perjantai 16. lokakuuta 2026

Talven 2026–2027 sääennuste Suomeen: Leuto talvi mutta helmi-maaliskuussa mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän

Olen koonnut luettavaksenne kahdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2026–2027 säästä. Tällä kertaa ne jakautuvat poikkeuksellisen selvästi kahteen erilaiseen näkymään. Osa ennusteista arvioi koko talven olevan Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, jopa 1-2 astetta yli pitkäaikaisten keskiarvojen. Toiset ennusteet puolestaan ennakoivat erityisen leutoa vain marras-joulukuuksi, minkä jälkeen lämpötilapoikkeama tavanomaiseen verrattuna pienenisi ja todennäköisimmin tammikuulta tai sen lopusta maaliskuun alkupuolelle asti Suomessa olisi lämpötiloiltaan täysin normaalia talvisäätä. Muutaman ennusteen mukaan Suomessa saattaisi olla helmi-maaliskuussa jopa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää. Vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Tänä vuonna tilanteeseen tuo oman mielenkiintoisen lisänsä poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö. Se ei vaikuta merkittävästi Suomen säähän, mutta aiemmat El Niño -talvet näyttävät olleen Suomessa monesti leutoja ja sateisia, joskin erityisesti lopputalven aikana on toisinaan ollut kireiden pakkasten jaksoja.

Tekoälytiivistelmä tekstistä: Useimpien kansainvälisten säämallien mukaan talvi 2026-2027 on Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, erityisesti marras-, joulu- ja tammikuussa, jolloin lämpötilat ovat usein 1-2 astetta tai paikoin enemmänkin tavanomaista korkeampia. Ennusteissa on melko laaja yksimielisyys siitä, että helmikuussa ja osin maaliskuussa lämpötilapoikkeama pienenee, ja sää voi olla jopa täysin tavanomaista tai paikoin keskimääräistä kylmempää. Sademäärien osalta ennusteet viittaavat siihen, että alkutalvi on monin paikoin hieman tavallista sateisempi, kun taas lopputalven sademäärät ovat enimmäkseen lähellä keskiarvoja. Yleinen viesti ennusteista on se, että talvi alkaa leutona ja suhteellisen kosteana, mutta muuttuu talven edetessä lähemmäksi tavanomaista suomalaista talvisäätä.


Miltä talven sää näyttää? Mitähän on näköpiirissä?


NOAA/NWS: Lämpimät ja sateiset kuukaudet vaihtuvat tammi-helmikuun taitteessa tavanomaisiin tai paikoin jopa keskimääräistä kylmempiin helmi- ja maaliskuuhun

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteet ulottuvat kaikista pisimmälle. Aivan tuoreen ennusteen mukaan marraskuun alun ja kesäkuun lopun välisistä kolmen kuukauden jaksoista ajankohdan pitkäaikaisiin lukemiin verrattuna lämpimimpiä ovat marras-tammikuu ja joulu-helmikuu. Ne molemmat ovat koko Suomessa 1-2 astetta yli keskiarvon, marras-tammikuu Etelä-Suomessa jopa enemmänkin. Tammi-maaliskuun jakso on Etelä- ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Pohjois-Suomessa täysin tavanomainen. Helmi-huhtikuussa koko Suomen lämpötilat ovat keskimäärin täysin normaaleja, joskin Kaakkois-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Maalis-toukokuun jakso on Etelä- ja Keski-Suomessa jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Pohjois-Suomessa täysin tavanomainen. Hyvin alustavassa huhti-kesäkuun ennusteessa koko Suomessa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Kaakkois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräitä lämpimämpää.

Marraskuun 2026 alusta huhtikuun 2027 loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jonka keskilämpötila on koko Suomessa peräti 2-3 astetta korkeampi kuin ajankohdan tavanomainen keskiarvo. Marraskuu ja tammikuu näyttävät olevan 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sen sijaan helmikuu ja maaliskuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia tai Pohjois-Suomessa jopa keskimääräistä kylmempiä. Huhtikuu on Etelä- ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, Lapissa tavanomainen.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista lukuun ottamatta marras-tammikuuta ja joulu-helmikuuta, jotka vaikuttavat keskimääräistä sateisemmilta.

Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa tavanomaiseen verrattuna keskimääräistä sateisempia ovat koko Suomessa joulukuu ja tammikuu. Helmikuussa Lapissa saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa. Muut kuukaudet ovat Suomessa sademääriltään tavanomaisia.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Suomessa normaali talvi, tammi-maaliskuun jakso eteläisintä Suomea lukuun ottamatta keskimäärin jopa kylmempi kuin ajankohdalle tyypilliset lämpötilat pitkältä aikaväliltä

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) eilen julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso marraskuun 2026 alusta tammikuun 2027 loppuun on koko Suomessa keskiarvoltaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Vain Käsivarren Lapissa ollaan lähellä tavanomaisia lämpötiloja. 

Joulu-helmikuussa lämpötilat ovat suurimmassa osassa Suomea pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, paitsi Etelä-Suomessa voi olla paikoin keskimääräistä lämpimämpää. 

Tammi-maaliskuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat täysin normaaleja, paitsi Keski- ja Pohjois-Suomessa saattaa olla tavallista kylmempää.

Helmi-huhtikuussa lämpötilat ovat muualla Suomessa täysin tavanomaisia, mutta aivan pohjoisimmassa Lapissa näyttäisi olevan keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla. Erityisesti tammi-maaliskuussa saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa varsinkin Etelä-Lapissa. 

ECMWF: Tammi- ja helmikuu täysin tavanomaisia, muut ennustetut kuukaudet 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan kolmen kuukauden jakso marraskuun 2026 alusta tammikuun 2027 loppuun on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuun jakso taas on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja tammi-maaliskuu täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, paitsi pohjoisimmassa Lapissa saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista marraskuu ja joulukuu ovat suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joulukuu ehkä enemmänkin. Sen sijaan tammi- ja helmikuussa lämpötilat ovat aivan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Maaliskuussa palataan jälleen 0,5-1 tai jopa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiin lukemiin.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Vain aivan etelärannikolla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Italian ilmatieteen laitos: Joulukuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin kuukausi ja maaliskuu vähiten tavanomaisesta poikkeava, joten pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sää kylmenee talven edetessä

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, Lapissa marras-tammikuu jopa enemmänkin. Tammi-maaliskuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, mutta muualla Suomessa voi olla 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista marraskuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja joulukuu jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tammikuussa koko Suomessa on edelleen vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Lapissa ehkä enemmänkin. Helmikuussa Etelä- ja Keski-Suomen lukemat ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, mutta Lapissa voi olla edelleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan maaliskuu on aivan koko Suomessa täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. 

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia. 

Ranskan ilmatieteen laitos: Koko talvi Suomessa keskimääräistä lämpimämpi ja myös vähän keskimääräistä sateisempi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu sekä joulu-helmikuu ja pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta myös tammi-maaliskuu ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Yksittäisistä kuukausista marraskuu, joulukuu ja tammikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmikuussa Suomessa on 0-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää siten, että tavanomaisin sää keskittyy Poihjois-Lappiin ja tavanomaiseen verrattuna lämpimin sää Kaakkois-Suomeen. Lähes sama asetelma jatkuu myös maaliskuussa.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla koko Suomessa vähän keskimääräistä suurempia.

Kanadan ilmatieteen laitos: Leudon marraskuun jälkeen seuraa kylmeneminen ja helmikuussa koko Suomessa saattaa olla pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että marras-tammikuun jakso on Oulun eteläpuolella 1-2 astetta ja Oulun pohjoispuolella 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sen sijaan joulu-helmikuussa lämpötilat ovat suurimmassa osassa Suomea täysin tavanomaisia ja vain aivan eteläisimmässä Suomessa 0,2-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Tammi-maaliskuun jakso ei ole keskimääräistä lämpimämpi missään päin Suomea, vaan Oulun ympäristössä on jopa vähän keskimääräistä kylmempää.

Yksittäisistä kuukausista pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tavanomaiseen verrattuna kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin koko Suomessa on 0,2-2 astetta keskimääräistä kylmempää ja tavanomaiseen verrattuna kaikkein kylmin sää keskittyy Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueelle. Maaliskuun lämpötiloissa ei näy koko Suomen alueella minkäänlaista poikkeamaa suuntaan eikä toiseen. Muiden yksittäisten kuukausien kohdalla on suurta alueellista vaihtelua.

Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksoilla melko lähellä tavanomaista, mutta varsinkin marras-tammikuussa Etelä- ja Keski-Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Japanin ilmatieteen laitos: Lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin tammikuu leuto, mutta helmikuussa tavallista talvisäätä

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, paitsi tammi-maaliskuussa Lounais-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. 

Yksittäistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat joulukuu ja tammikuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paikoin jopa enemmänkin. Sen jälkeen tilanne muuttuu, ja helmikuussa koko Suomen lämpötilat ehkä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ovat täysin tavanomaisia. Maaliskuussa lähinnä Keski-Suomessa noustaan taas vähän (0,5-1 astetta) keskimääräistä lämpimämpiin lukemiin.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat muuten täysin tavanomaisia, mutta Länsi-Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Saksan ilmatieteen laitos: Kaikki yksittäisetkin kuukaudet 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, samoin kaikki yksittäiset kuukaudet lukuun ottamatta marraskuuta, jolloin Etelä-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen.

Kaikkien kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat pääosin tavanomaisia. Paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa varsinkin Etelä-Suomessa.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Erityisesti marras- ja joulukuu lämpimiä, helmikuussa normaali suomalainen talvi 

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, marras-tammikuu paikoin enemmänkin. Tammi-maaliskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Luoteis-Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lukemiin.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat marraskuu ja joulukuu, molemmat lähes koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Tammikuussakin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan helmikuulle ennuste ei näytä mitään poikkeamaa tavanomaisesta millekään Suomen alueelle. Maaliskuussa eteläisimmässä Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaista.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla paikoin vähän keskimääräistä suurempia.

Britannian ilmatieteen laitos: Leuto ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi alkutalvi, täysin tavanomainen lopputalvi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää.

Tavanomaiseen verrattuna lämpimin yksittäinen kuukausi on marraskuu, jolloin Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa yli 2 astetta tavallista lämpimämpää. Joulu- ja tammikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan helmi- ja maaliskuussa koko Suomen lämpötilat ovat aivan tavanomaisia. 

Kolmen kuukauden sademäärät ovat marras-tammikuussa lähes koko Suomessa vähän keskimääräistä suurempia. Muiden kolmen kuukauden jaksojen sateet vaikuttavat hyvin tavanomaisilta.

Australian ilmatieteen laitos: Suomessa leuto ja sateinen talvi, vasta maaliskuussa palataan tavanomaisiin lämpötiloihin

Australian ilmatieteen laitoksen (BOM) ennusteessa marras-tammikuun jakso on koko Suomessa keskimäärin yli 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Pääosin sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa, mutta Suomen läntisimmissä osissa poikkeama voi jäädä 1-2 asteeseen. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista marraskuu, joulukuu ja tammikuu ovat muuten koko Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, paitsi marraskuussa Oulun eteläpuolisen Suomen poikkeama jää 1-2 asteeseen. Helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, vain Luoteis-Lapissa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Maaliskuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, mutta aivan etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla koko Suomessa vähän keskimääräistä suurempia.

Copernicus Climate Change Service: Koko talvi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi, mutta lämpötilapoikkeama tavanomaiseen verrattuna pienenee talven edetessä

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas tammi-maaliskuussa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista lämpimimpiä marraskuu, joulukuu ja tammikuu ovat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Helmikuussa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja maaliskuussa 0,2-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla lähes koko Suomessa vähän pitkäaikaisia keskiarvoja suurempia.

Lue tästä jouluaaton 2026 sää, mutta älä usko sitä!

Metcheck julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintaman superpitkän päiväkohtaisen sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheckin ennuste näyttää tällä hetkellä Helsinkiin puolipilvistä, vähän plussan puolella olevaa säätä jouluaatoksi. 

AccuWeather puolestaan julkaisee Suomeen tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi. Tämän ennusteen mukaan Helsingissä olisi jouluaattona heikkoa lumisadetta ja pari astetta pakkasta. 

Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Kuinka luotettava koko talven vuodenaikaisennuste on?

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennusteta yksittäisiä sääilmiöitä, kuten ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño–La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Suomen talvilämpötiloihin vaikuttaa merkittävästi Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre, joka pitää kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen ja ylimeteorologi Henri Nymanin kirjoitukset.

Talvisäähämme vaikuttaa myös NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.

Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Joidenkin tutkimusten mukaan El Niño -ilmiö suosii Pohjois-Euroopassa lopputalvesta negatiivista NAO-indeksiä, mikä tarkoittaisi noin tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta, vaikka talvi olisi muuten lämmin. Parhaillaan on käynnissä epätavallisen voimakas El Niño -ilmiö, joten talven säätä on nyt erityisen mielenkiintoista seurata.

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.

Talven 2025-2026 vuodenaikaisennusteet osuivat harvinaisen huonosti kohdalleen, jos katsotaan jo lokakuussa julkaistuja ennusteita. Ne ennustivat Suomeen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää talvea eli joulu-helmikuun jaksoa. Talven keskilämpötila kuitenkin oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 1991–2020) kylmempi. Suuressa osassa Suomea oli noin kaksi astetta keskimääräistä kylmempää ja Lapissa jopa 2–5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää.

Kaiken kaikkiaan näyttää kuitenkin siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

tiistai 29. syyskuuta 2026

Elokuu oli globaalisti vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin kalenterikuukausi ja vuodesta 2026 saattaa tulla mittaushistorian lämpimin vuosi

Maapallon keskilämpötila kuukausittain vuosina 1850–2026. Vuoden 2026 kuukaudet tammikuusta elokuuhun näkyvät mustalla käyrällä. Credit: Berkeley Earth.

Berkeley Earthin julkaisemien tietojen mukaan elokuu 2026 oli globaalisti maa- ja merialueet mukaan luettuina vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin elokuu. Se oli 1,71 celsiusastetta esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) elokuita lämpimämpi.

Jos katsotaan kaikkien kalenterikuukausien anomalioita (lämpötilan poikkeamia verrattuna esiteollisen ajan keskiarvoon), elokuu 2026 oli anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin. Sen edelle menee vain syyskuu 2023. Koko mittaushistorian ajalta ainoastaan syyskuun 2023 ja elokuun 2026 anomaliat ylittävät esiteollisen ajan vastaavan kuukauden 1,7 asteella. Anomalian 1,6 astettakin ylittää vain kymmenen mittaushistorian kuukautta.

Myös absoluuttisilla lämpötiloilla tarkasteltuna elokuu 2026 oli mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin, kun sen globaaliksi keskilämpötilaksi mitattiin 17,16 astetta. Korkeampi lukema on mitattu vain heinäkuussa 2023, jolloin lämpötila oli Berkeley Earthin mukaan 17,21 astetta. Mittaustarkkuuden rajoissa nämä kaksi kuukautta sijoittuvat käytännössä jaetulle ensimmäiselle sijalle lämpimyystilastoissa.

Elokuun 2026 lämpimyyttä selittävät ilmastonmuutos ja keväällä käynnistynyt El Niño -ilmiö yhdessä. Koska suurin osa maapallon maapinta-alasta on pohjoisella pallonpuoliskolla ja koska maa-alueet lämpenevät lämpimänä vuodenaikana meriä voimakkaammin, globaali keskilämpötila on vuoden mittakaavassa korkeimmillaan yleensä heinäkuussa. Tänä vuonna elokuu oli poikkeuksellisesti heinäkuuta lämpimämpi, mikä osaltaan kuvastaa alkaneen El Niñon voimakkuutta.


Maapallon keskilämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo kuukausittain vuosina 1850–2026 esitettynä anomalioina eli poikkeamina verrattuna vuosien 1850–1900 vastaavien kuukausien keskiarvoon. Liukuva keskiarvo tarkoittaa sitä, että keskiarvoa on liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Näin sään luontainen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Punainen käyrä kuvaa 30 vuoden LOESS-trendiä. Credit: Berkeley Earth.

Tammi-elokuun 2026 jakso oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin tammi-elokuu. Pohjoisella pallonpuoliskolla heinä-elokuu näyttää olleen juuri ja juuri koko mittaushistorian lämpimin heinä-elokuun jakso.

Berkeley Earth arvioi, että vuosi 2026 tulee käytännöllisesti katsoen varmasti olemaan yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja 93 prosentin todennäköisyydellä koko vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Vuosi 2027 saattaa olla vieläkin lämpimämpi, koska El Niñon huippua odotetaan vasta alkuvuodeksi 2027 ja koska El Niñon suurin vaikutus näkyy globaaleissa lämpötiloissa vasta pienellä viiveellä.

Lähde

Rohde, Robert & Hausfather, Zeke: August 2026 Temperature Update, Berkeley Earth 24.9.2026.

Lue myös nämä

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?

Historiallinen uutinen: Maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kahdella asteella esiteollisen ajan keskilämpötilan

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen



torstai 27. elokuuta 2026

Mitä ovat namulinapali, häätötyranni, siroprioni, surutikkanen, viheltäjätanssija ja punahuivipiispa?

Kuva: Geralt, Pixabay.

BirdLife Suomi on saanut päätökseen ison urakan. Eilen julkaistiin maailman lintulajien nimien uusi suomenkielinen luettelo. Siitä voi katsoa suomenkieliset nimet 11 131 lajille, 1 486 suvulle, 252 heimolle ja 46 lahkolle. Uusi nimi annettiin 1 231 lajille, 177 suvulle, 19 heimolle ja 7 lahkolle. Suomessa havaittujen lintujen nimet säilyivät ennallaan.

Aivan kaikilla lajeilla ei aiemmin edes ollut suomenkielistä nimeä. Lisäksi nimiin tarvittiin päivityksiä, koska esimerkiksi DNA-tutkimusten avulla käsitys joidenkin lintujen sukulaisuussuhteista on muuttunut. Nimistössä pyrittiin myös siihen, että nimet kuvaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta. Niinpä boliviansirkkunen muuttui ruostesirkkuseksi, koska se ei pesi Boliviassa vaan Etelä-Paraguayssa, Argentiinassa ja Uruguayssa. Bolivia on vain sen talvehtimisalue.

Viime viikolla Kotimaisten kielten keskus tiedotti, että Naurun nimi on jatkossa myös suomen kielessä Naoero. Tämäkin muutos ehti myös lintulajien nimistöön. Naurunkerttunen on jatkossa naoeronkerttunen.

Nisäkästoimikunta pyrki taannoin lyhentämään pitkiä nisäkkäiden nimiä. Lintujen nimistössä kuitenkin säilytettiin joitakin melko pitkiä nimiä. Kaikkein pisin niistä on uudenkaledonianlepinkäismonarkki.

Hauskoja uusia suomenkielisiä lintujen nimiä ovat esimerkiksi paránkaklattaja, okrakurkkufrankoliini, piikkipuukuku, etelänpuputtajakukaali, meksikonoravakäki, sulttaanikäkikyyhky, tawitawinkanakyyhky, kermakeisarikyyhky, madagaskarinmetsärääkkiäinen, aasianpaksujalka, eteläsaarentöpökurppa, fynbospyyjuoksija, pikkukeijutiira, vaaleahoikka-albatrossi, chiloénetelänkeiju, uudenkaledoniantyrskynpolkija, kesäguadalupenkeiju, siroprioni, valkonaamaviistäjä, afrikanpiispahaikara, idänlehmähaikara, hispaniolanisokehrääjä, lännenpiippukiitäjä, joulusaarenloistosalangaani, sukkasalangaani, sapelierakkokolibri, töyhtösolmiokolibri, sepelenkelikolibri, sundanvarpuspöllönen, punahousuhaukka, kaksoisvyölaiskuri, surutikkanen, rillikallioaratti, jouhilurikki, harmaaohjasharlekiini, samettilakkitanssija, valkoröyhelötanssija, viheltäjätanssija, keltavilkkuperä, serradomarinnapsija, kimittäjälattanokka, piiskulapionappari, kampajalkanapsija, häätötyranni, hippiäisnappari, perunnokipitaho, galápagosinrubiinityranni, brasilianpiivi, mustarintatöpökkä, kettumuura, riomadeiranmuuranen, hapsutulisilmä, valkokulmaluuranen, kanelipikkuluura, valkosiipitapakulo, pirinätapakulo, kanelikarikehuiskija, valittajapyrstökipuaja, hihkusirppikipuaja, vinkuräikkäorneero, kermaviiksiorneero, kastanjalakkinaukuja, kilkkulaulumesikko, kastanjarastaspenkoja, rusotöpösieppo, matkijapikkudrongo, molukkienrosvomonarkki, namulinapali, punapääräätäli, kermapartabulbuli, bhutaninpikkunauruli, taiwaninlaulunauruli, silkkilakkinakkeli, jankuttajapeukaloiskerttu, pisarapeukaloinen, riukiunnarsissisieppo, tulikruunukukastaja, palawanintarhalukkinen, punahuivipiispa, hispaniolanmistelimarjukka, oahunnukupuu, vaaleapreeriaturpiaali, ruusurintakardinaali ja andienlörppötangara.

Täydellisen listauksen maailman lintujen suomenkielisistä nimistä voi katsoa BirdLife Suomen sivuilta.

Lähde

Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W. 2026: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet. BirdLife Suomi.

Lue myös nämä

Maaoravasta tuli tikutaku!

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

maanantai 10. elokuuta 2026

Länsi-Euroopassa kesä-heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin ja valtameret olivat heinäkuussa globaalisti ennätyksellisen lämpimiä

Vasemmassa kartassa on esitetty värikoodeilla Euroopan eri alueiden lämpötilat kesä-heinäkuussa 2026 verrattuna ajanjakson 1991–2020 kesä-heinäkuihin (valkoinen = tavanomainen lämpötila, oranssi = keskimääräistä lämpimämpi, tummempi oranssi = paljon keskimääräistä lämpimämpi, vaaleansininen = keskimääräistä viileämpi, tummempi sininen = paljon keskimääräistä viileämpi) ja ennätykset ajanjaksolta 1979–2026 (tummanpunainen = ennätyksellisen lämmintä, tummansininen = ennätyksellisen viileää). Oikealla olevassa kaaviossa on esitetty Länsi-Euroopan (11° W–15° E, 37° N–55° N) vuosien 1979–2026 kesä-heinäkuiden keskimääräiset lämpötilat maa-alueilla verrattuna ajanjakson 1991–2020 kesä-heinäkuiden keskiarvoon (= diagrammin nollakohta). Data: ERA5. Credit: Copernicus C3S/ECMWF. 


Länsi-Euroopassa kesä-heinäkuun jakso oli vuonna 2026 koko tarkasteluvälin 1979–2026 lämpimin kesä-heinäkuu. Kuumuus ja kuivuus johtivat laajoihin maastopaloihin. Monissa joissa virtaava vesimäärä oli keskimääräistä pienempi tai jopa poikkeuksellisen pieni. Suomessa kesäkuu oli suuressa osassa maata 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, mutta heinäkuun keskilämpötila oli useimmilla Suomen alueilla tavanomainen.

Globaalisti heinäkuu 2026 oli ERA5-aineistossa mittaushistorian lämpimimpien heinäkuiden tilastossa käytännössä jaetulla toisella sijalla yhdessä heinäkuun 2024 kanssa (heinäkuu 2024 vain 0,01 astetta lämpimämpi). Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin heinäkuu on ollut vuonna 2023. Globaali heinäkuun 2026 keskilämpötila oli 16,90 astetta, mikä on 1,47 astetta korkeampi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) heinäkuiden keskilämpötila.


Vuorokausien globaalit merien pintaveden keskilämpötilat 1.1.1979–31.7.2026 alueella 60° S–60° N.  Vuosi 2026 on esitetty tummanpunaisella käyrällä, vuosi 2025 punaisella, vuosi 2024 oranssilla ja vuosi 2023 keltaisella. Muut vuodet on kuvattu ohuilla harmailla käyrillä. Vuosien 1979–2022 keskiarvo on piirretty harmaalla katkoviivoituksella. Data: ERA5. Credit: Copernicus C3S/ECMWF. 


Valtamerien keskilämpötila oli heinäkuussa 2026 globaalisti (leveysasteilla 60° S–60° N) koko mittaushistorian korkein heinäkuun keskilämpötila. Nyt se oli 20,96 astetta, kun aiempi ennätys oli 20,89 astetta heinäkuulta 2023.

Lähde

Copernicus: Highest July global ocean surface temperatures as exceptionally hot, dry conditions fuel wildfires in Europe

Lue myös nämä

Uusi Euroopan ilmaston tilaa tarkasteleva raportti julkaistiin tänään: Eurooppa on kaikkein nopeimmin lämpenevä maanosa

Tänään julkaistu tutkimus: Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana maapallo on lämmennyt globaalisti nopeammin kuin yhtenäkään aiempana vuosikymmenenä mittaushistorian aikana

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi

torstai 4. kesäkuuta 2026

Tänä vuonna maapallon ylikulutuspäivä on 30. heinäkuuta ja ylikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on torstaina 30. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,73 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt.

Vuosien 1972–2026 korjatut globaalit ylikulutuspäivät vuoden 2026 laskennassa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Kun vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa ihmiskunta käytti vuosittain uusiutuvia luonnonvaroja vain maapallon vuosituotannon verran, nyt luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittaisiin 1,73 maapalloa. Kaaviossa punaisella merkityt kuukaudet tarkoittavat niitä kuukausia, jolloin maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto on jo käytetty loppuun. Vain sinisellä merkittyjen kuukausien aikana ihmiskunta tulee toimeen kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannolla. Credit: Earth Overshoot Day.


Torstaina 30. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä 2026. Ihmiskunta on siis 1.1.2026–30.7.2026 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. 

Tänä vuonna ylikulutuspäivä näyttäisi olevan kuusi päivää myöhemmin kuin viime vuonna, mutta todellisuudessa tilanne on huonontunut viime vuodesta. Tarkentuneet tilastot (erityisesti valtamerien hiilensidontakyvyn arvioiminen aiempaa suuremmaksi) myöhentävät viime vuoden ylikulutuspäivää kahdeksalla vuorokaudella, mutta todellisuudessa tapahtunut kulutuksen lisääntyminen aikaistaa tämän vuoden ylikulutuspäivää kahdella vuorokaudella. Niinpä nettovaikutus on se, että ylikulutuspäivä näyttää olevan tänä vuonna kuusi vuorokautta myöhemmin kuin viime vuoden laskennallinen ylikulutuspäivä, mutta ylikulutus on silti suurempaa kuin kertaakaan aiemmin ylikulutuspäivien historiassa.

Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan. Ylikulutuksen seurauksia ovat metsäkato, eroosio, luontokato ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään. 

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä). Käyrien vaaleammalla värisävyllä merkitty loppuosa perustuu ennakkoarvioihin eikä todellisiin tilastoihin. Credit: David Lin, Ph.D, Mathis Wackernagel, Ph.D.


Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä tilastoitavasta asiasta riippuen vasta noin 1–3 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa. Eniten epävarmuuksia liittyy kuluvaan vuoteen 2026.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026.


Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. 

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. 

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia


"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja





maanantai 4. toukokuuta 2026

Hyvää kansainvälistä Tähtien sota -päivää hauskojen biologisten lajinimien parissa!

Tänään vietetään kansainvälistä Tähtien sota -päivää. Päivämäärä on valikoitunut tunnuslauseen "May the Force be with you" perusteella, koska siitä tulee pienellä muunnoksella "May the Fourth be with you". Itse asiassa muunnos on tuttu jo vuodelta 1979, jolloin Margaret Thatcher nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi 4. toukokuuta. Tuolloin hänen puolueensa julkaisi The London Evening News -lehdessä ilmoituksen "May the Fourth Be with You, Maggie, Congratulations". Tiesitkö, että biologiassa Tähtien sodan perusteella on annettu myös lukuisia tieteellisiä lajinimiä?


Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodan Greedolta. (Lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.)

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hienosti tämän linkin valokuvassa.

2. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Tähtien sota -hahmojen Chewbacca, Darth Vader ja Yoda mukaan.

3. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö muistuttaa Darth Vaderia.

4. Agathidium vaderi

Agathidium vaderi -kovakuoriainen on luonnollisesti saanut nimensä Darth Vaderista.

5. Darthvaderum greensladeae

Myös Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Kyseisiä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

6. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli purppura Yoda on Yodan mukaan nimetty mato. Laji elää ainakin Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti, koska sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

7. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto tuo mieleen Yodan pään.

8. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaisesti bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan bakteeri siis on samanlainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

9. Aptostichus sarlacc

Yhdysvaltain lounaisosissa sijaitsevalta Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti, koska hämähäkki elää Tähtien sodan hirviön tapaan maanalaisissa koloissa.

10. Han solo

Han solo on Kiinasta löydetty trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.