 |
| Kanelipuun sisäkuoresta valmistettu kaneli sisältää myrkyllistä kumariinia. Jo muutama piparkakku voi ylittää pienen lapsen turvarajan. Kuva: Pixabay. |
Maksalle myrkyllinen kumariini eli tonkakamferi on vihreiden kasvien tuottama luonnollinen aromaattinen yhdiste. Sen pääasiallinen lähde ravinnossamme on kaneli, tarkemmin sanottuna kanelipuun sisäkuoresta saatu kassiakaneli eli kiinankaneli, jota valtaosa Suomessa ja muualla Euroopassa myydystä kanelista on.
Sen sijaan kalliimpi ceyloninkaneli eli aitokaneli ei sisällä juuri lainkaan kumariinia (alle kahdessadasosa kassiakanelin pitoisuudesta). Turvallisempaa ceyloninkanelia voi ostaa ainakin joistakin eko-, luontaistuote- ja verkkokaupoista tai piparkakut voi tehdä myös ilman kanelia. Makuasioista ei tässäkään sovi kiistellä, sillä toisten mielestä ceyloninkaneli on maultaan kassiakanelia miedompi, toisten mielestä voimakkaampi.
Kumariinin turvallisen vuorokausisaannin rajaksi sanotaan pitkällä aikavälillä 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden. Esimerkiksi 50-kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa noin yhtä teelusikallista kanelia. Noin 15-kiloisella lapsella kumariiniraja voi ylittyä 0,5-2 korvapuustilla, 2-10 joulupiparilla tai 0,5-1 annoksella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia. Turvallisuuden kannalta ei kuitenkaan ole huolestuttavaa, vaikka kumariinin saanti olisi väliaikaisesti 1-2 viikon ajan 0,3 mg ruumiin painokiloa kohden eli aikuisella noin kolme teelusikallista vuorokaudessa.
Kumariinia on myös esimerkiksi kamomillassa, tonkapavussa, laventelissa, sikurissa, liperissä eli lipstikassa, veikselinkirsikassa (leivonnaisissa mahlebi-nimisenä mausteena Kaakkois-Euroopassa), mustikassa ja vihreässä teessä, joskin useimmissa näissä vain vähäisinä pitoisuuksina. Sitä tulee myös fenyylialaniinista (aminohappo). Tämä ei ole kuitenkaan syynä siihen, että esimerkiksi monissa keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetuissa tuotteissa on varoitus "sisältää fenyylialaniinin lähteen". Aspartaamista puolet on fenyylialaniinia. Varoitus on tärkeä PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairastaville ihmisille, joiden elimistö ei pysty käsittelemään fenyylialaniinia. Terveelle ihmiselle vaaraton fenyylialaniini onkin PKU-tautisille myrkyllinen.
Kumariinimääriä laskettaessa kannattaa huomata se, että kumariinia saadaan myös kosmetiikasta (hajuvedet, aftershavet, kylpytuotteet, puhdistusaineet, kosteusvoiteet, ihonhoito, aurinkovoiteet), jos ainesosaluettelossa on mainittu esimerkiksi Coumarin tai 2H-1-Benzopyran-2-one. Se ei yleensä ole kosmetiikkaan sellaisenaan lisätty ainesosa, vaan se kuuluu tuotteen sisältämään eteeriseen öljyyn tai aromi- ja hajustesekoitukseen, joka saa aikaan makean, vaniljaisen, pähkinäisen tai karvasmanteliin vivahtavan tuoksun. Esimerkiksi 60-kiloinen aikuinen saattaa saada kosmetiikasta vuorokaudessa jopa yli 2 mg kumariinia ihon kautta.
Kumariini luetaan allergisoiviin, ihoa ärsyttäviin hajustekemikaaleihin. Luonnossa kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.
Jouluajan mausteista myös esimerkiksi sahramilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Periaatteessa joulusuklaankin syömiseen voi kuolla. Kaakaopapujen sisältämä teobromiini on nimittäin suurina määrinä myrkyllinen. Tappava annos on noin 85 suklaalevyä lyhyen ajan sisällä nautittuna, mutta todellinen määrä tietenkin vaihtelee suklaatyypin ja henkilön mukaan. Tarpeeksi suurina annoksina lähes mikä tahansa aine onkin myrkyllinen.
Lue myös nämä
Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?
Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta
Viiden aistin joulu: Lökäri, bahuvriihiyhdyssanat, hajusintit, tärpätiltä tuoksuvat kuuset...
Kultaa, suitsuketta ja mirhamia
Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti