torstai 12. tammikuuta 2023

Säävuosi 2022: Ennätyslämmintä 850 miljoonan ihmisen elinalueella, Euroopassa pahimpia kuivuuksia 500 vuoteen, Etelämantereella lämpötilapoikkeaman maailmanennätys

Vuosi 2022 oli yksi mittaushistorian lämpimimmistä viilentävästä La Niña -ilmiöstä huolimatta
  
Globaali keskilämpötila vuosina 1850-2022 verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900). Punaiset pisteet osoittavat yksittäisten vuosien keskilämpötilan ja harmaat pylväät sen 95 prosentin luottamusvälin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla. Credit: Berkeley Earth. License: CC BY-NC 4.0.

Berkeley Earth ja Columbia Universityn Earth Institute (James Hansen, Makiko Sato ja Reto Ruedy) julkaisivat tänään yhteenvedot vuoden 2022 säästä eri puolilla maapalloa. Molempien tutkimuslaitosten mukaan vuosi 2022 oli globaalisti mittaushistorian viidenneksi tai kuudenneksi lämpimin vuosi. Berkeley Earthin mukaan vuosi oli 1,24 ± 0,03 celsiusastetta esiteollista aikaa (vuodet 1850-1900) lämpimämpi ja Earth Instituten mukaan 1,16 astetta vertailuajanjaksoa 1880-1920 lämpimämpi. Kesäkuu 2022 oli koko mittaushistorian lämpimin kesäkuu.

Nasan kolme tuntia sitten julkaisemien tietojen mukaan vuosi 2022 oli globaalisti mittaishistorian viidenneksi lämpimin, 0,89 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukausi 1951-1980 ja 1,11 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika. Nasa huomauttaa, että vuoden 2022 lämpimyys oli erityisen merkittävää siksi, että se oli kolmas peräkkäinen luontaisesti viilentävän La Niña -ilmiön vuosi. Nasan mukaan lämpeneminen näkyy erityisen voimakkaasti arktisella alueella, jonka lämpötila kohoaa neljä kertaa niin nopeasti kuin muualla maapallolla.

Myös NOAA julkaisi oman raporttinsa tänään. Sen mukaan vuosi 2022 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. NOAA:n tilastoissa kyseessä oli 46. peräkkäinen vuosi, jolloin globaali keskilämpötila oli 1900-luvun keskiarvoa korkeampi. Vuodesta 1977 lähtien kaikki vuodet ovat siis olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä. Ensimmäinen koko globaalin mittaushistorian ennätyslämmin vuosi tällä vuosisadalla oli 2005. Nyt se on enää mittaushistorian 11. lämpimin vuosi. Euroopassa ja Aasiassa vuosi 2022 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Vuosi 2022 oli ennätyslämmin 850 miljoonan ihmisen elinalueella eikä missään ollut ennätyskylmää

Maapallon eri alueiden lämpötilat vuonna 2022 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Monin paikoin oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli hyvin harvoilla alueilla, lähinnä Tyynellä valtamerellä, jossa vaikutti La Niña. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, Monthly Global Climate Report for Annual 2022, published online January 2023, retrieved on January 12, 2023.


Berkeley Earthin mukaan vuonna 2022 maapallon pinta-alasta 88 % oli selvästi vertailukauden 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpää, 7 % lämpötiloiltaan vertailukautta vastaavaa ja vain 5 % selvästi vertailukautta viileämpää. Maapallon pinta-alasta 8,5 % koki paikallisesti koko mittaushistorian lämpimimmän vuoden. Tuolla alueella elää 850 miljoonaa ihmistä. Ennätyskylmää ei ollut missään. Vuoden keskilämpötilaennätys tehtiin 28 valtiossa: Afganistan, Andorra, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Espanja, Fidži, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kiina, Kirgisia, Kroatia, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Marokko, Monaco, Papua-Uusi-Guinea, Portugali, Ranska, Saksa, San Marino, Sveitsi, Tadžikistan, Tonga, Tunisia, Uusi-Seelanti ja Vanuatu.

