sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2021. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19 senttimetriä ja vuosina 2000-2021 puolestaan 12,5 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2021). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Historiallinen hetki: Maapallon väkiluku ylittää marraskuussa kahdeksan miljardin rajan ja Intian väkiluku on ohittamassa Kiinan

Arviot maailman väestönkasvusta (%, vasen pystyakseli) ja väkiluvusta (miljardia, oikea pystyakseli) vuosina 1950-2022 ja skenaario vuosille 2022-2050. Credit: United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3. License: Creative Commons license (CC BY 3.0 IGO).


Maailman väkiluku ylittää 8 miljardia marraskuun puolivälissä ja on korkeimmillaan 10,4 miljardia tämän vuosisadan lopulla

YK:n äskettäin julkaiseman World Population Prospects 2022 -raportin mukaan maapallon väkiluku ylittää 8 miljardin rajan noin 15. marraskuuta 2022. Ennusteen mukaan maailman väkiluku vuonna 2030 tulee olemaan 8,5 miljardia ja vuonna 2050 puolestaan 9,7 miljardia. Väkiluku saavuttaa 10,4 miljardin rajan 2080-luvulla. Sen jälkeen väkiluku ei näyttäisi enää kasvavan, vaan väkiluku vakiintuu tälle tasolle ainakin vuoteen 2100 asti. 

Historian saatossa maapallon väkiluvun arvioidaan kasvaneen näin:

-Vuonna 10 000 eaa.: maapallolla kuusi miljoonaa asukasta

-Vuonna 0: maapallolla 250 miljoonaa asukasta

-Vuonna 1804: maapallolla miljardi asukasta

-Vuonna 1927: maapallolla 2 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 123 vuodessa)

-Vuonna 1960: maapallolla 3 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 33 vuodessa)

-Vuonna 1974: maapallolla 4 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 14 vuodessa)

-Vuonna 1987: maapallolla 5 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 13 vuodessa)

-Vuonna 1999: maapallolla 6 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2011: maapallolla 7 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2022: maapallolla 8 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 11 vuodessa)

Tarkkoja väkilukuja on kuitenkin todellisuudessa mahdotonta sanoa. Tähän liittyviä ongelmia olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani.

Intian väkiluku ohittaa Kiinan ensi vuonna

Sekä Kiinassa että Intiassa on yli 1,4 miljardia ihmistä. Kiinassa syntyneiden määrä on romahtanut vuoden 2016 jälkeen. Intian väkiluku ohittaakin Kiinan väkiluvun vuonna 2023, jolloin Kiinan väkiluku alkaa laskea. Yli puolet maailman väkiluvun kasvusta vuosina 2022-2050 tapahtuu vain kahdeksassa valtiossa: Kongon demokraattinen tasavalta, Egypti, Etiopia, Intia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit ja Tansania. 

Vuonna 2050 Intiassa tulee ennusteen mukaan olemaan 1,7 miljardia asukasta ja valtioiden väkilukutilastoissa toiseksi pudonneessa Kiinassa 1,3 miljardia asukasta. Sen jälkeen tulevat Yhdysvallat ja Nigeria, joissa kummassakin on noin 375 miljoonaa asukasta.

Väestönkasvu on hidastunut alle yhteen prosenttiin

Elinajanodote eli vastasyntyneelle laskettu oletettu keskimääräinen elinikä muuttumattomissa olosuhteissa oli globaalisti 72,8 vuotta vuonna 2019 (naisilla 73, 8 vuotta ja miehillä 68,4 vuotta), mikä on 9 vuotta enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna 2021 elinajanodote oli kuitenkin vuotta 2019 pienempi, vain 71,0 vuotta. Tähän vaikutti lähinnä covid-19-pandemia. Vuonna 2050 elinajanodote tulee ennusteen mukaan olemaan 77,2 vuotta.

Vuonna 2021 hedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä keskimäärin oli globaalisti 2,5, mikä on viisi lasta vähemmän kuin vuonna 1950. Vuoteen 2050 mennessä hedelmällisyysluku tulee putoamaan noin 2,1:een. Tällä hetkellä globaali väestönkasvu on alle 1,0 % ensimmäistä kertaa World Population Prospects -raporteissa, jotka tarkastelevat tilannetta vuodesta 1950 alkaen.

Lähteet

United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3.

United Nations Department of Economic and Social Affairs. World Population Prospects 2022.

