vähentää edelleen. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin pienenemiseen. EU on esimerkiksi maailman suurin kala- ja äyriäisruokien markkina-alue maailmassa. Yli 60 prosenttia meren antimista on tuontitavaraa. Välimeri on maailman ylikalastetuin meri. Sen arvioiduista kalakannoista 62 prosenttia on vaarassa vähentyä.

Ajattelemisen aihetta Eurooppa-päivään 9. toukokuuta ja EU:n ylikulutuspäivään 10. toukokuuta!

Lähteet

WWF report 2019: EU Overshoot Day, Living beyond nature's limits, 10 May 2019

Global Footprint Network

Global Footprint Network National Footprint Accounts, 2019 Edition

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi tänään merkittävän raportin. Se on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki luontopaneelin täysistuntoon Pariisissa lauantaina 4. toukokuuta osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin. Sen mukaan noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto jopa vain vuosikymmenissä. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.

Maapallolla on noin 8 miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, joista 5,5 miljoonaa on hyönteisiä. Sukupuuttojen määrä on nyt kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin keskimääräinen luontainen sukupuuttonopeus viimeisimpien kymmenen miljoonan vuoden aikana.

Alkuperäisten lajien keskimääräinen määrä on useimmissa tärkeimmissä maaelinympäristöissä laskenut vähintään 20 prosenttia pääosin vuodesta 1900 lähtien. Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes 33 prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmasosa kaikista merinisäkkäistä on uhattuna. Tilanne ei ole yhtä selkeä hyönteislajien osalta, mutta käytettävissä olevat todisteet tukevat alustavaa arviota 10 prosentin uhanalaisuudesta. Vähintään 680 selkärankaislajia on hävitetty sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. Yli 9 prosenttia kaikista kotieläiminä pidetyistä nisäkäsrotuista oli hävinnyt vuoteen 2016 mennessä, ja ainakin tuhat muuta rotua on edelleen uhattuina.

Luonnon monimuotoisuuden pienenemiseen vaikuttavat tekijät järjestyksessä lueteltuina ovat (1) muutokset maa-alueiden ja merien käyttämisessä, (2) eliöiden suora hyödyntäminen, (3) ilmastonmuutos, (4) saastuminen ja (5) vieraslajit.

Vuodesta 1980 tarkasteltuna kasvihuonekaasupäästöt ovat kaksinkertaistuneet ja maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousseet vähintään 0,7 celsiusasteella. Esiteolliseen aikaan verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin asteella. Vuodesta 1900 lähtien tarkasteltuna merenpinta on noussut globaalisti keskimäärin 16-21 senttimetriä. Viimeisimmän kahden vuosikymmenen aikana merenpinnan nousunopeus on kiihtynyt ja se on ollut keskimäärin yli kolme millimetriä vuodessa.

Turismin hiilijalanjälki nousi 40 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013 ja vastasi 4,5 gigatonnia hiilidioksidia. Kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin 8 prosenttia syntyy matkailuun liittyvästä ravinnontuotannosta ja liikenteestä.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan edelleen kasvavan tulevina vuosikymmeninä, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutus joissakin tapauksissa ylittää maankäytön ja merien hyödyntämisen vaikutukset sekä muut vaikutukset.

Ihmisten määrä maapallolla on lisääntynyt 105 prosenttia vuodesta 1970 nykypäivään (3,7 miljardista 7,6 miljardiin). Globaalisti henkeä kohden laskettu materiaalien kulutus on kasvanut 15 prosenttia vuodesta 1980.

Ihmiskunnan toiminta on muuttanut merkittävästi kolmea neljäsosaa maaympäristöistä ja noin 66 prosenttia meriympäristöistä. Keskimäärin nämä muutokset ovat olleet pienempiä tai olemattomia alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen hallussa olevilla tai hallinnoimilla alueilla (28 prosenttia maapallon maa-alasta).

Yli kolmasosa maailman maapinta-alasta ja lähes 75 prosenttia makean veden resursseista on nyt valjastettu viljelylle tai kotieläintuotannolle. Viljelykasvien tuotanto on kasvanut noin 300 prosenttia vuodesta 1970 ja raakapuun käyttö on noussut 45 prosenttia. Uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan noin 60 miljardia tonnia vuodessa, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuoteen 1980 verrattuna.

Maaperän köyhtyminen on vähentänyt tuottavuutta 23 prosentilla maailman maapinta-alasta.  Pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin Yhdysvaltojen dollarin riskit.

Rantaekosysteemeihin valuvat lannoitteet ovat synnyttäneet meriin yli 400 ”kuollutta vyöhykettä”, joiden pinta-ala on yhteensä yli 245 000 neliökilometriä. Lisääntynyt tulva- ja hirmumyrskyriski uhkaa 100–300 miljoonaa ihmistä rannikkoalueiden ekosysteemien tuhoutumisen vuoksi. Vuonna 2015 merten kalakannoista 33 prosenttia oli kestämättömästi kalastettuja.

Kaupunkien pinta-ala on yli kaksinkertaistunut vuoden 1992 jälkeen. Muovisaasteen määrä on kymmenkertaistunut vuoden 1980 jälkeen. Vuosittain 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia ja muita teollisuuslaitoksista peräisin olevia jätteitä päästetään maailman vesiin.

Vain 16 prosenttia maapallon pinta-alasta on enää jokseenkin luonnontilaista. Biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen on osoitettu paitsi ympäristökysymykseksi myös kehitykseen, talouteen ja turvallisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi sekä sosiaaliseksi ja moraaliseksi kysymykseksi.

Lähde

IPBES Media Release: Nature’s Dangerous Decline ‘Unprecedented’; Species Extinction Rates ‘Accelerating’

Lisätietoja

SITRA: 10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta luontoraportista

Lue myös nämä

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa

Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

Milloin maailmanloppu tulee?

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Yoda purpurata & Darthvaderum greensladeae, May the Force be with you!

Tänään vietetään kansainvälistä Tähtien sota -elokuvan päivää. Päivämäärä on valikoitunut tunnuslauseen "May the Force be with you" perusteella, koska siitä tulee pienellä muunnoksella "May the Fourth be with you". Tämä muunnos on tuttu jo vuodelta 1979, jolloin rautarouva Margaret Thatcher nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi 4. toukokuuta. Tuolloin hänen puolueensa julkaisi The London Evening News -lehdessä ilmoituksen "May the Fourth Be with You, Maggie, Congratulations". Biologiassa Tähtien sodan perusteella on annettu myös lukuisia tieteellisiä lajinimiä.

Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. Kuvan lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hienosti tämän linkin valokuvassa.

2. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö muistuttaa Darth Vaderia.

3. Agathidium vaderi

Agathidium vaderi -kovakuoriainen on luonnollisesti saanut nimensä Darth Vaderista.

4. Darthvaderum greensladeae

Myös Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Kyseisiä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

5. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Tähtien sota -hahmojen Chewbacca, Darth Vader ja Yoda mukaan.

6. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto tuo mieleen Yodan pään.

7. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli purppura Yoda on Yodan mukaan nimetty mato. Laji elää ainakin Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti, koska sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

8. Tetramorium jedi

Madagaskarilainen Tetramorium jedi -muurahainenkin sai nimensä Tähtien sodasta.

9. Aptostichus sarlacc

Yhdysvaltain lounaisosissa sijaitsevalta Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti, koska hämähäkki elää Tähtien sodan hirviön tapaan maanalaisissa koloissa.

10. Han solo

Han solo on Kiinasta löydetty trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.

11. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaisesti bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan bakteeri siis on samanlainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

Lähteitä ja lisätietoja

Star Wars: A Fish Called Greedo

Daily Mail: Meet Greedo the catfish - Ugly bug-eyed species named after Star Wars character

Scizzle Blog: Nine Star Wars-Inspired Creatures Found on Planet Earth

Lue myös nämä

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Euroopan keskimääräinen lämpötila-anomalia (poikkeama vertailujaksoon 1981-2010 nähden) vuosina 1950-2018. Vaaleansiniset sekä keltaiset pylväät ovat E-OBS-lämpötilasarjasta ja tummansiniset sekä punaiset vuodesta 1979 alkavasta ERA5-lämpötilasarjasta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service (C3S)/ECMWF/KNMI.

Viimeisimmän neljän vuosikymmenen aikana Euroopan lämpötiloissa on havaittavissa selkeä lämpenemistrendi sekä koko vuoden keskilämpötiloissa että eri vuodenaikojen keskilämpötiloissa. Euroopan 1800-luvun puolivälistä alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta ovat olleet 2018, 2015 ja 2014, joiden kaikkien anomalia eli lämpötilapoikkeama verrattuna vertailukauden 1981-2010 keskilämpötilaan on ollut noin +1,2 astetta. Koko mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on mitattu 2000-luvulla.

Kesä 2018 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin, yli 1,3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Myös syksy oli mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin, likimain yhtä lämmin kuin aiempi ennätyssyksy 2006. Kaikki muutkin vuodenajat olivat viime vuonna keskimääräistä lämpimämpiä. Loppukevät, kesä ja syksy olivat yli asteen keskimääräistä lämpimämpiä. Euroopan eri osa-alueita tarkasteltaessa vain Pyreneiden niemimaan lounaisosassa (Etelä-Portugalissa ja Lounais-Espanjassa) oli pitkäaikaisia keskiarvoja viileämpää.

Euroopan ilman keskilämpötilan 60 kuukauden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että aina on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 60 kuukauden ajalta. Näin sään luontainen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Eriväriset kuvaajat esittävät eri tutkimuslaitosten laatimia lämpötilasarjoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service (C3S)/ECMWF.

Kesä 2018 oli Keski- ja Pohjois-Euroopassa myös hyvin kuiva. Näillä alueilla kevään, kesän ja syksyn sademäärät olivat alle 80 prosenttia normaalista. Seurauksena oli maatalouden satotappioita. Keski-Euroopan jokialueilla matala vedenpinta aiheutti rajoituksia laivojen jokiliikenteeseen.

Joillakin Etelä-Euroopan alueilla kevät ja kesä 2018 olivat mittaushistorian sateisimmat. Pyreneiden niemimaalle iskenyt Leslie-hurrikaanin jäänne oli vuodesta 1842 alkaen tarkasteltuna alueen mittaushistorian voimakkain myrsky. Se toi mukanaan voimakkaat sateet ja tulvia Pohjois-Espanjaan sekä Lounais-Ranskaan. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Välimeren alue näyttää kuitenkin muuttuvan entistä kuivemmaksi ja Pohjois-Eurooppa sateisemmaksi.

Vesien pintalämpötiloja on mitattu satelliiteilla vuodesta 1995 alkaen. Kesällä 2018 Euroopan järvien pintavedet olivat lämpimimmät koko satelliittimittaushistorian aikana, keskimäärin 0,8 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tämä on hieman suurempi lämpötilapoikkeama kuin 923 vertailujärvessä ympäri maailmaa. Pitkää aikaväliä tarkasteltaessa kaikissa tutkituissa eurooppalaisissa järvissä näkyy lämpenemistrendi. Tämä vaikuttaa veden kiertokulkuun ja järvien ekologiseen tilaan.

Lähteet

OBSERVER: European State of the Climate 2018 report provides key information for gauging the environmental signature of a warming planet

Copernicus Climate Change Service: 2018 in context

Lue myös nämä

Talvi 2018-2019 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin: Useilla alueilla ennätyslämmintä, missään ei ennätyskylmää

Päättynyt talvi oli Kouvolassa pari astetta digitoidun mittaushistorian keskiarvoa lämpimämpi

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä, vaikka El Niño ei lämmittänyt

Vuonna 2018 meret olivat globaalisti tarkasteltuna ilmeisesti lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa

Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla

Eilen julkaistu tutkimus: Eurooppa lämpenee enemmän kuin muu maapallo ja rankkasateet lisääntyvät

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018, lukuisia ennätyksiä myös muualla maapallolla

Hurjan helteinen heinäkuu

Toukokuu oli Kouvolassa koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin

Navoilta kuuluu kummia: Arktisella alueella ennätyksellisen vähän yli nelivuotista merijäätä, Antarktiksen lämpöennätysehdokas hylätty