Maa-alueet lämpenevät keskimäärin kaksi kertaa nopeasti kuin valtameret. Esiteolliseen aikaan 1850-1900 verrattuna maa-alueet olivat viime vuonna 1,70 ± 0,04 astetta lämpimämpiä ja valtamerten jäätön pintaosa 0,86 ± 0,04 astetta lämpimämpi. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla. Credit: Berkeley Earth. License: CC BY-NC 4.0.

Viimeisimmät yhdeksän vuotta ovat olleet koko mittaushistorian lämpimimmät vuodet

Sekä Berkeley Earthin, Columbia Universityn että Nasan mukaan yhdeksän viimeisintä vuotta (2014-2022) ovat olleet koko mittaushistorian yhdeksän lämpimintä vuotta. Erityisesti kahdeksan viimeisintä vuotta erottuvat selvästi aikaisempia vuosia lämpimämpinä. Tämä kertoo pitkäaikaisesta lämpenemistrendistä, joka on huomattavasti merkittävämpi asia kuin yksittäisten vuosien tarkka sijoitus lämpötilatilastoissa.

Nasan mukaan globaali pintalämpötila on kohonnut vuodesta 1880 nykypäivään keskimäärin 0,08 astetta vuosikymmenessä. Vuosina 1981-2022 lämpötilan nousu on kuitenkin ollut yli kaksinkertaista, keskimäärin 0,18 astetta vuosikymmenessä.

Länsi-Euroopassa oli kesällä 2022 vakava helleaalto ja yksi pahimmista kuivuuksista 500 vuoteen

Euroopassa vuosi 2022 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Punaiset pisteet osoittavat keskilämpötilan vuosina 1850-2022 verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900) ja harmaat pylväät vuosien keskilämpötilojen 95 prosentin luottamusvälin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla. Credit: Berkeley Earth. License: CC BY-NC 4.0.


Länsi-Eurooppaa koetteli kesällä 2022 merkittävä helleaalto ja yksi pahimmista kuivuuksista 500 vuoteen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ylitettiin ensimmäistä kertaa 40 asteen raja (40,3 astetta 19. heinäkuuta), mikä olisi käytännössä mahdotonta ilman ilmastonmuutosta. Koko Euroopassa keskimäärin vuosi 2022 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Euroopassa kesän helleaaltojen arvioidaan aiheuttaneen 26 000 ennenaikaista kuolemaa. Tarkkaa lukuarvoa on kuitenkin mahdotonta sanoa. Pelkästään heinäkuussa kuolemia oli 53 000 enemmän kuin heinäkuiden 2016-2019 keskiarvo, mutta ylikuolleisuutta selittävät muutkin syyt kuin helle. 

Etelämantereella tehtiin uusi maailmanennätys: yhtenä päivänä 38,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Maaliskuun 2022 lämpöaallossa Etelämantereen Vostok-sääasemalla oli jopa 38,5 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla. Credit: Berkeley Earth. License: CC BY-NC 4.0.

Yksi vuoden 2022 merkittävimmistä säätapahtumista oli Etelämantereen lämpöaalto maaliskuussa. Esimerkiksi 18. maaliskuuta Vostok-sääasemalla mitattu lämpötila oli 38,5 celsiusastetta kyseisen päivämäärän pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Tämä lienee keskiarvoon verrattuna suurin päiväkohtainen poikkeama, mitä millään sääasemalla missään koko maapallolla on milloinkaan mitattu. 

Lähteet

Berkeley Earth: 2022 Was Fifth Warmest Year Since 1850, Press Release January 12, 2023

Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2022, January 12, 2023 by Robert Rohde

James Hansen, Makiko Sato & Reto Ruedy, January 12, 2023

NASA: NASA Says 2022 Fifth Warmest Year on Record, Warming Trend Continues

NOAA: 2022 was world's 6th-warmest year on record

NOAA: Annual 2022 Global Climate Report

NOAA: Assessing the Global Climate in 2022

Lue myös tämä

Kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä

keskiviikko 11. tammikuuta 2023

Kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä

Vuosien keskimääräiset globaalit pintalämpötilat 1950-luvun lopulta nykypäivään verrattuna vuosien 1991-2020 (vasen pystyakseli) ja esiteollisen ajan eli vuosien 1850-1900 (oikea pystyakseli) keskilämpötilaan. Vuoden 2022 keskilämpötila (oikeanpuolimmainen pylväs) perustuu vain ERA5-lämpötilamittauksiin. Muiden vuosien tiedot perustuvat kuuteen eri mittaussarjaan: ERA5 (C3S/ECMWF), JRA-55 (Japanin ilmatieteen laitos), GISTEMPv4 (NASA), HadCRUT5 (Met Office Hadley Centre), NOAAGlobalTempv5 (NOAA) ja Berkeley Earth. Kun klikkaat diagrammia, saat sen näkymään suurempana. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Vuosi 2022 oli maailman sää- ja ilmastohistoriassa monella tavalla poikkeuksellinen. Eurooppalainen Copernicus Climate Change Service on koonnut tietoja eilen julkaistuun Global Climate Highlights - Globe in 2022 -koosteeseen.

Euroopassa mittaushistorian lämpimin kesä ja toiseksi lämpimin vuosi

Euroopassa kesä 2022 oli koko mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätys tehtiin vasta vuotta aiemmin eli vuonna 2021. Yksittäisistä kuukausista lokakuu oli mittaushistorian lämpimin, lähes kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Koko vuosi 2022 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vuoden 2020 ennätyksestä jäätiin 0,3 asteen päähän. Islantia lukuun ottamatta kaikkialla Euroopassa oli lämpimämpää kuin vuosien 1991-2020 pitkäaikainen keskiarvo. 

Globaalisti kahdeksan viimeisintä vuotta mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet ja yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpiä

Globaalisti vuosi 2022 oli ERA5-lämpötilamittausten mukaan mittaushistorian viidenneksi lämpimin, noin 0,3 astetta vertailukautta 1991-2020 lämpimämpi ja noin 1,2 astetta esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi. Tämä on erityisen merkittävää siksi, että viime vuoden aikana vaikutti luontaisesti maapalloa viilentävä La Niña -ilmiö. Jos olisi ollut El Niño -vuosi, lämpötilat olisivat olleet korkeampia.

Mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat olleet 2016, 2020, 2019 ja 2017. Kahdeksan viimeisintä peräkkäistä vuotta ovat olleet yli asteen lämpimämpiä kuin esiteollinen aika. Samalla ne ovat olleet koko globaalin mittaushistorian selvästi lämpimimmät vuodet. 

Toki ennen ihmisen olemassaoloa maapallon historiassa on ollut luonnollisista syistä (esimerkiksi Auringon aktiivisuuden muutokset, maapallon kiertoradan ja pyörimisakselin muutokset, litosfäärilaattojen liikkeet) paljon nykyistä lämpimämpiä aikakausia.

Lämpöennätyksiä sekä napa-alueilla että tropiikissa

Antarktisella oli lämpöaalto maaliskuussa 2022. Esimerkiksi Vostok-tutkimusasemalla, joka sijaitsee itäisellä Etelämantereella lähellä magneettista etelänapaa, mitattiin lämpötilaksi -17,7 astetta. Se on lämpimin koko Vostokin 65-vuotisen mittaushistorian aikana havaittu lämpötila. Helmikuun loppupuolella Antarktiksella oli mittaushistorian pienin päiväkohtainen merijään laajuus.

Arktisella alueella esimerkiksi Grönlannissa syyskuu oli kahdeksan astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tähän vaikuttivat etelästä ja lounaasta puhaltaneet tavallista lämpimämmät tuulet.

Ennätyksiä rikottiin myös trooppisella ja subtrooppisella alueella. Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa mitattiin erittäin korkeita lämpötiloja ennen kesämonsuunia. Kevään lämpöaalto toikin tullessaan sekä maksimi- että minilämpötilojen uusia ennätyksiä. Kesällä pitkäaikainen lämpöaalto ja kuivuus vaivasivat Keski- ja Itä-Kiinassa. Heinä-elokuussa Pakistanissa oli ennätyksellisiä sademääriä, mikä aiheutti osassa maata suuria tulvia.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus korkein kahteen miljoonaan vuoteen

Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet jatkoivat nousuaan vuonna 2022. Hiilidioksidipitoisuus nousi alustavien tietojen mukaan 2,1 ppm (miljoonasosaa) ja metaanipitoisuus 12 ppb (miljardisosaa). Vuoden keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä oli 417 ppm ja metaanipitoisuus 1894 ppb.

Sekä hiilidioksidi- että metaanipitoisuus olivat vuonna 2022 korkeampia kuin kertaakaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Kun katsotaan myös muita analyysejä, hiilidioksidipitoisuuden voidaan sanoa olleen korkeampi kuin kertaakaan aiemmin yli kahteen miljoonaan vuoteen ja metaanipitoisuuden korkeampi kuin kertaakaan aiemmin yli 800 000 vuoteen. 

Lähteet

Copernicus Climate Change Service: 2022 saw record temperatures in Europe and across the world

Copernicus Climate Change Service: Global Climate Highlights 2022

Copernicus Climate Change Service: Globe in 2022

Lue myös nämä

Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

maanantai 2. tammikuuta 2023

Vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, elokuu paikoitellen jopa ennätyslämmin


Ilmatieteen laitoksen hetki sitten julkaiseman tiedotteen mukaan vuosi 2022 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila oli noin +3,8 astetta, mikä on 0,9 astetta enemmän kuin vuosien 1991‒2020 pitkäaikainen keskiarvo. Korkein lämpötila +32,9 astetta mitattiin Porin lentoasemalla 28. kesäkuuta.

Myös suurin osa yksittäisistä kalenterikuukausista oli tavanomaista lämpimämpiä. Elokuu oli paikoin jopa ennätyslämmin. Havaintopaikkakohtaisia elokuun ennätyksiä rikottiin tai sivuttiin 18 mittausasemalla, jotka ovat toimineet vähintään 30 vuotta. Tämä on yli viidesosa yli 30 vuotta toimineista havaintopaikoista. Elokuu oli esimerkiksi Heinolan 114-vuotisen mittaushistorian ja Tohmajärven 96-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla elokuu oli mittaushistorian vähäsateisin, kun taas Teuvalla elokuu oli aseman 108-vuotisen mittaushistorian sateisin.

Koko kesä eli kesä-elokuun jakso oli suuressa osassa Suomea harvinaisen lämmin, Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen lämmin. Neljällä asemalla rikottiin mittaushistorian koko kesän lämpötilakeskiarvon ennätys tai sivuttiin mittaushistorian lämpimintä kesää. Nämä havaintopisteet olivat Sallan Värriötunturi, Sodankylän Lokka, Kuusamon lentoasema ja Inarin Saariselän matkailukeskus.

Vuonna 2022 vain huhtikuu, syyskuu ja joulukuu olivat suuressa osassa Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempiä. Joulukuun keskilämpötila oli maan länsiosassa ja Lapissa pääosin 1‒2 astetta tavanomaista kylmempi. Alin lämpötila -34,2 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärven havaintoasemalla 13. joulukuuta ja ylin lämpötila +7,0 astetta Ahvenanmaan maakunnassa Kumlingen kirkonkylällä 31. joulukuuta.

Lähteet

Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2023: Vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen tiedote 1.9.2022: Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin

Lue myös nämä

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

torstai 22. joulukuuta 2022

Nautitaan jouluna lökäriä ja molvaa!

Mikä aine tuoksuu joulukuusessa? Entä hyasintissa ja kynttilässä? Mistä tulevat hyasintin, piparkakun, pomeranssin ja glögin nimi? Mitä lipeäkala oikeastaan on? Haluatko kuulla aidon Sylvian joululaulun? Miten Kouvola liittyy joululaulujen historiaan? Lue hauskat joulufaktat tästä tekstistä ja yllätä mielenkiintoisilla yksityiskohdilla joulupöydässä!

