Vuosi 2021 globaalin mittaushistorian kuudenneksi lämpimin vuosi ja kaikki vuodet 2013-2021 mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukossa

Berkeley Earth: Vuosi 2021 oli ennätyslämmin 1,8 miljardin ihmisen elinalueella eikä missään ollut ennätyskylmää

Vuonna 2021 maapallon pinta-alasta 87 % oli selvästi vertailukauden 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpää, 11 % lämpötiloiltaan vertailukautta vastaavaa ja vain 2,6 % selvästi vertailukautta viileämpää. Maapallon pinta-alasta 8,3 % koki paikallisesti koko mittaushistorian lämpimimmän vuoden. Missään ei ollut ennätyskylmää. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Berkeley Earth.

Berkeley Earthin tänään julkaisemien tietojen mukaan vuosi 2021 oli globaalisti keskimäärin selvästi viileämpi kuin edellinen vuosi. Esimerkiksi Pohjoisella jäämerellä oli melko viileää, mutta toisaalta epätavallisen voimakas helleaalto vaikutti esimerkiksi Pohjois-Amerikan länsirannikolla.

Vuosi 2021 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian noin kuudenneksi lämpimin vuosi, 1,2 celsiusastetta esiteollista aikaa (aikavälin 1850-1900 keskiarvoa) lämpimämpi. Kun käytettävissä olevan lämpötiladatan epätarkkuus otetaan huomioon, vuosi 2021 oli käytännössä likimain yhtä lämmin kuin vuodet 2015 ja 2018. Nämä kolme vuotta sijoittuvat mittaushistorian kuumimpien vuosien joukossa sijoille 5, 6 ja 7.

Vaikka globaalisti viime vuosi ei ollutkaan ennätyslämmin, se oli Berkeley Earthin lämpötiladatan mukaan mittaushistorian lämpimin 25 valtiossa: Arabiemiirikunnissa, Bangladeshissa, Bahrainissa, Beninissä, Bhutanissa, Burkina Fasossa, Etelä-Koreassa, Ghanassa, Guineassa, Iranissa, Kiinassa, Kuwaitissa, Liberiassa, Maltalla, Myanmarissa, Nigeriassa, Omanissa, Pohjois-Koreassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Senegalissa, Sierra Leonessa, Togossa, Tunisiassa ja Turkmenistanissa. Kaikkiaan 1,8 miljardia ihmistä elää alueella, jossa vuosi 2021 oli paikallisesti mittaushistorian lämpimin. Ennätyslämpimällä alueella elävien ihmisten suureen lukumäärään vaikuttaa paljolti Kiinan lämmin vuosi.

Vuoden 2021 edellisiä vuosia viileämpään globaaliin keskilämpötilaan näyttää vaikuttaneen luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmaston lämpenemistrendi kuitenkin jatkuu edelleen.

Maa-alueilla vuosi 2021 oli globaalisti mittaushistorian noin viidenneksi lämpimin ja selvästi maa-alueiden ennätyslämmintä vuotta 2020 viileämpi. Maa-alueilla vuosi 2021 oli keskimäärin 1,70 ± 0,04 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja merialueilla (merijääalueita lukuun ottamatta) 0,83 ± 0,05 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Berkeley Earthin ennusteen mukaan vuosi 2022 tulee olemaan globaalisti yhtä lämmin tai vähän lämpimämpi kuin viime vuosi. Vuodesta 2022 ei ole tulossa ennätyslämmintä, koska viilentävä La Niña -ilmiö alkoi vaikuttaa jälleen loppuvuonna 2021.

NOAA: Kaikki 45 viimeisintä vuotta lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo

Maapallon eri alueiden lämpötilat vuonna 2021 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Monin paikoin oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli hyvin harvoilla alueilla, lähinnä Tyynellä valtamerellä. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2021, published online January 2022, retrieved on January 13, 2022.

Myös NOAA:n tänään julkaisemien tietojen mukaan vuosi 2021 oli globaalisti mittaushistorian kuudenneksi lämpimin, 0,84 astetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Kaikki vuodet 2013-2021 sijoittuvat vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Vuosi 2021 oli 45. perättäinen vuosi, jolloin globaali keskilämpötila kohosi 1900-luvun keskiarvon yläpuolelle. Vuodesta 1977 lähtien kaikki vuodet ovat siis olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä.

