Tekstihaku tekoälyllä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän ja kuvan luominen tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku tavallisella hakukoneella

Ai Generated Girl by qiaominxu via Pixabay.

Tammikuussa julkaistun selvityksen mukaan tekoälyn käyttäminen tuotti vuonna 2025 globaalisti hiilidioksidipäästöjä 33-80 miljoonaa tonnia, mikä vastaa koko New Yorkin kaupungin hiilijalanjälkeä. Toisin sanottuna tekoälyn käytön globaalit kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kahdeksaa prosenttia lentoliikenteen päästöistä.

Tekoäly vie jopa puolet datakeskusten kokonaissähkönkulutuksesta, joka on nykyisin noin 460 terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes kuusinkertainen koko Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkönkulutus voi ennusteen mukaan olla jo 945 terawattituntia vuodessa. Suurin syy tähän kasvuun on tekoälyn lisääntyvä käyttö. Datakeskusten yhteenlasketut globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2025–2030 vastaavat ennusteen mukaan 40 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisista päästöistä tai yli 540 miljoonan bensiinikäyttöisen auton vuosittaisia ​​päästöjä.

Yksi Metan omistama datakeskus Iowassa kuluttaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin seitsemän miljoonaa kannettavaa tietokonetta, jotka ovat käynnissä päivittäin kahdeksan tuntia. Keskimäärin 60 % tai tekoälyn tekemisissä prosesseissa jopa 90 % energiasta kuluu digitaalisen tiedon käsittelyyn ja varastointiin. Palvelinten jäähdytyksen vaatima osuus energiasta vaihtelee paljon eri datakeskuksissa ja voi olla 7–40 %.

Tällä hetkellä yli 40 % maailman datakeskusten kapasiteetista sijaitsee Yhdysvalloissa, joskin myös Euroopassa on lukuisia datakeskuksia. Suurin osa Euroopan datakeskuksista on vain muutamassa kaupungissa (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi, Dublin). Irlannissa datakeskukset kuluttavat yli 20 % maan sähköstä. Uusia datakeskuksia perustetaan yhä enemmän Pohjoismaihin. Tämä johtuu muiden syiden ohella siitä, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on suhteellisen halpaa sähköä ja runsaasti uusiutuvaa energiaa. Suomessa sai vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta pörssisähköä (veroineen keskimäärin 5,1 senttiä kilowattitunnilta). Tätä halvempaa sähkö oli vain Norjassa ja Ruotsissa. 

Sekä tekoälyn koulutus että käyttö vaativat sähköä, jolloin syntyy päästöjä. Toisaalta tekoälyn avulla monia toimintoja on mahdollista optimoida, mikä saattaa vähentää sähkön ja muun energian kulutusta. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimointi tekoälyn avulla voi auttaa säästämään energiaa. Auton tekoäly (ns. eco driving) puolestaan optimoi kiihdytykset ja jarrutukset, mikä voi vähentää energiankulutusta 15–20 %. Itseajavien robottiautojen sähkönkulutus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä kulutusta lisäävät laitteistot että kulutusta optimoiva ajotapa. Tutkimusten mukaan autonomiset toiminnot voivat kaiken kaikkiaan lyhentää sähköisen robottiauton toimintamatkaa eri ajo-olosuhteissa noin 10–30 %.

On syytä pohtia, mihin tekoälyä kannattaa oikeasti hyödyntää. Tekoälyjärjestelmissä, kuten ChatGPT:ssä, käytetyt grafiikkasuorittimet (GPU:t) vaativat runsaammin energiaa ja tuottavat enemmän lämpöä kuin perinteiset mikrosirut. Esimerkiksi yksi tekstihaku ChatGPT:llä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku. 

Googleenkin on nykyään integroitu tekoälytila, joka tekee tekoälykoosteita, eikä sitä enää saa pois päältä pysyvällä asetuksella. Tekoälyn tekemän yhteenvedon pystyy kuitenkin välttämään, kun lisää Googlen hakukenttään hakusanojen perään välilyönnin ja -ai. Tämä pakottaa Googlen näyttämään perinteiset linkit ilman tekoälyn yhteenvetoa. Googlen tilalla voi myös käyttää muita hakukoneita, joissa tekoälytila ei ainakaan toistaiseksi ole automaattisesti päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi DuckDuckGo, Ecosia ja Brave.

Kuvien luominen vaatii vielä tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku ja voi käyttää yhtä paljon sähköä yhtä kuvaa kohden kuin matkapuhelimen lataaminen. Yhden tekoälyvideon luominen puolestaan voi kuluttaa yli sata kertaa enemmän sähköä kuin yhden kuvan luominen. Mitä korkeampi resoluutio halutaan, sitä suurempi on virrankulutus. Resoluution pienentäminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi, mutta toisaalta tämä heikentää visuaalista terävyyttä ja liikkeen tarkkuutta.

Lähteet

Albert, Charles: Sustainable AI Energy Consumption in the Data Center Era. Vivatech 02.25.2026.

Chung, Jae-Won & Wu, Ruofan & Ma, Jeff J. & Chowdhury, Mosharaf: Where Do the Joules Go? Diagnosing Inference Energy Consumption. arXiv:2601.22076v2 [cs.LG] 30 Jan 2026.

Consultancy.org: The hidden cost of AI. New report warns over energy use and environmental impact. 11 February 2026.

de Vries-Gao, Alex: The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns, Volume 7, Issue 1, 101430.

Food and Water Watch: A No Brainer. How AI’s Energy and Water Footprints Threaten Climate Progress. February 2026.

Helen: Sähkön hintaennuste 2026. Miten sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän? 11.2.2026.

International Energy Agency (IEA): Energy and AI. 2025.

Leppert, Rebecca: What we know about energy use at U.S. data centers amid the AI boom. October 24, 2025.

Rajashekara, Kaushik: Energy impacts of autonomous vehicles – Present and the future. iEnergy, 2024, 3(2): 73-74.

Ralls, Eric: What you ask AI can dramatically change how much energy it uses. Earth.com 02-27-2026.

University of Michigan: AI energy use: New tools show which model consumes the most power, and why. February 23, 2026.

Lue myös nämä

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä olisi jo huhtikuun alussa ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin neljä maapalloa

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026.

Suomen vuoden 2026 ylikulutuspäivä osuu huhtikuun alkupuolelle. "Tarkka" päivämäärä on 1. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo huhtikuun alussa yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle ja kuluttaisimme edellisten vuosien säästöjä.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (biokapasiteetti / ihmisten ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Noin puolet maamme pinta-alasta riittäisi kattamaan suomalaisten kulutuksen, joten tavallaan Suomella ei olekaan ylikulutuspäivää lainkaan. Kyse on vain siitä, että maapallon kantokyky ylitettäisiin jo huhtikuussa, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset. Suomalaisten suurin yksittäinen syy korkeaan kulutuksen ekologiseen jalanjälkeen ovat kasvihuonekaasupäästöt. 

Nyt julkaistut lukuarvot perustuvat vuodelta 2024 laskettuihin alustaviin tietoihin, jotka on julkaistu vuonna 2025. Vuonna 2024 Suomen ylikulutuspäivä oli 12. huhtikuuta ja vuonna 2025 puolestaan 6. huhtikuuta. Eri vuosien päivämääriä ei kuitenkaan voi suoraan vertailla keskenään, koska myös tilastoaineiston ja laskentatapojen tarkentuminen vaikuttavat asiaan.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2026

Global Footprint Network

Lue myös nämä

Vuonna 2025 maapallon ylikulutuspäivä on ennätyksellisen aikaisin, jo 24. heinäkuuta

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta

Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos.

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2025 oli globaalisti koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuoden 2025 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli 0,48 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,03 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,79 astetta vuosisadassa. 

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan seitsemän mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat lopullisten tietojen mukaan olleet 2024 (+0,63 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2023 (+0,54 °C), 2025 (+0,48 °C, alustava tieto), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0,31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).