Joulukuusimato (Spirobranchus giganteus).
(Source: Wikipedia. This image was originally posted to Flickr by Richard Ling at http://flickr.com/photos/82825649@N00/438038501.
It is licensed under the terms of the CC BY-NC-ND 2.0.)

Joulukuusimadot muistuttavat joulukuusta

Putkimatoihin kuuluvat joulukuusimadot (Spirobranchus giganteus) ovat todella värikkäitä, joko punaisia, oransseja, keltaisia tai sinisiä. Nämä parin sentin mittaiset koralliriutoilla elävät joulukuusimadot käyttävät putkimaisia ulokkeitaan sekä planktonin saalistukseen että hengittämiseen. Kannattaa katsoa myös tämä video.

Joulukuusimatoja emme Suomen joulussa näe. Kuusemme kuitenkin koristellaan hieman näitä matoja muistuttaviksi, mistä madot ovat nimensä saaneetkin. Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvita lainkaan kynttilöitä! Tällaiset puut voisivat korvata myös teitä valaisevat katuvalot. Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Joulun äänimaailmassa hauskoja erikoisuuksia

Sakari Topeliuksen jouluaattona 1853 sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu (suomentanut opettaja Martti Korpilahti, säveltänyt Carl Collan), puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään Sylvia atricapilla. Aidon Sylvian joululaulun eli mustapääkertun äänen voit kuunnella Elävä luonto -sivuston äänigalleriasta. Kuvitettu Sylvian joululaulu kannattaa katsoa Aarne Hagmanin Aken mediaa -blogista.

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. On todella hauskaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä.

Joulun äänimaailmaan kuuluu myös monia mielenkiintoisia bahuvriihiyhdyssanoja, joiden tarkoittama asia ei kuulu samaan lajiin eikä samaan luokkaan kuin yhdyssanan jälkimmäinen osa. Hyviä esimerkkejä ovat kirkassilmä, silkohapsi, herkkusuu ja (Petteri) Punakuono.

Joulun tuoksut ja hajut yllättävät

Kynttilöitä on tehty jo 5000 vuotta. Nykyisissä kynttilöissä ei yleensä käytetä oikeaa steariinia, jota saadaan nautojen, vuohien ja lampaiden rasvasta (tai palmuöljystä), vaan useimmiten öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää parafiinia. Steariinin hyvän kynttilämäisen tuoksun sijaan parafiini ei tuoksu miltään tai huonolaatuisena haisee pahalta ja savuttaa. Toki kynttilöihin on käytetty myös traania eli valaanrasvaa, kallista mehiläisvajaa sekä pahanhajuista ja savuttavaa talia.

Yksi suosituimmista joulukukista on Carl von Linnén nimeämä hyasintti (Hyacinthus orientalis). Nimen pohjana on Kreikan mytologian Hyakinthos eli Hyacinthus, komea spartalainen prinssi, johon sekä Apollon-jumala että tuulen jumala Zephyros (Zefyr) olivat rakastuneet. Hyakinthos kuitenkin kuoli kiekonheitto-onnettomuudessa kiekon osuessa hänen päähänsä mahdollisesti mustasukkaisen Zephyroksen aiheuttaman tuulenpuuskan takia. Tämän jälkeen Apollon taikoi Hyakinthoksen verestä kukan, joka ei kuitenkaan alkuperäisen käsityksen mukaan liene ollut tämä nykyisin hyasinttina tuntemamme laji.

Suomen ensimmäinen joulukukkana esitelty hyasintti lienee nähty helsinkiläisen kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879. Hyasintin pistävän voimakas tuoksu tulee hieman kanelia muistuttavasta kanelialkoholista, jolle monet ovat allergisia. Kukan nimi voisikin hyvin olla hajusintti. Voimakkaimmin tuoksuu sininen hyasintti, miedoimmin valkoinen.

Joulukuusessa puolestaan tuoksuu alfapineeni, joka on tärpätin pääkomponentti (50-80 %). Onko sinulla oma tekokuusi? Katsopa Fingerporin näkemys asiasta!

Jeesus sai itämaan tietäjiltä lahjaksi kultaa, suisuketta ja mirhaa (mirhamia). Lue tästä linkistä perusteellinen kuvaus siitä, mitä suitsuke ja mirhami ovat.

Joulun herkut täynnä mielenkiintoista historiaa

Monen mielestä keittämisvaiheessa pahalta haiseva lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva jouluherkku, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyisin lähes kaikki Suomessa myytävä lipeäkala on kuivattua molvaa (Molva molva), koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa.

Lipeäkala pehmitetään ja proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä. Lipeäkalan emäksisyys tekee hyvää ylensyönnin jälkeen. Eksoottiset eväät -ruokablogin mukaan lipeäkalan valmistaminen on oikea kemistin unelma ja lopputuotteena syntyvä valkoinen kala oli jouluna 2011 ainoa valkoinen asia.

Syksyllä 1993 Birminghamin yliopistossa järjestettiin kulinaristeille "eksoottinen suomalainen illallinen". Tilaisuuden jälkeen järjestäjät saivat kirjeen, jossa Suomen Kulttuurirahastoa kehotettiin ottamaan toimintaansa mukaan myös ruokakulttuuri, "paitsi ei lipeäkalaa, joka kyllä on kulttuuria, mutta ei ruokaa".

Hyvältä tuoksuvien piparkakkujen alkuperäinen mauste on pippuri, mihin viittaa myös piparkakkujen ruotsalainen nimitys pepparkaka.

Joululeivonnaisten mausteena käytetään usein pomeranssin (sitrushedelmä) kuorta. Nimi pomeranssi pohjautuu latinan omenaa tarkoittavaan sanan (pomum) ja italian appelsiinia tarkoittavan sanan (arancia) yhdistelmään. Alkuaan persialaislähtöinen arancia on muuntunut esimerkiksi englannin kielessä muotoon orange, joka tarkoittaa sekä appelsiinia että oranssia. Suomessakin appelsiinia sanottiin vielä 1800-luvun lopulla nimellä oranssi. Värin nimitykseksi oranssi muuntui vasta 1900-luvun alkupuolella.

Glögi puolestaan on sanana lainattu ruotsin kielen glögg-sanasta, joka taas on muodostettu sanaliitosta glödgat vin (hehkutettu viini). Suomessa glögi-sanaa on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä ennen ainakin Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 puhuttiin lökäristä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi

”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha”, sanotaan. Itä-Pohjanmaalta peräisin olevan ajatelman mukaan ”joulurauha kestää Tuomaanpäivästä (21. joulukuuta) loppiaiseen; silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä, muuten karhu syö kesällä lehmiä”. Joulun juhlinta tosin on usein aloitettu jo ennen Tuomaanpäivää, sillä ”Antti (30. marraskuuta) joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa”.

Vanhan kansan mukaan joulu jatkuu Nuutinpäivään asti. Perinteisesti (1600-luvulle asti) Knuutinpäivää kuitenkin vietettiin jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta eikä 13. tammikuuta. Sotkamossa joulun juhliminen on lopetettu jo hyvissä ajoin: ”Hyvä tuomas joulun tuopi, Tapani takaisin viepi.”

Heikinpäivänä talven selkä katkeaa

Tammikuu on talven sydän ja satovuoden keskikohta. Tammikuun alkuosa tammi lieneekin alkuaan tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Lappeella sanottiin ennen, että ”sydänkuu surkein, vaahtokuu vaikein, hankikuu haikein”. Sydänkuu luonnollisesti tarkoitti tammikuuta, vaahtokuu helmikuuta ja hankikuu maaliskuuta.

Talven ajateltiin ennen olevan puolivälissä Heikinpäivänä (19. tammikuuta). Kesälahtelaisen sanonnan mukaan karhukin toteaa silloin, että ”joko on yö puolessa, nälkä suolessa”.

Lue myös nämä

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia





Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

tiistai 13. joulukuuta 2022

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2021. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19 senttimetriä ja vuosina 2000-2021 puolestaan 12,5 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2021). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä