Lucian päivä: Silmämunat lautasella ja paholaisen karkottavia pullia

Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen.

Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella

Pyhä Lucia (ital. Santa Lucia, lat. Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.

Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan lux-sanaan.

Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda

Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay.

Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että "På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät", "Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan "Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli "Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".

Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 22. joulukuuta kello 0.23 Suomen aikaa, vuonna 2019 joulukuun 22. päivä kello 6.19 ha vuonna 2020 joulukuun 21.päivänä kello 12.02) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että "Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".

Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.

Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia

Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena. Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."

Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.

Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi

Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay.

Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (Crocus sativus L.) kukasta. Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran (za'faran).

Sahramia sanotaan maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita tuhansia euroja, sillä yhteen kiloon sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.

Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa 200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.

Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.

Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay.

k
Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä lussekatter, jossa lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin. Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat. lux = valo, ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.

Lucia-pullien historia juontuu 1600-luvun Saksaan, jossa kissan näköiseksi naamioitunut paholainen kuritti lapsia ja lapsen näköinen Jeesus jakoi pullia. Koska pimeydessä viihtyvä paholainen karttoi keltaista väriä, pullat alettiin paholaisen pelottelemiseksi värjätä keltaisiksi.

Nykytietämyksen mukaan sahramin sisältämät kroketiini ja lykopeeni saattavat alentaa kolesterolia ja suojata sydäntaudeilta. Liian suurina annoksina kroketiini kuitenkin on myrkyllistä kuten kanelin sisältämä kumariinikin. Runsaat sahramimäärät voivat aiheuttaa päänsärkyä, verenpaineen kohoamista ja monia muitakin terveyshaittoja. Raskaana oleville tai imettäville sahramin käyttöä ei suositella lainkaan. Hyvä ja paha siis kietoutuvat yhteen sekä sahramissa että Lucian päivän perinteissä.

Lähteitä ja lisätietoja

Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta, Pyhä Lucia

Meillä kotona: Sahrami – Espanjan punaista kultaa

Putkilahti: Lucia-perinteestä

Anna: Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

Ritva Rundgren: Lucia-perinne Pohjois-Pohjanmaalla

Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan

Uusi vainopistiäislaji Glyptapanteles ilarisaaksjarvi löydettiin Costa Ricasta ja se on noin 2,3 millimetriä pitkä. Kuvan lähde: Carolina Arias-Penna D, Whitfield JB, Janzen DH, Hallwachs W, Dyer LA, Smith MA, Hebert PD.N, Fernández-Triana JL (2019) A species-level taxonomic review and host associations of Glyptapanteles (Hymenoptera, Braconidae, Microgastrinae) with an emphasis on 136 new reared species from Costa Rica and Ecuador. ZooKeys 890: 1-685. This is an open access article distributed under the terms of the CC0 Public Domain Dedication.

Eilen julkaistiin tiedot 136 uudesta eläinlajista, jotka on tieteellisesti kuvattu Costa Ricasta ja Ecuadorista. Kaikki kuvatut lajit ovat vainopistiäisiä (Braconidae). Vainopistiäiset ovat muiden hyönteisten loisia, jotka ovatkin luonnossa tärkeitä hyönteiskantojen säätelijöitä. Esimerkiksi Lapissa vainopistiäiset pitävät kurissa toisinaan liian runsaasti lisääntyvän ja tunturikoivun lehtiä syövän tunturimittarin populaatioita.

Yksi eilen julkaistuista uusista vainopistiäisten lajinimistä on Glyptapanteles ilarisaaksjarvi, joka viittaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajaan, professori Ilari E. Sääksjärveen. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä toimiva tutkimusryhmä on useiden vuosien ajan selvittänyt trooppisten sademetsien loispistiäislajiston monimuotoisuutta aluksi Amazoniassa ja myöhemmin myös Afrikassa. Maapallolta tunnetaan noin 25 000 loispistiäislajia, joista noin 200 on turkulaisen tutkimusryhmän löytämiä ja nimeämiä. Juuri lokakuussa tämä tutkimusryhmä kertoi tietoja uusista afrikkalaisista loispistiäislajeista.

