torstai 15. elokuuta 2019

Myös NOAA vahvisti hetki sitten: Heinäkuu globaalisti koko mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi ja viisi mittaushistorian lämpimintä heinäkuuta vuosina 2015-2019

Eurooppalainen Copernicus Climate Change Service kertoi jo aiemmin, että heinäkuu 2019 oli globaalisti todennäköisesti koko mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimin. Hetki sitten tämän asian vahvisti NOAA. Myös Nasa ja Japanin ilmatieteen laitos kertovat heinäkuun olleen ennätyslämmin heinäkuu, mutta Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa se jää jaetulle ykköstilalle heinäkuun 2016 kanssa.

Suurin osa maapallosta oli vuoden 2019 heinäkuussa 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpi. Laajoilla alueilla oli jopa ennätyslämmintä. Maapallon laajin keskimääräistä kylmemmän sään alue sijaitsi Suomen kaakkoispuolella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for July 2019, published online August 2019, retrieved on August 15, 2019.

NOAA:n mukaan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viisi globaalisti lämpimintä heinäkuuta ovat olleet viisi viimeisintä heinäkuuta (2015-2019). Kymmenestä lämpimimmästä heinäkuusta yhdeksän on mitattu vuoden 2004 jälkeen. Tämän vuosituhannen ulkopuolelta kymmenen mittaushistorian lämpimimmän heinäkuun joukkoon yltää vain heinäkuu 1998.

Heinäkuu 2019 oli mittaushistorian 43. peräkkäinen heinäkuu ja 415. peräkkäinen kalenterikuukausi, jonka lämpötila ylitti ko. kuukauden 1900-luvun keskiarvon.

Heinäkuu on yleensä vuoden lämpimin kuukausi, kun tarkastellaan koko maapallon lämpötilojen keskiarvoa. Heinäkuu 2019 oli lisäksi ainakin alustavien tietojen mukaan kaikista mittaushistorian heinäkuista lämpimin ja myös kaikista kalenterikuukausista lämpimin. Heinäkuu 2019 oli 0,95 ± 0,17 celsiusastetta 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpi. Niinpä edellisen ennätyslämpimän heinäkuun eli heinäkuun 2016 keskiarvo ylittyi 0,03 asteella. Koko mittaushistorian heinäkuista vain 2019, 2016 ja 2017 ovat NOAA:n mukaan ylittäneet 1900-luvun keskiarvon vähintään 0,90 asteella.

Heinäkuussa 2019 valtiokohtaisia koko mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja mitattiin ainakin Belgiassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa. Esimerkiksi Alankomaissa mitattiin maksimilämpötilaksi 40,7 astetta, mikä on mittaushistorian ensimmäinen 40 asteen ylitys Alankomaissa. Hongkongissa heinäkuun minimilämpötila oli 27,7 astetta, mikä on siellä heinäkuun minimilämpötilojen uusi ennätys.

Myös katsottaessa pelkkää pohjoista pallonpuoliskoa (1,11 ± 0,19 astetta yli 1900-luvun keskiarvon) tai pelkkää eteläistä pallonpuoliskoa (0,78 ± 0,16 astetta yli keskiarvon), heinäkuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin, jos tarkastellaan sekä maa- että merialueita yhdistettynä.

Kun tutkitaan koko alkuvuotta, vuosi 2019 yltää globaalisti tammi-heinäkuiden lämpötilastossa jaetulle toiselle sijalle yhdessä vuoden 2017 kanssa. Kumpanakin vuonna tammi-heinäkuun jakso oli 0,95 ± 0,17 astetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Lämpimin tammi-heinäkuu koettiin vuonna 2017, jolloin oli 1,09 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Heinäkuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 heinäkuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien heinäkuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Anomalies of Global Average Surface Temperature in July (1891 - 2019, preliminary value).

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan heinäkuu 2019 oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin heinäkuu yhdessä vuoden 2016 heinäkuun kanssa. Maa- ja merialueet yhdistettynä oli 0,43 astetta lämpimämpää kuin vertailukauden 1981-2010 heinäkuiden keskiarvo ja 0,77 astetta lämpimämpää kuin koko 1900-luvun heinäkuiden keskiarvo.