Ensimmäinen koko globaalin mittaushistorian ennätyslämmin vuosi tällä vuosisadalla oli 2005. Nyt se on enää mittaushistorian 10. lämpimin vuosi (jaetulla 10. sijalla yhdessä vuoden 2013 kanssa). Vuodesta 1880 lähtien globaali keskilämpötila on kohonnut keskimäärin 0,08 astetta vuosikymmenessä ja vuodesta 1981 lähtien keskimäärin 0,18 astetta vuosikymmenessä.

Euroopassa vuosi 2021 oli mittaushistorian 9. lämpimin, 1,28 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Nyt Euroopassa on koettu 25 perättäistä keskimääräistä lämpimämpää vuotta. Kaikki Euroopan kymmenen lämpimintä vuotta on mitattu vuoden 2006 jälkeen. Euroopan vuotuinen keskilämpötila on kohonnut keskimäärin 0,15 astetta vuosikymmenessä vuoden 1910 jälkeen ja keskimäärin 0,45 astetta vuosikymmenessä vuoden 1981 jälkeen.

GISS-tilastot: Viimeisimmät 8 vuotta globaalin mittaushistorian lämpimimmät vuodet

Tänään tietonsa julkaisivat myös NASA ja Columbia University, jotka perustavat laskelmansa GISS-lämpötiladataan (Goddard Institute for Space Studies). Tämänkin havaintosarjan mukaan vuosi 2021 oli globaalisti mittaushistorian kuudenneksi lämpimin (jaetulla kuudennelle sijalla vuoden 2018) kanssa. Viimeisimmät kahdeksan vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimmät kahdeksan vuotta.

James Hansen, Makiko Sato ja Reto Ruedy ennustavat, että La Niña -ilmiön vuoksi vuodesta 2022 ei tule ennätyslämmintä. Ennusteen mukaan 1,5 asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna tulee kuitenkin näkymään jonakin vuonna 2020-luvulla. Tähän vaikuttavat, lisääntyvät kasvihuonekaasut, vähenevät pienhiukkaset ja aurinkosykli (Auringon aktiivisuuden voimistuminen).

Lähteet

Berkeley Earth Press Release: 2021 was Warmest Year on Record for 1.8 Billion People, Posted on January 13, 2022.

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2021, published online January 2022, retrieved on January 13, 2022.

James Hansen, Makiko Sato and Reto Ruedy: Global Temperature in 2021, 13 January 2022.

NASA: 2021 Tied for 6th Warmest Year in Continued Trend, NASA Analysis Shows, Jan 13, 2022.

Lue myös tämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2021

Vuosikatsaus: Säävuosi 2021

Vuosien 1891-2021 keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1991-2020 globaalista keskilämpötilasta. Vuoden 2021 tulos on vielä alustava. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Annual Anomalies of Global Average Surface Temperature (1891 - 2021, preliminary value).

Vuosi 2021: Suomessa ennätyksellisen paljon päiväkohtaisia lämpöennätyksiä

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2021 oli globaalisti vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kuudenneksi lämpimin vuosi. Vuoden alussa vaikutti luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Vuosi kuitenkin oli aiempia La Niña -vuosia lämpimämpi. Pitkällä aikavälillä globaalit lämpötilat siis kohoavat jatkuvasti, mutta El Niño ja La Niña aiheuttavat vaihtelua eri vuosien välille.

Maapallon keskilämpötila on noussut 0,73 astetta vuosisadassa. Kahdeksan viimeisintä vuotta (2014-2021) ovat olleet mittaushistorian tähän mennessä lämpimimmät kahdeksan vuotta.

Suomessa oli vuoden aikana ennätyksellisen paljon (tilastot vuodesta 1959) päiväkohtaisia korkeimman lämpötilan ennätyksiä.

Seuraavaan listaukseen olen poiminut muutamia mielenkiintoisia säätietoja vuodelta 2021.

Talvi (joulu-helmikuu): Leuto talvi

Jos talveksi määritellään joulukuun alusta helmikuun loppuun ulottuva jakso, Kouvolan talvi 2020-2021 oli 1,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ajanjaksoon 1961-1990 verrattuna Kouvolan talvi oli 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Kesäkuu: Suomessa mittaushistorian lämpimin kesäkuu ja ennätyksellisen paljon hellepäiviä

Kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin sekä Kouvolassa, Helsingissä että koko Suomessa. Hellepäiviä oli jossakin päin Suomea 25 päivänä, mikä on ennätyksellisen paljon. Koskaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana myöskään touko-kesäkuun yhteenlaskettu hellepäivien lukumäärä ei ole ollut Suomessa yhtä suuri. 

Heinäkuu: Globaalisti mittaushistorian ehkä lämpimin kalenterikuukausi, Kouvolassa Suomen mittaushistorian pisin helleputki

NOAA:n mukaan heinäkuu 2021 oli globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja todennäköisesti myös kaikista mittaushistorian kalenterikuukausista lämpimin. 

Kalifornian Kuolemanlaaksossa lämpötila kohosi 9. heinäkuuta jopa 130 fahrenheitasteeseen, siis 54,4 celsiusasteeseen. Tämä on korkein tai toiseksi korkein maapallolla koskaan luotettavasti mitattu lämpötila. Kuolemanlaakson Stovepipe Wells -mittausasemalla yön alin lämpötila 10.-11.7.2021 oli 42,0 astetta. Se on Pohjois-Amerikan uusi ennätys ja koko maailman mittaushistorian korkein yön alin lämpötila Omanin ulkopuolella. Vuorokauden keskilämpötila oli 47,9 astetta, mikä epävirallisten tietojen mukaan saattaa olla koko maailman mittaushistorian uusi ennätys.

Suomessa sivuttiin kolmessa eri mittauspisteessä digitoidun mittaushistorian korkeimman yön minimilämpötilan ennätystä 24,2 astetta: Kotkan Haapasaaressa 10.-11. heinäkuuta, Lappeenrannan Hiekkapakassa 14.-15. heinäkuuta ja Porvoon Kalbådagrundissa 14.-15. heinäkuuta.

Kouvolan Anjalassa mitattiin 18. kesäkuuta – 18. heinäkuuta hellelukemia 31 peräkkäisenä päivänä, mikä on vuodesta 1961 alkavien hellepäivätilastojen pisin yhtämittainen hellejakso koko Suomessa.

Heinäkuu oli Helsingissä mittaushistorian toiseksi lämpimin, hieman ennätyslämmintä heinäkuuta 2010 viileämpi. Laaja helleaalto koetteli myös Etelä-Eurooppaa kuukauden loppupuolella. Lämpötilat kohosivat monin paikoin yli 40 asteeseen. Kalymnoksen saarella Kreikassa mitattiin 31. heinäkuuta vuorokauden alimmaksi lämpötilaksi 34,3 astetta. Jos tämä tulos vahvistetaan, se on Euroopan mittaushistorian heinäkuiden korkein vuorokauden minimilämpötila ja kaikkien kuukausien toiseksi korkein minimilämpötila.

Elokuu: Grönlannin huipulla satoi vettä, Euroopassa lämpöennätyksiä

Italiassa mitattiin 11. elokuuta Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys, kun lämpötila kohosi Sisilian Syrakusassa +48,8 asteeseen. WMO ei tosin ole vielä vahvistanut tulosta. Muuallakin Välimeren alueella oli hyvin kuumaa. Samana päivänä syntyi myös Tunisian mittaushistorian uusi lämpöennätys, kun Kairouanin kaupungissa mitattiin +50,3 astetta. Jendoubassa mittari näytti +49,0 astetta ja pääkaupunki Tunisissa +48,9 astetta.

Lauantaina 14. elokuuta Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla huipulla 3 216 metrin korkeudessa (Summit Station) satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana. Ilman lämpötila pysytteli nollan yläpuolella noin yhdeksän tunnin ajan, ja vesisadettakin kesti useita tunteja. Koskaan aiemmin näin myöhään kesällä kyseisessä mittauspisteessä ei ole mitattu plussan puolella olevia lämpötiloja. Aiemmin kaikki havaittu sade on tullut lumena.

Lindoksen havaintopisteessä Rodoksella mitattiin elokuun keskilämpötilaksi +32,8 astetta. Se on Euroopan koko mittaushistorian korkein minkään kalenterikuukauden keskilämpötila yhdessä mittauspisteessä. Korkeimmillaan vuorokauden keskilämpötila Lindoksella oli 4. elokuuta. Silloin vuorokauden ylin lämpötila oli 43,1 astetta. Päivälämpötila kohosi korkeimmillaan 43,1 asteeseen (3. ja 4. elokuuta). Yölämpötilakaan ei laskenut koko kuukauden aikana kertaakaan alle 25 asteeseen. 

Kesä (kesä-elokuu): Euroopassa mittaushistorian lämpimin kesä

Kesä oli Euroopassa keskimäärin lähes asteen lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 kesien keskiarvo. Näin kesästä muodostui Euroopan mittaushistorian lämpimin.

Koko kesän 2021 aikana Suomen yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Anjalassa (kesä-elokuussa 42 päivää, touko-elokuussa 43).

Joulukuu: Maarianhaminassa +11,0 astetta ja Alaskassa +19,4 astetta

Vaikka joulukuu oli Suomessa kylmä, 18. joulukuuta Maarianhaminan lentokentällä mitattiin +11,0 astetta, mikä on lähes Suomen mittaushistorian joulukuun lämpöennätys. Aiemmin vain vuonna 2015 lämpötila on yltänyt Suomessa joulukuussa 11 asteeseen.

Alaskassa tehtiin 27. joulukuuta uusi osavaltion koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys, kun Kodiakin saarella mitattiin +19,4 astetta.

Vuoden viimeinen päivä oli Euroopassa monin paikoin hyvin lämmin. Kroatiassa mitattiin 19,3 astetta, Unkarissa 17,1 astetta, Slovakiassa 16,2 astetta, Itävallassa 18,3 astetta, Sveitsissä 17,2 astetta ja Saksassa 16,9 astetta. 

Turvallista ja hyvää vuotta 2022 kaikille blogini lukijoille!

Kuinka paljon jouluaattona on lunta?

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2020. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2019 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja 2000-luvulla 12 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2019). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Toivotan blogini lukijoille rentouttavaa ja mukavaa joulua!

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Yllättävät faktat Lucian päivästä

Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay.

Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella

Pyhä Lucia (ital. Santa Lucia, lat. Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.

Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan lux-sanaan.

Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen.

Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda

Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että "På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät", "Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan "Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli "Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".

Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 21. joulukuuta kello 17.59 Suomen aikaa) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että "Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".

Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.

Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia

Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena. Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."

Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.

Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi

Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay.

Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (Crocus sativus L.) kukasta. Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran (za'faran).

Sahramia sanotaan maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita tuhansia euroja, sillä yhteen kilogrammaan sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.

Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa 200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.

Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.

Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay.

Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä lussekatter, jossa lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin. Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat. lux = valo, ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.

Lucia-pullien historia juontuu 1600-luvun Saksaan, jossa kissan näköiseksi naamioitunut paholainen kuritti lapsia ja lapsen näköinen Jeesus jakoi pullia. Koska pimeydessä viihtyvä paholainen karttoi keltaista väriä, pullat alettiin paholaisen pelottelemiseksi värjätä keltaisiksi.

Nykytietämyksen mukaan sahramin sisältämät kroketiini ja lykopeeni saattavat alentaa kolesterolia ja suojata sydäntaudeilta. Liian suurina annoksina kroketiini kuitenkin on myrkyllistä kuten kanelin sisältämä kumariinikin. Lisäksi runsaat sahramimäärät voivat aiheuttaa päänsärkyä, verenpaineen kohoamista ja monia muitakin terveyshaittoja. Raskaana oleville tai imettäville sahramin käyttöä ei suositellakaan lainkaan. Hyvä ja paha siis kietoutuvat yhteen sekä sahramissa että Lucian päivän perinteissä.

Lähteitä ja lisätietoja

Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta, Pyhä Lucia

Meillä kotona: Sahrami – Espanjan punaista kultaa

Putkilahti: Lucia-perinteestä

Anna: Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

Ritva Rundgren: Lucia-perinne Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen uusi ilmastollinen vertailukausi on 0,6 astetta edellistä 30 vuoden jaksoa lämpimämpi

Kouvolan (Utin mittauspisteen) kuukausittaiset keskilämpötilat ilmastollisilla vertailukausilla 1961-1990, 1971-2000, 1981-2010 ja 1991-2020.

Ilmastonmuutos näkyy: Suomen uusi ilmastollinen vertailukausi on 0,6 astetta edellistä lämpimämpi ja talvi on lyhentynyt

Ilmastollinen vertailukausi tarkoittaa 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä. Näin voidaan päätellä, onko esimerkiksi kuukauden keskilämpötila pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi vai lämpimämpi. 

Tänä syksynä otettiin käyttöön uusi ilmastollinen vertailukausi 1991-2020. Tämä jakso on sekä kansainvälisesti että Suomessa virallinen vertailukausi, kunnes seuraava vertailukausi 2001-2030 otetaan käyttöön vuonna 2031.

Vertailukauden 1991-2020 keskilämpötila Suomessa on 2,9 astetta. Tämä on noin 0,6 astetta edellistä vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi. Vuosien 1961-1990 vertailukauteen nähden keskilämpötila on noussut noin 1,3 astetta. Voimakkainta lämpeneminen on ollut joulukuussa ja pienintä kesäkuussa sekä lokakuussa.

