maanantai 8. heinäkuuta 2024

Globaalisti 13 ennätyslämmintä kalenterikuukautta peräkkäin ja 12 kuukauden ajan jokainen kuukausi vähintään 1,5 astetta yli esiteollisen ajan

Kuukausien globaalit keskilämpötilat tammikuun 1979 alusta kesäkuun 2024 loppuun verrattuna vuosien 1991-2020 keskiarvoon (= kaavion nollataso). Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.


Viimeisin vuosi on ollut globaalisti ennätyslämmin

Copernicuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan kesäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Keskimääräinen lämpötila oli 16,66 celsiusastetta, mikä on 0,14 astetta edellistä kesäkuun ennätystä (kesäkuu 2023) enemmän ja 0,67 astetta yli vertailujakson 1991–2020 kesäkuiden keskiarvon. 

Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 13 peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Näin pitkä ennätysputki on epätavallinen. Viimeksi vastaava on koettu 2015–2016.

Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (heinäkuun 2023 alusta kesäkuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, globaalisti keskimäärin 1,64 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,76 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon. Jokainen viimeisimmästä 12 kuukaudesta on ollut vähintään 1,50 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvo.

Merivesi on ollut globaalisti ennätyslämmintä jo 15 kuukauden ajan

Myös merien globaali (60° S–60° N) pintalämpötila oli kesäkuussa 2024 korkeampi kuin kertaakaan aiemmin mittaushistoriassa. 

Kaikki 15 peräkkäistä kuukautta ovat olleet merivesien pintalämpötiloissa mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Tähän ovat vaikuttaneet ilmastonmuutos ja El Niño -ilmiö yhdessä. Kun El Niño nyt on heikentynyt, sekä merien että ilman lämpötilat alkanevat hieman alentua.

Ateenassa kesäkuu oli lämpimämpi kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1860 alkavan mittaushistorian aikana

Kreikan pääkaupungin Ateenan ilmastotilastot (Thiseion mittauspiste) alkavat vuodesta 1860. Kesäkuu 2024 oli sielläkin koko mittaushistorian lämpimin, keskimäärin 29,9 astetta. Vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo oli 35,6 astetta (korkein lukema 41,2 astetta 13. kesäkuuta), mikä on 4,4 astetta enemmän kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo (korkein lukema 29,5 astetta 21.–22. kesäkuuta) puolestaan oli peräti 4,8 astetta korkeampi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo.

Ateenan koko mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä kesäkuusta peräti kahdeksan on koettu viimeisimmän 20 vuoden aikana.

Yksittäisiä ennätyksiä tärkeämpää ilmastonmuutoksen kannalta kuitenkin on pitkän aikavälin keskimääräinen kehitys. Ateenassa (Thiseion mittauspiste) keskimääräinen lämpötila ylitti jo viime vuosikymmenellä aikavälin 1860–1900 keskiarvon peräti 1,7 asteella. Ateenaan vuorokauden ylimmät lämpötilat ovat kohonneet 1970-luvulta alkaen keskimäärin 0,6 astetta vuosikymmenessä. Alimmissa lämpötiloissa nousua on tapahtunut yli 0,8 astetta vuosikymmenessä.

Lähteet

Copernicus: Surface air temperature for June 2024

Ekathimerini.com: Athens sizzles with hottest June on record

tiistai 18. kesäkuuta 2024

Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on torstaina 2. elokuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä, ylikulutuspäivää täytyisi saada myöhennettyä 22 päivää vuodessa seuraavien kuuden vuoden ajan.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä) sekä siihen sisältyvä hiilijalanjälki (harmaa käyrä). Kaavio on muokattu lähteestä Global Footprint Network, Nowcasting the World's Footprint & Biocapacity for 2024, May 2024.


Torstaina 2. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä 2024. Ihmiskunta on siis 1.1.2024-1.8.2024 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on aikaistunut yhdellä vuorokaudella. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti 45 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2030, ylikulutuspäivää täytyisi kuitenkin saada myöhennettyä 22 päivää vuodessa seuraavien kuuden vuoden ajan.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2024 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Earth Overshoot Day.


Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Viime vuosikymmenten kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, luontokato ja ilmastonmuutos.

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee tästä linkistä.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia


"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja


keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Nyt jo 12 ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso

Globaali lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo tammikuun 1940 alusta toukokuun 2024 loppuun verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on, että maapallon lämpötila ei pitkällä aikavälillä tarkasteltuna nouse yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Copernicus Climate Change Service kertoi tiedotteessaan hetki sitten, että toukokuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin toukokuu, 1,52 celsiusastetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) toukokuiden keskiarvo. Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 12 peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. 

Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (kesäkuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, 1,63 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,75 astetta yli vertailukauden 1991-2020 keskiarvon. 

Lähde

Copernicus: Surface air temperature for May 2024

Lue myös tämä

Tämän vuoden toukokuussa Suomessa on enemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana

torstai 30. toukokuuta 2024

Tämän vuoden toukokuussa Suomessa on enemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana


Tämän vuoden toukokuussa Suomessa tulee olemaan ennätykselliset 16 hellepäivää

Hellepäivien lukumäärällä (eivät peräkkäisiä päiviä) mitattuna digitoidun mittaushistorian helteisimmät toukokuut (hellettä jossakin päin Suomea) ovat olleet seuraavat:

1. 2024 hellepäiviä 16 (ennuste, toistaiseksi 14 hellepäivää)

2. 2018 hellepäiviä 14

3. 1984 hellepäiviä 12

4. 1963 hellepäiviä 11

5. 1993 hellepäiviä 10

6. 2010 hellepäiviä 9

Kouvolassa on tänä vuonna ollut enemmän hellepäiviä kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018

Kouvolassa Utin lentoaseman lämpötilakeskiarvo 1.-29.5.2024 on 13,34 astetta. Koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin toukokuu on Kouvolassa ollut vuonna 2018. Silloin Utin lentoaseman mittauspisteessä toukokuun keskilämpötila oli 14,96 astetta. 

Toiseksi korkein toukokuun keskilämpötila Utin lentoaseman mittauspisteellä on 13,98 astetta toukokuulta 2016. Kylmin toukokuu puolestaan on ollut vuonna 1974, jolloin keskilämpötila oli vain 6,59 astetta ja jolloin 20 astetta ylitettiin vain kahtena päivänä.

Hellepäivien määrällä mitattuna Kouvolan Utissa tämän vuoden toukokuu on ollut helteisempi kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018. Silloin hellepäiviä oli kuusi, kun nyt niitä on tähän mennessä ollut jo kahdeksan. Ennusteiden mukaan tämän vuoden toukokuussa Utissa tulee olemaan kaikkiaan kymmenen hellepäivää.

Koko toukokuun keskilämpötila kuitenkin jää Utissa tänä vuonna alemmaksi kuin vuonna 2018, koska nyt lämpötilojen vaihtelu on ollut suurempaa. Alkukuukausi oli kylmä. Kylmimmillään vuorokauden keskilämpötila jäi 1,6 asteeseen 8. toukokuuta, kun taas korkein vuorokauden keskilämpötila on tähän mennessä ollut 21,9 astetta 28. toukokuuta. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 6,8 astetta toukokuun kahtena ensimmäisenä vuorokautena ja 21,9 astetta 5. toukokuuta. Koko kuukauden korkein yksittäisen havaintohetken lämpötila on tänä vuonna ollut 28,3 astetta 28. toukokuuta, kun vuonna 2018 se oli 28,4 astetta 15. toukokuuta. 

Vuonna 2018 ennätyslämmintä toukokuuta seurasi myös ennätyksellisen helteinen kesä. Saapa nähdä, miten käy tänä vuonna. Kesäkuun alun ennusteet ainakin näyttävät jonkin verran viilenevää.

Utin lentosääasema on perustettu vuonna 1944, mutta ensimmäisten vuosien tiedot ovat vain paperilla. Digitoituina tilastot ovat Suomen sääasemilta yleensä vuodesta 1959 alkaen.

