torstai 16. tammikuuta 2020

Kouvolassa mittaushistorian lämpimin tammikuun päivä eikä vieläkään lunta

Kouvola 16.1.2020

Kouvolassa mitattiin eilen (15.1.2020) digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) korkein tammikuun lämpötila, kun lämpötila kohosi Utin lentoasemalla 7,7 asteeseen. Aiempi ennätys oli 6,7 astetta (10.1.2007). Utissa vuorokauden maksimilämpötila on tämän vuoden tammikuussa jäänyt nollan alapuolelle toistaiseksi vain yhtenä päivänä (-0,2 mitattu 10.1.2020).

Ilmatieteen laitoksen mukaan eilen tehtiin muitakin koko mittaushistorian sääasemakohtaisia tammikuun lämpöennätyksiä:
-Heinola Asemantaus 8,1 (aiempi ennätys 7,3 mitattu 10.1.2007)
-Helsinki Malmi lentokenttä 7,8 (aiempi ennätys 7,7 mitattu 6.1.1973 ja 3.1.1992)
-Hämeenlinna Lammi Pappila 7,7 (aiempi ennätys 7,6 mitattu 10.1.2007)
-Lappeenranta lentoasema 7,5 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 10.1.2007)
-Mikkeli lentoasema 7,1 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 28.1.1992)
-Savonlinna Punkaharju Laukansaari 6,7 (aiempi ennätys 6,2 mitattu 28.1.1992 ja 10.1.2007)

Tänä talvena Utin (Lentoportintie) suurin lumensyvyys tähän mennessä on ollut 7 cm (15.12.2019). Aamulla 22. joulukuuta lumi kuitenkin oli jo sulanut pois. Sen jälkeen lunta on mittauksessa havaittu tähän päivään mennessä vain kerran (6.1.2020), silloinkin ainoastaan 3 cm.

Paikallisessa sanomalehdessämme kirjoitettiin (toimittajan kolumni) siitä, kuinka 1970-luvun alussa oli leutoja tammikuita ja nurmikkokin viheriöi. Kirjoituksessa arvosteltiinkin ilmastonmuutoshössötystä ja ihmisten lyhyttä muistia, kun lapsuuden talvet mielikuviemme mukaan olivat muka lumisia. Onneksi on olemassa tilastoja, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen avoin data, josta asian voi tarkastaa. Katsoin sieltä Utin lumensyvyydet 1970-luvun alussa:
-1.-16.1.1970 lunta joka päivä 28-39 cm
-1.-16.1.1971 lunta joka päivä 11-41 cm
-1.-16.1.1972 lunta joka päivä 33-35 cm

Vuosina 1959-2020 lumettomia tammikuun alkuja Utissa on ollut vain yhdeksän kertaa:
-1973 (lumetonta 10. tammikuuta asti)
-1993 (lumetonta 9. tammikuuta asti)
-2007 (lumetonta 11. tammikuuta asti)
-2008 (lumetonta 3. tammikuuta asti)
-2012 (lumetonta 2. tammikuuta asti)
-2014 (lumetonta 8. tammikuuta asti)
-2016 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2017 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2020 (lumetonta 6. tammikuuta asti, lunta yhtenä päivänä ja lumetonta jälleen ainakin 16. tammikuuta asti)

Lue myös nämä

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Onko nyt paljon lunta?

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Tänään eri tutkimuslaitokset julkaisivat globaalit lämpötilatilastonsa vuodesta 2019. Sekä Berkeley Earth, Cowtan&Way, Japanin ilmatieteen laitos, NASA, NOAA että WMO ilmoittavat vuoden 2019 olleen koko mittaushistorian toiseksi lämpimin. HadCRUT-tietojen mukaan vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Berkeley Earthin mukaan vuosi 2019 oli 1,28 astetta ja WMO:n mukaan 1,1 astetta esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi.

Yksittäisen vuoden lämpimyyttä merkittävämpää kuitenkin on pitkäaikainen lämpenemistrendi. HadCRUT4-aineiston mukaan globaalisti vuosien 1961-1990 keskiarvoa viileämpi yksittäinen kalenterikuukausi on koettu viimeksi yli 25 vuotta sitten. Viisi viimeisintä kalenterivuotta ovat olleet 170-vuotisen mittaushistorian globaalisti lämpimimmät. Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on ollut 15 viimeisimmän vuoden aikana.