Lue myös nämä

Meitä on nyt 7 miljardia - vai onko?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

torstai 20. lokakuuta 2022

Talven 2022-2023 sää Suomessa

Olen koonnut luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2022-2023 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Yksikään ennuste ei ennakoi keskimääräistä kylmempää talvea. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajoittaisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Ennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten päivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.

Kuva: Pixabay

IRI: Tavanomainen, mahdollisesti hieman keskimääräistä leudompi ja vähäsateisempi talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) viime viikonloppuna julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa on marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla melko lailla pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja. Paikoin voi kuitenkin olla keskimääräistä leudompaa, mutta todennäköisyys tälle ei ole kovin suuri.

Joulu-helmikuussa koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on keskimääräistä leudompaa, mutta edelleenkään todennäköisyys ei ole kovin suuri, joten ennuste ei näytä antavan kovinkaan varmaa signaalia. Tammi-maaliskuussa 2023 on tämänhetkisen ennusteen mukaan keskimääräistä leudompaa vain paikka paikoin.

Loppusyksy ja alkutalvi vaikuttavat siis Suomessa melko tavanomaisilta, ehkä ainakin paikoin jonkin verran keskimääräistä leudommilta, mutta keskimääräistä kylmempää ei näytä olevan missään Suomen alueella. Sen sijaan helmi-huhtikuussa Pohjois-Lapissa saattaa olla keskimääräistä kylmempää, vaikka Etelä-Suomessa on keskimääräistä leudompaa.

Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia tai paikoin vähän keskimääräistä pienempiä, paitsi helmi-huhtikuussa voi varsinkin idässä olla keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja mahdollisesti tavanomaista sateisempi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksot marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu ja maalis-toukokuu ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Huhti-kesäkuussa Itä-Suomessa jatkuu edelleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää, kun taas Länsi-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Marraskuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu, jolloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuu, tammikuu ja maaliskuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Joulukuussa on 0,5-2 ja huhtikuussa 0-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla paikoin viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä, varsinkin vuoden 2023 puolella. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat kuitenkin marraskuu ja helmikuu. Sen sijaan joulukuu on ainoa kuukausi, jolloin sademäärät näyttävät varsinkin Suomen eteläosissa keskimääräistä pienemmiltä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuva jakso on koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän keskimääräistä suurempia.

Ranskan ilmatieteen laitos: Suomen talvi pääosin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjois-Lapissa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa tilanne jatkuu muuten samana, mutta Itä-Suomen lämpötilat ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia.

Italian ilmatieteen laitos: Talvi on tavanomaiseen verrattuna sitä lämpimämpi, mitä pohjoisemmaksi mennään

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa jatkuvat muuten samalaiset olosuhteet, mutta etelärannikon lämpötilat ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sademäärissä ei ole poikkeamaa tavanomaisesta.

Saksan ilmatieteen laitos: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-joulukuu on Järvi-Suomessa ja itärajalla 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF: Suomen talvi pääosin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulu-helmikuussa Pohjois-Pohjanmaan tienoilla on edelleen 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tämä jatkuu myös tammi-maaliskuussa, mutta 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue kutistuu aiempaa pienemmäksi. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain paikoin on viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.  

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Lounais-Suomea lukuun ottamatta 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Tämän yhdistelmäennusteen mukaan Suomen länsiosissa on marras-tammikuussa 0,5-1 astetta ja itäosissa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää lukuun ottamatta lounaisinta Suomea, jossa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia.

Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi alkutalvi

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu.

Lue tästä jouluaaton 2022 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvistä säätä, ajoittaista lumisadetta, kylmää viimaa, ylimmillään +2 asteen ja alimmillaan -10 asteen lämpötiloja. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää puolivälistä, lumikuuroja ja nollan tienoilla olevaa lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.

Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre vaikuttaa ratkaisevasti Suomen talvisäähän. Polaaripyörre pitää normaalisti kylmän ilman napa-alueella. Jos polaaripyörre hajoaa, kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen kirjoitus.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Vuosien 1850-2022 kesä-elokuun jaksojen globaalien keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna ajanjakson 1951-1980 kesä-elokuiden globaaliin lämpötilakeskiarvoon. Lähde: Berkeley Earth.

