Ilmastonmuutoksen vuoksi kuumuuden aiheuttamat kuolemat kolminkertaistuivat Euroopan kaupungeissa kesällä 2025

Kartassa a on esitetty kuumuudesta johtuneiden hellekuolemien määrä tutkituissa kaupungeissa miljoonaa ihmistä kohti. Kartassa b kerrotaan, kuinka suuri osuus hellekuolemista on yhdistettävissä ilmastonmuutokseen (ilmastonmuutoksen aiheuttamaan helleaallon voimistumiseen). Credit: Barnes, C., et al. (2025). Summer heat deaths in 854 European cities more than tripled due to climate change. Grantham Institute report. License: Creative Commons Attribution-Non Commercial-No Derivatives International License.

Kesällä 2025 ilmastonmuutos nosti lämpötiloja Euroopan eri alueilla jopa 3,6 asteella. Tänään julkaistu 854 eurooppalaiseen kaupunkiin keskittynyt tutkimus osoittaa, että näissä kaupungeissa kesän aikana todetuista 24 400 kuumuudesta johtuneesta kuolemasta 68 prosenttiin vaikutti ilmastonmuutos. 

Tutkituissa kaupungeissa, jotka edustavat 30 prosenttia Euroopan väestöstä, todettiin siis ilmastonmuutoksen vuoksi noin 16 500 kuolemaa (95 prosentin luottamusväli 15 013–17 864) enemmän verrattuna kesään, jota ihmiskunnan toiminta ei olisi lämmittänyt. Kesä-elokuun jakso oli näissä kaupungeissa ilmastonmuutoksen vuoksi keskimäärin 2,2 astetta lämpimämpi kuin ilman ilmastonmuutosta.

Suurimmat suhteelliset osuudet kuumuuteen liittyvistä kuolemista havaittiin Tukholmassa, Madridissa ja Bratislavassa, joissa yli 85 prosenttia arvioiduista kesän hellekuolemista johtui ilmastonmuutoksesta. Helsingissäkin 80 prosenttia kuumuuden aiheuttamista kuolemista linkittyi ilmastonmuutokseen.

Ylimääräisistä kuolemista 85 prosenttia tapahtui 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokassa, mikä osoittaa helteen vaarallisuutta erityisesti ikääntyvälle väestölle. Myös pitkäaikaissairaat kärsivät helteestä enemmän kuin terveet, samoin kaupunkilaiset enemmän kuin maaseudun asukkaat ja vähätuloiset enemmän kuin rikkaat. Nuorimmassa tutkitussa ikäluokassa (20–44-vuotiaat) kuumuus aiheutti vain 608 kuolemaa, joista hieman vajaa puolet (46 prosenttia) johtui ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisäkuumuudesta.

Kaupungistuminen etenee Euroopassa yhä. Tällä hetkellä 70 prosenttia eurooppalaista asuu kaupungeissa ja yli 80 prosentin odotetaan asuvan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit kuitenkin ovat erityisen alttiita helleaalloille, koska suuret määrät betoni- ja asfalttipintoja sitovat ja pidättävät lämpöä, jota myös liikenne ja energiankäyttö tuottavat. Siksi kaupungit ovat ympäröiviä maaseutuja lämpimämpiä, mikä tunnetaan kaupunkien lämpösaarekeilmiönä.  

Helleongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä toimia ihmisten suojelemiseksi kuumuudelta että nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Toisaalta sisätilojen viilentäminen lisää energiankulutusta entisestään. Ulkona viheralueiden ja vesialueiden laajentaminen vähentäisivät kaupunkien lämpösaarekevaikutusta ja tarjoaisivat ihmisille vilvoittelupaikkoja helleaaltojen aikana. Erityisen tärkeää tämä on alemmille sosioekonomisille ryhmille, jotka asuvat ahtaammin ja joilla epätodennäköisemmin on ilmastointi kodissaan.