Suomen etelä- ja länsirannikolla termisen talven pituus on lyhentynyt kahdella viikolla edelliseen vertailukauteen nähden. Pysyvä lumi (talven pitkäkestoisimman yhtenäisen lumipeitteen jakso) on lyhentynyt Suomen etelä- ja keskiosassa 1-2 viikkoa. Vertailukauteen 1961-1990 nähden pysyvän lumipeitteen kesto on lyhentynyt etelä- ja länsirannikolla jopa yli kuukauden.

Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä vertailukaudella 1991-2020 on 609 mm. Vertailukauteen 1961-1990 nähden sademäärä on kasvanut noin 9 %. Suurinta kasvu on ollut talvella (joulukuu-helmikuu) erityisesti Suomen pohjoisosissa. Suomen elokuun sademäärät ovat Suomessa keskimäärin pienentyneet.

Kouvolassa vuoden keskilämpötila 5,1 ja talvet lämmenneet yli kahdella asteella vertailukauteen 1961-1990 nähden

Kouvolan (Utin mittauspisteen) säätilastot vertailukaudelta 1991-2020.

Kouvolan Utissa vertailukauden 1991-2020 keskilämpötila on 5,1 astetta ja vuoden keskimääräinen sademäärä 681 millimetriä. Vertailukauteen 1961-1990 nähden lämpenemistä on tapahtunut noin 1,4 astetta. Kaikki talvikuukaudet (joulu-helmikuu) ovat lämmenneet yli kahdella asteella. Uusin vertailukausi on ensimmäinen, jolloin marraskuunkin keskilämpötila jää plussan puolelle (+0,1 astetta).

Kouvolassa lämpeneminen on pienintä kesäkuussa. Nyt kuitenkin myös kesäkuut näyttävät lämmenneen, toisin kuin edellisten vertailukausien kohdalla vaikutti (kesäkuun keskilämpötila 1961-1990 +14,9 astetta, 1971-2000 +14,8 astetta, 1981-2010 +14,7 astetta, 1991-2020 +15,2 astetta). Nyt siis lämpeneminen näkyy kaikkien kuukausien kohdalla.

Tilastotietojen lähteet

Ilmatieteen laitos: Ilmastollinen vertailukausi 1991-2020

Jokinen Pauli, Pirinen Pentti, Kaukoranta Juho-Pekka, Kangas Antti, Alenius Pekka, Eriksson Patrick, Johansson Milla & Wilkman Sofia: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020, Ilmatieteen laitoksen raportti 2021:8, lokakuu 2021. 

Lue myös nämä

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Vuoden 1976 jälkeen kaikki vuodet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja vuosi 2020 oli ennätyslämmin tai ainakin toiseksi lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Nature Climate Change -lehti: Nykyinen ilmastonmuutos on lähes sataprosenttisesti ihmisen aiheuttama

Uusia ennätyksiä kasvihuonekaasupitoisuuksissa, merien lämmössä, merenpinnan nousussa ja globaalisti lämpimien vuosien putkessa

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi eilen lehdistötiedotteessaan alustavia tietoja maapallon ilmaston tilasta vuonna 2021. Vaikka tästä vuodesta ei olekaan tulossa ennätyslämmin, viimeisimmät seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät seitsemän vuotta. Valtameret ovat ennätyslämpimiä, ja merenpinnan nousu on kiihtynyt.

Viimeisimmät seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät

Kalenterivuosien globaalin keskilämpötilan poikkeama esiteolliseen aikaan (1850-1900) verrattuna kuuden eri lämpötilasarjan (eriväriset käyrät) mukaan.

Viimeisimmät seitsemän vuotta (2015-2021) ovat olleet koko mittaushistorian (1850-2021) lämpimimmät seitsemän vuotta. Viimeisimmän 20 vuoden keskilämpötila on ollut ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi.

Tammi-syyskuun 2021 globaali keskilämpötila oli 1,09 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Näin tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian 5.-7. lämpimin vuosi. Tämän vuoden alussa vaikutti luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Tämä vuosi on kuitenkin aiempia La Niña -vuosia lämpimämpi. Useimmissa lämpötilasarjoissa mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi on 2016, jonka alussa puolestaan vaikutti luontaisesti lämmittävä El Niño -ilmiö. Pitkällä aikavälillä globaalit lämpötilat siis kohoavat jatkuvasti, mutta El Niño ja La Niña aiheuttavat vaihtelua eri vuosien välille.

