perjantai 6. marraskuuta 2020

Marraskuun hurjia lämpöennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla

Maarianhamina kesällä.

Koko Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys meni tänään jälleen uusiksi ja vieläpä erittäin reilusti. Ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan Maarianhaminan lentokentällä Jomalan kunnassa mitattiin tänään iltapäivällä 16,6 astetta. Vasta tämän viikon maanantaina tehty 14,7 asteen ennätys ylittyi siis 1,9 asteella ja sitä aiempi ennätys (14,3 astetta marraskuulta 2015) peräti 2,3 asteella. Itse asiassa maanantain ennätys ylittyi Ahvenanmaalla ainakin neljässä eri mittauspisteessä. Manner-Suomen korkeimpana marraskuun lämpötilana kuitenkin säilyy maanantainen Porin 14,7 astetta.

Ennen vuotta 1999 Suomen koko mittaushistorian marraskuun ennätys oli vain 12,0 astetta. Muutaman viimeisimmän vuorokauden aikana tämä lukema on ylittynyt yli 60 sääasemalla Suomessa.

Lämpöennätyksiä on viime päivinä tehty muuallakin maailmalla. Eilen tehtiin mahdollisesti koko pohjoisen pallonpuoliskon mittaushistorian marraskuun lämpöennätys, kun Meksikossa mittari näytti kahdessa mittauspisteessä 44,8 astetta. Meksikolaisten mittauspisteiden luotettavuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta.

Lue myös tämä

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

torstai 5. marraskuuta 2020

Euroopassa mittaushistorian lämpimimmät lokakuu ja 12 kuukauden jakso

Globaalisti mittaushistorian kuusi lämpimintä lokakuuta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Lokakuun 2020 lämpötilan poikkeama vertailukauden 1981-2020 lokakuista. Euroopassa lokakuu oli keskimäärin 1,6 astetta vertailukautta lämpimämpi. Vertailukausi 1981-2010 on noin 0,63 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Päättynyt lokakuu oli Copernicuksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan Euroopassa mittaushistorian lämpimin ja globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin lokakuu. Arktisella alueella merijään laajuus oli vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian pienin. Maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuusi lämpimintä lokakuuta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana.

Viimeisin 12 kuukautta oli globaalisti lähes 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Globaali (ylempi diagrammi) ja Euroopan (alempi diagrammi) 12 kuukauden lämpötilojen liukuvan keskiarvon poikkeama vertailukaudesta 1981-2010. Diagrammeissa on mukana tiedot tammikuusta 1979 lokakuun 2020 loppuun. Mustat pylväät kertovat kalenterivuosien 1979-2019 keskilämpötilat. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Viimeisin 12 kuukauden jakso (marraskuun 2019 alusta lokakuun 2020 loppuun) oli globaalisti 0,64 astetta lämpimämpi kuin vertailukausi 1981-2010 ja lähes 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada pidettyä globaali lämpeneminen alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.

Mittaushistorian kaksi tähän mennessä lämpimintä 12 kuukauden jaksoa ovat olleet ajanjakso kesäkuun 2019 alusta toukokuun 2020 loppuun ja ajanjakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun. Viimeisin 12 kuukautta oli vain vähän näitä viileämpi.

Tämän mittaussarjan globaalisti lämpimin kalenterivuosi on ollut 2016, joka oli oli 0,63 astetta vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi ja 1,26 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Toiseksi lämpimin kalenterivuosi on ollut 2019.

Globaali lämpötila on noussut keskimäärin noin 0,2 astetta vuosikymmenessä 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Vuodesta 2002 lähtien on ollut jatkuvasti vertailukautta 1981-2010 lämpimämpää.

Euroopassa viimeisin 12 kuukautta oli mittaushistorian lämpimin, 1,7 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon. Euroopan mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi on ollut 2019, joka oli 1,2 astetta vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi.

Lähteet

Copernicus: Surface air temperature for October 2020

Copernicus: Copernicus monitors warmest October on record in Europe; Arctic sea ice lowest average October extent since 1979

Lue myös nämä

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

Euroopassa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut tänä vuonna koko mittaushistorian lämpimin tammi-elokuun jakso

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

tiistai 3. marraskuuta 2020

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys tänään

Marraskuu 2020 Kouvolassa
Marraskuu 2020 Kouvolassa

Tämän aamun todellinen uutinen eivät ole ihmisten verotiedot. Sen sijaan suuri uutinen on Suomen mittaushistorian uusi marraskuun lämpöennätys. Alustavien tietojen mukaan Porin lentoasemalla mitattiin yöllä +14,7 astetta. Lisäksi lähes jokainen mittausasema Länsi-Suomessa teki havaintopistekohtaisen marraskuun lämpöennätyksen.

Tämä kirjoitukseni on melkein toisinto lähes päivälleen viisi vuotta sitten kirjoittamastani tekstistä. Nimittäin 2. marraskuuta vuonna 2015 marraskuun mittaushistorian lämpöennätykseksi Suomessa todettiin +13,4 astetta ja päivää myöhemmin +14,3 astetta.

Helsingin Kaisaniemessä mitattiin tänä aamuna +12,7 astetta. Koko 176-vuotisen mittaushistorian aikana Kaisaniemen lämpötila on noussut marraskuussa 12 asteen yläpuolelle vain yhden kerran, 3. marraskuuta vuonna 2015.

Yksittäisiä ennätyksiä huomattavasti tärkeämpää on pitkäaikainen trendi. Yksittäiset ennätykset eivät nimittäin yksin kerro ilmastonmuutoksesta yhtään mitään. Se kuitenkin kertoo jotakin, että koko 2000-luvulla Suomessa ei ole mitattu yhtäkään koko mittaushistorian kuukausikohtaista kylmyysennätystä.

Lokakuu 2020 oli Suomessa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämpimiä lokakuita esiintyy keskimäärin kerran 10–20 vuodessa.

Marraskuun alussa on ollut hyvin lämmintä lähes koko Länsi- ja Keski-Euroopassa, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa.

Lue myös tämä

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

lauantai 24. lokakuuta 2020

Ensi yönä siirrytään normaaliaikaan eli "talviaikaan"

Kesäaika päättyy ja normaaliaika eli "talviaika" alkaa ensi yönä (lauantain ja sunnuntain välisenä yönä) 25. lokakuuta 2020 kello 4.00, jolloin kelloa siirretään tunnilla taaksepäin. Kesäaikaan palataan jälleen sunnuntaina 28. maaliskuuta 2021 kello 3.00, kun kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Mistä näen sekunnilleen oikean kellonajan? Miksi kelloa siirrellään välillä normaaliaikaan ja välillä kesäaikaan? Milloin EU:ssa lopetetaan kesäajan käyttäminen? Mitä aikaa Suomen pitäisi käyttää sen jälkeen? Lue mielenkiintoiset faktat ja pohdinnat tästä.


Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä lähintä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Mistä saa sekunnilleen oikean ajan? Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa alle 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

VTT MIKES, Suomen kansallinen metrologialaitos

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäajan merkitys on Etelä-Euroopassa suurempi kuin Suomessa

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kyselyiden mukaan esimerkiksi Kreikassa yli puolet kansalaisista kannattaa kesäajan käyttämistä. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

Talviaikaa ei periaatteessa ole olemassakaan

Kelloja siirretään normaaliajan ja kesäajan välillä. Periaatteessa talviaikaa ei ole olemassakaan, vaikka kansanomaisesti normaaliajasta käytetäänkin nimitystä talviaika. Ennen kesäaikakäytäntöä noudatettiin ympäri vuoden samaa aikaa eli normaaliaikaa. Siksi kyseessä ei ole mikään erillinen talviaika. Käytännössä termi talviaika alkaa kuitenkin olla niin vakiintunut, että sitä käytetään jopa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteissa.

Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

Ensimmäisen ehdotuksen kesäajasta teki uusiseelantilainen amatöörihyönteistutkija, jotta perhosten tutkiminen olisi mahdollista iltaisin työpäivän jälkeen

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen postimestari ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Hän pääsi kotiin työpaikaltaan Wellingtonin postista vasta hämärän laskeuduttua, jolloin päiväperhoset eivät enää lentäneet. Siksi hän keksi idean, että ilta voisi alkaa kesällä tuntia myöhemmin. Tämä on ensimmäinen tunnettu ehdotus, jossa eri vuodenajoille kaavailtiin eri kellonaikoja. Ajatus ei kuitenkaan saanut kannatusta.

Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä. Vaikka esimerkiksi Winston Churchill ja Sherlock Holmesin kirjoittaja Arthur Conan Doyle kannattivat ajatusta, se ei saanut laajempaa hyväksyntää.

Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ja Itävalta-Unkarissa ensimmäisen maailmansodan aikaan vappuaattona 30.4.1916 kello 23 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä 21. toukokuuta ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981.

Suomessa kesäaikaa vastustettiin 1940-luvulla aamukasteen ja iltaisin lisääntyvän huliganismin pelossa

Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan maaliskuusta 1942 alkaen. Maanviljelijät kuitenkin vastustivat käytäntöä voimakkaasti. Töiden aloittaminen tuntia aiemmin oli hankalaa, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Lehmiäkään ei ollut helppo totuttaa uusiin lypsyaikoihin. Niinpä kesäaika jäi Suomessa vain yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.

Uppsalan yliopiston silloisen professori Erik Ask-Upmarkin mukaan kesäaika saisi rokkia kuuntelevat ja moottoripyörillä ajelevat nuoret rellestämään tuntia entistä kauemmin: "Raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu. - - josta olisi seurauksena veneeristen tautien [sukupuolitautien] leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee."

Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1975 tekemän tutkimuksen mukaan kesäaika tuo energiansäästöä noin prosentin verran. Todellisuudessa kuitenkin aikaisempi herääminen aamulla voi jopa lisätä energiankäyttöä, koska viileinä aamuina käytetään valveilla oltaessa enemmän lämmitystä.

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran.

Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida.

Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yleisradion uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti niiden määrään.

Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

Venäjällä kokeilu ympärivuotisesta kesäajasta epäonnistui

Vuonna 2011 Venäjä alkoi presidentti Dmitri Medvedevin päätöksellä käyttää kesäaikaa ympäri vuoden. Varsinkaan Pohjois-Venäjällä ei kuitenkaan pidetty pimentyneistä aamuista. Niinpä 26. lokakuuta 2014 presidentti Vladimir Putin ja duuma määräsivät kelloja siirrettäväksi tunnilla taaksepäin. Venäjällä on käytössä kaikkiaan yksitoista aikavyöhykettä. Rautatieaikataulut noudattavat Moskovan aikaa, kun taas lentoaikatauluissa ilmoitetaan paikallinen aika.

EU luopuu kellojen siirtelystä aikaisintaan vuonna 2022

Kesä- ja normaaliajan vaihtelu on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa. Suomessa on käytetty kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 alkaen, muissa Pohjoismaissa vuotta kauemmin. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikakäytäntöön.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote kertoo kesäajasta luopumisesta seuraavasti: "Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa. Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019. Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteispäätöksin. Tämän jälkeen direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa. EU:n neuvosto ei ole vielä käsitellyt ehdotusta, mikä tarkoittaa, että mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Myös koronaviruksen aiheuttama pandemia on siirtänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua. Suomessa eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä."

Suomen tulee siis päättää, käytämmekö jatkossa ympäri vuoden normaaliaikaa vai nykyistä kesäaikaa. Kesäajan käyttäminen ympäri vuoden tarkoittaisi sitä, että illat olisivat ympäri vuoden valoisia tunnin verran pidempään kuin normaaliaikaa käytettäessä. Suomen kansainvälinen maine valoisien kesäiltojen maana perustuu osittain juuri kesäajan käyttämiseen. Ympärivuotinen kesäaika kuitenkin tarkoittaisi pimeämpiä aamuja. Kesällä aurinko nousee joka tapauksessa ennen useimpien ihmisten heräämistä, mutta pitkään pimeinä pysyvät aamut näkyisivät selvästi talvella, jos käytettäisiin kesäaikaa. Normaaliajan käyttäminen ympäri vuoden puolestaan toisi meille pimeämmät illat mutta valoisammat aamut. 

Tutkija pitää kansanterveydellisesti parhaana Suomen siirtymistä pysyvään Keski-Euroopan aikaan

Keskustelua on herätelty myös siitä, tulisiko Suomen vaihtaa aikavyöhykettä ja alkaa käyttää kansanterveyden kannalta optimaaliseksi väitettyä Keski-Euroopan nykyistä normaaliaikaa. Tämä aikaistaisi sekä illan pimeyttä että aamun valoisuutta vielä tunnilla lisää Suomen nykyiseen normaaliaikaan verrattuna.

Esitettyjen väitteiden mukaan kesän valoisat illat voivat aiheuttaa nukahtamisongelmia, jolloin unen laatu kärsii ja väsymys sekä univelka lisääntyvät. Vastaavasti pimeät aamut ovat ongelmallisia erityisesti talvella.

Suomessa kellojen siirtelyn terveyshaitoista puhuminen on henkilöitynyt pitkälti yhteen tutkijaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partoseen. Hän on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraavasti: "Toimiakseen oikein sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä. - - Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa. - - Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, kun aamut ovat hämäriä. Tämän seurauksena nukkuminen vaikeutuu, ilmaantuu kaamosoireita, verenpaine ja paino voivat nousta."

Keski-Euroopan aika hävittäisi valoisat kesäillat, aurinko laskisi varhain ja nousisi osassa Suomea jo ennen keskiyötä

Mikäli Suomi noudattaisi pysyvästi Keski-Euroopan normaaliaikaa (UTC+1), valoisat kesäillat olisivat enää menneisyyden suvimuistoja. Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Hieman pohjoisempana Suomessa aurinko laskisi illalla hetkeksi, mutta se ehtisi nousta uudelleen jo ennen vuorokauden vaihtumista.

Partosen mukaan tämä Keski-Euroopan aika olisi ihmisten terveyttä ajatellen suotuisin aikavyöhyke. Onkohan tässä ajateltu sitä, millaisia nukahtamisongelmia voi tulla myöhään nukkumaan meneville, jotka yrittävät käydä nukkumaan auringon jo noustua uudelleen?

Keski-Euroopan aikaan siirtyminen vähentäisi suomalaisten valveilla vietettyä valoisaa aikaa 150-400 tuntia vuodessa

Useimmilla työntekijöillä vapaa-aika sijoittuu iltaan, toimistotyöajan jälkeen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on tehnyt Yleisradion uutisille laskelman, jonka mukaan Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen ilman kesäajasta luopumista vähentäisi valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi luovuttaisiin kesäajasta eli alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Laskelmassa valveilla vietetyksi vapaa-ajaksi määriteltiin arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23. Kuinka pimeyden lisääntyminen vaikuttaisi esimerkiksi masentuneisuuteen ja turvallisuuteen?

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Frilander, Jenni: Oletko valmis luopumaan 200 tunnista päivänvaloa? Suomi puuhaa siirtymistä Keski-Euroopan aikaan ja luopumista kesäajasta. Yle uutiset 13.2.2018.

Kantola, Anne: Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”. Helsingin Sanomat 5.2.2018.

Kauppalehti 17.3.2018: Kellojen kääntämistä harrastetaan melkein kaikkialla maailmassa – muttei Kiinassa ja Venäjällä.

Koivisto, Matti: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin. Yle uutiset 15.1.2016.

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

Raeste, Juha-Pekka: Suomi alkaa ajaa kellojen siirtelystä luopumista EU:ssa – Ministeri Anne Berner väläyttää jopa aikavyöhykkeen vaihtoa: ”Se on kansallinen päätös”. Helsingin Sanomat 26.1.2018.

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Similä, Ville: Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia. Helsingin Sanomat 29.10.2016.

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

Töyrylä, Katriina: Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta – Onko kellojen siirtelyssä enää mitään järkeä? Yle uutiset 28.10.2016.

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Viljamaa, Anne: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen. Helsingin Sanomat 1.2.2018.

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

perjantai 16. lokakuuta 2020

Jos olet alle 36-vuotias, kaikki elämäsi kuukaudet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä

Syyskuiden globaalit keskilämpötilat (maa- ja merialueet yhdistettyinä) vuosina 1880-2020 verrattuna 1900-luvun syyskuiden keskiarvoon. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for September 2020, published online October 2020, retrieved on October 16, 2020.