Yli 90 prosenttia maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä on varastoitunut meriin. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan maapallo tulee nykyisenkaltaisten hiilidioksidipäästöjen jatkuessa lämpenemään 3-5 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Vuosi 2019 oli mittaushistorian (1850-2019) toiseksi lämpimin vuosi, 0,90 ± 0,05 celsiusastetta ajanjakson 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpi. Diagrammin saa klikkaamalla näkymään suurempana. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Kaikki viisi viimeisintä vuotta ovat olleet huomattavan lämpimiä koko mittaushistoriaa (1850-2019) tarkasteltaessa. Mittaushistoriam tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2016. Vuosi 2019 oli hieman sitä viileämpi. Vuosia 2015 ja 2016 lämmitti yksi mittaushistorian voimakkaimmista El Niño -ilmiöistä. Vuosi 2019 alkoi heikon El Niñon vallitessa, mutta suurimman osan vuotta vallitsivat ENSO-neutraalit olosuhteet. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vuonna 2019 maapallon pinta-alasta 9,9 prosentilla vuoden keskilämpötila oli ennätyskorkea. Sen sijaan yhdelläkään alueella vuoden keskilämpötila ei ollut ennätysalhainen. Maapallon pinta-alasta 88 prosenttia oli lämpimämpi kuin keskimäärin vuosina 1951-1980, pinta-alasta 10 prosenttia oli keskiarvon mukaisia ja vain 1,5 prosenttia keskimääräistä kylmempiä. Maapallon pinta-alasta 52 prosenttia sijoittui vuonna 2019 lämpötilaluokkaan "hyvin korkea" tai sen yläpuolelle, kun vakaassa ilmastossa tämän pitäisi olla vain noin 2,5 prosenttia. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vuoden 2019 keskilämpötilapoikkeamat valtioittain vuonna 2019 verrattuna ajanjaksoon 1951-1980. Suomessa oli 1,5 astetta lämpimämpää kuin vuosina 1951-1980 keskimäärin. Valtion mittaushistorian lämpimin vuosi koettiin 36 valtiossa: Angola, Australia, Belize, Botswana, Bulgaria, Djibouti, Etelä-Afrikka, Gabon, Guatemala, Jamaika, Jemen, Kambodža, Kenia, Komorit, Kongo, Laos, Latvia, Liettua, Madagaskar, Mauritius, Moldova, Myanmar, Namibia, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Somalia, Taiwan, Thaimaa, Tuvalu, Ukraina, Unkari, Venäjä, Vietnam ja Zimbabwe. Myös Etelämantereella oli tähänastisen mittaushistorian lämpimin vuosi. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Maa- ja merialueiden vuosittaiset globaalit anomaliat (lämpötilapoikkeamat) vuosina 1850-2019 verrattuna esiteollisen ajan (1850-1900) keskiarvoon. Maa-alueilla vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja merialueilla kolmanneksi lämpimin. Merialueilla kolmen lämpimimmän vuoden erot ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna mittausten epävarmuuteen, joten niitä on käytännössä hyvin vaikea erottaa toisistaan. Merien lämpösisältö oli vuonna 2019 toisten mittauslaitosten mukaan ennätyskorkea. Maa-alueet ovat mittaushistorian aikana lämmenneet yli kaksi kertaa niin paljon kuin merialueet. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Diagrammissa on esitetty maapallon keskilämpötilan kymmenen vuoden liukuva keskiarvo (eli joka vuosi on laskettu uusi uusi keskiarvo kymmenen viimeisimmän vuoden ajalta) anomaliana eli poikkeamana verrattuna esiteollisen ajan (1850-1900) keskilämpötilaan. Vuodesta 1980 lähtien maapallo on lämmennyt keskimäärin 0,19 astetta vuosikymmenessä. Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen tai ainakin alle 2,0 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisellä lämpenemistrendillä 1,5 asteen raja saavutettaisiin vuoden 2036 paikkeilla ja 2,0 asteen raja vuoden 2063 paikkeilla. Siksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on kiire. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Kaikki tärkeimmät tutkimuslaitokset arvioivat vuoden 2019 olleen globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin (paitsi Hadley Centre sijoittaa vuoden 2019 mittaushistorian lämpötilastossa sijalle kolme). Tulokset ovat hyvin yhtenevät, vaikka eri tutkimuslaitokset keräävät lämpötila-aineistonsa hieman eri tavoin. Esimerkiksi NOAA ja Hadley Centre jättävät suurimman osan napa-alueista ottamatta huomioon, jolloin arktisen alueen voimakas lämpeneminen ei näy näissä tilastoissa. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vaikka menossa on pitkäaikainen lämpenemistrendi, globaali lämpeneminen ei ole tasaista, vaan ilmaston sisäinen vaihtelu (esimerkiksi ENSO-ilmiö) aiheuttaa välillä lämpimämpiä ja välillä viileämpiä vuosia. Berkeley Earth ennustaa vuoden 2020 olevan globaalisti melko lailla vuoden 2019 kaltainen. Vuosi 2020 tulee olemaan 95 prosentin todennäköisyydellä yksi mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta ja 20 prosentin todennäköisyydellä kaikkein lämpimin. Suuri tulivuorenpurkaus voisi kuitenkin aiheuttaa merkittävää viilenemistä. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Lähteet

Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2019

Nasa: NASA, NOAA Analyses Reveal 2019 Second Warmest Year on Record

WMO: WMO confirms 2019 as second hottest year on record

Lue myös nämä

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

The Washington Post: 2019 capped off the world’s hottest decade in recorded history (uudet, hyvät diagrammit ja kartat)

lauantai 4. tammikuuta 2020

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Vuosien 1891-2019 keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Credit: Japan Meteorological Agency, Annual Anomalies of Global Average Surface Temperature (1891 - 2019, preliminary value).

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien laskelmien mukaan vuosi 2019 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi (jaetulla toisella sijalla vuoden 2015 kanssa). Vuosi 2019 oli 0,45 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailujakson 1981-2010 keskilämpötila ja 0,78 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskilämpötila.

Mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2016 (+0,45°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2019 (+0,42°C), 2015 (+0,42°C), 2017 (+0,38°C) ja 2018 (+0,31°C). Kaikki viisi viimeisintä vuotta sijoittuvat siis koko 129-vuotisen mittaushistorian viiden lämpimimmän vuoden joukkoon. Mittaushistorian aikana vuodet ovat lämmenneet keskimäärin 0,74 astetta vuosisadassa.

Ilmastotieteilijä Neil Kayen mukaan Globaalisti vuonna 2019 maa-alueilla Etelämannerta lukuun ottamatta 83 prosenttia vuorokausista oli vertailukautta 1981-2010 lämpimämpiä, 12 prosenttia lähellä vertailukauden keskiarvoa ja 5 prosenttia kylmempiä. Nasan mukaan vuonna 2019 pohjoisen pallonpuoliskon talvi (joulukuu 2018 - helmikuu 2019) oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, kevät (maalis-toukokuu) toiseksi lämpimin, kesä (kesä-elokuu) lämpimin ja syksy (syys-marraskuu) lämpimin (jaetulla ensimmäisellä sijalla).

Suomessa yksittäisistä kuukausista joulukuut ovat Forecan mukaan lämmenneet eniten, jopa viisi astetta viimeisimmän 150 vuoden aikana. Näyttääkin siltä, että terminen talvi ja pysyvä lumipeite voivat kadota Suomen etelä- ja lounaisrannikolta tämän vuosisadan kuluessa. Kallavedellä on seurattu jään tuloa ja lähtöä vuodesta 1834 alkaen. Mittaushistorian aikana jääpeiteaika on lyhentynyt noin 1,5 kuukautta. Tornionjoelta vastaava aineisto alkaa vuodesta 1693, mutta siellä esimerkiksi maankohoaminen on vaikuttanut osaltaan jäätilanteeseen. Tarkempaa tietoa kannattaa katsoa Johanna Korhosen väitöskirjasta.

Koko vuoden 2019 keskilämpötila oli käytännössä kaikkialla Suomessa vertailukauden 1981-2010 keskiarvoa korkeampi. Suurin poikkeama oli Etelä-Suomessa. Helsingin Kaisaniemessä viime vuosi olikin 2,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sodankylässä ja Oulunsalossa poikkeama jäi 0,5 asteeseen. Kaisaniemessä vuosi 2019 oli meteorologi Mika Rantasen mukaan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi heti vuosien 2015 ja 2008 jälkeen. Vuorokauden maksimilämpötiloja tarkasteltaessa vuosi oli Kaisaniemessä mittaushistorian toiseksi lämpimin. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomen keskilämpötila oli vuonna 2019 noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi.

Näiden ilmastouutisten lisäksi myös yksi sääuutinen. Norjassa mitattiin juuri föhntuulen avittamana koko Skandinavian mittaushistorian korkein talvilämpötila (joulu-helmikuut) 19,0 astetta (Sunndalsørassa 2. tammikuuta). Etelä-Suomessakin on näkynyt metsässä suppilovahveroita.

Lue myös nämä

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää

TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

maanantai 30. joulukuuta 2019

Vuosikatsaus: Blogini 15 luetuinta tekstiä vuonna 2019

Kuvat: Jari Kolehmainen

Tässä ovat blogini tämän vuoden 15 luetuinta tekstiä julkaisujärjestyksessä lueteltuina:

Vuonna 2018 meret olivat globaalisti tarkasteltuna ilmeisesti lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Onko nyt paljon lunta?

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Joissakin tutkimuksissa Antarktiksen vaikutus merenpinnan kohoamiseen ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu liian suureksi

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Kevään 2019 sää Suomessa

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Suomen uljain vaellusreitti Paistunturin erämaassa ja Kevon kanjonissa

Ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on 29. heinäkuuta 2019

Euroopassa äärimmäisen kuumien päivien määrä on kolminkertaistunut ja äärimmäisen kylmien öiden määrä pudonnut alle puoleen aiemmasta

Mittaushistorian viisi lämpimintä kesää on koettu pohjoisella pallonpuoliskolla viiden viime vuoden aikana

Talven sää Suomessa 2019-2020

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja kommentoijille!
Hyvää ja turvallista uutta vuotta 2020!

torstai 26. joulukuuta 2019

Mistä ilotulitteiden värit tulevat?


Ilotulitteiden sisältämä musta ruuti on seos, jossa on rikkiä, hiiltä ja kaliumnitraattia eli salpietaria. Ruudin haju tulee rikkidioksidista.

Ilotulitusrakettien värit syntyvät eri metallien tai useimmiten niiden suolojen palamisesta:
-keltainen tai kulta: hiili, rauta, kalsium, natrium + alumiini,
-oranssi: natrium, kalsium,
-punainen: strontium, litium,
-sininen: kupari,
-sinipunainen tai violetti: cesium, kalium, rubidium, strontium + kupari,
-valkoinen tai hopea: titaani, alumiini, beryllium, magnesium ja
-vihreä: barium.

Keltaista väriä antava lyijykromaatti on mutageeninen ja karsinogeeninen aine, joka rikastuu ravintoketjussa. Hengitettynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja hengenahdistusta, sisäisesti käytettynä aivovaurioita, keskenmenoja ja halvauksia. Intiassa kromikeltaista on lisätty kurkumaan antamaan sille voimakkaampaa väriä sekä lisäämään painoa, jolloin mausteesta saa korkeamman hinnan.

Lyijykromaattia on hyödynnetty myös maalaustaiteessa. Esimerkiksi elämänsä aikana ilmeisesti vain yhden teoksen kaupaksi saanut Vincent van Gogh (1853-1890) käytti maalauksissaan voimakkaan keltaisia väriaineita, nimittäin lyijykromaattia (ns. pariisinkeltainen, kromikeltainen) ja kadmiumsulfidia (ns. kadmiumkeltainen). Erityisesti auringonkukkatauluissa lyijykromaatti oli tärkeä. Väri kuitenkin tummuu ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Näiden myrkyllisten aineiden on arveltu olleen mahdollisena osasyynä hänen mielisairauteensa, jonka seurauksena hän leikkasi vasemman korvalehtensä tai ainakin suuren osan siitä irti ja lahjoitti sen kangaspalaan käärittynä rakastetulleen. Tosin legendan toisen version mukaan hän ei itse leikannut korvaa irti, vaan se olisi repeytynyt tappelun tuoksinassa.