Korkeat lämpötilat ovat aiheuttaneet tänäkin vuonna lukuisia sään ääri-ilmiöitä. Elokuun 11. päivänä Sisiliassa mitattiin 48,8 °C:n, mikä on vielä virallisesti vahvistamattomien tietojen mukaan Euroopan mittaushistorian lämpöennätys. WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas toteaa lehdistötiedotteessa näin: "Grönlannin mannerjäätikön huipulla satoi vettä - eikä lunta - ensimmäistä kertaa koskaan. Kanadan jäätiköt sulavat nopeasti. Helleaalto Kanadassa ja sen läheisyydessä Yhdysvalloissa nosti lämpötilat lähes 50 asteeseen eräässä kylässä Brittiläisessä Kolumbiassa [Lytton 49,6 °C 29.6.2021]. Kalifornian Kuolemanlaaksossa mitattiin 54,4 °C yhdessä useista Yhdysvaltojen lounaisosien lukuisista helleaalloista, kun taas monissa osissa Välimerta koettiin ennätyslämpötiloja. Poikkeukselliseen helteeseen liittyi usein tuhoisia maastopaloja. - - Sään ääri-ilmiöt ovat uusi normaali. Yhä lisääntyvän tieteellisen näytön mukaan osa niistä liittyy ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen."

Ilmakehässä on ennätyksellisen paljon kasvihuonekaasuja

Ylemmissä diagrammeissa on esitetty hiilidioksidin (vasen diagrammi, yksikkö ppm eli miljoonasosaa), metaanin (keskimmäinen diagrammi, yksikkö ppb eli miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun (oikea diagrammi, yksikkö ppb eli miljardisosaa) mooliosuus (pitoisuus) ilmakehässä vuosina 1984-2020. Alemmissa diagrammeissa on esitetty pitoisuuksien vuotuinen kasvunopeus (ppm/vuosi tai ppb/vuosi).

Vuonna 2020 kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat uuteen mittaushistorian ennätykseen. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 413,2 ppm, metaanin 1889 ppb ja dityppioksidin 333,2 ppb. Vuodesta 1750 hiilidioksidin pitoisuus on noussut 149 %, metaanin 262 % dityppioksidin 123 %. Vuonna 2021 nousu on edelleen jatkunut. Kasvihuonekaasupitoisuuksien nykyisellä nousuvauhdilla globaali keskilämpötila ylittää tämän vuosisadan loppuun mennessä huomattavasti Pariisin sopimuksen tavoitteet, joissa pyritään korkeintaan 1,5-2 asteen nousuun esiteolliseen aikaan verrattuna.

Valtamerien lämpösisältö on ennätyksellisen suuri

Valtamerien keskimääräinen lämpösisältö (OHC) eri syvyyksillä (eriväriset käyrät) vuosina 1960-2020 verrattuna vuosien 2005-2017 keskiarvoon.

Noin 90 % ilmastonmuutoksen seurauksena maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä varastoituu meriin. Tätä mitataan valtamerien lämpösisällöllä. Alustavien tietojen mukaan valtamerien lämpösisältö 0-2000 metrin syvyydessä oli vuonna 2020 ennätyksellisen suuri. Tämä vaikuttaa myös lisääntyviin sademääriin ja trooppisten pyörremyrskyjen voimakkuuteen.

Meret imevät noin 23 % ihmiskunnan vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Siksi meret happamoituvat. Avomeren pinnan pH on laskenut maailmanlaajuisesti viimeisimpien 40 vuoden aikana ja on nyt alhaisimmillaan ainakin 26 000 vuoteen. Kun valtameren pH laskee, myös sen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä heikkenee.

Merenpinnan nousu on kiihtynyt

Merenpinnan keskimääräinen globaali kohoaminen tammikuusta 1993 syyskuuhun 2021.

Merenpinta nousee sekä meriveden lämpölaajenemisen että mantereilla olevien jäätiköiden sulamisen ja sieltä tulevan lisäveden seurauksena. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. Satelliittimittausten mukaan nousua tapahtui keskimäärin 2,1 millimetriä vuodessa vuosina 1993-2002 ja 4,4 millimetriä vuodessa vuosina 2013-2021.

Lähde

WMO (World Meteorological Organization): State of Climate in 2021. Extreme events and major impacts. Press Release Number 31102021. Published 31 October 2021.

Lue myös nämä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisestä ylitetään 2030-luvun alkupuolella

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?