Mittaushistorian viisi lämpimintä heinäkuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina heinäkuut 2019 (+0,43°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2016 (+0,43°C), 2017 (+0,41°C), 2015 (+0,38°C) ja 2018 (+0,31°C). Mittaushistorian aikana heinäkuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,7 astetta vuosisadassa.

Lue myös tämä

Globaalisti heinäkuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimin tai ainakin toiseksi lämpimin

maanantai 5. elokuuta 2019

Globaalisti heinäkuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimin tai ainakin toiseksi lämpimin

Ylemmässä diagrammissa on esitetty vuosien 1880-2019 heinäkuiden globaalien keskilämpötilojen poikkeamat IPCC:n määrittelemän esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskilämpötilasta. Vuosien 1880-1978 osalta on käytetty viiden eri lämpötilasarjan mediaaniarvoja ja vuosien 1979-2019 osalta ERA5-analyysiä. Alemmassa diagrammissa on esitetty heinäkuun globaalien keskilämpötilojen poikkeamien vaihtelu eri lämpötilasarjoissa. Diagrammista näkyvät keskilämpötilan suurin arvio, mediaani ja pienin arvio. ERA5-lämpötilasarjan laskelma on merkitty vaakaviivalla (tummin väri). Heinäkuusta 2019 on toistaiseksi käytettävissä vain ERA5-lämpötilasarjan lukema. Credit: Copernicus Climate Change Service. ECMWF.

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tänään julkaisemien tietojen mukaan heinäkuu 2019 oli globaalisti ehkä koko mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja samalla mittaushistorian kaikista yksittäisistä kalenterikuukausista lämpimin. Ennätyskuukaudet siis jatkuvat, sillä kesäkuu 2019 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Kaikki vuoden 2019 kuukaudet ovat olleet neljän mittaushistorian lämpimimmän ko. kuukauden joukossa.

Tätä ennen mittaushistorian kaikkein lämpimin kalenterikuukausi oli heinäkuu 2016, joka seurasi lämmittävää El Niño -ilmiötä. Nyt heinäkuu 2019 oli yhtä lämmin tai mahdollisesti jopa hiukan heinäkuuta 2016 lämpimämpi. Näiden kahden heinäkuun lämpötilaero on hyvin pieni. Merkittävää kuitenkin on se, että juuri päättynyt heinäkuu osoittautui ennätyslämpimäksi, vaikka tällä hetkellä ei vaikuta selkeää El Niño -ilmiötä, joka luontaisesti nostaa maapallon keskilämpötilaa muutamien vuosien välein.

Heinäkuu on yleensäkin globaalisti vuoden lämpimin kuukausi, koska pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan täällä olevat suuret maa-alueet lämpenevät voimakkaammin kuin eteläisen pallonpuoliskon merialueet ehtivät viiletä. Niinpä pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa maailmanlaajuisiin keskilämpötiloihin.

Globaali lämpenemistrendi ei rajoitu pelkästään kesä- ja heinäkuihin, vaan vuoden kaikkien kuukausien keskilämpötila on noussut viimeisimpien neljän vuosikymmenen aikana. Lisäksi viimeisimmät neljä kokonaista kalenterivuotta (2015-2018) ovat olleet mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta.

Lähiviikkoina myös muut tutkimuslaitokset tulevat julkistamaan omat laskelmansa heinäkuun globaalista keskilämpötilasta.

Suomessa heinäkuun 2019 keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan lähes koko maassa pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella, paikoin jopa 2-3 astetta alle keskiarvojen. Heinäkuun lämpötila kuitenkin vaihteli hyvin paljon. Kuukauden alku oli viileä, mutta puolivälin jälkeen heinäkuu muuttui lämpimämmäksi. Viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi ja paikoitellen rikottiin havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä. Heinäkuun 28. päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 alkaen. Kaisaniemen uusi lämpöennätys (33,2 astetta) ylitti edellisen (vuonna 1945 tehdyn) ennätyksen peräti 1,6 asteella. Helteisen viikonlopun jälkeen sää kuitenkin viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivänä Itä-Suomessa. Tuolloin Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila jäi vain 7,1 asteeseen.

Lue myös nämä

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Globaali merijään laajuus on ollut jo 2,5 kuukauden ajan ajankohtaan nähden ennätyspieni yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta

Globaali merijään laajuus vuosina 1978-2019. Credit: Wipneus.

Kun tarkastellaan päiväkohtaista globaalin merijään laajuutta, laajuus on ollut huhtikuun lopulta alkaen satelliittimittaushistorian pienin lukuun ottamatta joitakin kesäkuun loppupuolen vuorokausia. Merijäätä sulattaa ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen. Lisäksi laajuuteen voivat vaikuttaa myös merivirtojen muutokset.

Asiaa tarkasteltaessa on syytä huomata, että laajuus ja pinta-ala ovat eri asia. Pinta-ala tarkoittaa merijään yhteenlaskettua alaa niissä hilaruuduissa (havaintoruuduissa), joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus puolestaan on niiden hilaruutujen yhteenlaskettu pinta-ala, joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus kuvaa siis sitä, kuinka laajalle alueelle lähes yhtenäinen merijää on levittäytynyt, vaikkei läheskään jokainen kohta olekaan jäässä.

Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2016. Credit: Wipneus.

Myös merijään pinta-alan vuorokausikohtainen arvo on ollut ennätyspieni useina vuorokausina huhti-heinäkuussa 2019.

Lue myös nämä

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Navoilta kuuluu kummia: Arktisella alueella ennätyksellisen vähän yli nelivuotista merijäätä, Antarktiksen lämpöennätysehdokas hylätty

Globaali merijään laajuus nyt pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Kouvolan asuntomessut - ja paljon muutakin nähtävää Kouvolassa!

Vuoden 2019 asuntomessut järjestetään 12. heinäkuuta - 11. elokuuta Kouvolassa, joka on Suomen helteisin ja muutenkin kesäsäältään paras kaupunki. Kouvolassa kannattaa siis viivähtää pidempäänkin. Tässä muutama vinkki kesäisestä tekemisestä Kouvolassa.

1. Maailmanperintökohde Verla


Lue tästä linkistä lisää Verlasta.

2. Repoveden kansallispuisto


Lue tästä linkistä lisää Repovedestä.

3. Niivermäen luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Niivermäestä.

4. Myllypuron luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Myllypurosta.

5. Alakylän luontopolku ja sotahistoria


Lue tästä linkistä lisää Alakylästä.

6. Mustila arboretum


Lue tästä linkistä lisää Mustilasta.

7. Urheilupuiston uimahalli ja ulkoallas


Lue tästä linkistä lisää uimahallista ja tarkasta tästä aukioloajat.

8. Urheilupuisto frisbeegolfratoineen


Lue tästä linkistä lisää Urheilupuistosta.

9. Kaunisnurmen museokortteli


Lue tästä linkistä lisää Kaunisnurmen museokorttelista.

10. Kettumäen kansanpuiston kesäkahvila ja kotieläinpiha


Lue tästä linkistä lisää Kettumäen kansanpuistosta.

11. Kymin huvila ja Taideruukki


Lue tästä linkistä lisää Kymin huvilasta ja tästä linkistä Taideruukista.

12. Kouvolan tori (Hansatori) ja kävelykatu Manski


Lue tästä linkistä lisää Hansatorista ja Manskista.

13. Pienoisrautatiemuseo Semaforo


Lue tästä linkistä lisää pienoisrautatiemuseosta.

Tervetuloa Kouvolaan!

Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kouvolan luontopolut

Kouvolan luonnonsuojelualueet

Kouvolan muut luontokohteet

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Kuumaa tietoa: Kesäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja Kouvola on Suomen helteisin kaupunki

Copernicus Climate Change Servicen tiedotteen mukaan kesäkuu 2019 oli sekä Euroopassa että globaalisti mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin kuukausi, kuten joissakin otsikoissa on väitetty. Tyypillisesti heinäkuu ja elokuu nimittäin ovat globaalisti kesäkuuta lämpimämpiä, koska silloin on lämpimin aika pohjoisen pallonpuoliskon laajoilla maa-alueilla.

