Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2021-2022 säästä. Ennusteet ovat yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi. Yksikään ennuste ei ennakoi keskimääräistä kylmempää talvea. Useissa ennusteissa varsinkin lopputalvi vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajoittaisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Esimerkiksi kesä 2021 oli Suomessa poikkeuksellisen lämmin, mutta vuodenaikaisennusteet ennustivat toukokuussa vain hiukan keskimääräistä lämpimämpää kesää.
Huom.! Päivitän ennusteita pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.
 |
| Talvinen Salla. Kuvat: Jari Kolehmainen. |
IRI: Täysin tavanomainen talvi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tällä viikolla päivittämän ennusteen mukaan Etelä- ja Itä-Suomessa on marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomen lämpötilat näyttävät olevan täysin tavanomaisia.
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tällä viikolla päivittämän ennusteen mukaan Etelä- ja Itä-Suomessa on marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomen lämpötilat näyttävät olevan täysin tavanomaisia.
Joulu-helmikuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Lähinnä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla on pieniä viitteitä keskimääräistä lämpimämmästä säästä.
Tammi-maaliskuussa 2022 koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Pohjois-Euroopassa on manneralueilla yleensäkin pikemminkin keskimääräistä kylmempää kuin keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan Huippuvuorilla ja Grönlannissa on keskimääräistä lämpimämpää.
Helmi-huhtikuussa Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia, paitsi pohjoisimmassa Lapissa voi olla jopa keskimääräistä kylmempää.
Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia, joskin helmi-huhtikuussa Kainuun tienoilla saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
NOAA/NWS: Tavanomaisen talven jälkeen keskimääräistä lämpimämpi kevät
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa ensimmäiset kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia. Sen sijaan tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Länsi-Suomessa poikkeama jää tammi-maaliskuussa +0,5-1 asteeseen. Maalis-toukokuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja lähinnä vain Länsi-Lapissa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjanlahden rannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin.
Marraskuun 2021 alusta huhtikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maaliskuu, jolloin koko Suomessa on hyvin alustavan ennusteen mukaan vähintään 1-2 astetta lämpimämpää kuin maaliskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös helmikuu ja huhtikuu ovat koko Suomessa lauhoja, 0,5-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tavanomaiseen verrattuna kylmin kuukausi on joulukuu, jolloin koko Suomen lämpötilat pysyvät keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumassa. Marraskuussa ja tammikuussa voi olla paikoin, lähinnä Etelä-Suomen joissakin osissa, 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä sademääriltään selvästi tavanomaisesta poikkeavalta. Jos jotakin poikkeamaa näkyy, paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa. Tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa huhtikuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa-
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Etelä-Suomessa lämmin ja sateinen talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) näyttävät Etelä- ja Keski-Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmiltä. Sen sijaan Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää tai joulu-helmikuussa täysin tavanomaisia lukemia. Kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat vähän keskimääräistä sateisempia, aluksi Pohjois-Suomessa ja myöhemmin talvella Etelä-Suomessa.
Ranskan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu on Suomessa melko tavanomainen, joskin Etelä-Suomessa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan Suomen itärajalla ja sen itäpuolella on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat Suomessa kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia, mutta marras-tammikuussa aivan Suomen etelä- ja itäpuolella näyttäisi olevan keskimääräistä sateisempaa.
Italian ilmatieteen laitos: Lähes koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan Suomen marras-tammikuu on lämpötiloiltaan tavanomainen, joskin Kainuun ja Pohjois-Karjalan tienoilla on viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Joulu-helmikuussa koko Suomessa aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Suomen vyötäröllä ja Kaakkois-Suomessa enemmänkin. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla ennustejaksoilla.
Saksan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa aivan koko Suomi on kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) selvästi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alueella. Sademäärät voivat olla vähän keskimääräistä runsaampia, varsinkin joulu-helmikuussa.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi loppusyksy ja alkutalvi
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat keskimääräistä korkeampia, varmimmin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa voi olla vähän pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa, muualla sateisempaa.
Lue tästä jouluaaton sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä +1 asteen säätä. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää pikkupakkasta ja heikkoa lumisadetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lauhaa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
ECMWF: 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo lokakuun alussa julkaisemassaan ennusteessa, että marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä-Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, Keski- ja Pohjois-Suomen lämpötilat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa. Sen sijaan tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo lokakuun alussa julkaisemassaan ennusteessa, että marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä-Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, Keski- ja Pohjois-Suomen lämpötilat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa. Sen sijaan tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Talven sademäärät ovat Suomessa tavanomaisia. Vähän keskimääräistä sateisempaa voi olla Koillis-Lapissa joulu-helmikuussa ja Pohjanlahden rannikolla sekä Kainuun tienoilla tammi-maaliskuussa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
NOAA/NWS: Tavanomaisen talven jälkeen keskimääräistä lämpimämpi kevät
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa ensimmäiset kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia. Sen sijaan tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Länsi-Suomessa poikkeama jää tammi-maaliskuussa +0,5-1 asteeseen. Maalis-toukokuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja lähinnä vain Länsi-Lapissa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjanlahden rannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin.
Marraskuun 2021 alusta huhtikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maaliskuu, jolloin koko Suomessa on hyvin alustavan ennusteen mukaan vähintään 1-2 astetta lämpimämpää kuin maaliskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös helmikuu ja huhtikuu ovat koko Suomessa lauhoja, 0,5-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tavanomaiseen verrattuna kylmin kuukausi on joulukuu, jolloin koko Suomen lämpötilat pysyvät keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumassa. Marraskuussa ja tammikuussa voi olla paikoin, lähinnä Etelä-Suomen joissakin osissa, 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä sademääriltään selvästi tavanomaisesta poikkeavalta. Jos jotakin poikkeamaa näkyy, paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa. Tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa huhtikuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa-
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Etelä-Suomessa lämmin ja sateinen talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) näyttävät Etelä- ja Keski-Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmiltä. Sen sijaan Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää tai joulu-helmikuussa täysin tavanomaisia lukemia. Kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat vähän keskimääräistä sateisempia, aluksi Pohjois-Suomessa ja myöhemmin talvella Etelä-Suomessa.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu on Suomessa melko tavanomainen, joskin Etelä-Suomessa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan Suomen itärajalla ja sen itäpuolella on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat Suomessa kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia, mutta marras-tammikuussa aivan Suomen etelä- ja itäpuolella näyttäisi olevan keskimääräistä sateisempaa.
Italian ilmatieteen laitos: Lähes koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan Suomen marras-tammikuu on lämpötiloiltaan tavanomainen, joskin Kainuun ja Pohjois-Karjalan tienoilla on viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Joulu-helmikuussa koko Suomessa aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Suomen vyötäröllä ja Kaakkois-Suomessa enemmänkin. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla ennustejaksoilla.
Saksan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa aivan koko Suomi on kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) selvästi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alueella. Sademäärät voivat olla vähän keskimääräistä runsaampia, varsinkin joulu-helmikuussa.
Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".
Tämän yhdistelmäennusteen mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa suuressa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta rannikoilla ja isossa osassa Lappia poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia kaikilla ennustejaksoilla.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi loppusyksy ja alkutalvi
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat keskimääräistä korkeampia, varmimmin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa voi olla vähän pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa, muualla sateisempaa.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä +1 asteen säätä. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää pikkupakkasta ja heikkoa lumisadetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lauhaa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