Berkeley Earthin mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kolmen kuukauden jakso kesäkuun alusta elokuun loppuun) oli maailmanlaajuisen keskilämpötilan perusteella koko mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso. Ero aiempiin erityisen lämpimiin kesä-elokuun jaksoihin (2019 ja 2020) on pieni, mutta pitkällä aikavälillä lämpenemistrendi on selvä. Tarkasteltavana on siis globaali keskilämpötila pohjoisen pallonpuoliskon kesien ajalta.


Kiinan kesien (kesä-elokuun jaksojen 1850-2022) keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna kesien 1951-1980 keskilämpötiloihin. Lähde: Berkeley Earth.

Kesällä 2022 koettiin voimakkaita helleaaltoja esimerkiksi Kiinassa ja Euroopassa. Isossa-Britanniassa mitattiin ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 40 celsiusasteen lämpötiloja. Kiinassa kesä 2022 oli yli 0,5 celsiusastetta edellistä ennätyslämmintä kesää lämpimämpi. Myös koko vuodesta 2022 on tulossa Kiinassa mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätyslämmin vuosi oli vasta viime vuonna.


Vuosien 1850-2021 globaalien keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna ajanjakson 1951-1980 globaaliin keskilämpötilaan. Punaisella on esitetty tammi-syyskuun jakso 2022 ja vihreällä ennustettu koko vuoden 2022 globaali keskilämpötila. Lähde: Berkeley Earth.

Globaalisti koko vuodesta 2022 on tulossa Berkeley Earthin mukaan lähes 90 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian 4. tai 5. lämpimin. Todennäköisyys siihen, että tämä vuosi sijoittuisi mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon, on alle yksi prosentti. Syynä on meneillään oleva, luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Vuosi 2022 kuitenkin on yli 99 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian kuuden lämpimimmän vuoden joukossa, siis lämpimämpi kuin yksikään vuosi ennen vuotta 2015.

Lähde

Berkeley Earth

Lue myös tämä

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

tiistai 11. lokakuuta 2022

Miksi ruskaantuviin puiden lehtiin jää vihreitä laikkuja?


Ruskan aikaan kellastuneissa lehdissä saattaa näkyä vihreitä laikkuja. Syynä ovat pikkuruiset hyönteistoukat, ns. miinaajat, esimerkiksi haavan lehdissä yleensä impikääpiökoi (Ectoedemia argyropeza). Tarkemmin sanottuna syynä ovat toukan kanssa mutualistisessa eli molemminpuolisessa hyötysuhteessa elävät bakteerit (Wolbachia). 

Bakteerien tuottamat yhdisteet vaikuttavat siihen, ettei puu pysty imemään lehtivihreää talteen toukan elinalueen ympäriltä. Näin toukan ympäristö pysyy vihreänä, kyseisessä lehden kohdassa tapahtuu fotosynteesiä eli valon avulla yhteyttämistä ja muodostuu ravintoa toukalle. Bakteerit puolestaan saavat turvatun elinympäristön toukan sisältä.

Toukat ovat aktiivisia yöllä. Päiväksi ne yleensä vetäytyvät lehtiruodin sisälle. Myöhään syksyllä impikääpiökoin toukka koteloituu. Keväällä kotelosta kuoriutuu pieni koiperhonen (siipiväli noin 5-7 mm). Lajinimen alkuosa impi eli neitsyt viittaa siihen, että laji pystyy lisääntymään partenogeneettisesti, pelkästä munasolusta ilman siittiötä.

Lue myös nämä



perjantai 9. syyskuuta 2022

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Elokuun 2022 lämpötilan poikkeama vertailukauden 1991-2020 elokuista. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Euroopassa sekä elokuun että koko kesän (kesä-elokuu) keskilämpötilat olivat tänä vuonna mittaushistorian korkeimmat. Elokuu oli 0,8 astetta edellistä ennätyslämmintä elokuuta lämpimämpi ja koko kesä 0,4 astetta edellistä ennätyslämmintä kesää lämpimämpi.

Edellinen mittaushistorian kuumin kesä oli Euroopassa vasta viime vuonna, joskin sen ero seuraavaksi lämpimimpiin kesiin 2018 ja 2010 oli vain 0,1 astetta.

Myös Pohjois-Amerikassa kesä 2022 oli yksi mittaushistorian kuumimmista. Keski- ja Etelä-Kiinassakin helleaallot vallitsivat kaikkina kolmena kesäkuukautena.

Lähde

Copernicus: Summer 2022 Europe's hottest on record

Lue myös nämä

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi