perjantai 9. syyskuuta 2022

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Elokuun 2022 lämpötilan poikkeama vertailukauden 1991-2020 elokuista. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Euroopassa sekä elokuun että koko kesän (kesä-elokuu) keskilämpötilat olivat tänä vuonna mittaushistorian korkeimmat. Elokuu oli 0,8 astetta edellistä ennätyslämmintä elokuuta lämpimämpi ja koko kesä 0,4 astetta edellistä ennätyslämmintä kesää lämpimämpi.

Edellinen mittaushistorian kuumin kesä oli Euroopassa vasta viime vuonna, joskin sen ero seuraavaksi lämpimimpiin kesiin 2018 ja 2010 oli vain 0,1 astetta.

Myös Pohjois-Amerikassa kesä 2022 oli yksi mittaushistorian kuumimmista. Keski- ja Etelä-Kiinassakin helleaallot vallitsivat kaikkina kolmena kesäkuukautena.

Lähde

Copernicus: Summer 2022 Europe's hottest on record

Lue myös nämä

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta

Tervetuloa kesälomalle Kouvolaan, joka on Suomen helteisin ja muutenkin kesäsäältään paras kaupunki. Kouvolassa kannattaa viivähtää pidempäänkin. Tässä muutama vinkki kesäisestä tekemisestä Kouvolassa.

1. Maailmanperintökohde Verla (Werla)


Lue tästä linkistä lisää Verlasta.

2. Repoveden kansallispuisto


Repovedellä on upean luonnon lisäksi sotahistoriaa. Tämän kallion juurella sijaitsevassa louhikossa oli vielä 1960-luvun alussa kertomusten mukaan joitakin riukuja jäljellä desantin kämpästä. Desantti oli ilmeisesti pudotettu Repoveden korpeen tarkkailemaan Mikkelin-radan liikennettä. Mahdollisesti hänelle oli annettu tehtäväksi räjäyttää Hillosensalmen silta, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Lue tästä linkistä lisää Repovedestä.

3. Niivermäen luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Niivermäestä.

4. Myllypuron luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Myllypurosta.

5. Alakylän luontopolku ja sotahistoria


Lue tästä linkistä lisää Alakylästä.

6. Mustila arboretum


Lue tästä linkistä lisää Mustilasta.

7. Urheilupuiston uimahalli ja ulkoallas


Urheilupuiston uimahalli on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Valmistuttuaan vuonna 1965 se oli Suomen 15. ja silloisen Kymen läänin ensimmäinen uimahalli. Tarkasta tästä uimahallin ja ulkoaltaan aukioloajat.

8. Urheilupuisto frisbeegolfratoineen ja skeittipaikkoineen


Lue tästä linkistä lisää Urheilupuistosta.

9. Kaunisnurmen museokortteli


Kuvassa on rautatieläisten kaivo museokorttelissa. VR pystytti ainakin neljä tällaista kaivoa 1900-luvun alussa omistamiensa asuintalojen lähistölle asukkaiden käyttövedensaantia varten. Lue tästä linkistä lisää Kaunisnurmen museokorttelista.

10. Kettumäen kansanpuisto


Lue tästä linkistä lisää Kettumäen kansanpuistosta.

11. Kettumäen kotiseututalo


Kettumäen kansanpuiston vieressä sijaitseva kotiseututalo on arvokas osa Kouvolan historiaa. Sitä sanotaan Lars Sonckin parhaiten säilyneeksi kansallisromanttiseksi pyöröhirsirakennukseksi Suomessa. Alunperin se rakennettiin Kymintehtaan kansakouluksi vuonna 1897. Kettumäelle se siirrettiin vuosina 1955-1957.

12. Kymin huvila ja Taideruukki


Kymin huvila Ahlmannintien Kuusankosken päässä (Kymintehtaan läheisyydessä) on Pohjois-Kymenlaakson vanhin käytössä oleva asuintalo. Alun perin talo rakennettiin isännöitsijän asunnoksi vuonna 1873. Nykyisin Kymin huvilassa toimii lounas- ja tilausravintola. Sitä käytetään myös juhlatilana, ja majoitustakin on tarjolla. Lue tästä linkistä lisää Kymin huvilasta ja tästä linkistä Taideruukista.

13. Kouvolan tori (Hansatori) ja kävelykatu Manski


Lue tästä linkistä lisää Hansatorista ja Manskista.

14. Pienoisrautatiemuseo Semaforo


Lue tästä linkistä lisää pienoisrautatiemuseosta.

15. Kouvolan uusi kaupungintalo


Vuonna 1968 valmistunut Kouvolan kaupungintalo on äänestetty valtakunnallisessa äänestyksessä Suomen komeimmaksi kaupungintaloksi.

16. Kouvolan vanha kaupungintalo


Tuulensuoja on Kouvolan vanha kaupungintalo.

17. Kouvolan seurakuntakeskus


Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-sali edustaa modernia arkkitehtuuria.

18. Kouvolan keskuskirkko


Vuonna 1977 valmistunutta Kouvolan modernia Keskuskirkkoa verrattiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen "identtisiä kaksosia" esittelevällä Kuin kaksi marjaa -palstalla Kouvolan Etola-kauppaan.

19. Kouvolan kukkaistutukset


Kouvola on kuuluisa upeista kukka-asetelmistaan. Tässä esimerkki Helvi Hongan patsaan ja pääkirjaston edestä.

20. Kouvolan jäähalli


KooKoon kotijäähalli Lumon Areena valmistui vuonna 1982.

21. Kouvolan puistot


Kouvolassa on useita kauniita puistoja. Kuvassa Pentsojan puisto.

22. Anu Pentikin veistokset


Anu Pentikin Ogoh-Ogoh -veistoksia (2011/2012) voi ihailla Poikilo-taidemuseon pihalla.

23. Käyräjoki


Käyräjoen (Jokelanjoen) rantamaisemat Valkealassa ovat kauniita.

24. Utin sotahistoria


Utti ovat sotahistoriallisten muistomerkkien aluetta. Kuvassa on Utissa valtatie 6:n varrella (Vennan tien kohdalla) sijaitseva "mainehikkaan" Utin taistelun (28. kesäkuuta 1789) muistomerkki. Myös nimi Tykkimäki syntyi Utin taistelun aikaisista mäen itärinteen tykkiasemista. 

Tervetuloa Kouvolaan!

Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kouvolan luontopolut

lauantai 18. kesäkuuta 2022

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Biarritz. Kuva: Pixabay.

Lähi-idässä yli 50 astetta ja Manner-Euroopassakin yli 40 astetta

Helleaallot kiusaavat eri puolilla maailmaa. Tänään esimerkiksi Iranissa (Ahwaz ja Safi-Abad Dezful) on mitattu 50,3 astetta ja Arabiemiirikunnissa (Sweihan ja UAE University) 49,8 astetta. 

Ranskassa on meneillään voimakkain koskaan mittaushistorian aikana ennen kesäpäiväseisausta mitattu helleaalto. Biarritzissa helle kohosi tänään 42,9 asteeseen, mikä ylittää havaintopisteen vuodesta 1931 alkavan mittaushistorian kaikkien aikojen ennätyksen kahdella asteella. Koskaan aiemmin lämpötila ei ole kesäkuussa ylittänyt Biarritzissa 40 astetta. Aiempi kesäkuun korkeimman lämpötilan ennätys oli 39,2 astetta vuodelta 2003.

Muuallakin Ranskan ja Espanjan alueella on ollut hyvin kuumaa. Eri paikoissa on mitattu kuumempia kesäkuun lukemia kuin koskaan aiemmin ja paikoin jopa koko mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyksiä, vaikka nyt on vasta kesäkuun puoliväli, jonka ei pitäisi olla erityisen voimakkaiden helleaaltojen aikaa. Esimerkiksi Biarritzissa keskimääräisen päivän ylimmän lämpötilan pitäisi olla tähän aikaan vuodesta noin 22 astetta. Koko Ranskan korkein lukema oli tänään (Pissos) 43,4 astetta.

Satelliitista mitattu maanpinnan lämpötila, joka voi tarkoittaa esimerkiksi hiekan, asfaltin tai rakennuksen katon lämpötilaa, kohosi Ranskassa 46 asteeseen ja Espanjassa 50 asteeseen. Kun Las Vegasissa Yhdysvalloissa ilman lämpötila nousi viikko sitten 43 asteeseen, katujen pintalämpötila nousi 50 asteeseen. Rakennusten ulkopinnat jäivät muutaman asteen viileämmiksi. Yhdysvalloissakin on ollut ennätyksellistä hellettä laajoilla alueilla. Erityisesti kaupungeissa lämpötila kohoaa usein hyvin korkeaksi kaupunkien lämpösaarekeilmiön vuoksi.

Eilen Jerseyssä Kanaalisaarilla (Maison St Louis) oli vuodesta 1894 alkavan mittaushistorian kuumin kesäkuun päivä, kun lämpötila kohosi 33,2 asteeseen. Saksassa lämpötila nousi tänään 37,1 asteeseen. Paikoin mitattiin kesäkuun mittaushistorian lämpöennätyksiä.

Ilmastonmuutos on lisännyt helleaaltojen todennäköisyyttä ja voimakkuutta

Yksittäiset helleaallot eivät ole merkittäviä, kun tarkastellaan ilmastonmuutosta. Sen sijaan pitäisi tarkastella trendiä, kuinka paljon korkeat lämpötilat ovat yleistyneet. Esimerkiksi Saksassa 35 asteen ylittäminen oli aiemmin hyvin harvinaista. Nyt näin tapahtuu lähes joka kesä ja ympäri maata. Päivän ylin lämpötila rikkoi 35 asteen rajan 1960-luvulla eri mittausasemilla yhteensä vain 122 kertaa, 1970-luvulla 158 kertaa, 1980-luvulla 328 kertaa, 1990-luvulla 672 kertaa, 2000-luvulla 1321 kertaa ja 2010-luvulla 2488 kertaa. 

Kesä 1976 oli Saksassa sen ajan mittakaavassa poikkeuksellisen lämmin, kun katsotaan 35 asteen ylityksiä. Seuraava yhtä lämmin kesä oli vasta vuonna 1983. Vuoden 2001 jälkeen on ollut vain kahteen kertaan kaksi peräkkäistä kesää, jotka eivät ole olleet yhtä lämpimiä kuin aikoinaan erityisen lämmin kesä 1976.

Ilmastonmuutos voimistaa nykyisin käytännössä kaikkia helleaaltoja hieman ja tekee ne myös aiempaa todennäköisemmiksi. Esiteollisella ajalla kerran kymmenessä vuodessa tapahtunut helleaalto tapahtuukin nykyisessä maailmassa keskimäärin 2,8 kertaa kymmenessä vuodessa ja on keskimäärin 1,2 astetta lämpimämpi. Jos globaali lämpötila kohoaa kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, samanlainen helleaalto tapahtuu jo keskimäärin 5,6 kertaa vuosikymmenessä ja on 2,6 astetta lämpimämpi.

Vastaavasti esiteollisella ajalla kerran 50 vuodessa tapahtunut helleaalto sattuu nykyisessä maailmassa keskimäärin 4,8 kertaa 50 vuodessa ja on keskimäärin 1,2 astetta lämpimämpi. Mikäli maailman lämpötila kohoaa kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, samanlainen helleaalto tapahtuu jo keskimäärin 13,9 kertaa 50 vuodessa ja on 2,7 astetta kuumempi.

Nämä edelliset laskelmat koskevat keskimääräisiä helleaaltoja globaalisti. Paikallisesti äärimmäisen voimakkaiden helleaaltojen todennäköisyys voi kuitenkin ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyä jopa monisatakertaiseksi.

Maalis-toukokuussa 2022 Intiassa, Pakistanissa ja muualla Etelä-Aasiassa oli voimakas helleaalto. Maaliskuu oli Intian 122-vuotisen mittaushistorian kuumin. Arvioiden mukaan tällaisen helleaallon todennäköisyys on kasvanut ilmastonmuutoksen vuoksi noin 30-kertaiseksi. Esiteollisen ajan ilmastossa helleaalto olisi ollut noin asteen viileämpi. Jos globaali keskilämpötila kohoaa kahdella asteella, vastaavan helleaallon todennäköisyys kasvaa vielä 2-20-kertaiseksi ja lämpötila kohoaa 0,5-1,5 astetta kuumemmaksi vuoteen 2022 verrattuna.

Lue myös nämä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Maapallon ylikulutuspäivä 2022 on 28. heinäkuuta

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2022 on tänään julkaistujen tietojen mukaan noin 28. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,75 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. 

Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1971-2022. Mitä matalampi vihreä pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2022 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 28. heinäkuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,75 maapalloa ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day.


Torstaina 28. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2022. Ihmiskunta on siis 1.1.2022-28.7.2022 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2022 ylikulutuspäivän laskelmat pohjautuvat YK:n vuodelta 2018 keräämiin tilastotietoihin, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.


Maailman ekologinen jalanjälki (punainen käyrä), biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja hiilijalanjälki (harmaa käyrä) globaalihehtaareina asukasta kohden vuosina 1961-2022. Hiilijalanjälki muodostaa osan ekologisesta jalanjäljestä, joka on esitetty kokonaisuudessaan punaisella käyrällä. Vaaleammilla värisävyillä esitetyt vuosien 2019-2022 tiedot ovat tämänhetkisiä ennakkoarvioita. Credit: Earth Overshoot Day.


Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan hiilidioksidipäästöt vähenivät covid-19-pandemian seurauksena vuoden 2020 alkupuolella (erityisesti toisella neljänneksellä) selvästi. Vaikka vuoden loppupuoliskolla ne kasvoivat jälleen, vuoden 2020 kokonaispäästöt olivat 5,2 % alhaisempia kuin vuonna 2019. Tämä osoittaa sitä, että laajamittaisilla kasvihuonekaasuja tuottavien toimintojen sulkemisilla päästömääriin voidaan vaikuttaa selvästi. Vuonna 2021 hiilidioksidipäästöt kuitenkin kasvoivat alustavien tietojen mukaan 6 % vuodesta 2020, joten päästöt nousivat hieman vuoden 2019 päästöjä suuremmiksi. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 hiilidioksidipäästöjen ennustetaan kasvavan 1,5 % ja hiilijalanjäljen 1,4 %. Hiilijalanjäljessä on otettu huomioon suorien päästöjen lisäksi maankäytön ja hiilinielujen muutokset.

Vuodesta 2021 vuoteen 2022 ekologinen jalanjälki kasvoi globaalisti 1,2 % ja biokapasiteetti 0,4 %. Arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että vuonna 2022 maapallon biokapasiteetti on 1,5 globaalihehtaria/asukas ja ihmiskunnan ekologinen jalanjälki 2,7 globaalihehtaaria/asukas, josta noin 60 % on hiilijalanjälkeä.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos

Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 10. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 31. maaliskuuta. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. 


Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee tästä linkistä.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia


"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja


tiistai 17. toukokuuta 2022

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Kesän 2022 sää Suomessa

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet kesän 2022 säästä. Keski- ja Etelä-Euroopan kesä näyttää useassa ennusteessa helteiseltä. Sen sijaan Suomen kesäsää vaikuttaa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään melko tavanomaiselta. Keskilämpötila voi kyllä kohota hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle, mutta poikkeama ei ole suuri. Viime kesän kaltaista hellekesää ei siis näyttäisi tämänhetkisten ennusteiden mukaan olevan tulossa. Toisaalta myöskään kylmä kesä ei näytä todennäköiseltä. Tällaiset sään vuodenaikaisennusteet ovat kuitenkin vielä kokeiluasteella, joten niihin ei kannata luottaa liikaa. Ne antavat vain jonkinlaista suuntaa sään kehityksestä kesän aikana. Myöskään vuosi sitten keväällä vuodenaikaisennusteissa ei näkynyt merkkejä niin lämpimästä kesästä kuin Suomeen lopulta tuli. Päivitän ennusteita kesän aikana tämän blogitekstin kommentteihin.
 



IRI: Erityisesti loppukesä keskimääräistä lämpimämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) juuri julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan Suomen kesä eli kolmen kuukauden jakso kesäkuun alusta elokuun loppuun on koko maassa keskilämpötiloiltaan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, joskaan todennäköisyys ei ole hyvin suuri. Asiaa ei siis voi sanoa kovin varmasti. Länsirannikolla ja itäisimmässä Suomessa on keskimääräistä sateisempaa, aivan etelärannikolla keskimääräistä kuivempaa.

Heinä-syyskuussa pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa, varsinkin Itä-Suomessa ja Lapissa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Elo-lokakuussa koko Suomessa on edelleen keskimääräistä lämpimämpää. Pienin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa. Lapissa, erityisesti Länsi-Lapissa, ja mahdollisesti myös Kaakkois-Suomessa on keskimääräistä vähäsateisempaa.

Myös syys-marraskuussa koko maassa on keskimääräistä lämpimämpää ja suuressa osassa maata keskimääräistä vähäsateisempaa.


NOAA/NWS: Täysin tavanomaisen kesän jälkeen vähän keskimääräistä lämpimämpi loppusyksy ja alkutalvi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista kesä-elokuu, heinä-syyskuu ja elo-lokakuu ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sen sijaan syys-marraskuussa Suomessa on länsirannikkoa lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Loka-joulukuussakin suurimmassa osassa Suomea on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Kaakkois-Suomessa poikkeama yltää +1-2 asteeseen verrattuna ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla lähes koko Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kesäkuun alusta marraskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta lämpimämpää kuin marraskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Itärajalla ja osassa Lappia voi olla marraskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lämpötiloiltaan täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia kuukausia ovat kesäkuu, elokuu ja syyskuu. Näiden kuukausien aikana Merenkurkun tienoilla on jopa pieniä viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Heinäkuussa Kaakkois-Suomessa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muualla täysin tavanomaisia lämpötiloja. 

Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista yksikään ei vaikuta olevan sademääriltään oleellisesti tavanomaisesta poikkeava. Myöskään yksittäisistä kuukausista ei näy selkeää signaalia. Sademäärissä voi olla suuriakin alueellisia vaihteluja. Aivan etelärannikolla suurin todennäköisyys keskimääräistä vähäsateisempaan säähän on elokuussa ja ehkä heinäkuussakin.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Loppukesä alkukesää lämpimämpi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kesä-elokuu on koko Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen tai Pohjanlahden rannikolla jopa vähän keskimääräistä viileämpi. Sen sijaan heinä-syyskuussa suuressa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja vain aivan läntisimmässä Suomessa poikkeama jää 0-0,5 asteeseen. Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärissä on alueellista vaihtelua. Yleisesti ottaen ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna sateisin on elo-lokakuu.

Ranskan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi kesä

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan lähes koko Suomen kesä, siis kesä-elokuun jakso, on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa saattaa kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Etelä- ja Länsi-Suomessa lienee vähän keskimääräistä kuivempaa.

Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lounais-Suomen sisämaassa poikkeama voi yltää 0,5-1 asteeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa on edelleen hieman keskimääräistä vähäsateisempaa. Lähes sama lämpötilapoikkeama jatkuu elo-lokakuussa, mutta nyt keskimääräistä kuivemman sään alue painottuu Kaakkois-Suomeen.

Italian ilmatieteen laitos: Suomen kesä ja alkusyksy 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan kesä eli kesä-elokuun jakso on Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa aivan koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Suomen sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Kesä-elokuussa vähän keskimääräistä kuivemman sään alue ulottuu lähelle Suomen eteläosaa. Elo-lokakuussa puolestaan aivan pohjoisimmassa Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Saksan ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa mahdollisuus hieman keskimääräistä lämpimämpään kesään

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa lähes koko Suomen kesä (kesä-elokuun jakso) on lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Suomen eteläosissa voi kuitenkin olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Pohjanlahden ympärillä 0-0,5 astetta keskimääräistä viileämpää. Sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa, mutta Pohjanlahden ympärillä ei enää ole lainkaan viitteitä keskimääräistä viileämmästä säästä. Elo-lokakuussa missään Suomen alueella ei näy signaalia keskimääräisestä poikkeavista lämpötiloista.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähes keskiarvojen mukaisia, joskin heinä-syyskuussa Pohjois-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.

ECMWF: Kesäsää vaihtelee Suomen eri alueilla paljon

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että kesällä (kesä-elokuussa) Suomen lämpötiloissa on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkäaikaiseen kesän keskiarvoon verrattuna Lounais-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä-Lapissa täysin tavanomaista ja Pohjanlahden rannikolla 0-1 astetta keskimääräistä viileämpää. Pitkälti sama tilanne jatkuu heinä-syyskuussa. Sen sijaan elo-lokakuussa Lounais-Suomessa ja Pohjois-Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kesä-elokuussa etelärannikolla, itärajalla ja suuressa osassa Lappia voi olla hieman keskimääräistä vähäsateisempaa, mutta muilla alueilla ja muilla ennustejaksoilla sademäärät ovat täysin tavanomaisia. 

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Kesä on 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Tämän yhdistelmäennusteen mukaan kesä (kesä-elokokuu) Suomessa Pohjanlahden rannikkoa lukuun ottamatta 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Pohjanlahden rannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lukemiin.

Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa koko Suomessa on vähintään 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa poikkeama voi olla +0,5-1 astetta.

Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia. Vain aivan eteläisimmässä Suomessa on pieni mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän.

Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi kesä, paitsi Etelä-Suomessa voidaan jäädä tavanomaisiin lukemiin

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että kesä-elokuussa eteläisimmän Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, mutta muualla lienee todennäköisimmin keskimääräistä lämpimämpää, vaikkakaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärä on tavanomainen tai sitä suurempi.

Lue tästä juhannuksen 2022 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi poutaista, aurinkoista, ylimmillään +23 asteen asteen. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää poutaa, puolivälistä ja +17 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimualaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?








perjantai 15. huhtikuuta 2022

Hauskoja pääsiäisfaktoja


1. Mitenpäin kananmuna tulee ulos kanasta, terävä vai tylppä pää edellä?

Yleensä lintujen munat tulevat ulos lintuemosta terävä pää edellä. Joillakin lajeilla muna kuitenkin kääntyy munanjohtimessa noin tuntia ennen munintaa. Esimerkiksi kanalla tapahtuu juuri näin, joten kananmuna tulee kanasta ulos tylppä puoli edellä.


2. Miten kananmunan saa pysymään pystyssä pöydällä?

Ripottele pöydälle muutama kide taloussokeria. Sen jälkeen kananmuna on helppo saada pysymään pystyssä pöydällä (ks. oheinen video, klikkaa käynnistysnuolta tarvittaessa kahteen kertaan).



3. Voiko kananmunan kuorien avulla estää ilmastonmuutosta?

Kyllä voi! Kananmunan kuoren sisäpuolella oleva kalvo voi imeä lähes seitsemän kertaa oman painonsa verran hiilidioksidia ilmasta. Käytettyjen kananmunien kuorien jättäminen ilmalle alttiiksi voisi olla jokamiehen keino vähentää hitusen verran ilman hiilidioksidipitoisuutta. Lue lisää tästä linkistä.


Leppoisaa ja keväistä pääsiäistä!