Lähde

Barnes, C., et al. (2025). Summer heat deaths in 854 European cities more than tripled due to climate change. Grantham Institute report.

Lue myös nämä

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ymmärtäminen on avain järkevään kaupunkisuunnitteluun

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Kokemuksia valokuituliittymän hankinnasta, jossa kaikki on mennyt alusta asti pieleen

Toimiva infrastruktuuri on maantieteellisesti tärkeä asia. Moderniin infrastruktuuriin kuuluvat valokuituverkot. Valitettavasti niiden toteutus ei kuitenkaan aina mene täysin putkeen. Me tilasimme valokuidun ruotsalaiselta Global Connectilta (GlobalConnect AB) heinäkuussa 2023. Vain puoli tuntia netissä tehdyn sopimuksen allekirjoituksen jälkeen postilaatikkomme viereen ilmestyi mainoskyltti, jossa kerrottiin meidän tilanneen Global Connectin valokuituliittymän. Tämä olikin sitten ainoa asia, joka Global Connectilla toimi nopeasti. Nyt seuraa pitkä tarina omia kokemuksia.

"Salamannopeaa valokuituliittymää" ei ainakaan asennettu nopeasti.

Sisään asennetun kuitumuuntimen sijaintipaikasta ei vastoin sopimusta otettu mitään toivomuksia

Mitään ei tapahtunut ennen maaliskuuta 2024, jolloin kotiimme tuli kaksi ruotsalaista kuitumuuntimen asentajaa todennäköisesti urakkapalkalla. He juoksivat talon läpi, ja noin kahden minuutin kuluttua saapumisesta pora painui seinään juuri siihen kohtaan, johon en kuitumuunninta halunnut. Mitään neuvotteluja laitteen sijainnista ei ollut mahdollista käydä, vaikka sopimusehdoissa lukee näin: "Kiinteistönomistaja voi esittää toivomuksia Asiakkaan tiloissa sijaitsevien laitteiden sijoittamisesta kiinteistön märkiä alueita tai tiloja lukuun ottamatta. GlobalConnect noudattaa Kiinteistönomistajan esittämiä toivomuksia, ellei sillä ole perusteltua syytä toimia toisin." Global Connectin nettisivukin kuvailee asian olevan sovittavissa: "Ennen valokuidun lopullista asennusta GlobalConnectin urakoitsija sopii asiakkaan kanssa suunnittelukäynnistä. Tällä käynnillä sovitaan tärkeistä yksityiskohdista: Mihin kohtaan kuitukaapeli kaivetaan tontin rajalta taloon? Mistä kohdasta kuitu tuodaan sisään taloon? Minne kuitumuunnin sijoitetaan talon sisällä (pistorasian lähelle)?" Itse olin suunnitellut paikan eri kohtaan pistorasian viereen, talon toiseen päätyyn melko lähelle tietä. Asennuksen jälkeen kysyin vielä asentajilta, että milloin kaikki on valmista. Sain vastauksen, että toukokuussa.

Kuitumuuntimessa on täytynyt pitää virrat päällä jo 10 kuukautta, eikä yhteys toimi vieläkään

Yleisillä alueilla valokuitukaapeleiden kaivaminen aloitettiin vasta keskikesällä 2024. Lokakuussa tuli sitten sähköpostia otsikolla "Valokuituverkon käyttöönotot ovat lähellä". Mukana oli määräys kytkeä kuitumuunnin pistorasiaan ja pitää virta jatkuvasti päällä: "Tavoitteenamme on aloittaa ensimmäiset valokuituyhteyksien käyttöönotot Kouvolassa marraskuun aikana ja kytkeä mahdollisimman monta kotitaloutta verkkoon loppuvuoden aikana. Suoritamme juuri nyt viimeisiä taustatöitä näiden aloittamista varten. Pyydämmekin sinua tässä vaiheessa varmistamaan, että kuituvastaanottimesi on kytketty verkkovirtaan, jotta yhteyden toimivuus voidaan varmistaa käyttöönoton yhteydessä."

Sähköposteihin vastataan hitaasti, mitäänsanomattomasti tai ei lainkaan

Tammikuussa 2025 otin ensimmäistä kertaa sähköpostitse yhteyttä asiakaspalveluun, kun yhteys ei vieläkään toiminut. Sähköposteihin vastattiin jopa kuukauden viiveellä tai ei lainkaan, ja asentamisen aikataulusta osattiin sanoa vain, että siihen menee vielä pieni hetki. Vaikutti siltä, ettei asiaa edes selvitelty. Pyynnöistä huolimatta en myöskään saanut vastaavan päällikön yhteystietoja, eikä soittopyyntöä otettu vastaan.

EU rahoittaa valokuituverkon rakentamista avokätisesti, mutta työn jälki on huonoa

Poliitikot ovat epäonnistuneet, kun jokainen valokuituyhtiö saa vuorotellen kaivaa asvalttiteiden poikki viikkojen ajaksi jopa kahdeksan senttimetriä syvät leikkaukset.

Elokuun alussa pihallamme kävi kotimaisen Valoo-yhtiön myyntiedustaja. Valittelin hänelle ongelmia, jolloin hän kertoi, että Valoo-yhtiö oli kaivanut Global Connectin kaapelin tai kaapeleita poikki. Syynä oli kuulemma se, että Global Connect on asentanut kaapelit kaupungin alueella vain 20 senttimetrin syvyyteen, kun kaupungin vaatimus on 70 senttimetriä. Tämä on siis kilpailijan kertomaa tietoa, enkä itse osaa sanoa mitään tiedon tarkkuudesta. Näkemäni Global Connectin kaapelikaivannot eivät kuitenkaan arvioni mukaan ole olleet 70 senttimetriä syviä. 

Ihmettelin Valoo-yhtiön edustajalle myös sitä, miksi kaikki valokuituyhtiöt tekevät omat kaivantonsa eivätkä laita valokuitukaapeleitaan samaan aikaan yhteiseen kaivantoon, jolloin selviäisi pienemmillä kustannuksilla. Myyntiedustajan mukaan tälle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska EU tukee valokuituyhteyksien rakentamista niin hyvin. Niinpä meilläkin kolme eri yritystä on vuorotellen kaivanut tiet auki, eikä maisemointia ole tehty vuodenkaan kuluessa.

Tarkastajat eivät tulleet sovittuna aikana, ja kuituvastaanottimen yhdistäminen "kabinettiin" oli jäänyt tekemättä

Pyysin Global Connectin asiakaspalvelusta, että joku asioista tietävä soittaisi minulle vihdoinkin. Elokuun ensimmäisellä viikolla sainkin Ruotsista puhelun, jossa minulle kerrottiin, että edellinen aliurakoitsija on irtisanottu yli puoli vuotta sitten ja ettei heillä tällä hetkellä oikein ole tietoa, mitä alueellamme on tehty ja mitä ei. Sovimme, että he tulevat perjantaina 15.8. kello 15 katsomaan tilannetta. Sovimme myös, että olen itse silloin paikalla. Kun ajankohta sitten tuli, kiirehdin nopeasti työpaikalta kotiin ehtiäkseni ajoissa. 

Vielä kello 16.30 ketään ei ollut tullut paikalle, jolloin soitin itse ruotsalaiseen numeroon samalle henkilölle, jonka kanssa olimme ajankohdasta sopineet. Hän vastasi puhelimessa näin (en ole nauhoittanut puheluita, joten tämä ja muut sitaatit ovat muistinvaraisia sanamuotoja): "Kävimme kyllä aamupäivällä paikalla ja koputtelimme ovella, mutta et avannut ovea. Työmiehemme kuitenkin näkivät, että yhteys 'kabinettiin' puuttuu eli puhallus on jäänyt tekemättä. Miehet tulevat vielä illalla tekemään puhallusta. Jos puhallus onnistuu, valokuitu alkaa toimia heti sen jälkeen." 