Euroopan keskilämpötila oli kesäkuussa yli kaksi astetta korkeampi kuin vertailujakson 1981-2010 kesäkuiden keskiarvo. Näin kesäkuusta 2019 muodostuikin noin asteen lämpimämpi kuin aiempi ennätyslämmin kesäkuu vuonna 1999.

Myös globaalisti kesäkuu 2019 oli mittaushistorian lämpimin kesäkuu, noin 0,1 astetta lämpimämpi kuin voimakasta El Niñoa seurannut aiempi ennätys kesäkuussa 2016.

Pylväillä on esitetty kesäkuun keskimääräiset lämpötilat tai tarkemmin sanottuna lämpötilojen poikkeamat Euroopassa (ylempi diagrammi) ja globaalisti (alempi diagrammi) vuosina 1979-2019 verrattuna ajanjaksoon 1981-2010 (diagrammin nollataso). Kesäkuun 2019 pylväs näkyy oikeassa laidassa tummennettuna. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA5, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Mikäli tarkastellaan vielä pidempää ajanjaksoa, kesäkuun 2019 lämpimyys näkyy entistäkin selvemmin. Kesäkuu oli Euroopassa yli kolme astetta lämpimämpi kuin usein esiteollisena aikana pidetyn ajanjakson 1850-1900 kesäkuiden keskiarvo.

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018. Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu mitattiin kesällä 2018.

Pylväillä on esitetty kesäkuun keskimääräiset lämpötilat tai tarkemmin sanottuna lämpötilojen poikkeamat Euroopassa (ylempi diagrammi) ja globaalisti (alempi diagrammi) vuosina 1880-2019 verrattuna esiteolliseen aikaan 1850-1900 (diagrammin nollataso). Kesäkuun 2019 pylväs näkyy oikeassa laidassa tummennettuna. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA5, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Forecan meteorologi Markus Mäntykannas puolestaan selvittää blogikirjoituksessaan Suomen 2000-luvun helteisimmät kunnat. Helteellä tarkoitetaan sitä, että varjolämpötila kohoaa kahden metrin korkeudella yli 25 asteeseen, siis vähintään 25,1 asteeseen.

Tulosten mukaan Suomen hellepääkaupunki on Kouvola, jossa on tällä vuosituhannella tähän päivään mennessä mitattu 492 hellepäivää eli keskimäärin 26-27 hellepäivää kesässä. Lahden ja Puumalan ympäristöissä on ollut tällä vuosituhannella yli 440 hellepäivää. Mäntykannas nimittääkin helleholviksi aluetta, joka ulottuu Varsinais-Suomen sisämaasta kohti Etelä-Karjalaa.

Sen sijaan esimerkiksi Helsingissä hellepäivien määrä on ollut vain 310. Tällä vuosituhannella kaikkein vähähelteisin kunta on ollut Ahvenanmaan Eckerö (Hammarland Märket), jossa hellepäiviä on mitattu vain 17, siis keskimäärin vain hieman alle yksi kesässä.

Mäntykannas selittää myös Kouvolan, Lahden ja Puumalan helteisyyden syitä. Helteet ovat hänen mukaansa Kaakkois-Suomen sisämaalle tyypillinen piirre, koska alueella ei ole suuria vesistöjä ja koska tasainen maa lämpenee nopeasti. Lisäksi Manner-Euroopan ja Venäjän helteet yltävät parhaiten Suomen etelä- ja kaakkoisosaan.

Itsekin olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, että Kouvolassa on Suomen paras kesäsää: "Kouvolalla on hallussaan Suomen mittaushistorian toukokuun helleputken ennätys, koko kesän helleputkiennätys ja myös yhden kesän kaikkien hellepäivien lukumääräennätys. Keskimäärin Kouvolassa on myös Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat."