Lähde

Japan Meteorological Agency: Global Average Surface Temperature Anomalies

Lue myös nämä

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kolmen vuoden globaali keskilämpötila ylittänee esiteollisen ajan keskilämpötilan 1,5 asteella

Ilmastonmuutoksen vuoksi kuumuuden aiheuttamat kuolemat kolminkertaistuivat Euroopan kaupungeissa kesällä 2025

Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi

Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä

Länsi-Euroopassa ja läntisellä Välimerellä ilman sekä veden lämpötilat olivat kesäkuussa ennätyksellisen korkeita

Vuoden 1965 jouluaattona lumensyvyys oli Kouvolassa 71 senttimetriä ja Helsinki-Vantaan mittauspisteessä 78 senttimetriä

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2024. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 21,6 senttimetriä ja 2000-luvulla 16,9 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja vuosina 2000–2024 puolestaan 13 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on 83 senttimetriä 19. joulukuuta vuonna 1965. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Piirtämästäni Kouvolan lumensyvyysdiagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959–2024). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kolmen vuoden globaali keskilämpötila ylittänee esiteollisen ajan keskilämpötilan 1,5 asteella

Vuosien 1967–2025 globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvoon, joka on diagrammin nollataso. Vuoden 2025 keskilämpötila on alustava ja perustuu tammi-marraskuun jaksoon. Data source: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Copernicus Climate Change Servicen mukaan vuodesta 2025 tulee lähes varmasti globaalin mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin vuosi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosi 2025 saattaa sijoittua mittaushistorian lämpimyystilastoissa jaetulle toiselle sijalle yhdessä vuoden 2023 kanssa. Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2024.

Vuosi 2025 ei ilmeisesti ylitä esiteollisen ajan keskilämpötilaa 1,5 asteella, mutta viimeisimmän kolmen kalenterivuoden keskiarvo kuitenkin todennäköisesti ylittää 1,5 asteen rajan. Jos näin käy, vuodet 2023-2025 ovat mittaushistorian ensimmäinen kolmen vuoden jakso, jolloin esiteollisen ajan keskilämpötila on ylittynyt 1,5 asteella. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei 1,5 asteen raja ylittyisi pitkällä aikavälillä.

Lähde

Copernicus: 2025 on course to be joint-second warmest year, with November third-warmest on record

Lue myös nämä

Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi

Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä

Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin vuosi

Berkeley Earth: Maapallo on nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, eikä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitetta voida enää saavuttaa

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen

Vuosi 2024 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi ja 2023 toiseksi lämpimin

Viimeisimmästä 17 kuukaudesta peräti 16 on yltänyt kyseisen kuukauden globaalin mittaushistorian lämpöennätykseen ja viimeisin 12 kuukautta on ollut yli 1,6 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Enni Rukajärvi kertoi tänään Kouvolan Yhteislyseossa urheilijan vaikutusmahdollisuuksista kestävään kehitykseen

Vuonna 2014 Sotšin olympialaisista hopeamitalistina palannut lumilautailija Enni Rukajärvi toivoi kysyttäessä lahjaksi Kuusamon kaupungilta vain puhdasta luontoa. Tänään Rukajärvi kertoi tuosta tapauksesta Kouvolan Yhteislyseossa, ettei kyseessä ollut suunniteltu kannanotto vaan suoraan sydämestä tullut kommentti. 

Rukajärvi oli havahtunut puhtaan luonnon tärkeyteen, kun hän oli oivaltanut ilmastonmuutoksen ja kaivosteollisuuden haitalliset seuraukset. Hän onkin aktiivisesti mukana Protect Our Winters (POW) -liikkeen toiminnassa. Eilen Rukajärvi kertoi tästä Kouvolan Yhteislyseon suuressa kestävän kehityksen paneelissa ja tänään erillisessä Urheilijat vaikuttajina -luennossa.

Aktiiviuransa aikana Rukajärvi alkoi itse pohtia sponsoreidensa toimintaa ja valikoida niitä tarkemmin. Kestävän kehityksen puolestapuhujaksi profiloituminen toi mukanaan uusia kumppanuuksia, kun yritykset halusivat korostaa omaa puhtauttaan. Samalla tämä on urheilijalle tärkeää vaikuttamistyötä, jossa urheilija toimii hyvänä esimerkkinä perheelleen, kavereilleen, seuraajilleen, faneilleen ja suurelle yleisölle. Sponsorointisopimuksia solmittaessa on kuitenkin tärkeää erottaa todellinen ympäristöystävällisyys viherpesusta, joka on vain näennäisesti ympäristöystävällistä toimintaa. Rukajärven mukaan urheilijan tulee kannustaa sponsoreita ja lajiliittoja nykyistä kunnianhimoisempiin kestävän kehitykseen toimiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään.

Tehokkaaseen vaikuttamiseen ja viestintään Rukajärvi antoi seuraavat ohjeet:

1. Puhu omasta näkökulmastasi.

2. Ole valmis oppimaan ja keskustelemaan.

3. Muista mainita lähteet.

4. Hyödynnä ensisijaisia lähteitä. (Luennolla Rukajärvi antoi harjoitustehtäväksi etsiä alkuperäislähteet uutiselle, jonka mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lämmitä Suomen talvia, vaan Suomen talvi-ilmasto saattaa viilentyä, kun AMOC-järjestelmän keikahduspiste ylittyy.)

5. Vältä liioittelua, pysy faktoissa.

6. Sisällytä yhteen postaukseen vain yksi toimintakehotus (call to action).

7. Näytä esimerkkiä.

Ilmastonmuutos haittaa urheilulajeja monella tavalla. Kuumuuden lisääntyminen altistaa urheilijat lämpöstressille ja aiheuttaa terveysriskejä. Sisälajienkin harrastaminen voi käydä entistä kalliimmaksi, jos harjoitussalivuorot kallistuvat siksi, että tarvitaan runsaasti sähköä kuluttavaa jäähdytystä. Myös sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja maastopalojen lisääntyminen häiritsevät harjoittelua ja tuhoavat urheiluun tarvittavaa infrastruktuuria. Lumirajan siirtyminen korkeammalle vuoristoissa ja jäätiköiden sulaminen uhkaavat vuoristoalueiden hiihtokeskuksia. Talvikauden lyheneminen vaikeuttaa harjoittelua ja kisojen järjestämistä. Urheilumatkailun hiilijalanjälki kasvaa, kun harjoittelua ja kilpailua siirretään entistä kauemmaksi lumivarmoihin tai muuten vakaampiin kohteisiin.

Vaikka jokainen voi toimia vaikuttajana omilla toimillaan, Rukajärvi peräänkuulutti erityisesti rakenteellisia muutoksia. Useammat ihmiset pyöräilisivät, jos kaupungit olisivat paremmin suunniteltuja. Harvemmat lentäisivät, jos junat olisivat saavutettavia ja halvempia. Autoilua olisi vähemmän, jos julkinen liikenne toimisi paremmin. Uusiutuvaan sähköön siirtyminen olisi halvempaa, jos fossiilisten polttoaineiden tuet poistettaisiin. Fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin vähemmän, jos niiden mainonta ja sponsorointi olisi kiellettyä. Kasvisruoka olisi edullisempaa, jos sitä tuettaisiin yhtä paljon kuin lihantuotantoa. Nämä ovat suurelta osin poliittisia päätöksiä, mutta näihinkin asioihin yksittäinen ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä vaaleissa sellaisia eri puolueiden ehdokkaita, jotka ajavat päätöksenteossa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Enni Rukajärvi toimii itse monin tavoin erinomaisena esimerkkinä ja roolimallina. Upeiden ajatusten lisäksi kiinnitin huomiota käyttäytymiseen. Tietynlainen Rukajärven tavaramerkki on pipon käyttäminen myös sisällä. Joka kerta ruokailussa (lounaan tai kahvin ajaksi) hän kuitenkin otti pipon pois päästä. Arvostan!

Lue myös nämä

Mikko "Peltsi" Peltola, Enni Rukajärvi, Panu Halme, Petri Luukkainen ja Sami Lundgren osallistuivat Kouvolan Yhteislyseon suureen kestävän kehityksen paneeliin

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

Pystytäänkö talviolympialaisia järjestämään vielä tämän vuosisadan lopulla?

Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...