Tilastotiedot

Ilmatieteen laitoksen avoin data, havaintojen lataus

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Globaalisti mittaushistorian lämpimimmät huhtikuu ja 12 kuukauden jakso rikkoivat jälleen lukuisia ennätyksiä

Keskimääräinen ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa huhtikuussa 2024 verrattuna aikavälin 1991–2020 keskiarvoon. Ilmoitetut lämpötilat ovat siis anomalioita eli poikkeamia vertailukauden keskilämpötilasta. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

 

Globaalisti mittaushistorian lämpimin ja Euroopassa toiseksi lämpimin huhtikuu

Huhtikuu 2024 oli tutkimuslaitos Copernicuksen mukaan globaalisti koko mittaushistorian lämpimin huhtikuu, 0,14 astetta edellistä ennätyslämmintä huhtikuuta 2016 lämpimämpi. Yksittäisiä valtioita tarkasteltaessa tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin oli klimatologi M. Herreran mukaan Turkki ja kylmin Suomi. Vaikka huhtikuu alkoi Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämpimänä, Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli enimmäkseen 1–2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja viileämpi. Koko Eurooppaa tarkasteltaessa huhtikuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. 

Viimeisimmän seitsemän kuukauden aikana Suomi on ollut tavanomaiseen verrattuna maailman kylmin valtio

Viimeisimmän seitsemän kuukauden aikana Suomi on ollut Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan maailman kylmin valtio verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vain neljässä muussa valtiossa on ollut keskimääräistä kylmempää, nimittäin Ruotsissa, Islannissa, Norjassa ja Uruguayssa. Joku iltapäivälehden toimittaja saattaisi vetäistä tästä lööpin, että AMOC-järjestelmän keikahduspiste on ylittynyt ja Pohjoismaiden kylmeneminen on alkanut. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole pääteltävissä näin suoraviivaisesti, vaikka AMOC näyttääkin jo vähän heikentyneen ilmastonmuutoksen seurauksena.

Viimeisin 12 kuukautta globaalisti mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso

Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 11 peräkkäistä kuukautta ovat olleet globaalisti mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. NOAA:n mukaan super-El Niñon aikana 2015–2016 oli jopa 16 ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin, mutta nyt lämpötilat ovat olleet vieläkin korkeampia kuin tuolloin.

Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (toukokuun 2023 alusta huhtikuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso. Keskimääräinen ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa oli 1,61 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,73 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon. 

Myös merivesi ennätyslämmintä

Myös merien lämpötila viimeisimmän 12 kuukauden ajalta on ennätyksellisen korkea. Helmikuussa globaali meriveden keskilämpötila jäättömillä alueilla (60° S–60° N, ilmastotieteen standardi tarkasteltaessa merivesien keskilämpötilaa) oli 21,04 astetta. Tämä on korkeampi lukema kuin mittaushistorian yhdenkään aiemman huhtikuun aikana ja lähes yhtä korkea kuin kaikkien ennätys 21,07 astetta, joka mitattiin vasta maaliskuussa 2024. Itse asiassa ennen vuotta 2023 globaali meriveden keskilämpötila ei ylittänyt ERA5-datassa 21 astetta yhdenkään vuorokauden aikana, kun nyt koko kuukauden keskilämpötila oli 21,04 astetta. Huhtikuussa vähintään 28 asteen keskilämpötila mitattiin ennätyksellisesti 27,1 prosentilla merien pinta-alasta. Aiempi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätys oli 25,5 prosenttia maaliskuussa 2024.

Esiteollisen ajan keskilämpötila on ylittynyt ajoittain jopa kahdella asteella

Maapallon tämänhetkiset lämpöennätykset johtuvat osittain luontaisesti lämmittävästä El Niño -ilmiöstä, jonka huippu koettiin alkuvuodesta 2024. Ilmastonmuutos näkyy kuitenkin siinä, että nyt heikomman El Niño -ilmiön aikana lämpötilat ovat olleet vieläkin korkeampia kuin vuosina 1997–1998 ja 2015–2016, jolloin koettiin supervoimakkaat El Niño -ilmiöt.

Ilmastonmuutoksesta kertoo myös se, että maapallon ensimmäinen asteen verran esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi vuorokausi koettiin vuonna 1958. Vuorokauden keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan 1,5 asteella ensimmäistä kertaa vuonna 2015 ja kahdella asteella vuonna 2023. Helmikuussa 2024 koettiinkin jo neljä peräkkäistä vuorokautta, jolloin esiteollisen ajan keskiarvo ylittyi kahdella asteella.

Pääasiallinen lähde

Copernicus: Global temperature record streak continues – April 2024 was the hottest on record

Lue myös nämä

Globaalisti vuosi 2023 oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa merialueilla yli asteen ja maa-alueilla yli kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Mittaushistorian lämpimin vuosi 2023 oli noin 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja yksittäiset vuorokaudet jopa yli 2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä

keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Kansainvälisten tutkimuslaitosten ennusteet: Kesän 2024 sää Suomessa

Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kesän 2024 säästä. Ennusteissa on melko paljon vaihtelua, mutta keskimääräistä kylmempää kesää ei ainakaan näyttäisi olevan odotettavissa. Lämpötilat kohoavat joko 30 vuoden keskiarvojen mukaisiin lukemiin tai niiden yläpuolelle. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten niihin ei kannata luottaa liikaa.

Huomautus 30.5.2024: Toukokuu on ollut hyvä esimerkki tällaisten vuodenaikaisennusteiden ongelmista. Useimmat kuukausiennusteet ennakoivat Suomeen melko viileää toukokuuta. Sääennustemalleille on tyypillistä, että ne helposti jatkavat ennusteen tekohetkellä vallinnutta säätyyppiä liian pitkälle, kuten nyt huhtikuun viileyttä pitkälle toukokuuhun. Toukokuun alku olikin Suomessa viileä, mutta sitten alkoivat helteet, kun Suomi jäi suihkuvirtauksen mutkittelussa lämpimälle puolelle. Tällaiset satunnaiset muutokset säähän vaikuttavissa tekijöissä ovat ratkaisevia yksittäisiä kuukausia tarkasteltaessa. Siksi vuodenaikaisennusteissa kannattaakin mieluummin katsoa kolmen kuukauden jaksoja kuin yksittäisiä kuukausia. Toukokuun lämpimyyden Suomessa osasisivat tänä vuonna ennustaa lähinnä vain Yhdysvaltojen (NCEP) ja Britannian (MetOffice) ilmatieteen laitokset.



ECMWF: Melko varmasti tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi kesä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, Pohjanlahden rannikolla viileää ja muualla Suomessa täysin tavanomaisia lämpötiloja. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa tilanne säilyy lähes samana, joskin tavanomaisten lämpötilojen vyöhyke kutistuu lähinnä Pohjanmaan maakuntiin. Varsinaiset kesäkuukaudet (kesä-elokuu) ovat siis isossa osassa Suomea vähän keskimääräistä lämpimämpiä, mutta poikkeamat pitkän aikavälin keskiarvoista eivät ole suuria. 

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna viileimpiä ovat touko- ja kesäkuu, lämpimimpiä elokuu ja syyskuu, joskin silloinkin Länsi-Suomen lämpötilat pysyvät vain pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisissa lukemissa. 

Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Jos on jotakin poikkeamaa, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin sateisempaa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Kanadan ilmatieteen laitos: Suomen toukokuu keskimääräistä kylmempi, kesäkuukaudet melko tavanomaisia, syyskuu keskimääräistä lämpimämpi

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että touko-heinäkuu on koko Suomessa lähes tavanomainen. Kaakkois-Suomen tienoilla on kuitenkin viitteitä 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä ja aivan länsirannikolla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä viileämmästä säästä. Kesä-elokuussakin Suomessa ollaan melko tavanomaisissa lämpötiloissa, mutta muualla kuin aivan läntisimmissä Suomessa on mahdollisuus 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0,2-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, mutta todennäköisyys tähän on kaikista pienin länsirannikolla. 

Yksittäisistä kuukausista toukokuu on lähes koko Suomessa 0,2-0,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Kesäkuussa Etelä-Suomessa voi olla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Lapissa saman verran keskimääräistä viileämpää. Heinäkuussa suuressa osassa Suomea on mahdollisuus 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Elokuussa vain Lapissa saattaa olla 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta syyskuussa pitkäaikaiset keskiarvot ylittyvät suurimmassa osassa Suomea 1-2 asteella, meren rannikkoalueilla 0,5-1 asteella. 

Sademäärät ovat monin paikoin, varsinkin Lapissa, keskimääräistä suurempia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.

Saksan ilmatieteen laitos: Vain syyskuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa touko-heinäkuun jakso on lähellä tavanomaisia lämpötiloja. Itä-Suomessa sekä Lapissa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden rannikolla 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Kesä-elokuussa Lapin lämpötilat näyttäisivät korkeintaan asteen verran keskimääräistä korkeammilta, mutta Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa. Pohjanlahden rannikolla voi edelleen olla hieman keskimääräistä viileämpää. Heinä-syyskuussa on aivan länsirannikkoa lukuun ottamatta 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Lapissa. 

Yksittäisistä kuukausista toukokuu, heinäkuu ja elokuu ovat suurimmassa osassa Suomea lämpötiloiltaan tavanomaisia, joskin heinä- ja elokuussa Lapissa saattaa olla 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesäkuussa Länsi-Suomessa on viileää ja Itä-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain syyskuu on koko Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Lapissa. 

Kolmen kuukauden sademäärät saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.

IRI: Varsinkin loppukesä keskimääräistä lämpimämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) toissapäivänä julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan sekä touko-heinäkuun että kesä-elokuun jakso ovat Suomessa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä, joskaan todennäköisyys (varmuus) tälle ei ole kovin suuri. Sen sijaan heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa koko Suomessa. Erityisesti Itä-Lapissa keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys on varsinkin heinä-syyskuussa suuri. 

Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Keskimääräistä kuivempaa voi olla touko-heinäkuussa etelärannikolla ja kesä-elokuussa länsirannikolla. Tavanomaiseen verrattuna sateisimmalta näyttää heinä-syyskuun jakso, varsinkin Järvi-Suomessa ja Lapissa.

Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä ja alkusyksy

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. 

Toukokuussa Suomessa on 0-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, selvimmin Käsivarren Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Pohjanlahden rannikolla saatetaan jäädä lähelle tavanomaisia keskiarvoja.

Sademäärät ovat täysin tavanomaisia. 

Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa lämmin kesä, varsinkin loppukesä ja varsinkin Lapissa

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa koko Suomen kesä näyttää keskimääräistä lämpimämmältä melko suurella todennäköisyydellä. Varsinkin Lapissa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun muualla poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen.

Jo toukokuussa Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun samaan aikaan muualla jäädään pitkäaikaisten keskiarvojen lukemiin. Sen sijaan kesäkuussa ja elokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain meren rannikoilla poikkeama näyttää jäävän pienemmäksi. Heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Itä-Lapissa mahdollisesti 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussa aivan koko Suomessa on tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärät ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa. 

Ranskan ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi kesä koko Suomessa, Lapissa mahdollisesti myös keskimääräistä vähäsateisempaa

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) kaikki kolmen kuukauden jaksot ja toukokuuta lukuun ottamatta myös kaikki yksittäiset kuukaudet ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin Perämeren ympäristössä voi olla viileämpää. Toukokuussa Lapissa ja Itä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjanlahden rannikolla vähän keskimääräistä viileämpää ja muualla täysin tavanomaisia lämpötiloja.

Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Pieniä viitteitä on kuitenkin siitä, että keväällä on ajankohdan tavanomaisiin lukemiin verrattuna sateisempaa kuin loppukesästä ja Etelä-Suomessa sateisempaa kuin Lapissa. Koko Suomea tarkasteltaessa tavanomaiseen verrattuna kuivin kuukausi on syyskuu.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi kesä, varsinkin Lapissa

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä - ja myös yksittäiset kuukaudet - ovat koko Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, vieläpä melko suurella todennäköisyydellä. Suurin osa Suomea on kesäkuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Elo- ja syyskuussa näin suuri poikkeama näkyy vain Lapissa, kun taas muualla poikkeama jää pääosin 0,5-1 asteeseen, rannikoilla jopa sen alle.

Sademäärät vaihtelevat alueittain hyvin paljon. Pääsääntöisesti aivan eteläisimmässä Suomessa voi olla keskimääräistä kuivempaa, Lapissa keskimääräistä sateisempaa.

Britannian ilmatieteen laitos: Yksittäisissä kuukausissa vaihtelua, mutta kaikki kolmen kuukauden jaksot keskimääräistä lämpimämpiä, erityisesti alkukesä

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa näyttää monien muiden tutkimuslaitosten ennusteita varmemmalta, että kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä ovat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin alkukesä. Touko-heinäkuussa koko Suomessa Pohjanlahden rannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Näin suuria poikkeamia saavutetaan kesä-elokuussa vain Lapissa sekä Itä-Suomessa. Heinä-syyskuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta.

Useista muista ennusteista poiketen myös toukokuu vaikuttaa suurella todennäköisyydellä keskimääräistä lämpimämmältä. Touko-, kesä- ja heinäkuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Elo- ja syyskuussa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat tavanomaisia.

Japanin ilmatieteen laitos: Suomessa noin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä, mutta vain heinäkuussa keskimääräistä lämpimämpää kaikilla Suomen alueilla

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat Suomessa kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla noin 0,5-1 astetta keskimääräistä korkeampia, paitsi touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa ainakin pohjoisimmassa Lapissa saatetaan jäädä tavanomaisiin lämpötiloihin. 

Toukokuussa Suomessa ei näy selkeää signaalia normaalista poikkeavista lämpötiloista, joskin eteläisimmässä Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesäkuussa Suomessa on Pohjois-Lappia lukuun ottamatta 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Heinäkuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Elokuu ja syyskuu ovat lämpötiloiltaan tavanomaisia. 

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat todennäköisemmin keskimääräistä pienempiä kuin keskimääräistä suurempia.

NOAA/NWS: Kesäkuu näyttää parhaalta kesäkuukaudelta ja syyskuu tavanomaiselta, mutta loppuvuosi on keskimääräistä lämpimämpi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista touko-heinäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, samoin kesä-elokuu aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sen sijaan heinä-syyskuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Elo-lokakuussa on paikoin ja syys-marraskuussa taas koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Käsivarren Lapissa poikkeama kuitenkin jää 0,5-1 asteeseen.

Toukokuun alusta lokakuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on kesäkuu, jolloin koko Suomessa on 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Minkään muun kuukauden aikana kaikkialla Suomessa ei ole keskimääräistä lämpimämpää, vaikka pienillä alueilla voikin olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa keskimääräistä lämpimämmän sään alue keskittyy Lappiin. Syyskuussa koko Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia, kunnes lokakuussa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa täysin tavanomaisia, mutta muilla kolmen kuukauden jaksoilla on viitteitä keskimääräistä runsaammista sademääristä, varsinkin syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa.

Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa vain kesäkuu on keskimääräistä kuivempi. Tavanomaiseen verrattuna runsassateisin on lokakuu.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Lue tästä juhannuksen 2024 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi ja juhannuspäiväksi lähes pilvetöntä +23 asteen säätä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, poutaa ja korkeimmillaan 15-16 asteen lämpötiloja. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Päättynyttä talvea lukuun ottamatta vuodenaikaisennusteet ovat viime vuosina olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. 

Esimerkiksi toukokuun 2023 alussa vuodenaikaisennusteet olivat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kesä 2023 tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi, mutta kesäkuuta ennustettiin melko viileäksi ja loppukesää lämpimämmäksi. Todellisuudessa kesä 2023 olikin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa elokuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin, mutta eniten hellepäiviä Suomessa koettiin kesäkuussa. Vastaavasti talven 2023-2024 säästä kirjoitin lokakuussa 2023 näin: "Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa." Vasta joulukuussa ennusteet pystyivät ennakoimaan sen, että talvikuukausista voikin tulla keskimääräistä kylmempiä. Vuodenaikaisennusteille onkin tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?