Lue myös nämä

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Tänään julkaistu tutkimus: Euroopassa 30 viime kesää lämpimimmät yli 2000 vuoteen, Suomessa lämpimämpää keskiajalla

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on 29. heinäkuuta 2019

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on tänä vuonna jo 29. heinäkuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta on alle seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,75 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat.

Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1970-2019 vuoden 2019 raportissa käytettyjen tietojen mukaan. Uusimmat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa, sillä laskennassa käytettyä metodologiaa on tarkennettu. Siksi eri vuosien raporteissa mainittuja ylikulutuspäiviä ei voi vertailla keskenään, vaan jokaisen vuoden raportissa lasketaan uudelleen vertailukelpoiset ylikulutuspäivät myös aiemmille vuosille. Pystyakselin harmaana näkyvä päivämäärä (January 1st) tarkoittaa seuraavaa vuotta. Mitä korkeampi pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2019 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun jo 29. heinäkuuta, mikä on ennätysaikaista. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on mahdotonta. Tarkkoja päivämääriä tärkeämpää onkin kehitystrendin tarkastelu. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,75 maapallo ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day Press Release 26.6.2019.

Maanantaina 29. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2019 (Earth Overshoot Day 2019). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, joka tekee ympäri maailmaa yhteistyötä useiden yliopistojen tai muiden luonnontieteellisten tahojen kanssa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2019-29.7.2019 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto.

Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,75 maapalloa. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Yhdysvaltojen elintasolla, maapalloja tarvittaisiin peräti viisi. Kuvassa on esitetty muistakin esimerkkivaltioista, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos koko ihmiskunta eläisi vastaavalla elintasolla. Diagrammista puuttuvat esimerkiksi kaikkein eniten luonnonvaroja asukasta kohden kuluttavat Qatar (8,8 maapalloa), Luxemburg (7,9 maapalloa) ja Arabiemiirikunnat (5,5 maapalloa). Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Credit: Earth Overshoot Day Press Release 26.6.2019.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2019 laskelmissa käytetään vuoden 2016 tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luononvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 1970-luvun alussa.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos.

Kuinka monta ko. valtiota vaadittaisiin tuottamaan ko. valtion kuluttamat luonnonvarat? Japanilaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen vaadittaisiin peräti 7,7 Japania. Suomalaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi noin 0,5 Suomea. Asukasta kohden laskettuna luonnonvaroiltaan melko rikas ja harvaan asuttu Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Kulutustasomme on kuitenkin niin korkea, että mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin 3,8. Credit: Earth Overshoot Day Press Release 26.6.2019.

Jos ylikulutuspäivää olisi mahdollista myöhentää 5 vuorokautta vuodessa, ennen vuotta 2050 ihmiskunnan kulutus olisi sopusoinnussa luonnon tuotannon kanssa. Jos ihmiskunnan lihankulutus vähenisi puoleen ja nämä kalorit korvattaisiin kasviksilla, ylikulutuspäivä siirtyisi 15 vuorokautta myöhemmäksi, mikäli otetaan huomioon myös karjan metaanipäästöjen vähenemisen vaikutus (10 vuorokautta). Ihmiskunnan ekologiseen jalanjälkeen sisältyvien hiilipäästöjen puolittaminen myöhentäisi ylikulutuspäivää 93 vuorokaudella. Lisää ratkaisukeinoja voi katsoa tästä linkistä.

Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo 11. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 6. huhtikuuta. Esimerkiksi Sri Lankan elintasolla luonnonvarat riittäisivät koko vuodeksi ilman ylikulutusta. Credit: Earth Overshoot Day Press Release 26.6.2019.

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org.

Lähteet

Earth Overshoot Day

Ecological Footprint Explorer

Lue myös nämä

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa

Tänään on Suomen ylikulutuspäivä: Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa

Huomenna on EU:n ekovelkapäivä eli luonnonvarojen ylikulutuspäivä: Kulutus on laskenut vuodesta 2007, mutta valtiona EU olisi yhä maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttava valtio

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?