Lähde

Carolina Arias-Penna D, Whitfield JB, Janzen DH, Hallwachs W, Dyer LA, Smith MA, Hebert PD.N, Fernández-Triana JL (2019) A species-level taxonomic review and host associations of Glyptapanteles (Hymenoptera, Braconidae, Microgastrinae) with an emphasis on 136 new reared species from Costa Rica and Ecuador. ZooKeys 890: 1-685.

Lue myös nämä

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Aiempia perusteellisempi tutkimus osoittaa hyönteisten yksilö- ja lajimäärien romahtamisen Saksassa kymmenen vuoden aikana

Kuva: Pixabay

Viimeaikaiset raportit niveljalkaislajien paikallisista sukupuutoista ja niveljalkaisten biomassan merkittävästä vähenemisestä ovat antaneet viitteitä siitä, että maankäytön muutokset ovat biodiversiteettikadon päätekijä. Tiedot ovat kuitenkin perustuneet esimerkiksi vapaaehtoisten harrastajien keräämiin aineistoihin, eikä syy-yhteyksistä ole ollut saatavissa kovin systemaattisesti kerättyjä aikasarjoja laajoilta alueilta.

Eilen julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin yli miljoonan yksittäisen hyönteisen tai muun niveljalkaisen (noin 2 700 lajia) tietoja standardoidussa kartoituksessa, joka toteutettiin vuosina 2008–2017 Saksan kolmessa eri osassa (Brandenburg, Thüringen, Baden-Württemberg) kaikkiaan 150 ruohoalueella (lampaiden laitumia, niittyjä) ja 140 metsäalueella.

Tulosten mukaan alueellinen monimuotoisuus (gammadiversiteetti eli laajan alueen monimuotoisuus, siis useasta alfadiversiteetistä eli usean yksittäisen alueen diversiteetistä yhteenlaskettu monimuotoisuus, tässä yhteenlaskettu lajien lukumäärä kaikilla tutkituilla alueilla) väheni ajan myötä, mikä kuvastaa lajikatoa sekä paikallisesti että alueellisesti.

Vuosittain kerättyjen havaintojen mukaan tutkituilla ruohostoalueilla nilveljalkaisten biomassa pieneni 67 %, yksilömäärä 78 % ja lajien lukumäärä 34 %. Väheneminen oli tasaista kaikilla trofiatasoilla eli ravintoketjun tasoilla. Selvintä väheneminen oli harvinaisten lajien kohdalla. Vähenemisen suuruus oli riippumaton paikallisesta maankäytön intensiteetistä. Ajan myötä väheneminen kuitenkin oli suurinta niillä alueilla, joilla oli enemmän maatalousmaata.

Niillä 30 metsäalueella, joilla tehtiin vuosittainen inventaario, biomassa pienentyi 41 % ja lajien lukumäärä 36 %. Yksilömäärän pienentymiseksi laskettiin 17 %, mutta tämä luku ei ole tilastollisesti merkitsevä. Vastaavankaltaiset tulokset saatiin kaikkien metsäalueiden analyysissa, jossa havaintoja kerättiin kolmen vuoden välein. Väheneminen koski sekä harvinaisia ​​että yleisiä lajeja. Trendit vaihtelivat eri trofiatasoilla.

Tulokset osoittavat, että niveljalkaisten biomassa, runsaus ja lajien lukumäärä eri trofiatasoilla ovat vähentyneet laajasti. Niveljalkaisten väheneminen metsissä osoittaa, ettei häviäminen rajoitu vain avoimiin elinympäristöihin. Tällaisella hyönteiskadolla voi olla merkittäviä vaikutuksia luonnon ihmiselle tarjoamiin ekosysteemipalveluihin, esimerkiksi pölytykseen.

Lähteet

Seibold, S., Gossner, M.M., Simons, N.K. et al. Arthropod decline in grasslands and forests is associated with landscape-level drivers. Nature 574, 671–674 (2019) doi:10.1038/s41586-019-1684-3

Nature News: Robust evidence of declines in insect abundance and biodiversity

Technical University of Munich (TUM). "Insect decline more extensive than suspected: Causes of insect decline and biodiversity loss to be found at the landscape level." ScienceDaily. ScienceDaily, 30 October 2019.

Lue myös nämä

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan

Lontoon luonnontieteellinen museo. Kuva: Pixabay. 

Perjantaina Lontoon luonnontieteellisen museon (Natural History Museum) tutkija Michael Darby kertoi nimeävänsä alle millimetrin pituisen siivettömän kovakuoriaisen Greta Thunbergin mukaan nimellä Nelloptodes gretae. Tämä on kunnianosoitus Thunbergin ansiokkaasta ilmastonmuutoskampanjoinnista, joka on tärkeä asia myös biodiversiteetin suojelemisen kannalta. Kyseisellä kovakuoriaisella on pitkät tuntosarvet, ja tarkkaa asioiden havaitsemista tarvitaan myös ilmastotyössä.

Kovakuoriaisnäyte oli kerätty Kenian pääkaupungista Nairobista jo 1960-luvulla ja lahjoitettu museolla vuonna 1978. Näyte kuitenkin oli jäänyt tarkemmin tutkimattomana museon 22 miljoonan eläinnäytteen kokoelmaan. Vasta äskettäin sitä alettiin tutkia ja se todettiin uudeksi lajiksi. Silloin tällöin museoiden näytteistä tunnistetaankin aivan uusia lajeja. Tätä ennen vastaavasta tapauksesta kerrottiin kuukausi sitten, jolloin tiedotettiin uudesta krokotiililajista.

Ainakin aluksi Helsingin Sanomat kertoi uuden kovakuoriaisen nimeksi nelliptodes gretae, mistä informoin Helsingin Sanomia. Jos siis näette johonkin muuallekin kopioituna muodon Nelliptodes gretae, se on siis väärin. Oikea lajinimi on Nelloptodes gretae, ja lajinimessä ensimmäisenä olevan sukunimen täytyy olla isolla alkukirjaimella kirjoitettuna.

Lue myös nämä

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Näitä et ehkä ole kuullut: Yllättävimmät faktat kesäajan ja normaaliajan käyttämisestä

Kesäaika päättyy ja normaaliaika alkaa ensi yönä eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 27. lokakuuta 2019 kello 4.00, jolloin kelloa siirretään tunnilla taaksepäin. Kesäaikaan palataan jälleen sunnuntaina 29. maaliskuuta 2020 kello 3.00, kun kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Mistä näen sekunnilleen oikean kellonajan? Miksi esimerkiksi EU:ssa käytetään kesäaikaa? Miten aamukaste, raggarit ja sukupuolitaudit liittyvät kesäajan käyttämiseen? Onko ensi tiistaina tavallista vähemmän sydänkohtauksia? Lue mielenkiintoiset faktat ja ylläty!

Kuva: Pixabay

Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä lähintä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäajan merkitys on Etelä-Euroopassa suurempi kuin Suomessa

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kyselyiden mukaan esimerkiksi Kreikassa yli puolet kansalaisista kannattaa kesäajan käyttämistä. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Mistä saa sekunnilleen oikean ajan? Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa alle 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus (katso ko. sivun oikea yläkulma)

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

Talviaikaa ei ole olemassakaan

Virallisesti kelloja siirretään normaaliajan ja kesäajan välillä. Talviaikaa ei oikeastaan ole olemassakaan, vaikka kansanomaisesti normaaliajasta käytetäänkin nimitystä talviaika. Ennen kesäaikakäytäntöä noudatettiin ympäri vuoden samaa aikaa eli normaaliaikaa. Siksi kyseessä ei ole mikään erillinen talviaika.

EU luopuu kellojen siirtelystä todennäköisesti vuonna 2021

Erillisestä kesäajasta luovutaan EU:ssa todennäköisesti vuonna 2021. Suomen tuleekin päättää, käytämmekö jatkossa ympäri vuoden normaaliaikaa vai nykyistä kesäaikaa. Keskustelua on herätelty myös siitä, tulisiko Suomen samalla vaihtaa aikavyöhykettä ja alkaa käyttää kansanterveyden kannalta optimaaliseksi väitettyä Keski-Euroopan nykyistä normaaliaikaa.

Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

Ensimmäisen ehdotuksen kesäajasta teki uusiseelantilainen amatöörihyönteistutkija, jotta perhosten tutkiminen olisi mahdollista iltaisin työpäivän jälkeen

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen postimestari ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Hän pääsi kotiin työpaikaltaan Wellingtonin postista vasta hämärän laskeuduttua, jolloin päiväperhoset eivät enää lentäneet. Siksi hän keksi idean, että ilta voisi alkaa kesällä tuntia myöhemmin. Tämä on ensimmäinen tunnettu ehdotus, jossa eri vuodenajoille kaavailtiin eri kellonaikoja. Ajatus ei kuitenkaan saanut kannatusta.

Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä. Vaikka esimerkiksi Winston Churchill ja Sherlock Holmesin kirjoittaja Arthur Conan Doyle kannattivat ajatusta, se ei saanut laajempaa hyväksyntää.

Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ja Itävalta-Unkarissa ensimmäisen maailmansodan aikaan vappuaattona 30.4.1916 kello 23 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä 21. toukokuuta ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981.

Suomessa kesäaikaa vastustettiin 1940-luvulla aamukasteen ja iltaisin lisääntyvän huliganismin pelossa

Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan maaliskuusta 1942 alkaen. Maanviljelijät kuitenkin vastustivat käytäntöä voimakkaasti. Töiden aloittaminen tuntia aiemmin oli hankalaa, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Lehmiäkään ei ollut helppo totuttaa uusiin lypsyaikoihin. Niinpä kesäaika jäi Suomessa vain yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.

Uppsalan yliopiston silloisen professori Erik Ask-Upmarkin mukaan kesäaika saisi rokkia kuuntelevat ja moottoripyörillä ajelevat nuoret rellestämään tuntia entistä kauemmin: "Raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu. - - josta olisi seurauksena veneeristen tautien [sukupuolitautien] leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee."

Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1975 tekemän tutkimuksen mukaan kesäaika tuo energiansäästöä noin prosentin verran. Todellisuudessa kuitenkin aikaisempi herääminen aamulla voi jopa lisätä energiankäyttöä, koska viileinä aamuina käytetään valveilla oltaessa enemmän lämmitystä.

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran.

Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida.

Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yleisradion uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti niiden määrään.

Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

Venäjällä kokeilu ympärivuotisesta kesäajasta epäonnistui

Vuonna 2011 Venäjä alkoi presidentti Dmitri Medvedevin päätöksellä käyttää kesäaikaa ympäri vuoden. Varsinkaan Pohjois-Venäjällä ei kuitenkaan pidetty pimentyneistä aamuista. Niinpä 26. lokakuuta 2014 presidentti Vladimir Putin ja duuma määräsivät kelloja siirrettäväksi tunnilla taaksepäin. Venäjällä on käytössä kaikkiaan yksitoista aikavyöhykettä. Rautatieaikataulut noudattavat Moskovan aikaa, kun taas lentoaikatauluissa ilmoitetaan paikallinen aika.

Tutkija pitää kansanterveydellisesti parhaana Suomen siirtymistä pysyvään Keski-Euroopan aikaan

Kesän valoisat illat voivat aiheuttaa nukahtamisongelmia, jolloin unen laatu kärsii ja väsymys sekä univelka lisääntyvät. Vastaavasti myös pimeät aamut ovat ongelmallisia.

Suomessa kellojen siirtelyn terveyshaitoista puhuminen on henkilöitynyt pitkälti yhteen tutkijaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partoseen. Hän on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraavasti: "Toimiakseen oikein sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä. - - Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa. - - Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, kun aamut ovat hämäriä. Tämän seurauksena nukkuminen vaikeutuu, ilmaantuu kaamosoireita, verenpaine ja paino voivat nousta."

Keski-Euroopan aika hävittäisi valoisat kesäillat, aurinko laskisi varhain ja nousisi osassa Suomea jo ennen keskiyötä

Mikäli Suomi noudattaisi pysyvästi Keski-Euroopan normaaliaikaa (UTC+1), valoisat kesäillat olisivat enää menneisyyden suvimuistoja. Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Hieman pohjoisempana Suomessa aurinko laskisi illalla hetkeksi, mutta se ehtisi nousta uudelleen jo ennen vuorokauden vaihtumista.