Olin kyllä todella harmissani siitä, että sovittu ajankohta ei pitänyt ja että minulle ei ilmoitettu aikaisemmasta käynnistä mitenkään, jotta minun ei olisi tarvinnut kiirehtiä kotiin. Puhelussa mainittiin moneen kertaan "kabinetti", joka ilmeisestikin on kadun varressa oleva sähkökaappi. Puhaltaminen puolestaan on ihan virallinen termi ja tarkoittaa varsinaisen valokaapelin työntämistä tyhjään mikrokanavaputkistoon jopa satojen metrien tai kilometrin päästä. Taitaa olla yksi puhallus koko tämä valokuitusysteemi!

Asiakaspalvelunumerossa pyörii nauhoite aukioloajoista, mutta nauhoitteessa mainittuna aikana soitettaessa puhelu päättyy heti sen jälkeen automaatin viestiin "kiitos soitosta ja kuulemiin"

Kuitumuunnin talossamme vilkutti punaista toimimattomuuden merkiksi vielä viikonlopun jälkeenkin. Niinpä soitin Global Connectin asiakaspalveluun useita kertoja maanantai-iltapäivänä aikavälillä kello 13–16. Joka kerta asiakaspalvelussa vastasi vain oudosti suomea painottava nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Nauhoitteen jälkeen puhelu katkesi. Tiistaiaamuna Global Connectin nettisivuille oli lisätty tällainen teksti: "Viikolla 34 puhelinpalvelu on avoinna päivittäin klo 8:30–12:00. Muuten puhelintuki palvelee klo 8:30–15:30." Soitin siis asiakaspalveluun tiistaina kello 9.30, jolloin puhelimeen vastasi jälleen nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Jälleen puhelu katkesi heti nauhoitteen jälkeen. 

Jälleen uusia selityksiä yhteyden toimimattomuudelle ja uusia katteettomia lupauksia yhteyden toiminnan alkamisesta

Sain lopulta asiakaspalveluun yhteyden puhelimitse keskiviikkona kello 8.40 noin viiden minuutin jonottamisen jälkeen. Selitin asiani asiakaspalvelijalle, joka vastasi nyt näin: "Näen tiedoista, että teillä on enää hitsaukset tekemättä. Ihan pian valokuitu alkaa siis toimia." Tässä vaiheessa kyllästyin jatkuvasti vaihtuviin selityksiin ja jatkuviin lupauksiin valokuituyhteyden pikaisesta toiminnasta ja vaadin tarkempaa tietoa siitä, mitä tarkoittaa valokuidun toiminnan käynnistyminen lyhyen ajan kuluessa. Kysyin, että toimiihan yhteys kuukauden kuluessa, jolloin sain tällä kertaa tällaisen vastauksen: "Ei se kuukauden kuluessa ala toimia, mutta tämän vuoden aikana se alkaa toimia." Asiakaspalvelijalla siis oli tiedossa, että tässä kestää vielä useampi kuukausi, mutta silti hän puhui vain lyhyestä ajasta. 

Ensimmäistä kertaa hyvää palvelua Global Connectilta

Tuon vastauksen jälkeen kysyin kuluttajansuojan mukaisesta mahdollisuudesta peruuttaa koko sopimus ilman mitään kustannuksia, koska sopimukseemme oli kirjattu, että Global Connect on velvollinen asentamaan valokuidun käyttövalmiiksi 24 kuukauden kuluessa sopimuksen teosta. Sopimuksemme oli allekirjoitettu heinäkuussa 2023, joten valokuidun olisi pitänyt olla toiminnassa viimeistään heinäkuussa 2025. Asiakaspalvelija kuitenkin tarjosi vaihtoehdoksi edullisempaa sopimusta siten, että saamme parinsadan hintaisen avausmaksun ilmaiseksi ja Global Connectin oman nettiyhteyden tilalle vaihdetaan yhtä nopea mutta edullisempi ruotsalaisen Bahnhofin nettiyhteys kiinteällä hinnalla 24 kuukauden ajaksi. Nyt olin ensimmäistä kertaa tyytyväinen Global Connectin palveluun. Ensimmäistä kertaa minulle tarjottiin jotakin konkreettista hyvitystä viivästymisestä. Jäin innolla odottamaan uutta sopimusta sähköpostiin.

Mielikuvani hyvästä palvelusta osoittautui kuitenkin jälleen valheelliseksi

Asiakasta vaaditaan sopimuksessa hyväksymään ehdot, joita ei pääse lukemaan. Ojdå!

Innostus vaihtui pettymykseen, kun avasin sopimuksen allekirjoitettavaksi. Ehdoissa lukee, että Global Connect sitoutuu siihen, että yhteys toimii 24 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Missään ei mainita puhelimessa luvattua asiaa siitä, että yhteys saadaan toimimaan tämän kalenterivuoden loppuun mennessä. Niinpä kysyin sähköpostitse asiakaspalvelusta, voisiko lupauksen jotenkin lisätä sopimukseen. Vastaus kertoo jälleen karun totuuden: "Tavoitteenamme on toimittaa kuituyhteys sinulle vielä tämän vuoden aikana. Valitettavasti en voi kuitenkaan luvata 100 % varmuudella, että näin tapahtuu." Jälleen asiakaspalvelija oli pettänyt ja suullisesti luvannut sellaista, mitä ei uskalleta sanoa kirjallisena. Kuitenkin Suomen lakien mukaan suullisen sopimuksen pitäisi olla yhtä pätevä ja sitova kuin kirjallisen sopimuksen.

Kaiken lisäksi sopimuksen allekirjoittamisella asiakas hyväksyy osoitteessa https://bahnhof.fi/support/ehdot mainitut Bahnhofin ehdot. Ainakaan tällä viikolla tuo nettiosoite ei ole toiminut, vaan sieltä tulee aina ruotsinkielinen virheilmoitus "Ojdå! 404 – sidan kunde inte hittas". Kuinkahan moni ihminen on hyväksynyt sopimuksen edes lukematta noita ehtoja? Meidän osaltamme uusi sopimus on vielä allekirjoittamatta. Olisi varmaankin pitänyt alun perin tehdä sopimus suomalaisen Valoo-yhtiön kanssa.

Päivitys 15.9.2025:

Otin muutaman valokuvan, kun Global Connect (tai Global Connectin aliurakoitsija) asentaa valokuitukaapeleita kaupungin alueella edelleen 20 senttimetrin syvyyteen tai paikoitellen jopa lähemmäksi pintaa, vaikka kaupungin vaatimuksena on vähintään 70 senttimetrin asennussyvyys. 

Soitin tästä myös Global Connectin asiakaspalveluun, johon pääsin läpi reilun 20 minuutin jonotuksen jälkeen. Asiakaspalvelusta vastattiin, ettei asennussyvyys kuulu millään tavalla minulle. Mielestäni se kyllä kuuluu, koska tuon kaapelin kautta valokuituyhteys on tulossa meille. Aivan pintaan asennettu kaapeli on alttiina pienellekin kaivamiselle ja siten mahdollisille katkoksille. Valokuituyhteys kuitenkin myytiin meille varmana nettiyhteytenä, jossa ei ole katkoksia. Tarvitsen työasioissa luotettavaa nettiyhteyttä, mutta Global Connectin kuituyhteyden toimintavarmuus epäilyttää nyt kyllä kovasti.

Global Connectista myös kerrottiin, ettei alueellamme ole ketään Global Connectin vastuullista päällikköä, joka huolehtisi töiden laadusta. Ulkomaalainen aliurakoitsija näyttää toimivan täysin ilman valvontaa.

Myöskään valtakunnallisella tasolla Global Connectilla ei kuulemma ole ketään johtajaa, joka haluaisi keskustella asioista asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelua lukuun ottamatta kenellekään muulle ei voi soittaa tai jättää soittopyyntöä.

Uutta kuitukaapelia kuulemma vedetään, jotta meille saataisiin toimiva valokuituyhteys. Tämä uuden kaapelin vetäminen paljastaa jälleen valheelliseksi asiakaspalvelusta annetun aiemman tiedon, jonka mukaan "enää vain hitsaukset puuttuvat".

Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi

Heinä-elokuussa koettiin Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu 2025 oli koko Suomessa monin paikoin harvinaisen lämmin, keskiosassa paikoin poikkeuksellisen lämmin. Keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli laajoilla alueilla 2–3 astetta. 

Kaikkiaan heinäkuussa oli 23 hellepäivää, kun hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ylin lämpötila nousee jossakin päin Suomea yli 25,0 asteeseen. Tämä on seitsemän päivää yli heinäkuun pitkäaikaisen keskiarvon. Helleputki alkoi 11. heinäkuuta ja jatkui kuukauden loppuun asti. Esimerkiksi Ylitornion Meltosjärven ja Sodankylän Tähtelän havaintoasemilla oli hellettä koko tämän putken ajan. Yli 25 asteen lämpötilat jatkuivat myös elokuun puolelle, ja näillä kummallakin mittausasemalla yhtenäinen (vuorokauden maksimilämpötilojen) helleputki kesti Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kaikkiaan 26 peräkkäistä päivää. Tämä on Lapin pisin helleputki vuodesta 1961 alkavissa vertailukelpoisissa tilastoissa (Tähtelästä on jonkinlaista mittausdataa vuodesta 1908 alkaen). Koko Suomen ennätys on 31 päivää Kouvolan Anjalasta vuodelta 2021.

Usein helteen raja-arvona pidetään 25 astetta. Helleaalto voidaan määritellä myös niin, että se on vähintään kolmen peräkkäisen päivän jakso, jolloin lämpötila ylittää aluekohtaisen äärimmäisen lämpötilan raja-arvon. Äärimmäinen lämpötila puolestaan tarkoittaa päivän lämpötilaa, joka ylittää tilastollisen kynnysarvon (90. persentiili eli arvo, jonka alapuolelle jää jakaumassa 90 prosenttia tapauksista) pitkän aikavälin (1981–2010) havaintojen perusteella. Näinkin laskettuna Sodankylän helleaalto kesti 26 vuorokautta. Tämä on Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan Lapin ja tällä menetelmällä laskettuna ehkä myös koko Suomen mittaushistorian pisin helleaalto.

Ennätyksellisen pitkä yli 30 asteen päivien putki

Lisäksi 12. heinäkuuta 2025 alkaen heinäkuun jokaisena päivänä ylin lämpötila oli jossakin päin Suomea yli 30,0 astetta. Yli 30 asteen päiviä kertyi siten heinäkuussa yhteensä 20, mutta yli 30 asteen helteet jatkuivat myös elokuussa. Kaikkiaan peräkkäisten yli 30 asteen päivien putki kesti Suomessa 22 päivää. Kyseessä on pisin peräkkäisten 30 asteen päivien putki Suomessa vuodesta 1961 alkavissa vertailukelpoisissa tilastoissa. Edellinen ennätys oli 13 päivää vuodelta 1972, joten uusi ennätys syntyi suurella erolla aiempaan.

Myös vedet olivat heinäkuussa lähes ennätyslämpimiä

Suomenlahdella etäällä mantereesta kelluva Ilmatieteen laitoksen poiju mittasi 25. heinäkuuta 20-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimimmän meriveden lukeman 25,8 celsiusastetta (ennätys 26,6 astetta vuodelta 2021). Saimaalla Lappeenrannan Lauritsalassa järviveden lämpötila kohosi 26,2 asteeseen (ennätys 26,3 astetta vuodelta 2021). Kalastuslupien myynti jouduttiin keskeyttämään useilla jokialueilla, koska veden lämpötila nousi lohikalojen kannalta kriittiseksi.

Lämpöennätyksiä myös muualla maailmalla 

Lämmintä on riittänyt Suomen ulkopuolellakin, mistä seuraavassa muutamia esimerkkejä. Heinäkuussa Turkissa tehtiin koko mittaushistorian lämpöennätys 50,5 astetta ja Japanissa elokuun alussa 41,8 astetta. Hongkongissa puolestaan satoi 17 tunnissa ennätykselliset 358,8 millimetriä, mikä vastaa Suomen yli puolen vuoden keskimääräistä sademäärää. Yhdysvalloissa Evergladesin kansallispuistossa Floridassa veden lämpötila nousi 35 asteeseen.

Lue myös nämä

Länsi-Euroopassa ja läntisellä Välimerellä ilman sekä veden lämpötilat olivat kesäkuussa ennätyksellisen korkeita

Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin vuosi

Berkeley Earth: Maapallo on nyt lämpimämpi kuin useisiin tuhansiin vuosiin, eikä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitetta voida enää saavuttaa

Vuosi 2024 oli sekä Euroopassa että globaalisti koko mittaushistorian lämpimin ja monella tavalla täysin poikkeuksellinen

Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä

Tänään oli tämän kesän 14. peräkkäinen päivä, jolloin ainakin jossakin päin Suomea lämpötila ylitti virallisella mittausasemalla 30,0 astetta. Kyseessä on pisin peräkkäisten 30 asteen päivien putki Suomessa vuodesta 1961 alkavissa vertailukelpoisissa tilastoissa.

Lähde

Ilmatieteen laitos

Lue myös nämä

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Länsi-Euroopassa ja läntisellä Välimerellä ilman sekä veden lämpötilat olivat kesäkuussa ennätyksellisen korkeita

Länsi-Euroopassa ja läntisellä Välimerellä ilman sekä veden lämpötilat olivat kesäkuussa ennätyksellisen korkeita

Vasemmalla on esitetty Euroopan eri alueiden lämpötilat 17.6.–2.7.2025 verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon vuosina 1991–2020 samojen 16 vuorokauden aikana. Sininen tarkoittaa keskimääräistä kylmempää ja punainen keskimääräistä lämpimämpää. Ennätyksissä (tummin sininen ja tummin punainen) vertailukohtana ovat samat vuorokaudet vuosilta 1979–2024. Oikealla olevassa kaaviossa on esitetty Keski-Euroopan (pisteviivoin rajattu alue kartalla) kesäkuiden 1979–2025 lämpötilat maa-alueilla verrattuna pitkän aikavälin (vuodet 1991–2020) keskiarvoihin. Kuvan saa suurennettua klikkaamalla. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. 

Copernicuksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan kesäkuu 2025 oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin kesäkuu. Kuukauden keskilämpötila oli 1,3 astetta esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) kesäkuita korkeampi. Viimeisin 12 kuukautta (heinäkuu 2024 – kesäkuu 2025) oli 1,55 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Euroopassa kesäkuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Vaikka Pohjois-Euroopassa oli keskimääräistä viileämpää, Länsi-Euroopassa kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin, peräti 2,81 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuiden keskiarvo. Osissa Portugalia Tuntuu kuin -lämpötila nousi korkeimmillaan jopa 48 asteeseen. Länsi- ja Etelä-Euroopassa oli myös pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa.

Vasemmalla on esitetty meriveden lämpötilan poikkeama keskimääräisestä (vuosien 1991–2020 vastaavan ajankohdan keskiarvo) 30. kesäkuuta 2025, jolloin meren lämpöaalto oli läntisellä Välimerellä huipussaan. Oikealla olevassa kaaviossa on esitetty läntisen Välimeren (pisteviivoitettu alue kartalla) vuorokausikohtaiset meriveden lämpötilojen poikkeamat vuodesta 1979 kesäkuun 2025 loppuun verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Vuosi 2025 on merkitty tummanpunaisella käyrällä, vuosi 2023 oranssilla käyrällä ja kaikki muut vuodet harmailla käyrillä. Kuvan saa suurennettua klikkaamalla. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Läntisellä Välimerellä mitattiin 30. kesäkuuta koko mittaushistorian korkein kesäkuun yksittäisen vuorokauden keskimääräinen meriveden lämpötila, kun koko läntisen Välimeren keskiarvo nousi 27 asteeseen. Poikkeama pitkän aikavälin vuorokausikohtaisesta keskiarvosta on peräti 3,7 astetta, mikä on koko mittaushistorian kaikkien kuukausien kaikkien vuorokausien suurin poikkeama. Aiempi poikkeamaennätys ennen tämän vuoden kesäkuuta oli 3,2 astetta (20.7.2023). Kesäkuussa 2025 aiempi ennätys ylittyi kuuteen kertaan.

Lähde

Copernicus: Third-warmest June globally – Heatwaves in Europe amid temperature extremes across both hemispheres

Lue myös tämä

Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin vuosi

Vuonna 2025 maapallon ylikulutuspäivä on ennätyksellisen aikaisin, jo 24. heinäkuuta

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on aikaisemmin kuin koskaan ennen, jo torstaina 24. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,8 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt.

Vuosien 1971–2025 korjatut globaalit ylikulutuspäivät vuoden 2025 laskennassa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Kun vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa ihmiskunta käytti vuosittain uusiutuvia luonnonvaroja vain maapallon vuosituotannon verran, nyt luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittaisiin 1,8 maapalloa. Kaaviossa punaisella merkityt kuukaudet tarkoittavat niitä kuukausia, jolloin maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto on jo käytetty loppuun. Vain sinisellä merkittyjen kuukausien aikana ihmiskunta tulee toimeen kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannolla. Credit: Earth Overshoot Day.

Torstaina 24. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä 2025. Ihmiskunta on siis 1.1.2025–24.7.2025 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. 

Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan. Ylikulutuksen seurauksia ovat metsäkato, eroosio, luontokato ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään. Kun ylikulutus alkoi vuonna 1970, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 47 miljoonasosaa (ppm) esiteollisen ajan yläpuolella, kun nyt se on 100 ppm suurempi kuin vuonna 1970 eli 147 ppm esiteollisen ajan yläpuolella.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä tilastoitavasta asiasta riippuen vasta noin 1–3 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa. Eniten epävarmuuksia liittyy kuluvaan vuoteen 2025.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä) sekä siihen sisältyvä hiilijalanjälki (harmaa käyrä). Credit: David Lin, Ph.D, Mathis Wackernagel, Ph.D.

Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on aikaistunut kahdeksalla vuorokaudella, mutta tästä seitsemän vuorokautta johtuu laskentamenetelmien muutoksesta, kun tiedot ovat tarkentuneet. Suurin vaikutus on sillä, että nykyisten tietojen mukaan merien hiilensidontakyky on aiemmin yliarvioitu. Lisäksi asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on nyt hieman aiempaa suurempi ja biokapasiteetti hieman aiempaa pienempi.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2025 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2025.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. 

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. 

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia

FT Ville Lähde kirjoittaa osuvaa kritiikkiä ylikulutuspäivästä:

"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja

Press Release: Earth Overshoot Day 2025 falls on July 24

York University, The Ecological Footprint Initiative

Footprint Data Foundation

Earth Overshoot Day

Ecological Footprint Explorer

Lue myös nämä

Suomalaisten kulutustasolla maapallon vuoden 2025 ylikulutuspäivä olisi jo 6. huhtikuuta ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin 3,6 maapalloa

Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?