Päättynyt syyskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Syyskuu 2020 oli maa- ja merialueiden yhdistetyn globaalin keskiarvon perusteella 141-vuotisen mittaushistorian lämpimin syyskuu, 0,97 ± 0,16 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun (1901-2000) syyskuiden globaali keskilämpötila. Aiempi syyskuun lämpöennätys vuosilta 2015 ja 2016 ylittyi niukasti 0,02 asteella. Jos tarkastellaan pelkkiä maa-alueita, syyskuun 2020 lämpimyys näkyy selvemmin. Kulunut syyskuu oli 1,49 ± 0,29 astetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi.

Selvä lämpenemistrendi: seitsemän mittaushistorian lämpimintä syyskuuta seitsemän viimeisimmän vuoden aikana

Tämä yksittäisen kuukauden lämpimyys ei kuitenkaan ole ilmastonmuutosta tarkasteltaessa kovinkaan merkittävää. Paljon tärkeämpää on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kymmenen lämpimintä syyskuuta on koettu vuosina 2005-2020, jos tarkastellaan maa- ja merialueita yhdistettyinä. Seitsemän kaikkein lämpimintä syyskuuta on ollut seitsemän viimeisimmän vuoden aikana (2014-2020).

Lämpötila on ollut 429 kuukautta peräkkäin keskimääräistä korkeampi

Syyskuu 2020 oli maa- ja merialueiden yhdistetyssä tilastossa 44. peräkkäinen syyskuu, jolloin globaali keskilämpötila ylitti 1900-luvun syyskuiden keskiarvon. Samalla syyskuu oli kaikista kuukausista 429. peräkkäinen kuukausi, jolloin globaali keskilämpötila ylitti kyseisen kuukauden 1900-luvun keskiarvon. Siis kaikkiaan 429 peräkkäistä kuukautta ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä. Viimeksi globaali keskilämpötila on ollut sen alapuolella joulukuussa 1984.

Myös Euroopassa kulunut syyskuu oli mittaushistorian lämpimin

Alueellisesti tarkasteltuna 8,5 % maapallon pinta-alasta oli päättyneen syyskuun aikana ennätyslämmin. Euroopassa mennyt syyskuu oli mittaushistorian lämpimin, 2,33 astetta yli 1900-luvun keskiarvon. Aiempi syyskuun lämpöennätys (mitattu vuosina 2015, 2017 ja 2018) ylittyi 0,22 asteella. Euroopan mittaushistorian viisi lämpimintä syyskuuta on koettu vuosina 2006-2020. Yhdelläkään koko maapallon maa- tai merialueella ei ollut tämän vuoden syyskuussa ennätyskylmää.

Vuosi 2020 on ollut tähän mennessä mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi

Tammi-syyskuun yhdeksän kuukauden jakso oli tänä vuonna globaalisti 1,02 astetta 1900-luvun tammi-syyskuiden keskiarvoa lämpimämpi. Tämä tarkoittaa sitä, että tammi-syyskuu oli 141-vuotisen mittaushistorian globaalisti toiseksi lämpimin tammi-syyskuu. Vuoden 2016 ennätyksestä jäätiin vain 0,04 asteella. Tämä on erityisen merkittävää siksi, että vuonna 2016 vaikutti luonnollisesti lämmittävä El Niño -ilmiö. Nyt maapallolla ei ole ollut vastaavaa luonnollisesti lämmittävää vaihetta.

Jos haluat tarkastella NOAA:n keräämää lämpötiladataa vuosilta 1880-2020 itse, voit ladata tiedot suoraan taulukkolaskentaohjelmaan tästä linkistä

Lähde

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for September 2020, published online October 2020, retrieved on October 16, 2020

Lue myös nämä

Euroopassa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut tänä vuonna koko mittaushistorian lämpimin tammi-elokuun jakso

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

torstai 8. lokakuuta 2020

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Talven 2020-2021 sää Suomessa

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2020-2021 säästä. Ennusteet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa meille täysin tavanomaista talvea. Japanin ilmatieteen laitos ei ole vielä julkaissut koko talven ennustetta. Vaikka talvesta ennustetaankin leutoa, tämä ei sulje pois yksittäisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Lisäksi vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa.


Huom.! Ennusteet tarkentuvat talven edetessä. Päivitän näitä ennusteita talven aikana tämän blogitekstin kommentteihin.


IRI: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tekemän ennusteen mukaan koko Suomessa on marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin aivan pohjoisimmassa Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia. Pohjanlahden rannikolla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla. Tällä alueella poikkeama lämpimään suuntaan verrattuna alueen ja ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan on todennäköisempi kuin missään muualla koko Manner-Euroopassa. Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.

Edelleen tammi-maaliskuussakin Suomessa on kaikkialla keskimäärin keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lähinnä Itä-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS: Lähes koko Suomessa keskimääräistä leudompi talvi, tammikuu melko tavanomainen

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on loka-joulukuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marras-joulukuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan etelärannikolla ja Pohjois-Karjalan tienoilla poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta. Joulu-helmikuussa melkein koko Suomessa on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä leudompaa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Sama tilanne jatkuu myös tammi-maaliskuussa 2021. Kevättä kohden mentäessä 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa Kaakkois-Suomesta alkaen.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat lokakuu ja marraskuu, molemmat koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Joulukuussa poikkeama on koko Suomessa 0,5-2 astetta. Tammikuun lämpötilat sen sijaan ovat tavanomaisia. Vain aivan etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmikuussa Suomi jakautuu 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään Länsi-Suomeen ja 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään Itä-Suomeen. Pohjoisimmassa Lapissa lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Maaliskuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee Etelä-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään.

Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla täysin tavanomaiset. Vain loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa aivan eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on marraskuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on laajalti keskimääräistä sateisempaa. Marraskuun jälkeen kaikkien ennustettujen kuukausien sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin joidenkin kuukausien kohdalla aivan etelärannikolla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi ja vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Pohjois-Karjalan tienoilla. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.

Myös joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa poikkeama voi olla yli 2 astetta. Maassamme on yhä vähän keskimääräistä sateisempaa.

Ranskan ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään täysin tavanomainen talvi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa koko Suomi on marras-tammikuussa lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen. Vain merialueilla voi olla keskimääräistä lämpimämpää ja sateisempaa. Täysin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa.

Italian ilmatieteen laitos: Talvi on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan sekä marras-tammikuu että joulu-helmikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Marras-tammikuu on koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi. Joulu-helmikuussa keskimääräistä sateisempaa on enää Lapissa. 

Saksan ilmatieteen laitos: Talvi 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa poikkeama kasvaa Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa 1-2 asteeseen. Sademäärät ovat kummallakin jaksolla koko Suomessa täysin tavanomaisia.

ECMWF: Talvi ja alkukevät 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Joulu-helmikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Rannikoilla ja Pohjois-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Myös tammi-maaliskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää näyttäisi jatkuvan koko Suomessa, joskaan Pohjois-Suomessa todennäköisyys ei enää ole kovin korkea. Etelä- ja Keski-Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin rannikoilla. Etelä-Suomessa voi edelleen olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu myös Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Sekä marras-tammikuussa että joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Käsivarren Lapissa poikkeama saattaa jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain rannikoilla on mahdollisuus vähän keskimääräistä suurempiin sademääriin.

Japanin ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan tavanomainen loppusyksy

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Sademäärä saattaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa vähän keskimääräistä pienempi.

Lue tästä jouluaaton sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja ylimmillään +2 asteen lämpötilaa. Ensimmäiset lumisateet näyttäisivät tulevan marraskuun puolivälissä, mutta melko korkeiden lämpötilojen vuoksi virallista ensilunta ei ehkä saada. Metcheckin mukaan Helsingissä on jouluaattona koko päivän tasaisesti noin +1 astetta ja pilvipoutaa. Marraskuun lopulle on merkitty yhden päivän kohdalle lumisadetta, mutta seuraavat lumisateet ovat vasta joulukuun puolivälissä, jolloin voisi sataa senttimetrin verran lunta. Korkeiden lämpötilojen vuoksi se näyttäisi sulavan pois, kunnes jälleen joulunpyhinä on mahdollisuus vähäiseen lumi- ja räntäsateeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä hetken aikaa 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?