Partosen mukaan tämä Keski-Euroopan aika olisi ihmisten terveyttä ajatellen suotuisin aikavyöhyke. Onkohan tässä ajateltu sitä, millaisia nukahtamisongelmia voi tulla myöhään nukkumaan meneville, jotka yrittävät käydä nukkumaan auringon jo noustua uudelleen?

Keski-Euroopan aikaan siirtyminen vähentäisi suomalaisten valveilla vietettyä valoisaa aikaa 150-400 tuntia vuodessa

Useimmilla työntekijöillä vapaa-aika sijoittuu iltaan, toimistotyöajan jälkeen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on tehnyt Yleisradion uutisille laskelman, jonka mukaan Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen ilman kesäajasta luopumista vähentäisi valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi luovuttaisiin kesäajasta eli alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Laskelmassa valveilla vietetyksi vapaa-ajaksi määriteltiin arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23. Kuinka pimeyden lisääntyminen vaikuttaisi esimerkiksi masentuneisuuteen ja turvallisuuteen?

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Frilander, Jenni: Oletko valmis luopumaan 200 tunnista päivänvaloa? Suomi puuhaa siirtymistä Keski-Euroopan aikaan ja luopumista kesäajasta. Yle uutiset 13.2.2018.

Kantola, Anne: Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”. Helsingin Sanomat 5.2.2018.

Kauppalehti 17.3.2018: Kellojen kääntämistä harrastetaan melkein kaikkialla maailmassa – muttei Kiinassa ja Venäjällä.

Koivisto, Matti: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin. Yle uutiset 15.1.2016.

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

Raeste, Juha-Pekka: Suomi alkaa ajaa kellojen siirtelystä luopumista EU:ssa – Ministeri Anne Berner väläyttää jopa aikavyöhykkeen vaihtoa: ”Se on kansallinen päätös”. Helsingin Sanomat 26.1.2018.

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Similä, Ville: Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia. Helsingin Sanomat 29.10.2016.

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

Töyrylä, Katriina: Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta – Onko kellojen siirtelyssä enää mitään järkeä? Yle uutiset 28.10.2016.

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Viljamaa, Anne: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen. Helsingin Sanomat 1.2.2018.

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

Talven sää Suomessa 2019-2020

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen ennusteet Suomen tulevan talven (2019-2020) säästä. Nämä hyvin alustavat ennusteet ennakoivat melko yksimielisesti, että Suomen talvi tulee olemaan vähän (keskimäärin 1-2 astetta) pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että jossakin vaiheessa talvea voi tulla kova pakkasjakso. Sitä paitsi tyypillisesti vuodenaikaisennusteet muuttuvat ja tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähentyessä, eivätkä vuodenaikaisennusteet muutenkaan ole kovin luotettavia.

Huom.! Päivitän talven aikana ennusteita tämän blogitekstin kommentteihin, joten myös kommentit kannattaa katsoa.

NOAA/NWS: Koko Suomessa vähän keskimääräistä leudompi talvi, Etelä-Suomessa helmikuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin ja sateisin kuukausi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista ajankohdan tavanomaiseen verrattuna lämpimin jakso on marraskuun 2019 alusta tammikuun 2020 loppuun. Tämä jakso on ennusteen mukaan lähes koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Länsi-Lappia lukuun ottamatta sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa. Tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa 2020 Etelä-Suomessa on edelleen 1-2 pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää +0-1 asteeseen. Hyvin alustavan ennusteen mukaan kevät 2020 (maalis-toukokuu) on Etelä- ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta tai paikoin erityisesti Kaakkois-Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, mutta Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta (Kaakkois-Suomessa 1-2 astetta) pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi.

Yksittäisistä kuukausista marraskuu ja joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Tammikuussa 2020 suurimmassa osassa Suomea on edelleen 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa poikkeama jää vain 0,5-1 astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Etelä-Suomessa helmikuu on tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin kuukausi, kun kuukauden keskiarvo nousee ennusteen mukaan 2-3 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Helmikuun poikkeama pienenee etelästä kohtin pohjoista mentäessä Pohjois-Lapin 0,5-1 asteeseen. Maaliskuussa Kaakkois-Suomessa on 1-2 ja muualla Etelä- sekä Keski-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, Lapissa täysin tavanomaista. Huhtikuussa tilanne pysyy lähes samana, joskin Kaakkois-Suomen +1-2 asteen poikkeama laajenee kohti Etelä-Suomea.

Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä kovin paljon pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta tai sateisemmalta, vaan sademäärät ovat tavanomaisia. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna suurimmat sademäärät kertyvät tammi-maaliskuussa ja pienimmät maalis-toukokuussa tai huhti-kesäkuussa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna selvästi sateisin on lähes koko Suomessa helmikuu. Joulu-, tammi- ja huhtikuun sademäärät ovat täysin tavanomaisia.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Erityisesti alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla marraskuun alusta tammikuun loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu.

Joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa (lukuun ottamatta lämpötiloiltaan täysin tavanomaista eteläisintä rannikkoa, Kaakkois-Suomea ja Länsi-Lappia) on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole enää yhtä suuri kuin marras-tammikuussa. Sen sijaan Keski-Euroopassa on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää. Suomen sademäärät ovat tavanomaisia. Hieman todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa.

Tammi-maaliskuussa lämpötilapoikkeamat vaihettuvat Etelä-Suomen täysin tavanomaisista lämpötiloista Pohjois-Suomen keskimääräistä lämpimämpiin lukemiin. Varmimmin keskimääräistä lämpimämpää on Käsivarren Lapissa. Keski-Euroopassa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi sää on aiempaakin todennäköisempi. Etelä- ja Keski-Suomen sademäärät lienevät vähän tavanomaista pienempiä. Aivan pohjoisimmassa Lapissa voi olla tavanomaista sateisempaa.

Helmi-huhtikuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa on ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää. Tämän varmuus ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri. Keskimääräistä kylmemmän sään alue on liikkunut Keski-Euroopasta Venäjälle, Suomen itäpuolelle. Sademäärät vaihtelevat Etelä-Suomen keskimääräistä kuivemmasta Pohjois-Suomen keskimääräistä sateisempaan.

Japanin ilmatieteen laitos: Koko Suomessa leuto alkutalvi, Etelä-Suomessa kuivaa, Pohjois-Suomessa sateista

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa.

Sademäärässä on suuri paikallinen vaihtelu. Etelä-Suomessa sademäärät ovat todennäköisesti vähän ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja pienempiä ja Pohjois-Suomessa suurempia.

ECMWF: Alkutalvi 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Pohjois-Euroopan yllä oleva tavanomaista lämpimämmän sään alue laajenee koko ajan talven edetessä. Lappia lukuun ottamatta kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa sateisempia.

Ranskan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sateinen

Myös Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Pohjois-Euroopan yllä oleva tavanomaista lämpimämmän sään alue on laajimmillaan joulu-helmikuussa. Koko Suomessa kaikki ennustetut jaksot ovat myös keskimääräistä sateisempia.

Italian ilmatieteen laitos: Koko talvi keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin alkutalvi, sademäärät tavanomaisia

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuu on lähes koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa leudompi. Vain aivan lounaisimmassa Suomessa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Lapin tienoilla voi edelleen olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla täysin tavanomaisia.

Saksan ilmatieteen laitos: Erityisesti tammi-maaliskuun jakso lämmin ja sateinen

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu näyttää Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaiselta, Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmältä. Joulu-helmikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuu onkin sitten koko Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi ja vähän keskimääräistä sateisempi. Muiden jaksojen sademäärät ovat täysin tavanomaisia tai marras-tammikuussa Lounais-Suomen tienoilla voi olla jopa vähän keskimääräistä kuivempaa.

Copernicus Climate Change Service: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Etelä-Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat tämän yhdistelmän mukaan Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa sademäärät voivat olla vähän pitkäaikaista keskiarvoa suurempia, Pohjois-Suomessa täysin tavanomaisia.

Lue tästä joulun sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi heikkoa lumisadetta ja ylimmillään kahta plusastetta, alimmillaan 11 pakkasastetta. Metcheckin mukaan Helsingin pilvipoutaisen jouluaaton maksimilämpötila on -15 astetta ja minimi -16 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Kuinka paljon jouluaattona yleensä on lunta?

Vuorokauden lumisade-ennätys

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Talvi 2018-2019 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin: Useilla alueilla ennätyslämmintä, missään ei ennätyskylmää