Lähteitä ja lisätietoja

Coloria.net: Kromikeltainen, Kromisitruuna, Pariisinkeltainen, Leipziginkeltainen

Teija Aaltonen: Kaikki on myrkyllistä, Tekniikan Maailma 21/2016, 16.11.2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

maanantai 23. joulukuuta 2019

Historian valkeat joulut: Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä


Meteorologi Mika Rantanen on tarkastellut tilastoista Helsingin lämpimimpiä jouluja (24.-26. joulukuuta) 136 viimeisimmän vuoden ajalta. Neljä lämpimintä joulua ovat olleet seuraavat:

1. 2013

2. 2015

3. 2011

4. 2016

Helsingin Kaisaniemessä koko vuoden keskilämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 celsiusastetta. Tässä on noin 0,5 celsiusastetta kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutosten vaikutusta. Asian näkee havainnollisemmin tämän linkin diagrammista, jossa on esitetty Kaisaniemen lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen (musta viiva esittää lämpötilakehityksen 11 vuoden liukuvan keskiarvon, katkoviivassa on otettu huomioon kaupunkilämpösaarekeilmiö ja mittausmenetelmien muutokset, joten katkoviiva näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytilanne olisi vallinnut aina).

Suomessa joulukuun keskilämpötila nousi vuosina 1847-2013 lähes viisi astetta. Ennätyksellisen lauha joulu koettiin vuonna 2006, jolloin jouluaatto oli Suomen etelä- ja keskiosissa laajalti mittaushistorian lämpimin. Korkeimmillaan lämpötila kohosi Ahvenanmaalla +8,9 asteeseen ja Manner-Suomessa +8,3 asteeseen. Tapaninpäivä puolestaan oli ennätyslauha vuonna 2011, kun Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiönsaarella mitattiin +9,9 astetta.

Informaatiomuotoiluun erikoistunut Koponen+Hildén -toimisto toteaa Helsingin valkoisista jouluista Ilmatieteen laitoksen avoimen datan perusteella seuraavasti: "Valkoinen joulu käy Helsingissä harvinaisemmaksi: 1960-luvulla vain yksi aatto oli täysin lumeton, kun kymmenen viime vuoden aikana maa on ollut mustana puolet jouluaatoista."

Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin Kaisaniemessä on lumetonta jouluaattoaamuna keskimäärin joka kolmas vuosi. Vuosina 1911-2018 on ollut 36 lumetonta jouluaattoa. Kolme peräkkäistä mustaa joulua, jolloin kaikki joulun juhlapäivät (24.-26. joulukuuta) ovat olleet lumettomia, on koettu kahdesti: 2006-2008 ja 2015-2017.

Ilmastonmuutos voikin tulevaisuudessa muuttaa myös joululauluja: "Silent night! Endless night! All is dark, there’s no light..." tai "Silent Night! Holy night! Stores are warm, malls are bright...". Lisää joululauluversioita voi katsoa tästä linkistä.

Lapin pitkäaikaisimmalla sääasemalla Sodankylän Tähtelässä lunta on ollut maassa jokaisena jouluaattona. Tällä hetkellä (23.12.2019) Tähtelässä sekä Inarin Saariselällä on lunta noin 70 senttimetriä ja Kittilän Pokassa lähes 80 senttimetriä. Itse asiassa Tähtelän tämänhetkinen lumensyvyys (75 cm) on koko sääasemakohtaisen mittaushistorian uusi joulukuun ennätys! Tähtelässä lunta on nyt lähes kaksinkertaisesti ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Tavallisesti yhtä paljon lunta on maaliskuun puolivälin tienoilla.

Sen sijaan Helsingin Kaisaniemessä ja Kouvolan Utissa on tällä hetkellä lumetonta. Lähes koko Suomessa joulukuu 2019 näyttääkin olevan hyvin lämmin verrattuna ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Mielelenkiintoista on kuitenkin se, että Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on enemmän kuin Sodankylän Tähtelän ennätyksellinen lumimäärä tällä hetkellä. Helsinki-Vantaalla nimittäin mitattiin 83 senttimetriä lunta 19. joulukuuta vuonna 1965. Tuolloin Tähtelässä oli lunta vain 36 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

Lue myös nämä